000348 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Kolttasaamelaista perinnettä Vielä sodan jälkeisinä vuo- - ryn yhteyteen sinä kolttasaamelaisten perin-- Nellimin Pyry on Irjan sy- - teiset soitot ja laulut olivat däntä lähellä Riemua säteillen muistissa ja niitä esitettiin koit-- hän kertoo suuren uutisen: Me takylissä väen kokoontuessa lähdemme heinäkuussa Rans-- yhteen Mutta perinne oli uh-- kaan! Nellimin Pyryn tanssi- - kaavasti sammumassa eikä sitä ryhmä on kutsuttu esiintymään aina osattu edes arvostaa Kolttakulttuurin nousu ja uusi arvostus liittyy vasta 70-luvu- lla tapahtuneeseen yleiseen henki-sen ilmapiirin vapautumiseen ja kansanperinteen uuteen arvos-tukseen sanoo Irja JefremofT Inarissa heinäkuun 5-- 11 °n kuului toisin olevan Leirillä myös Nelli-min joka on vuonna 1975 Py- - E suurille kansantanssifestivaa-leill- e ainoana IRJA JÄI Irja on hoitanut Inarin kunnan taloussihteerin tehtäviä vuodesta 1973 Mikä järjestettävän Pohjoismaisen luonui ivymeiuaaMuna ohjelmaan näin kauas pohjoi mielenkiintoisena osana saa-melaiskulttuuriin tutustuminen esittäyttyi kolttasaamelaisten tanssi-ryhmä perustettu urheiluseura ryhmänä Suo-mesta! INARIIN Jefremoff u-kesäl-eirin seen: — Minä tulin ensi kertaa Lappiin nuorena opiskelijana tekemään haastatteluja ja tal-lentamaan saamelaisperinnet-t- ä kertoo Irja joka on opis 23 1981 Laken Aini ja Nick Grundsten Hilma ja Ensio VVuori Hilja ja Uuno Leppänen Alina ja Wm Eklund Vilma Lehtola Iris ja YVimby Hakala Sigrid ja Väinö Holla Lillian ja Lauri Kolari Meri Saari Senja ja Edwin Suksi Katri ja Lauri Niemi Oiva VVesterback Hilda Raivo Katri ja Uuno Korpi Elsa ja Jalmari Impi Tommila George Järvelä Impi Poutanen Frida Mannila Ida Männistö Bertha ja Kaarlo Toikka Vieno ja Emil Janson Emil Laaksonen Vera Lindholm Esteri Jouppi Norma ja Nick Skuro Helen ja Aime Grenon Esteri ja Eino Siren Onerva ja Väinö Manninen Lisa Nancy ja Mervin Manninen Melvin Manninen Helen ja Bill Sandholm Kay ja 'Vilho Möttönen Laila ja Onni Rintamäki Irja ja Aatu Koivula Hilma Rasi Eila Gertie ja Svante Salo Aino ja Lauri Koski Beaver Lake ja il TU IJ BKKl kellut Tampereen yliopistossa myös kansanperinnettä ja kan-sanmusiikkia — Ihastuin iki-hyväksi ja päätin että haen en-simmäistä työpaikkaa mikä La-pista Ja Irja valittiin Inarin ta-loussihteeriksi Kolme vuotta sitten hän avioitui kolttasaame-laisen Pekka Pietarinsa kanssa ja harrastaa edelleen aktiivisesti kolttien perinteen tallentamista ja elävänä säilyttämistä Irja on Ivalon Demokraat-tisten Naisten jäsen — osaston jonka tehtävänä on yhdessä I-n-arin muiden työväenjärjestö-jen kanssa hoitaa Pohjoismai-sen kesäleirin lukemattomia käytännön järjestelyjä ELÄVÄN KYLÄN PYRY Nellimin Pyryn perustami- - Kauniit ruusut muistollesi EERO KINOS Kuoli tapaturmaisesti heinäkuun päivä Elämäntyötäsi kunnioittaen (Beaver Rautavaara): Miettinen ympäristö tarjoutuu Sanni ja Matti Ponne Laila ja Leo Nordman Pirkko ja Bill Salminen Kerttu ja Kalle Alatalo Lois ja Leo Niemi Elina ja Lauri Sinisalo Taimi Äystö Toini Koivisto Elina Sandholm Kerttu ja Taisto Länsi Anita Sproule Matti Rasmus Myra ja Bill Kähkönen Kaarina ja Arne Ritari VVhitefish Lions Club Viola ja John Passi Maila ja Emile Ojanperä Martha Kennedy Nancy Jacobson Rita ja Aune Saarela Taimi ja Väinö Hietanen Vieno ja Veikko Pukkila Kauno ja Viljo Hietikko Lempi Manninen Senja Jutila Vilma Vikman Hilja Rönkä Tyyne Harju Hilda Kivistö Mary ja Viljo Rinne Kerttu ja Toivo Leppälä Selma Freeman Hilda Välimaa Hilma Haapala Hilja Rajala Vilma ja Fred Ronka Karen ja Aimo Mäkelä Gertrude ja Frank Falzetta tocs&Helen ja Eino Tikk4anen Nellimin Pyryn tanssit Kuva Kaustisilta vuodelta 1978 nen vuonna 1953 liittyi tuon ajankohdan vilkkaaseen elä-mään jonka synnyttivät suuret voimalaitostyömaat TUL:n ur-heiluseura Pyryn alkuaikojen päälajeja olivat lentopallo ja varsinkin hiihto Kansantanssi-ryhmä Pyryyn perustettiin siis vasta 1975 Näin laaja-alaine- n harrastustoiminta on kunnioi-tettava saavutus pienessä syr-jäisessä kylässä Nellimiin on Ivalin kirkonkylältä matkaa 42 km ja kylän noin 300 asukasta kolmannes on suomalaisia kol-mannes inarinsaamelaisia ja kolmannes kolttasaamelaisia YHDESSÄOLON ILOA Kolttasaamelaisten kulttuu-ri on saanut runsaasti vaikut-teita Venäjältä ja Karjalasta Se on luonteeltaan seurallista ja heijastaa yhdessäolon iloa Tässä kolttakulttuuri poikkeaa muiden saamelaisten kulttuu-rista kertoo Irja Venäläisetja karjalaiset vai-kutteet näkyvät selvästi myös kolttien kansallispuvuissa Naisten pukuun sarafaariin kuuluu taidokkaasti tehty hel-millä kirjailtu päähine joka on tytöllä vaimolla ja leskellä e-rila- inen Tanssilaulut ja laululeikit kuuluvat kiinteänä osana kolt-tien perinteeseen Niitä on esi-tetty juhlissa ja aina yhteen kokoonnuttaessa Irja keroo että Nellimin Pyryn ohjelmis-tossa olevista lauluista on pää-osa merkitty muistiin vanhoilta taitajilta Tatjana Koputoffilta Vasili Titoffilta ja jo pois men-neiltä Grigori Koputoffilta ja Fedosja Jefremoffilta Laulun lisäksi tanssien säestykseen käytetään nykyään hanuria ja huuliharppua Kolttasaamelaisten leudde- - Ruotsin työttömyys lisääntymässä Tukholma — Ruotsi pelkää työttömyyden lisääntyvän Kansainvälisesti ottaen Ruotsi on pystynyt työllistämään vä-kensä suhteellisen hyvin Työt-tömyysprosentti on pysytellyt 2-- 25 prosentin hujakoilla sa-manaikaisesti kuin läntisten naapurimaiden työttömyyslu-vut ovat olleet moninkertaiset Viime talvena oli työttö-mien määrä korkeimmillaan 110000 mutta nyt pelätään Ruotsissa että ensi talvesta tulisi erittäin vaikea Monet asiantuntijat ovat veikanneet että työttömien määrä saattaa nousta 200000:een eli joikuperinne on lähellä kar-jalaista runonlaulantaa kerto-vamp- aa kuin saamelaisten joiut jotka ovat luonteeltaan yksinäisempiä Irja kertoo että Nellimin Pyry harjoittelee parhaillaan pienoisnäytelmää joka kertoo vanhasta kosintaperinteestä Kolttasaamelaisten kulttuu-rin vaaliminen ei Irjan mielestä onnistu eristäytymällä Elämä-hän on vuorovaikutusta ja yh-dessäolo synnyttää ilon joka siivittää Nellimin Pyryn tanssi-joiden kepeitä askeleita rikas-kuvioisis- sa värikkäissä tanhuis-sa (UN) Maija Aalto Entinen kotini Veräjä katveessa koivujen tuoksua pihlajan tuomien Pihassa talon harmajan nurmi ja hakamaa Omaksi ahnas aika sen vie sotien tuntemattomien tie niinkuin hyökyaaltojen tai ilmassa vaanivien haukkojen Istun aatoksin alla koivujen — nurmella muistojen kultaisten kulkevat vuosien saattueet aikoja ohitse rientäneet — ULLA Vakoilukone laskeutui Norjaan Oslo — Amerikkalainen Lockheed SR--1 7 -- tiedustelukone joutui 148 tekemään pak-kolaskun Bodöhän Pohjois--N orjaan saatuaan vian öljyjär-jestelmään- sä Tiedustelukone oli lennolla Norjanmerellä kansainvälisten vesien yläpuolella ja sitä tark-kailtiin norjalaisilta tutka-asemil- ta Kun kone sai vian pyysi lentäjä laskeutumislupaa Nor-jasta ja sai sen Norjan pääesikunnan esi-kuntapäällikkö Sven Hauge mainitsi Norjan uutistoimistolle NTBile että pakkolaskun teh-nyt Lockheed-kon- e oli lento-ominaisuuksilt-aan huomatta-vasti parempi kuin Yhdysval-tain aiemmin käyttämä U-- 2 - tiedustelukone Vuonna 1 960 Neuvostoliit-to ampui alas Bodöstä lähte-neen U-- 2 -- koneen Neuvosto-liitto reagoi silloin tapahtu-neeseen jyrkästi vaatien mm YK:n turvallisuusneuvostoa koolle käsittelemään vakoilu-lento- a II
Object Description
Rating | |
Title | Viikkosanomat, September 07, 1981 |
Language | fi |
Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
Date | 1981-09-07 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | VikkoD7000271 |
Description
Title | 000348 |
OCR text | Kolttasaamelaista perinnettä Vielä sodan jälkeisinä vuo- - ryn yhteyteen sinä kolttasaamelaisten perin-- Nellimin Pyry on Irjan sy- - teiset soitot ja laulut olivat däntä lähellä Riemua säteillen muistissa ja niitä esitettiin koit-- hän kertoo suuren uutisen: Me takylissä väen kokoontuessa lähdemme heinäkuussa Rans-- yhteen Mutta perinne oli uh-- kaan! Nellimin Pyryn tanssi- - kaavasti sammumassa eikä sitä ryhmä on kutsuttu esiintymään aina osattu edes arvostaa Kolttakulttuurin nousu ja uusi arvostus liittyy vasta 70-luvu- lla tapahtuneeseen yleiseen henki-sen ilmapiirin vapautumiseen ja kansanperinteen uuteen arvos-tukseen sanoo Irja JefremofT Inarissa heinäkuun 5-- 11 °n kuului toisin olevan Leirillä myös Nelli-min joka on vuonna 1975 Py- - E suurille kansantanssifestivaa-leill- e ainoana IRJA JÄI Irja on hoitanut Inarin kunnan taloussihteerin tehtäviä vuodesta 1973 Mikä järjestettävän Pohjoismaisen luonui ivymeiuaaMuna ohjelmaan näin kauas pohjoi mielenkiintoisena osana saa-melaiskulttuuriin tutustuminen esittäyttyi kolttasaamelaisten tanssi-ryhmä perustettu urheiluseura ryhmänä Suo-mesta! INARIIN Jefremoff u-kesäl-eirin seen: — Minä tulin ensi kertaa Lappiin nuorena opiskelijana tekemään haastatteluja ja tal-lentamaan saamelaisperinnet-t- ä kertoo Irja joka on opis 23 1981 Laken Aini ja Nick Grundsten Hilma ja Ensio VVuori Hilja ja Uuno Leppänen Alina ja Wm Eklund Vilma Lehtola Iris ja YVimby Hakala Sigrid ja Väinö Holla Lillian ja Lauri Kolari Meri Saari Senja ja Edwin Suksi Katri ja Lauri Niemi Oiva VVesterback Hilda Raivo Katri ja Uuno Korpi Elsa ja Jalmari Impi Tommila George Järvelä Impi Poutanen Frida Mannila Ida Männistö Bertha ja Kaarlo Toikka Vieno ja Emil Janson Emil Laaksonen Vera Lindholm Esteri Jouppi Norma ja Nick Skuro Helen ja Aime Grenon Esteri ja Eino Siren Onerva ja Väinö Manninen Lisa Nancy ja Mervin Manninen Melvin Manninen Helen ja Bill Sandholm Kay ja 'Vilho Möttönen Laila ja Onni Rintamäki Irja ja Aatu Koivula Hilma Rasi Eila Gertie ja Svante Salo Aino ja Lauri Koski Beaver Lake ja il TU IJ BKKl kellut Tampereen yliopistossa myös kansanperinnettä ja kan-sanmusiikkia — Ihastuin iki-hyväksi ja päätin että haen en-simmäistä työpaikkaa mikä La-pista Ja Irja valittiin Inarin ta-loussihteeriksi Kolme vuotta sitten hän avioitui kolttasaame-laisen Pekka Pietarinsa kanssa ja harrastaa edelleen aktiivisesti kolttien perinteen tallentamista ja elävänä säilyttämistä Irja on Ivalon Demokraat-tisten Naisten jäsen — osaston jonka tehtävänä on yhdessä I-n-arin muiden työväenjärjestö-jen kanssa hoitaa Pohjoismai-sen kesäleirin lukemattomia käytännön järjestelyjä ELÄVÄN KYLÄN PYRY Nellimin Pyryn perustami- - Kauniit ruusut muistollesi EERO KINOS Kuoli tapaturmaisesti heinäkuun päivä Elämäntyötäsi kunnioittaen (Beaver Rautavaara): Miettinen ympäristö tarjoutuu Sanni ja Matti Ponne Laila ja Leo Nordman Pirkko ja Bill Salminen Kerttu ja Kalle Alatalo Lois ja Leo Niemi Elina ja Lauri Sinisalo Taimi Äystö Toini Koivisto Elina Sandholm Kerttu ja Taisto Länsi Anita Sproule Matti Rasmus Myra ja Bill Kähkönen Kaarina ja Arne Ritari VVhitefish Lions Club Viola ja John Passi Maila ja Emile Ojanperä Martha Kennedy Nancy Jacobson Rita ja Aune Saarela Taimi ja Väinö Hietanen Vieno ja Veikko Pukkila Kauno ja Viljo Hietikko Lempi Manninen Senja Jutila Vilma Vikman Hilja Rönkä Tyyne Harju Hilda Kivistö Mary ja Viljo Rinne Kerttu ja Toivo Leppälä Selma Freeman Hilda Välimaa Hilma Haapala Hilja Rajala Vilma ja Fred Ronka Karen ja Aimo Mäkelä Gertrude ja Frank Falzetta tocs&Helen ja Eino Tikk4anen Nellimin Pyryn tanssit Kuva Kaustisilta vuodelta 1978 nen vuonna 1953 liittyi tuon ajankohdan vilkkaaseen elä-mään jonka synnyttivät suuret voimalaitostyömaat TUL:n ur-heiluseura Pyryn alkuaikojen päälajeja olivat lentopallo ja varsinkin hiihto Kansantanssi-ryhmä Pyryyn perustettiin siis vasta 1975 Näin laaja-alaine- n harrastustoiminta on kunnioi-tettava saavutus pienessä syr-jäisessä kylässä Nellimiin on Ivalin kirkonkylältä matkaa 42 km ja kylän noin 300 asukasta kolmannes on suomalaisia kol-mannes inarinsaamelaisia ja kolmannes kolttasaamelaisia YHDESSÄOLON ILOA Kolttasaamelaisten kulttuu-ri on saanut runsaasti vaikut-teita Venäjältä ja Karjalasta Se on luonteeltaan seurallista ja heijastaa yhdessäolon iloa Tässä kolttakulttuuri poikkeaa muiden saamelaisten kulttuu-rista kertoo Irja Venäläisetja karjalaiset vai-kutteet näkyvät selvästi myös kolttien kansallispuvuissa Naisten pukuun sarafaariin kuuluu taidokkaasti tehty hel-millä kirjailtu päähine joka on tytöllä vaimolla ja leskellä e-rila- inen Tanssilaulut ja laululeikit kuuluvat kiinteänä osana kolt-tien perinteeseen Niitä on esi-tetty juhlissa ja aina yhteen kokoonnuttaessa Irja keroo että Nellimin Pyryn ohjelmis-tossa olevista lauluista on pää-osa merkitty muistiin vanhoilta taitajilta Tatjana Koputoffilta Vasili Titoffilta ja jo pois men-neiltä Grigori Koputoffilta ja Fedosja Jefremoffilta Laulun lisäksi tanssien säestykseen käytetään nykyään hanuria ja huuliharppua Kolttasaamelaisten leudde- - Ruotsin työttömyys lisääntymässä Tukholma — Ruotsi pelkää työttömyyden lisääntyvän Kansainvälisesti ottaen Ruotsi on pystynyt työllistämään vä-kensä suhteellisen hyvin Työt-tömyysprosentti on pysytellyt 2-- 25 prosentin hujakoilla sa-manaikaisesti kuin läntisten naapurimaiden työttömyyslu-vut ovat olleet moninkertaiset Viime talvena oli työttö-mien määrä korkeimmillaan 110000 mutta nyt pelätään Ruotsissa että ensi talvesta tulisi erittäin vaikea Monet asiantuntijat ovat veikanneet että työttömien määrä saattaa nousta 200000:een eli joikuperinne on lähellä kar-jalaista runonlaulantaa kerto-vamp- aa kuin saamelaisten joiut jotka ovat luonteeltaan yksinäisempiä Irja kertoo että Nellimin Pyry harjoittelee parhaillaan pienoisnäytelmää joka kertoo vanhasta kosintaperinteestä Kolttasaamelaisten kulttuu-rin vaaliminen ei Irjan mielestä onnistu eristäytymällä Elämä-hän on vuorovaikutusta ja yh-dessäolo synnyttää ilon joka siivittää Nellimin Pyryn tanssi-joiden kepeitä askeleita rikas-kuvioisis- sa värikkäissä tanhuis-sa (UN) Maija Aalto Entinen kotini Veräjä katveessa koivujen tuoksua pihlajan tuomien Pihassa talon harmajan nurmi ja hakamaa Omaksi ahnas aika sen vie sotien tuntemattomien tie niinkuin hyökyaaltojen tai ilmassa vaanivien haukkojen Istun aatoksin alla koivujen — nurmella muistojen kultaisten kulkevat vuosien saattueet aikoja ohitse rientäneet — ULLA Vakoilukone laskeutui Norjaan Oslo — Amerikkalainen Lockheed SR--1 7 -- tiedustelukone joutui 148 tekemään pak-kolaskun Bodöhän Pohjois--N orjaan saatuaan vian öljyjär-jestelmään- sä Tiedustelukone oli lennolla Norjanmerellä kansainvälisten vesien yläpuolella ja sitä tark-kailtiin norjalaisilta tutka-asemil- ta Kun kone sai vian pyysi lentäjä laskeutumislupaa Nor-jasta ja sai sen Norjan pääesikunnan esi-kuntapäällikkö Sven Hauge mainitsi Norjan uutistoimistolle NTBile että pakkolaskun teh-nyt Lockheed-kon- e oli lento-ominaisuuksilt-aan huomatta-vasti parempi kuin Yhdysval-tain aiemmin käyttämä U-- 2 - tiedustelukone Vuonna 1 960 Neuvostoliit-to ampui alas Bodöstä lähte-neen U-- 2 -- koneen Neuvosto-liitto reagoi silloin tapahtu-neeseen jyrkästi vaatien mm YK:n turvallisuusneuvostoa koolle käsittelemään vakoilu-lento- a II |
Tags
Comments
Post a Comment for 000348