Viikkosanomat, September 09, 1975

              Ikä life- - I V
wt
J iS Eläimellistä :—h 'S' 1 jS " IS J3 21 ti Si 1J --— S 'L_ _ M% ' % i mm
' '?r I
uit11 " m
i
L _H BB Bl HB jLljL flL y JH&p9flB9w'
Muuan englantilainen
tuomiostuin joutui kerran rat-kaisemaan
harvinaisen vahin-gonkorvausjutun
Eräs naishen-kilö
oli ostanut vinttikoiran
jonka hännällä oli se merkillinen
ominaisuus että se kiertyi vie-teriksi
kuin sian saparo Myyjä
oli vakuuttanut että häntä
suoristuu heti kun koira alkaa
juosta mutta niin ei käynytkään
vaan häntä rullautui päinvastoin
entistä tiukemmalle Oikeus
hyväksyi korvausvaatimuksen ja
tuomitsi myyjän maksamaan
naisille 40 puntaa vahingosta
Entä mihin nojautui tuomiois-tuimen
ratkaisu? Yksinkert-aisesti
siihen että vinttikoira ei
kykene juoksemaan jollei sillä
ole suora häntä Ilman sitä se
liikkuu kuin peräsimentön alus
ja sen on kovassa vauhdissa
mahdoton muuttaa suuntaansa
Häntä näyttelee yleensäkin
suurta osaa eläinten liikunnassa
Kun tarkkailemme kissan käyn-tiä
huomaamme sen pitävän yllä
tasapainoaan heiluttamalla hän-täänsä
puolelta toiselle Kettu
tarvitsee häntäänsä peräsime-nään
jos sen on pakko äkkiä
poiketa kulkusuunnastaan
Hyppyrotta jonka ruumiin
pituus on tuskin kymmenensent-ti- ä
käyttää puolta pitempää hän-täänsä
tasapainon säilyttämiseen
silloin kun se tekee suhteel-lisesti
tavattoman pitkiä jopa yli
neljän metrin mittaisia loikkauk-siaa- n
Eläinten korkeushyppymestari
Kalliohyppijä "afrikkalainen
gemssi" on eittämättä eläin-maailman
korkeushyppymes-tari
Se on noin metrin pituinen
ja 10 kilon painoinen eläin Sen
kaksijakoiset kaviot ovat hyvin
sirot ja muistuttavat pieniä
puukiiloja Ne ovat täsmälleen
raajojen keskiakselilla Kal-liohyppijä
kykenee pysyttele-mään
ja säilyttämään
tasapainonsa muutaman
neliösenttimetrin suuruisella kal-liopinnalla
Kun se säikytetään
liikkeelle se syöksyy kumipal-lon
tavoin ylös jyrkimpiäkin rin-teitä
Monien muiden eläinten on
todettu suorittavan sangen
huomattavia hyppyjä Niinpä on
voitu nähdä Virginian hirven
hyppäävän vauhtia otettuaan yli
12 metriä Erään samaan lajiin
kuuluvan yksilön on nähty vielä
kuolinkamppailunsa aikana
tekevän lähes 18 metriä pitkän
syöksyn Aasijänisten pituus-hyppytait- oa
on kokeiltu siten
että ne on pakotettu vauh-dissa
hyppäämään parin metrin
korkuisen aidan yli Tällöin on
pisimmän hypyn mitaksi todettu
710 metriä Eräs puuma taas
loikkasi yhdessä hypyllä 12 met-riä
mikä lumihangella helposti
voitiin mitata
Erinomainen esimerkki siitä
miten asumisolosuhteet vaikut-tavat
eläinten liikkumistapoihin
ja -- kykyyn on taskurotta joka
asustaa maan alle rakentamis-saan
käytävissä Tämän pienen
jyrsijän etu- - ja takajalat ovat
suunnilleen yhtä pitkä ja se voi
käytännöllisesti katsoen yhtä
nopeasti juosta eteen kuin
taaksekin päin mikä luonnol-lisesti
on hyvin käytännöllistä
eläimelle joka suurimman osan
ajastaan juoksentelee edes-takaisin
ahtaissa käytävissää
Mukautumistaidon mestareita
Pohjois-Amerikas- sa asustava
ns muuttuva jänis joka vaihtaa
ruskeanharmaan turkkinsa kyl-millä
seuduilla valkoiseksi saa
talvisin takakapäliensä an-turoihin
karkeat karvatupsut
Sitä nimitetäänkin siellä sen
vuoksi lumikenkäjänikseksi Sen
"lumikengät" ovat melkein 15
senttiä pitkät ja niiden avulla se
selviytyy hyvin pahimmistakin
kinoksista Tätä muuttuvaa
jänistä pidetään nopeimpana
metsissä asuvista imettäväisistä
Sen hyvin muodostuneet pitkät
takajalat kykenevät niin tal-visilla
hangilla kuin kesäisessä
maastossa kehittämään yli 50
kilometrin tuntinopeuden Yksi
loikkaus saattaa olla yli neljä
metriä pitkä
Kamelit joutuvat usein
kulkemaan pitkiä
erämaataipaleita ja väsyisivät
pian uppoavaa heikkaa tarpoes-saa- n
elleivät niiden jalat olisi
kehittyneet juuri tällaiseen
maaperään sopiviksi Kamelin
varpaat muodostavat yhdessä
alustan joka on paljon laajempi
kuin itse kavion luupinta Kun
jalkaa painuu maata vasten se
leviää ja suurentaa astuma-ala- a
Afrikan elefantti kulkee pitkiä
matkoja kahdeksan kilometrin
tuntinopeudella vaikka se
painaa kuusi tonnia jopa enem-mänkin
siis saman verran kuin
linja-aut- o ja vaikka sen askelen
Jättiläishypyissään käyttää kenguru pitkää painavaa häntäänsä
peräsimenä
i 8
Tuntuu uskomattomalta että mikään elävä olento voisi liikua 15
metriä yhdessä sekunnissa Eräs kauan Afrikassa oleskellut henkilö
on kuitenkin todennut että esimerkiksi leopardi kykenee vauhditta
tekemään niin pitkän syöksyn
pituus ei ole juuri kahta metriä
suurempi Elefantin käydessä
hyökkäykseen sen nopeus
kiihtyy noin 40 kilometriin tun-nissa
Eräs raivostunut yksilö
saavutti kerran hevosen ja
muuan toinen elefantti kykeni
tavoittamaan auton joka ajoi 33
kilometrin tuntinopeudella
Eräs sarvikuonopari hyökkäsi
kerran ratsastajaryhmän kimp-puun
Ratsastajat kykenivät
säilyttämään etumatkansa
mutta vasta parin kilometrin
ajojahdin jälkeen sarvikuonot
luopuivat yrityksestään Erään
sarvikuonon koettaessa tavoit-taa
henkilöautoa havaitsi ajaja
että eläin saattoi seurata
ajoneuvoa vaikka mittari osoit-tikin
50 kilometrin tuntinopeut-ta- a
Monien hiuppunopeiden eläin-ten
ruumiinrakenteesta käy ilmi
miten hyvin ne ovat sopeutuneet
suuriin nopeuksiin Autoin-sinöör- it
tutkivat kerran
nopeudestaan tunnetun ven-äläisen
susikoiran rakennetta
jolloin todettiin että tämän
koiran raajat liittyvät ruumiiseen
juuri niissä kohdin missä tärinä
joka syntyy jalkojen kosket-taessa
maanpintaa on pienin
mahdollinen Sellaisten koirien
kuin viittikoiran selkärangan
joustavuus taas sallii niiden
pidentää askeltaan mikä puoles-taan
lisää nopeutta Muuan
toinen eläinten anatomian ja
nopeuden keskinäisiin suhteisiin
liittyvä seikka on todettu
nopeajalkaisilla eläimillä kuten
hevosella ja kauriilla nimittäin
se että näiden eläinten sääriluut
ovat huomattavasti pitemmät
kuin reisiluut
On Strömberg Ab suunnittelee
suprajohtavien metallien hyväk-sikäyttöä
jäänmurtajien voiman-lähteissä
Suunnitelmat ovat
vielä piirustusasteella eikä
käytännön kokeita ole tehty
Mutta ehkä kymmenen vuoden
kuluttua voivat suuret sup-ramurta- jat
avata arktisten vesien
laivaväyliä
Sähkön vastus häviää sup-rajohtavista
metalliseoksista
kokonaan joten niihin saadaan
johdetuksi hyvin voimakkaat
sähkövirrat
Ammattivalokuvaajien määrä
on vähentymässä Suomessa il-menee
äsken julkistetusta alan
tutkimuksesta Noin viidennes
ammattivalokuvaajista on suun-nitellut
ammatistaan luopumista
lähivuosina toimeentulomahdol-lisuuksien
kaventuessa Am-mativalokuva- ajia
arvioidaan
Suomessa olevan hieman toista
tuhatta
©
Oopera-- ja näyttelytalohank-kee- n
suojelijat tasavallan pres-identti
Urho Kekkosen 75-vuotispäi-vän
kunnioittamiseksi
julistaa Oopera-- ja näyttelykes-kussääti- ö
talon suunnittelukil-pailun
alkavaksi syyskuun' 3
päivänä Suunnittelun kohteena
on entinen sokeritehtaan tontti
Töölönlahden rannalla jonka
paikan Helsingin kaupunginval-tuusto
hyväksyi kesällä tulevan
ooppera- - ja näyttelytalon
©lajmsv©ne©t
Kaksi uutta Tuima-luoka- n
ohjusvenettä saapui elokuun 20
pnä Turun laivastoasemalle
PansiOon Alukset oli luovutettu
pari päivää aikaisemmin
merivoimille Tallinnassa
Nyt vastaanotetut veneet
kuuluvat Neuvostoliitosta ostet-tuun
neljän ohjusveneen sarjaan
Viime joulukuussa Suomi sai
sarjan kaksi ensimmäistä alusta
Uudet veneet muodostavat liik-kuvan
laivaston laivastolip-puee- n
ohjusvenelaivueen
Niiden emälaiva on Louhi-nimine- n
entinen jäänmurtaja
Sisu
Ohjusveneiden pituus on 386
metriä leveys 96 metriä up-pou- ma
noin 250 tonnia ja nopeus
noin 30 solmua
Sakkoja suomalaiselle
juustonviennille
Yhdysvallat suunnittelee sak-koja
suomalaiselle juustonvien-nille
Se ei hyväksy Suomen
soveltamia vientipalkkioita
Yhdysvalloissa on laki joka
kieltää tuojia tukemasta tuon-tiaan
palkkioilla Aikaisemmin
lakia ei ole sovellettu mutta nyt
viranomaiset aikovat tutkia rik-kooko
mm suomalaisten juus-tontuo- nti
tätä lakia Juuston
tuonnista saattaa seurata niin
suuri sakko että se vastaa tuon-timaiden
kaupoille myöntämää
tukea Yhdysvallat osti viime
vuonna kolmanneksen Suomen
koko juustonviennistä Arviolta
vienti oli yli 40 milj markkaa
Juustoa vietiin Suomesta 7 000
tonnia
§ii®meia
Suomen virallisen edustami-sen
olosuhteet Varsovassa ja
Moskovassa ovat kohentuneet
huomattavasti Varsovassa on
luovutettu käyttöön uusisuur-lähetystötal- o
ja Moskovassa
suurlähetystön peruskorjaus
Tänä vuonna on valmistunut
myös Brasilianpääkaupunkiin
uusi edustusto Mahdollisesti
ensi vuonna alkaa rakentaminen
myös Canberrassa Australiassa
ja Moskovassa viimeksi
mainitussa lisärakennuksen
osalta Lähivuosina ovat tulossa
ohjelmaan myös Budapestin ja
New Delhin lähetystöjen raken-tamiset
Näiden lisäksi tapahtuu
peruskorjaustoimintaa useilla
taholla kertoivat yliins Mauri
Jaakkola ja dipl ins Erkki T
Anttila rakennushallituksesta
— Syyskuussa alkaa Lontoon
lähetystön kansliarakennuksen
muutostyö joka kestää puolisen
vuotta ja maksaa noin 1 miljoona
mk Keväällä pyritään käynnis-tämään
Tukholman lähetystön
täyskorjaus joka maksaa useita
miljoonia markkoja