Viikkosanomat, January 27, 1976

              mmmr mrw vKtäV?l Af W P"lf '( fj VT"'? "'' Jiff 'S '7 ' "rr"' ""$fM '" '"$?"ff "P r VPtf f v i'i'BWW "--Wi-
Sflf f
l¥mmmmm 'x
rt)s¥ltitAii ri lHrf ''f " w3
4'J
Kiri Kaisa Meri ™§r®~
i
Jatk
Viidestoista iuku
Seuraavana päivänä menin
työhön iloisena ja huoletonna
Ensi kerran pitkästä ajasta pää-sin
lähtemään ilman Salmen it-kuista
mankunaa Hän oli tänään
saanut koulusta ensimmäisen lu-kukirjansa
ja sen uusia jäykkiä
lehtiä oli niin hauska selailla et-tei
vanha virsikään mieleen jou-lahtan- ut
Järjestin Elssin kanssa kuppe-ja
varahuoneen pöydälle Emän-nöitsij- ä
oli asioilla kaupungilla
Rauni ja Eila edellisen vuoron
tarjoilijat laskivat vastakuitte-jaa- n
myyntipöydän kupeella ja
huutelivat varahuoneeseen
joutavanpäiväisiä juttujaan
Tähän aikaan oli kahvilassa vie-raita
vähän eikä heidän pal-velemisensa
vienyt paljoakaan
aikaa
— Siellä kuuluu olevan
tulipalo kertoi muuan kahvin-kantaj- a
keittiön puolella
— Missä päin? kysyi Rauni
— Joen toisella puolen jossa-kin
Sinne paloautot ajoivat
selitti tyttö
— Pelästyisin ellen olisi juuri
tullut katoa huomautin Elssille
Kotini kun oli joen toisella
puolen Mutta olin lähtenyt sieltä
vajaa puolituntia sitten eikä sil-loin
ollut minkäänlaista vaaraa
Olihan sitäpaitsi joen toisella
puolen taloja vaikka kuinka pal-jon
Me siis jatkoimme työtämme
Rauni ja Eila saivat kuittinsa las-ketuksi
Emännöitsijä tuli kotiin
Kahvilaan tule vieraita Elssilleja
minulle alkoi tavanmukainen tar-joitint- en
kanniskelu
Olin juuri juttuamassa erään
jokapäiväisen asiakkaan kanssa
Hän tuli joka päivä neljältä joi
annoksen jahvia ja tahtoi aina
jonkun kahvilaväestä seurakseen
siksi aikaa Hän viipyi viisikor-keintaa- n
kymmenen minuuttiaja
puheli aina hauskoja asioita Ei
kukaan tiennyt hänen nimeään
eikä tointaan eikä siitä välit-tänytkään
Me sanoimme aina
"neljän setä" kun häntä tar-koitimme
Puhellessani tuon vieraan
kanssa tuli kahvilaan lauma
kaupungin vapaa-ehtoise- n
palokunnan poikia He heittivät
kolistellen metalliset pääkas-kens- a
hyllylle ja tilasivat remuten
juotavaa "Neljän setä" nousi
lähteäkseen huomauttaen että
nyt taisi tulla kiire molemmillekin
tarjoilijoille
Otin tilaukset yhdeltä
pöytäkunnaltaja riensin keittiöön
tarjointani täyttämään
— Sanoivatko ne missä se oli?
kuulin kahvinkeittäjän kysyvän
Elssiltä
— En minä kysynyt
— Kysyisitte nyt toimitti keit-täjä
— Kyllä kysytään lupasimme
yhdestä suusta Meidän palates-samme
teki emännöitsijä jo
omasta-puolestaa- n tuota pyydet-tyä
kysymystä
— Siellä se oli Siltakatu 14
10
sanoi yksi pojista
Kuullessani tuon musteni
maailma silmissäni Me asuimme
Siltakatu 14 Muuta sen
numeroista taloa ei koko kaupun-gissa
ollut
— Paloiko pahasti? kuulin
emännöitsijän kysyvän
— Pohjia myöten ja riuskasti
selittivät miehet — Se oli vanha
puolilaho hökkeli
Pudistin lujasti tarjoittimen
reunoja En nähnyt mitään En
osannut tarttua työhöni En ym-märtänyt
lähteä tiehenikään
— No Sirkka juotavaa pöy-tään
vaati joku
— Mikä teille nyt tuli? kysyi
ihmettelevä ääni
— Voiko neiti huonosti?
— Voi hyvä Jumala juokasi
emännöitsijä jossakin kaukana
ymmärtävästi kauhuissaan
— Se oli meillä sanoin kankein
huulin
— Ai hemmetissä niin olikin
huomasimuuan palokuntalainen
— Mene keittiöön Kyllä mi-nä
laitan Elssi tarttui käsivar-teenpa
talutti minut varahuoneen
sohvalle Istuin siinä tartuneena
toikutonna Mitä nuo miehet
olivatkaan puhuneet Siltakatu
14? Se vihlaisi niin innoittavan
ilesästi Oliko siellä nyt siis vain
hiiltyneitä hirsiä ja kammot-tavasti
törröttävät muurinpiiput?
Oliko minun kotini pyyhkäisty
olemattomiin noin odottamatta ja
perusteellisesti? En tahtonut
mitenkään saada sitä mahtumaan
tajuntaani
Istuin ja istuin Elssi kulki huo-neen
läpi kiireisenä Hän ei kat-sonut
minuun Ei puhunut mi
Aini Grundsten
Esther ja Toby Hakala
Impi Tommila
Hilda ja Matti Kotanen
Martta Poutiainen
Lempi Jokinen
Sofia Pöntiö
Helen Helga ja
Tauno Piilonen
Esther ja Eino Mäki
Fanni ja Einar Hanninen
John Ahlqvist
Ida H olmstedt
Garmen Flora
Bill Flora
Carmelo ja Mirjam Flora
Emil Laaksonen
Aune Kallio
Uno Venna
tään Sain rauhassa selvitellä
tapahtunutta Mutta minä en pys-tynyt
sitä selvittämään Ihmette-lin
vain
Emmännöitsijä katsui minua
puhelimeen Isä soitti Hän pyysi
minua heti käymään Valvanteel-l-a
Äiti ja tytöt olivat siellä sanoi
hän Äiti oli niin säikähtänyt että
hänen täytyi päästä vuoteeseen
Jos saisin käydä siellä se var-maan
rauhoittaisi äitiä
Sain mennä Rauni tuli edestäni
siksi aikaa Puolijuoksussa kiisin
Vai vanteelle Palvelijatar aukai-si
oven Syöksyin hänen ohitseen
ruokasaliin ja sen läpi
makuuhuoneeseen Äiti makasi
toisessa valkoisista sängyistä
Hänellä oli kääre otsalla ja sil-missä
outo kiilto Tartuin hänen
käteensä ja puhkesin itkuun En
voinut estää sitä En tietänyt
miksi itkin Kyyneleet vain juok-sivat
kuumina virtoina poskiani
pitkin
— Älä itke lohdutti äiti huoles-tuneena
— Isä sanoo ettemme
joudu kärsimään Kaikki oli vak-uutettu
— En minä sen vuoksi En
itsekään käsitä miksi itken seli-tin
hämilläni
— Vaivanne oli niin kiltti kun
kutsui lapset ja minut tänne ker-toi
äiti — Pelästyin niin kauheasti
kun huudettiin että talo palaa En
ymmärtänyt lähteä ulos Katselin
vain jäykkänä kauhusta kuinka
liekit puhkaisivat Nurmen mum-mon
seinän ja tulivat meidän
puolellemme Jos ei Somo olisi
tullut minua taluttamaan sieltä
pois olisin varmasti jäänyt
Toivotamme mitä parhainta onnea
ja terveyttä nuorekkaalle
NICK GRUNDSTENILLE
Hänen 85-vuotissyntymäpä-ivänsä
johdosta!
KIITOS
BIa v
Ali flP
r&UJP Xtäi
X4 i r
w
Kauniit kiitokset naapureille ja ystäville kun tulitte
viettämään kanssani syntymäpäivääni tammikuun 17
pnä 1976
Teitä kaikkia ystävyydellä muistaen
Nick Grundsten
Whitefish Ont
— Ja kun äiti tuli pihalle niin
äiti pyörtyi heti jatkoi Simo tär-keänä
— Ja Valvanteen setä tuli au-tolla
portille ja kun isä ja Simo
veivät äitiä pois käski setä tuoda
äidin autoon ja Sisko ja minä
tulimme myöskin tänne Sitten
tänne tuli lääkäri ja sanoi että
äidin täytyy nukkua huomiseen ja
sitten hän on terve toimitti Salme
innoissaan
— Me saamme uudet
huonekalut ja uusia vaateita
Kaikki ihan uutta luetteli Sisko
— Vaivanne lähetti meidän
tänne Hän jäi itse palopaikalle
Hän on joku päällikkö palokun-nassa
kertoi äiti — Yritin jo
nousta mutta huimasi niin kovin
ois
Martta ja Gus Anderson
Lennart Anderson -- Eini Niemi
Eric
Seattle Wash
Smitharte
ja Sergei Niemi
Jae Oja
Minnie ja Karl
Alina
Hulda
Martta ja Terävä
Sylvia ja Stan Love
Tyyne Wiitala ja Adiel
Lempi ja Matti Varila
Helmi ja Emil Nurmi
M Kujanpää
Siina Oksanen
Anna Luoto
Alma Johnson
Jeannette Peurrel
Martta Wiklund
Elli
Olga Hauska
Aino Koskinen
Hilda Saari
Martha Saari
Hilma Kari
Ellen Pork
Kay Falk
Hilja Trulson
Hilma Laine
Hilja Salo
Kun isä tulee kyllä hän sitten
lisäsi hän väsyneenä
Istuin siellä hetken Puhelin
äidin kanssa ja yritin vastata
tuhansiin kysymyksiin
Kehoitin äitiä jäämään
asti Siksi kyllä
saisimme ja välttämät-tömät
esineet aluksi Liikkeethän
olivat tulvillaan tavaroita ja kun
meillä oli vakuutussumma
ei tarvinnut muuta kuin
valita mieleisensä
— Minä olenkin nyt yöt taas
kahvilassa onhan siellä tarjoili- - i
jäin huone selitin minä — Jos
Vaivanne voi järjestää teille
muille sijan on siinäkin jo paljon
— Sitä minäkin juuri ajattelin
myönsi äiti Jalk
"Elo onnekas vielä vuosia tois
syntymäpäivillä vielä iloisesti
laulella vois!" Parhaimmat
onnittelumme 80-vuotia- alle
Oikari
Telma
Aino
Vainio
Leinonen
Krohn
Mikko
Ranta-Saa- ri
sel-vittää
sisarteni
rauhassa
huomiseen
huoneen
tiedossa
SELLE
fitLf
7&
£%
" — vVt'1 i I f A ?
mmMi
Parhaat kiitokset Martta ja Gus Andersonille kun
kutsuitte meidät kauniiseen kotiinne ja laitoitte
kaikki herkut meille Parhain kiitos kaikille jotka
osallistuivat syntymäpäivilleni ja kiitos myöskin
onnitteluista Viikkosanomissa sekä lahjoista ja on-nittelukorteista
Kiitollisuudella
Taava Maunus
Vancouver BC