Viikkosanomat, March 10, 1986

              Muistojen
im
kW
(qiiiia
MARY MÄKI
MAIJA VUORINEN
EDITH PITKÄMÄKI
Sylvia Niemelä
Mary Perälä
Martha ja J Tolvanen
Rauha ja John Lähde
Martha ja J Saloranta
Sanelma Kallio
Anni Järvi
Katri Mertanen
Hilma ja Niilo Lehto
Eva Rundberg
Greta ja Eino Hakala
Herman Aho
Olavi ja Kaisa
Elsa ja Gunnar
Laura Carlson
Esther ja Väinö
Rauha ja Jussi Mäki
Lempi Kiviniemi
Sally Heikkilä
Aili Kauppila
Helmi Välkki
Elli Mäki
Martha ja Kalle Kujanpää
Aino ja Gunnar Gustafson
Aune ja Uuno Sorvali
Uuno Harju St Catharines
Punaiset ruusut
muistollenne
ANNE JA TAUNO
RAUTIAINEN
Anne kuoli helmikuussa ja
Tauno maaliskuussa 1982
Rakkaudella muistaen
Hilja ja Lauri Honkala
Kelovvna BC
Kauniit kukkaset
EDITH PITKÄMÄEN
Toronto Ontario
muistolle
Taimi Davis
Toini Heikkilä
Joan Morris
Siiri Pelkonen
192
veli
Vaikka puhdasta sydän ois'
se kuitenkin ia sammuu pois
Vain muistot rakkaus alielle jaa
Elon polkua kuljettiin
kestettiin tyynet ja myrskyt
Sma ensiksi saavutit maaranpaan
jäädessä tänne
Irja Heiska
Mary Peterson
Sulo Konnu
Alina ja Onni Sikola
Helen Tarvainen ja Lii
Matti Rasmus
Tyyne Latva
Aino ja Eric Männistö
Adele ja Jules Päiviö
Laila ja Unto Penttinen
URHO TAKOO SAMMON
Nousipa kansasta Urho
Suomen kansalle Kaleva
Iän ikuinen seppä
Kuni Seppo Ilmarinen
Eipä ennen kuuna ikänä
Nähty miestä mokomata
Povessansa laulun lahjat
Suku juurta Väinämöisen
Raataja iän ikuinen
Takoja Suomen Sammon
Lietsoi itään
Lietsoi länteen
Joka suuntahan sujutti
Tahtoi kansa kummastella
Urot päätä puistatella
Takoi kesät
Takoi talvet
Ylen kolmatta kesea
Yhtä monta talven selkää
Ehkei vielaki enempi
Usein Loihe lausumahan
Väsymättä virkkamahan:
"Kuule sie piskuinen kansa
Väki katainen Kalevan
Mik' ois sulia ollaksesi
Sopuisasti laulaella
Surma on taistoon mennäksesi
Suurin äänin soitatella
Tapa on uusi ottaminen
Malta äänesi äreä
Sovittele sanat sievät
Siinä on Sampo Suomen niemen
Iki aikojen onneksi"
Kaverit
Matti ja Jaska olivat 80-vuotiait-aja
hyviä kavereita aina
olleet keskenään He eivät ol-leet
nähneet toisiaan pitkään
aikaan ja sattumalta vas-taan
tultua Jaska ihmetteli: Kas
kaveri missä olet ollut en
ole nähnyt sinua aikoihin?
Minähän olin Floridassa lo-malla
tuumaili Matti
No minkälaista siellä oli
oliko huvia? kysäisi Jaska
Voi velikulta! olis
ollut vaikka mitä sorttia naisia
sun muuta - ihan mitä vain
Mutta tuota siihen Jaska
Minä olen kuullut että se kyky
menee monelta jo niinkin nuo-ren
kuin me ollaan -
minunkin sinne mennä kokeek-si
innostui Jaska
Ulla
Rakas mieheni
PAAVO JOHANNES BLOM
synt 158 1906 Laitilassa
kuoli 1986 Scarborough General sairaalassa
Kanssani suremaan jäivät 3 siskoa Suomessa ja Manitobassa
sekä sukulaiset ja ystävät tässä maassa ja Suomessa
kultaa
uupuu
ia
yhdessä
minun yksin
nyt
kun
Huvia
Mitää
Ifl
Puolisosi EMMI
Kiitos pastori Hepolehdolle lohduttavasta puheesta Kiitos kukkasista ad-resseista
ja sähkeistä Kiitos ystävät jotka autoitte minua tana murheen aikana
Kiitos kaikille jotka olitte saattamassa Paavoa viimeiseen lepoon
EMMI
?:'V (T- - '
Ukot kuulosti kyräten
Alta kulmain katsastellen
Huvikseenko haastaa noita
Vaiko vallan tosissansa?
Ka kun tuota ei älytty
Arvattu aikojen alusta
Viimein tuon sanoiksi virkki:
"Kaiketi Aatos ylevä
Kalevan kansalle sopiva
Oletpa Urho uljahainen
Taattoinen visaisen kansan
Uuen Sammon saattajana"
Jo on miesi mieltä myöten
Kotoväen kiittelemä
Kiittelemä naapurinki
Maineikas merenki takana
Kir POHJAN AKKA HARVAHAMMAS
ihmisen
—
Hirsi on aina ollut suoma-laisten
suosima
Aikoinaan hirren käytön
hankaluutena oli hirsitalon ra-kentamisen
vaatima pitkä työ-prosessi
Puut kaadettiin talvel-la
rakennus koottiin keväällä
hirret kuivuivat rakennuksena
kesän yli ja syksyllä ennen tal-ventuloa
tarkistettiin rakennuk-sen
tiiviys oli-vat
suoraan luonnosta ja siten
taloissa oli terveellistä ja miel-lyttävää
asua
Hirsitalo on jälleen kasvat-tamassa
suosiotaan sekä kesä-käytössä
että
asumuksena Ero vanhojen ja
tämän päivän hirsitalojen välil-lä
on Nykyiset
hirsitalot ovat
nopeita ja vaivattomia
hankkia ja rakentaa Yhteistä
eri aikakausien hirsitaloissa
taas ovat aidot
Suomalainen hirsitalotuo-tant- o
pyrkii jatkuvasti kehitty-mään
toimintan-sa
eri osa-alueisi- in Hirsitalot
ovat esimerkiksi usein tunnettu-jen
arkkitehtien suunnittelemia
Hiiret ovat höylätty
kotimaisesta män-nystä
joka kestää vuosisatoja
Vanhimmat Suomessa edelleen
käytössä olevat
ovat 1600-luvult- a
suoma- -
"""" ii
s V
Sudburyn Suomalaisen
pidetään Sampo naalilla maaliskuun 23 päivä
kello 14 (2 ip) alkaen
Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat
Valitaan erovuoroiset jäsenet hallintoon
ja tehdään suunnitelmat vuodelle 1986
Työväenlehti on
välttämätön seuralainen
Hirsitalo suomalainen
asumismuoto
rakennusmate-riaali
Rakennusaineet
ympärivuotisena
pystytyksessä
panostamalla
korkea-luokkaisesta
hirsirakennuk-set
Tehdasvalmisteiset
Lepokotiyhdistyksen VUOSIKOKOUS
KAHVITARJOILUA
ajattelevan
tehdasvalmistei-sina
rakennusmateri-aalit
J
laiset hirsitalot ovat saavutta-neet
suurta suosiota myös ul-komailla
Suomesta on viety
hirsirakennuksia ympäri maa-ilmaa
lähes neljäänkymmeneen
maahan Vientiin on toimitettu
sekä yksittäisiä hirsitaloja että
hirsirakennuksia kokonaisia lo-makyliä
varten
Kaikki Iuonnollinenja luon-nosta
tullut on noussut arvoon-sa
viime vuosien aikana Tämä
tulee esiin esimerkiksi hirsitalo-jen
suosion kasvussa mihin
puolestaan on vaikuttanut teh-dasvalmisteisten
hirsitalojen ra-kentamisen
nopeus ja vaivat-tomuus
Hirren käyttö on kesäasun-tojen
ohella yleistynyt myös
ympärivuotisessa omakotitalo-asumisessa
Tosin hirsiraken-nus
on kaava-alueil- la lähes
poikkeuksetta vuorattava ul-koapäin
jollain muulla mate-riaalilla
viranomaisten määrä-ysten
mukaisesti
Sisävuorauksen käyttö on
luonnollisesti omistajan päätet-tävissä
Jotkut haluavat luon-nollisen
hirsipinnan näkyviin
sellaisenaan toiset taas maa-laavat
tai tapetoivat osan sisä-seinistä
TYYPPITALO VAI
TALO RÄÄTÄLINTYÖNÄ
Valtaosa tehdasvalmisteis
ten hirsitalojen tuotannosta on
tyyppitaloja Tyypit vaihtelevat
pienistä saunamökeistä yli sa-dan
neliömetrin suuruisiin oma-kotitaloihin
Lisäksi tyypit on
suunniteltu erilaisia maasto-olosuhtei- ta
varten
Tyyppitaloihinkin valmista-jat
tekevät ostajan toivomia
muutoksia Näin sarjavalmis-tustuotteistak- in
jokainen voi
muovata itselleen sopivimman
ratkaisun
Suomen vanhimman tehdas-valmisteisten
hirsitalojen tuotta-jan
Metsäliiton teollisuuden
Rantasalmen tehtaiden tilaus-kannassa
on yksi huomattava
piirre:
- Nykyään yhä useammat ti-laavat
meiltä tehdasvalmisteisen
höylähirsisen talon joka tehdään
asiakkaan omien piirustusten
mukaan kertoo paikallisjohtaja
Urpo Salminen
KÄSITELTY VAI
KÄSITTELEMÄTÖN
Valmiin hirsitalon pinnan
käsittelystä hirsimökin tilaajat
ovat monta mieltä Jotkut ha-luavat
puun luonnollisena ilman
käsittelyä jolloin se ajan kulu-essa
tummuu Toiset taas halu-avat
puun säilyttävän vaalean
värinsä Tällöin pintakäsittely
kuten esimerkiksi lakkaus on
välttämätön
- Varsinaisessa höylähirsien
tuotantovaiheessa emme käsitte-le
hirsiä millään aineilla Vien-nin
kannalta tämä on suorastaan
vaatimus sillä useihin maihin
voidaan viedä vain käsittele-mätöntä
puuta Myös kotimaan
markkinoilla hirsien käsittele-mättömy- ys
on huomattava valtti
- Aivan erityisesti olemme
varautuneet yksittäisten tilaus-töiden
yleistymiseen
Metsäliiton teollisuuden Rantasalmen tehtailla valmistettu höylähirsitalo
II