000710 |
Previous | 5 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
W9Wsä! tXim
I 3
'rt
ll)n!fi W w: 'm cI --[ l f m - 'tfttht f% '4 'xl 7 !' i suun
Kenelläkään aikamme val-tionpäämieh-ellä
ei liene taka-naan
niin värikästä mennei-syyttä
ja johdonmukaista tais-telutaiva- lta
kuin oli Jugoslavian
edesmenneellä presidentillä
Josip Broz Titolla nykyisen
Jugoslavian isällä ja maan-osamme
ja ehkä koko maailman
pitkäikäisimmällä valtionjohta-jalla
Tito oli itsessään jo käsite
jonka ilmentymiä olivat perään-antamatonta
kamppailu moni-kansais- en
valtion yhtenäisyy-den
puolesta tehostettu niin
Jugoslavian kommunistien lii-ton
kuin Jugoslavien itsenäi-syyden
ja riippumattomuuden
varjeleminen ja itsehallintoso-sialism- i
sekä toiminta sitou-tumattomuuden
aatteen puoles-ta
koko maailman mitassa
Mutta ennen kaikkea Tito
oli sanan varsinaisessa mieles-sä
vallankumouksellinen taiste-lija
joka yli kuuden vuosikym-menen
ajan on elänyt ja vai-kuttanut
Euroopan historian
pahimmissa ristiaalloissa
Kyläsepän viisitoistalapsi-seen
perheeseen 255 1892
syntyneellä Josip Brozilla ei
ollut nuoruudessaan mahdolli-suutta
opinteille lahjakkuudes-taan
huolimatta Niinpä hän
ryhtyi sepän apulaiseksi Ase-velvollisuutensa
suoritettuaan
hän joutui vuonna 1915 rinta-malle
ensimmäisen maailman-sodan
aikana
Josip Brozin poliittinen tie-toisuus
heräsi varhain sillä hän
liittyi sosiaalidemokraattiseen
puolueeseen vuonna 1910
Tämän tietoisuuden muovaa-misen
vaikutti hänen työskente-lynsä
useissa metallialan laitok-sissa
nykyisen Tshekkoslova-kian
alueella sekä Saksassa ja
Itävallassa Ensimmäisen maa-ilmansodan
alussa hänet pidä-tettiin
ensimmäisen kerran Ja
silloin sodanvastaisen propa-gandan
tekemisestä
MUKANA VENÄJÄN
VALLANKUMOUKSESSA
Jouduttuaan vuoden 1915
tammikuussa rintamalle Josip
Broz haavoittui jo saman vuo-den
huhtikuussa ja jäi venä-läisten
vangiksi Hänet lähetet-tiin
vankileirille Uralille missä
hän teki vallankumouksellista
työtä rautatietyöläisten kes-kuudessa
Tästä toiminnasta
hänet lähetettiin vankilaan jos-ta
vapautuksen ioi vuoden 1917
vallankumous Venäjän väliai-kainen
hallitus vainosi Josip
Brozia ja hänet pidettiin — Suo-messa
Karattuaan karkotus-matkall- a
Josip Broz liittyi pu-nakaartiin
Omskissa ja ryhtyi
taistelemaan valkokaartilaisia
vastaan
Jugoslaviaan Josip Broz pa-lasi
vuonna 1 920 ja liittyi sama-na
vuonna Jugoslavian kommu-nistiseen
puolueeseen Kun
puolue kiellettiin vuonna 1921
vailaniuim ouKseiimen
hän jatkoi työtä maan alla
Vuosina 1923-192- 7 hänet pi- -
dättiin useita kertoja kommu-nistisen
toiminnan vuoksi
Vuonna 1927 Josip Broz
valittiin kommunistisen puolu-een
Zagrebin kaupunkikomite-an
sihteeriksi Viiden vankilas-saolovuod- en
jälkeen hänestä
vuonna 1934 tuli Kroatian a-lueko- mitean
jäsen Tällöin hän
myös omaksui nimen Tito Sa-mana
vuonna Titosta tuli myös
Jugoslavian kommunistisen
puolueen keskuskomitean ja po-liittisen
toimikunnan jäsen Tito
osallistui mm Kominterinin
kuuluisaan 7 kongressiin Kes-kuskomitean
pääsihteeriksi hä-net
valittiin vuonna 1936
TOISEN MAAILMAN-SODAN
AIKA
Kun saksalaiset vuonna
1941 marssivat Jugoslaviaan ja
maan silloinen johto antautui
alkoi Titon toiminta sissipääl-likkönä
ja hänen Tito-nimen- sä
sai legendaarisen kaiun Tito
nosti noina Jugoslavialle ras-kaina
vuosina vapauden lipunja
kokosi kansaa taistelemaan ns
yhteistoimintamiehiä seikkai-lupolitiikan
harrastajia ja ennen
kaikkea saksalaisia vastaan
Tito pysyi koko sodan ajan
tuntemattomana ja salaperäise-nä
jopa niin että epäiltiin hä-nen
olemassaoloaan Armeija
kyllä tunnettiin sillä oli käy-tettävissään
kaikkea sodan-käyntiin
tarpeellista kalustoa
panssarivaunuja ja lentokoneita
myöten Se kävi monia suuria
taisteluja saksalaisia vastaan
Erityisesti Titon sissit olivat pe-rehtyneet
sabotaashin tekoon
Tehokkaasti toimivaa sissi-armeijaa
johtava mies tuli tun-netuksi
läntisen maailman so-danjohta- jille
vasta vuonna
1943 Samana vuonna mm
englantilaiset tunnustivat hänet
liittoutuneisiin kuuluvaksi
UUDEN VALTION
JOHTAJA '
Jugoslaviassa toiminut
kansanvapautuksen antifasisti-ne- n
neuvosto ryhtyi jo sodan
vuosina organisoimaan uutta
Jugoslaviaa Vuonna 1943 se
perusti Jugoslavian kansallisen
vapautuskomitean joka itse-asiassa
oli väliaikainen hallitus
Sen johtoon tuli Tito Samana
vuonna Tito sai vapautussodassa
osoittamastaan urheudesta
marsalkan arvonimen Vuonna
1944 hänelle myönnettiin Ju-goslavian
kansansankarin arvo-nimi
Sodan päätyttyä Josip Broz
Titosta tuli vuonna 1945 sekä
pää-- että puolustusministeri ja
samana vuonna pidetyn kan-sanrintaman
kongressin pu-heenjohtaja
Vuonna 1953 Tito
valittiin presidentiksi Jugosla-vian
kommunistinen puolue
nimitettiin vuonna 1952 Jugos-lavian
kommunistien liitoksi
f
iv I
Presidentti marsalkka Josip Broz
jonka pääsihteeri oli Tito Myö- - itsenäisellä toiminnalla oli an- -
hemmin hän oli liiton puheen- - kara taistelun vuosina Jugos- -
johtaja lavian kannalta syvälle käypä
RIIPPUMATTOMUUDEN P0iittinen mtys Se loi pe- -
rustan voimakkaalle kansallis-tunteelle
TEHOSTAMINEN
tässä useiden kansalli- -
Titon johtaman kommunis- - suuksien maassa
tisen puolueen ja hänen itsensä Tämä riippumattomuuden
Women now equal in Afghanistan
The decision that Canada
boycott the Moscow Olympics
under the phony claim of con-cer- n
for the Afghan people's
rights is hypocritical
One of the historic steps
taken by the Khalki (Peoples)
Government which should be
of interest to Canadian vvomen
is the issuing of Decree 7 which
attaches due importance to the
place of vvomen in their new
society For the first time in that
country's history vvomen have
been granted equal rights vvith
men
Afghan girls have been freed
from the vvhims and fancies of
their parents and are in a posi-tion
to be able to shape their
ovvn destinies The hoary old
custom of exchanging young
girls for money or kind has been
terminated Although the new
government has provided ali the
facilities for women to take part
in the development of their
country they still face difficul- -
ties because of old traditions
and the long heritage of
' v
i
I Tito
More than 90% of Afghan
vvomen are illiterate The new
government has set up several
hundreds of literacy centres
throughout the countryside 1 1
are in Kabul Today more than
one million Afghan people are
learning to read and vvrite more
than 600 schools have been
opened Kindergartens have
been set up 16 now exist in
Kabul which take care of over
3000 children The new go-vernment
is now giving much
attention to a public health Sys-tem
12 mother-and-chi- ld cli-ni- ps
are in operation very $oon
a Central Department for Mot-he-r
and Child will be built in
order to defend the health of the
whole country
The Khalki Women's Or-ganizati- on
during the short
period of its existence has un-dertak- en
the task of organizing
women into the country's de-velopi- ng
program and helps
women to become familiar with
the struggles and experience of
women from ali parts of the
world Perhaps the experience
w '
tehostaminen oli myös eräs syy
siihen että Jugoslavian välit
rikkoutuivat vuonna 1 948 Neu-vostoliiton
ja sitemmin koko so-sialistisen
leirin kanssa Vaikka
sosialistisesta leiristä eristämi-nen
oli vaikeaa aikaa Jugos-lavialle
Titon valtiomiestaitoa
osoittaa että tilanne ei kärjis-tynyt
lopullisesti ja paluu yh-teistoimintaan
oli mahdollista
vuoden 1953 jälkeen Neuvos-toliiton
ja Jugoslavian hallitus-valtuuskunn- at
allekirjoittivat
vuonna 1955 kesällä yhteisen
julistuksen joka palautti suh-teet
maitten välille
Sosialistisesta leiristä eris-tämisen
vuosina muotoutui Ti-ton
sitoutumattomien maiden
yhtenäisyyttä ajava linja Hän
suoritti 50-luvu- lla laajoja mat-koja
Aasian ja Afrikan maissa
korostaen sitoutumattomuus-linjaans- a
Tämä aktiivinen poli-tiikka
lisäsi suuresti Titon arvo-valtaa
ja teki hänestä eräänlai-sen
sitoutumattomien leirin pu-hemiehen
Titon suurta valtiomiestai-toa
osoitti että elämänsä vii-meisinä
vuosina hän nautti
kunnioitusta ja arvonantoa sekä
sosialistisessa leirissä länsi-maiden
keskuudessa että sitou-tumattomien
maiden piirissä
Kotimaassa hänen ansiokseen
luettiin kirjaimellisesti kaikki
se mitä sosialistisessa Jugosla-viassa
on tapahtunut sodan jäl-keen
Niinpä hänelle on myön-netty
kolmasti Jugoslavian kan-sansankarin
kunniamerkki Tito
ei ole ollut Jugoslavialle vain
Josip Broz vaan hän on ollut
tietty ideologia Tito on ollut
yhtä kuin itsehallintososialismi
ja sitoutumattomuuspolitiikka
Josip Broz Tito on jäävä
historiaan suurena valtiomie-hen- ä
joka horjumatta ja mää-rätietoisesti
kulki omaksu-maansa
tietä ja saavutti tällä
kaikkien kunnioituksen
of the Afghan women might
help Canadian women to close
the wage gap here in Canada
The fact is that for every dollar
a man earns a women earns 56
cents and the gap in wages is
growing wider
Canadians deserve to know
the truth about the develop-ment- s
in Afghanistan and the
reason why the USSR respond-e- d
positively to the Afghan
people 's call for support in de-fen- ce
of the gains they have
made
The Olympic boycott deci-sion
is based on anti-Sovi- et
pro-col- d war logic It has
nothing to do with the indepen-denc- e
of Afghanistan or its
people 's right to call for Soviet
solidarity
Canada should not only
participate in the Moscow O-lymp- ics
it should extend ma-teri- al
aid and support to the
democratic revolution in Afgha-nistan
Nan McDonaid
Object Description
| Rating | |
| Title | Viikkosanomat, May 20, 1980 |
| Language | fi |
| Subject | Finland -- Newspapers; Newspapers -- Finland; Finnish Canadians Newspapers |
| Date | 1980-05-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | VikkoD7000214 |
Description
| Title | 000710 |
| OCR text | W9Wsä! tXim I 3 'rt ll)n!fi W w: 'm cI --[ l f m - 'tfttht f% '4 'xl 7 !' i suun Kenelläkään aikamme val-tionpäämieh-ellä ei liene taka-naan niin värikästä mennei-syyttä ja johdonmukaista tais-telutaiva- lta kuin oli Jugoslavian edesmenneellä presidentillä Josip Broz Titolla nykyisen Jugoslavian isällä ja maan-osamme ja ehkä koko maailman pitkäikäisimmällä valtionjohta-jalla Tito oli itsessään jo käsite jonka ilmentymiä olivat perään-antamatonta kamppailu moni-kansais- en valtion yhtenäisyy-den puolesta tehostettu niin Jugoslavian kommunistien lii-ton kuin Jugoslavien itsenäi-syyden ja riippumattomuuden varjeleminen ja itsehallintoso-sialism- i sekä toiminta sitou-tumattomuuden aatteen puoles-ta koko maailman mitassa Mutta ennen kaikkea Tito oli sanan varsinaisessa mieles-sä vallankumouksellinen taiste-lija joka yli kuuden vuosikym-menen ajan on elänyt ja vai-kuttanut Euroopan historian pahimmissa ristiaalloissa Kyläsepän viisitoistalapsi-seen perheeseen 255 1892 syntyneellä Josip Brozilla ei ollut nuoruudessaan mahdolli-suutta opinteille lahjakkuudes-taan huolimatta Niinpä hän ryhtyi sepän apulaiseksi Ase-velvollisuutensa suoritettuaan hän joutui vuonna 1915 rinta-malle ensimmäisen maailman-sodan aikana Josip Brozin poliittinen tie-toisuus heräsi varhain sillä hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1910 Tämän tietoisuuden muovaa-misen vaikutti hänen työskente-lynsä useissa metallialan laitok-sissa nykyisen Tshekkoslova-kian alueella sekä Saksassa ja Itävallassa Ensimmäisen maa-ilmansodan alussa hänet pidä-tettiin ensimmäisen kerran Ja silloin sodanvastaisen propa-gandan tekemisestä MUKANA VENÄJÄN VALLANKUMOUKSESSA Jouduttuaan vuoden 1915 tammikuussa rintamalle Josip Broz haavoittui jo saman vuo-den huhtikuussa ja jäi venä-läisten vangiksi Hänet lähetet-tiin vankileirille Uralille missä hän teki vallankumouksellista työtä rautatietyöläisten kes-kuudessa Tästä toiminnasta hänet lähetettiin vankilaan jos-ta vapautuksen ioi vuoden 1917 vallankumous Venäjän väliai-kainen hallitus vainosi Josip Brozia ja hänet pidettiin — Suo-messa Karattuaan karkotus-matkall- a Josip Broz liittyi pu-nakaartiin Omskissa ja ryhtyi taistelemaan valkokaartilaisia vastaan Jugoslaviaan Josip Broz pa-lasi vuonna 1 920 ja liittyi sama-na vuonna Jugoslavian kommu-nistiseen puolueeseen Kun puolue kiellettiin vuonna 1921 vailaniuim ouKseiimen hän jatkoi työtä maan alla Vuosina 1923-192- 7 hänet pi- - dättiin useita kertoja kommu-nistisen toiminnan vuoksi Vuonna 1927 Josip Broz valittiin kommunistisen puolu-een Zagrebin kaupunkikomite-an sihteeriksi Viiden vankilas-saolovuod- en jälkeen hänestä vuonna 1934 tuli Kroatian a-lueko- mitean jäsen Tällöin hän myös omaksui nimen Tito Sa-mana vuonna Titosta tuli myös Jugoslavian kommunistisen puolueen keskuskomitean ja po-liittisen toimikunnan jäsen Tito osallistui mm Kominterinin kuuluisaan 7 kongressiin Kes-kuskomitean pääsihteeriksi hä-net valittiin vuonna 1936 TOISEN MAAILMAN-SODAN AIKA Kun saksalaiset vuonna 1941 marssivat Jugoslaviaan ja maan silloinen johto antautui alkoi Titon toiminta sissipääl-likkönä ja hänen Tito-nimen- sä sai legendaarisen kaiun Tito nosti noina Jugoslavialle ras-kaina vuosina vapauden lipunja kokosi kansaa taistelemaan ns yhteistoimintamiehiä seikkai-lupolitiikan harrastajia ja ennen kaikkea saksalaisia vastaan Tito pysyi koko sodan ajan tuntemattomana ja salaperäise-nä jopa niin että epäiltiin hä-nen olemassaoloaan Armeija kyllä tunnettiin sillä oli käy-tettävissään kaikkea sodan-käyntiin tarpeellista kalustoa panssarivaunuja ja lentokoneita myöten Se kävi monia suuria taisteluja saksalaisia vastaan Erityisesti Titon sissit olivat pe-rehtyneet sabotaashin tekoon Tehokkaasti toimivaa sissi-armeijaa johtava mies tuli tun-netuksi läntisen maailman so-danjohta- jille vasta vuonna 1943 Samana vuonna mm englantilaiset tunnustivat hänet liittoutuneisiin kuuluvaksi UUDEN VALTION JOHTAJA ' Jugoslaviassa toiminut kansanvapautuksen antifasisti-ne- n neuvosto ryhtyi jo sodan vuosina organisoimaan uutta Jugoslaviaa Vuonna 1943 se perusti Jugoslavian kansallisen vapautuskomitean joka itse-asiassa oli väliaikainen hallitus Sen johtoon tuli Tito Samana vuonna Tito sai vapautussodassa osoittamastaan urheudesta marsalkan arvonimen Vuonna 1944 hänelle myönnettiin Ju-goslavian kansansankarin arvo-nimi Sodan päätyttyä Josip Broz Titosta tuli vuonna 1945 sekä pää-- että puolustusministeri ja samana vuonna pidetyn kan-sanrintaman kongressin pu-heenjohtaja Vuonna 1953 Tito valittiin presidentiksi Jugosla-vian kommunistinen puolue nimitettiin vuonna 1952 Jugos-lavian kommunistien liitoksi f iv I Presidentti marsalkka Josip Broz jonka pääsihteeri oli Tito Myö- - itsenäisellä toiminnalla oli an- - hemmin hän oli liiton puheen- - kara taistelun vuosina Jugos- - johtaja lavian kannalta syvälle käypä RIIPPUMATTOMUUDEN P0iittinen mtys Se loi pe- - rustan voimakkaalle kansallis-tunteelle TEHOSTAMINEN tässä useiden kansalli- - Titon johtaman kommunis- - suuksien maassa tisen puolueen ja hänen itsensä Tämä riippumattomuuden Women now equal in Afghanistan The decision that Canada boycott the Moscow Olympics under the phony claim of con-cer- n for the Afghan people's rights is hypocritical One of the historic steps taken by the Khalki (Peoples) Government which should be of interest to Canadian vvomen is the issuing of Decree 7 which attaches due importance to the place of vvomen in their new society For the first time in that country's history vvomen have been granted equal rights vvith men Afghan girls have been freed from the vvhims and fancies of their parents and are in a posi-tion to be able to shape their ovvn destinies The hoary old custom of exchanging young girls for money or kind has been terminated Although the new government has provided ali the facilities for women to take part in the development of their country they still face difficul- - ties because of old traditions and the long heritage of ' v i I Tito More than 90% of Afghan vvomen are illiterate The new government has set up several hundreds of literacy centres throughout the countryside 1 1 are in Kabul Today more than one million Afghan people are learning to read and vvrite more than 600 schools have been opened Kindergartens have been set up 16 now exist in Kabul which take care of over 3000 children The new go-vernment is now giving much attention to a public health Sys-tem 12 mother-and-chi- ld cli-ni- ps are in operation very $oon a Central Department for Mot-he-r and Child will be built in order to defend the health of the whole country The Khalki Women's Or-ganizati- on during the short period of its existence has un-dertak- en the task of organizing women into the country's de-velopi- ng program and helps women to become familiar with the struggles and experience of women from ali parts of the world Perhaps the experience w ' tehostaminen oli myös eräs syy siihen että Jugoslavian välit rikkoutuivat vuonna 1 948 Neu-vostoliiton ja sitemmin koko so-sialistisen leirin kanssa Vaikka sosialistisesta leiristä eristämi-nen oli vaikeaa aikaa Jugos-lavialle Titon valtiomiestaitoa osoittaa että tilanne ei kärjis-tynyt lopullisesti ja paluu yh-teistoimintaan oli mahdollista vuoden 1953 jälkeen Neuvos-toliiton ja Jugoslavian hallitus-valtuuskunn- at allekirjoittivat vuonna 1955 kesällä yhteisen julistuksen joka palautti suh-teet maitten välille Sosialistisesta leiristä eris-tämisen vuosina muotoutui Ti-ton sitoutumattomien maiden yhtenäisyyttä ajava linja Hän suoritti 50-luvu- lla laajoja mat-koja Aasian ja Afrikan maissa korostaen sitoutumattomuus-linjaans- a Tämä aktiivinen poli-tiikka lisäsi suuresti Titon arvo-valtaa ja teki hänestä eräänlai-sen sitoutumattomien leirin pu-hemiehen Titon suurta valtiomiestai-toa osoitti että elämänsä vii-meisinä vuosina hän nautti kunnioitusta ja arvonantoa sekä sosialistisessa leirissä länsi-maiden keskuudessa että sitou-tumattomien maiden piirissä Kotimaassa hänen ansiokseen luettiin kirjaimellisesti kaikki se mitä sosialistisessa Jugosla-viassa on tapahtunut sodan jäl-keen Niinpä hänelle on myön-netty kolmasti Jugoslavian kan-sansankarin kunniamerkki Tito ei ole ollut Jugoslavialle vain Josip Broz vaan hän on ollut tietty ideologia Tito on ollut yhtä kuin itsehallintososialismi ja sitoutumattomuuspolitiikka Josip Broz Tito on jäävä historiaan suurena valtiomie-hen- ä joka horjumatta ja mää-rätietoisesti kulki omaksu-maansa tietä ja saavutti tällä kaikkien kunnioituksen of the Afghan women might help Canadian women to close the wage gap here in Canada The fact is that for every dollar a man earns a women earns 56 cents and the gap in wages is growing wider Canadians deserve to know the truth about the develop-ment- s in Afghanistan and the reason why the USSR respond-e- d positively to the Afghan people 's call for support in de-fen- ce of the gains they have made The Olympic boycott deci-sion is based on anti-Sovi- et pro-col- d war logic It has nothing to do with the indepen-denc- e of Afghanistan or its people 's right to call for Soviet solidarity Canada should not only participate in the Moscow O-lymp- ics it should extend ma-teri- al aid and support to the democratic revolution in Afgha-nistan Nan McDonaid |
Tags
Comments
Post a Comment for 000710
