Vapaus, August 10, 1922

              föfstaiiia, efoL 10 p> Hiirsday, Ammt W*
LDESEENHOITÄJAN OSASTO
an I
staf
TILAISUUS FOUNTAIN KYNÄN SAAMISEEN
peinäkuun ensipäivän jälkeen meille lähdetyistä Vapauden tilauk-
I yj annainine ainoastaan uusista kynäpalkinnon. Kjiiiä riittää vaikkapa
i . i a tulisi tuhatmäärin.
^jiamiehille on uusista tilauksista vielä ensi kuun ajan sama alen-
[•^ prosentti kuin tähänkin asti.
I Xarkastakaa niiden kynää, jotka sen jo ovat saaneet. Missä ei ole
' •jjniesiämme, lähettäkää tilaus suoraan Vapauden konttoriin.
Muistakaa että uusistakin tilaubista annetaan palkinto ainoastaan
itloluuD ajan.
Tov. VAPAUS. Box 69, Sudbury, Ont.
KYNÄ ON MAINIO
Lukeba mitä yksi kynän saanut sanoo:
iUinä sain hyvän kynän. Se on mainio käyttää. Tässä juuri ko
Uen sitä. Olen hyvin kiitollinen kauppaani. — M. Kivinen.»
Tämä kirje ei ole tullut Vapauden konttoriin vaan tov. K. V. Nur-
: Sudburyyn, ja näinollen siinä ei ole ainakaan mitään imartelua.
r. £•
oli
otias
haa-iinsa.
llem-allaj.
nuut-äknn-olla
san-yön
halla
koh-npi-kilä
em-äyn
ista
'II.
8 S -
un ,
7
a-m
3..
ti
a
it
I
töiltä voimme vain lähettää Esnan,
mitä kulloinkin haluamme jos sat­tuisi
olemaan varastoissa se ja se.
Eikös olekin mukavuuksia, ja kenen
kustannuksilla ne on kohonneet?
Meidän farraariraukkojen kustan­nuksilla
tietysti. Ei hallitus ole
sellaisia mukavuuksia meille lait­tanut
Siksi ne on muuttuneet far­mareille
rasituksiksi kun niissä run­naa
yksityiset voiton kiskurit. Far-mituotteet
eivät enään tahdo mil­lään
riittää vastaamaan jokapäiväi­sen
ylöspidon, vaikka ne olisivat
kuinka vaatimattonta elämäntasoa
hyvänsä, sillä vaihtokaupassa kapi
talistin kanssa farmituote menettää
tosiarvonsa ja kohoaa vasta sitten
kun ne on käyneet läpi välikäsien
vihdoin viimein kuluttajain makset
tavaksi koko vehkeilylystin.
Punanen vaara.
Tämä on uusi kirja, joka on Venäjällä itse kuukausia tutkimuksia
(jjmeen henkilön» Isaac McBriden kirjottama ja Aili I. Kannasten suo-
BieDtama. Tässä kirjassa sangen liikuttavalla tavalla kerrotaan punaso-tilaJtten
ja upseeriston elämästä rintamalla, kasarmeissa y.m., samoin
Join muistakin asioista, kuten kouluista, kansanopetuksesta, uudestiraken-nastyöstä
ja monesta muusta asiasta. Moni lukija tulee tuon kirjan
lop^amaan kyynefleet silmissä, vaikkakin se kertoo vain puhtaista tosi-esioista.
Rientäkää tilaamaan tätä kirjaa. Hinta 25c. Painos ei ole kovin
(uuri, joten se voi loppua hyvin lyhyessä ajassa.
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Tov. R. on muuten jo saanut ja
iäräinyt 8-vuoden tuomion osano
losta sanottuun takavarikointiin
Siis todellista syytä hänen vangitse­miseensa
ei vielä ole ilmennyt.
Porilaiset työväenjärjestöt ovat
tov. Ryströraille oikeusavustajan
palkkaamista varten luovuttaneet
huomattavia summia.
_ o
OHRANAIN ROISTOILUT.
V.k. 7 p:vää vastaan yöllä klo 2
aikaan tuli ohrana Sammallahti
Oulussa kauppa-apulaisen Kaarlo
Soinin asunnolle uhaten murtautua
Täkivalloin sisään, lopulta kuitenkin
poistuen.
Illalla klo 6, kun ennenmainittu
Soini tuli työstä kotiin, oli Sammal­lahti
taas häntä asuntonsa ovella
vastassa ojentaen' ampuma-aseen
kohti ja raa'asti komensi menemään
kadulle. Tapahtumapaikalle tuli
muitakin ihmisiä, joille sankari sa­moten
äyski ja uhkaili ampua. Kun
ohranamellasta ja aikansa pihalla
mellasteltuaan poistui kadulle, öli
siellä jo järjestyspoliisi vastassa, jo­ka
korjasi roikaleen pois.
Tällaisia hylkiöitä valtiovalta py­hittää
rehellisten työläisten vainoo­jiksi.
— P. K.
o
TVÖSSX LOUKKAANTUNEITA.
V.k. 5 pnä Porin paperitehtaalla
naorukainen Kalle Sulin, joka työs­kenteli
tehtaalla vasta kolmatta työ­vuoroa,
"taittoi kätensä olkapään ala­puolelta
n.s. silttimutkakoneessa.
Kesäk, 26 pnä Hämeenkyrön
Pakkasen karjakko Amanda .Ratho-vius
katkasi jalkansa kahdesta koh­ti
kantaessaan maitosaavia nave­tasta.
Eivät tällaiset loukkaantumiset
suinkaan levennä työläisten leipää.
. • .. o —
V A L K E A I N V I H A EI L E P Y.
Vankileirillä sairastuneet ajai­sivat
työväentaloltakin.
Varpaisjärven kunnan terveyden
ioitolautakunta on äskettäin yrit­tänyt
häätää työväentalolta vahti­mestaria
pois, muka sillä syyllä,
kun hän sairastaa keuhkotautia,
jonka on saanut «muistoksi» vankilei
riitä V. 1918. Kun vahtimestari,
tov. Lauri Sutinen kääntyi kunnal­lislautakunnan
puoleen anomuksella,
että kunnan puolesta laitettaisiin
hänelle asunt0j_ koska hän varat­tomana
miehenä ei voi asuntoa saa­da,
jos kerran työväentalolta täy­tyy
lähteä pois, antoi kunnallislau­takunta
kielteisen vastauksen muka
sillä perusteella, että kun Sutinen
nauttii tyritä vakituista palkkaa,
Diin ei kunta voi sellaista henkilöä
avustaa. Todellisuudessa ei Suti­nen
ole saanut t.-y:ltä penniäkään,
Taan hänen vaimonsa 150 markkaa
kuussa vasta parin kuukauden aika-ia,
yhdistyksen kahvilan hoitami­sesta.
jakilolle. Suomen Lapin asukkail­le,
jotka suuressa määrin ostavat
viljansa Norjasta, tietää tämä lei­vän
, hinnan tavatonta kohoamista.
o
VENXUISET LAIVASTOMANÖö-
VERIT SUOMEN LAHDELLA.
Hbl:n mukaan on Neuvostohalli­tus
virallisesti ilmoittanut täkäläi
sille asianomaisille viranomaisil
että venäläiset laivstomanööverjt
lähiaikoina järjestetään Suomenlah­delle.
Aikaa ei ole vielä lopullises­ti
määrätty.
Manööveri ei koskene useampaa
kuin 6 ä 8 Novik-mallista torpeedo
venettä ja ulottuvat niiden liikkeet
Kronstadista länteen aina Räävelin
meridiaaniin saakka.
o
KARKOTUKSIA
Uudenmaan läänin maaherra on
ohranan ehdotuksesta määrännyt
karkoitettavaksi valtakunnasta TJk
rainan alamaisen, cinsinö5ri> Alek
sander Aleksandrovitsch Tschisto
vin, synt, 1879,^oleskellut maassa
v:sta 1914. Sj^ksi mainitaan
Tschistovin karkoitukseen, että hän
on keinottelija ja nt santarmikäty-ri
jonka ilmiannosta useiden todis
tajien lausuntojen mukaan santar­mit
ovat aikoinaan vanginneet m.m
Suomen kansalaisia; keinotellut on
iän viimeksi lääkeaineilla.
Samoin on maaherra määrännyt
tarkoitettavaksi Venäjän alamaisen
kielten opettajattaren Agasia Aleir
SUOJELIJA PERHEENISÄ
Kuopiossa Koljonniemenkatu 40
«n eräs mies, joka on browhingilla
ja muilla murhavehkeillä aseistettu
ja kehuu kuuluvansa suojeluskun­taan.
Hän on ottanut työkseen
ainoastaan juopotella ja sitten juo-
Tuspäissään pitää pahaa elämää ja
pieksää vaimoaan ,;oka käy päivät
ti'Össä tehtaassa. Niinpä, hän taas
T-k. 6 pn iltana oli mielityössään.
Kun vaimo pyysi lapsille leipära­haa,
niin hän löi vaimoaan poskelle
"'in. että se halkesi.
NORJAUISET ASETTANEET
TULLIN VIUAN VIENNILLE
SUOMEN LAPPIIN.
Äskettäin ovat norjalaiset maa­nneet
vientitullin viljalle, TaUi
«n 70 äyriä kilolta, mikä Suomen
Jäbäksi laskettuna merkitse noin
markan hinnan korotusta vil-sejevna
Schustrovan, synt, 1895,
tullut maahan v. 1915 Venäjältä.
Schustrovan sanotaan viettäneen
epäsiveellistä elämää sekä olleen
suhteessa (Neuvosto-Venäjään.
Maaherran päätöksestä ovat kum
pikin valittaneet, mutta on sisääsi
ainministeristö nyttemmin jättänjrt
maaherran päätökset voimaan ve!
voittaen mainitut ulkomaalaiset
poistumaan valtakunnasta 14 päivän
kuluessa tiedoksi saannista.
o—.—
O H R A N A N TYÖMAALTA-Nyt
keScsinyt Neuvosto-Venäjän sa­laisen
vakoilujärjestön.
Hbl .kertoo ohranalta saaneensa
tietää, että sen on muka onnistunu
paljastaa Neuvosto-Venäjän salai­nen
vakoilujärjestö Suomessa.
Järjestöllä sanoo ohrana olleen
pesäpaikkansa Viipurissa sekä ulot
taneen toimintansa eri aloille ym­päri
Suomea.
Kuuleman mukaan on järjestöllä
muka oma erikoinen etappitiensä
Viipurista Venäjälle, jonka kautta
se onkin voinut hyvin järjestelmäl­lisesti
harjoittaa vakoilua Neuvosto-
Venäjän hyväksi.
Tämän johdosta on Viipurissa ja
Karjalassa toimeenpantu jo kym­menkunta
vangitsemista.
Hbl. on kääntynyt ohranan pääl­likön,
Holmströmin puoleen saadak­seen
tarkempia tietoja asiasta, mut­ta
on ohrana kieltäytynyt antamas­ta
yksityiskohtaisempia tietoja. Tut­kimuksia
jatketaan edelleen ja lu-.
vataan muutaman päivän kuluttua
antaa täysi <selvyys> koko jutusta.
Kun ottaa huomioon vielä monta
peräkkäin sattuvaa huonoa vuoden
tuloa, ankaran kuivuuden ja rakeit
ten rasittamana, ei farmarin pellot
tuota niin paljon että voisi peittää
menoja, joista on seuraus, että au
tot jäävät korjaamatta, telefooniin
tulee fluutauti, verot jäävät mak­samatta
ja vihdoin viimein myy
dään koko omistusoikeus sille joka
ottaa verot maksaakseen. (Sellai
nen on ja sen pituinen se yksityis-ömistusoikeos,
jota olen puoltanut)
Puolsin sitä siksi kun meidän
iuonteemme on kuten sanoin, lap­sesta
asti sellainen, että se tahtoo
omistaa ja olla itsenäinen pienim-mässäkin
asiassa, jos naapurin lap­si
on oikein hyvä ystävä, niin se
saa käyttää meidän tavaroitamme
vähän aikaa kerralla, vaan ei kau
an, silloin on riita heti ja loppyu
usein tukkanuottasilla.
No niin, tämän vaiston ja omis
tusoikeuden innostamana olemme
me suuret lapset lähteneet tänne
kultalaan, jossa hunajaa ja maitoa
vuotaa kaikilta maitihan ääriltä,
olemme lähteneet, jättäen synnyin­seudun.
Vanhempamme ja omai­semme
jättäen ystävät ja tuttavat,
jättäen entisen kotikonnun missä
on nuoTUuden ilot ja surut viettä­nyt.
Saavuttaaksemme tämän suu
ren omistusoikeuden ja haaveillun
riippumattDmuuden, olemme näin
tehneet. Sanon sen, että tämän
riippumattomuuden lunnaat ovat
oHeet Tiian suuret ja uhraukset ras­kaat.
Hyvät 'toiveet näyttää tulevan
kerran toisensa jälkeen petetyksi
ja raukeavan tuuleen.
•Mutta niin kauan kun toivon ki­pinä
on jälellä vielä, niin se pitää
meidät yllä ja ponnistelemme edel­leen,
sillä onhan meillä omistus­oikeus
jos voimme sen pitää, siitä
kysymys.
Tämän samasen, omistusoikeuden
ja riippumattomuuden vuoksi (nyt
niin Ulkonaisesti sorrettu, ennen si­säisesti)
Venäjän kansa, uhrasi hen­kensä
ja verensä saavuttaakseen
seTlarset taloudelliset olot että voi­si
niissä elää ja kasvattaa perhet­tään
ja kehittäen itsensä niin hen-kisesfi
kuin ruumiillisesti, senhän]
me tiedämme mikä näillä on ollut
päämäärä ja että se on ollut jalo
työ minkä he ovat tehneet, mutta
me tiedämme myös että heillä on
oHtrt j a on edelleenkin paljon vas­tuksia
-voitettavana (että ei naut­timisesta
vielä ole puhettakaan) se
on ainoa paha sana venäläisistä
miniä sanoin, vaan se on totta, jos
todisteet hankitaan mistä lehdestä
tahansa. (Niin miksi niin raivoa.)
Työväenjoukkoliikkeet kautta ma-ilman
ovat mahtavat liikkeet, niiden
aaltomainingit kulkevat rannasta
rantaan, ei niin kovaa eikä paa­tunutta
luontoa ole, meikäläisten
.oukossa, että ne mainingit eivät
vaikuttaisi jotakin, joko hyvää eli
huonoa. Antaa rohkeutta elj pel­koa,
jomman kumman se vaikut­taa.
Mutta keskellä
Meidän luontomme ja hermostom­me
on niin kasvanut läheiseksi su­kulaiseksi
toisilleen, että kun toi­nen
saa jonkun kolauksen kylkeen­sä,
niin on molemmat sairaat ei­vätkä
kykene oikein asiallisesti toi­mimaan.
Siksi sanoin että me emme ole
vielä kypsyneet mihinkään valtion
muovailuun eli järjestel.vyn että so
olisi kun saisimme äkkiä jonkun
ison tehtaan käsiimme ja hoitoom­me,
niin mitä me sillä tekisimmo
ilman järjestelyä etukäteen ja yh­teisymmärrystä
joukossamme.
Ja yleisesti mieli vakiintunut, ei
se ole sillä hyvä, että joukossa
ollessaan huutelemme eläköön val­lankumous
kun se ei riitä sen kau­emmaksi.
Sen huomaa jo niistä ali­tuisista
valitusvirsistä joita lähe­tetään
puoluelehden palstoille, suu­ren
yleisön luettavaksi. Niin väki­sin
täytyy huudahtaa, että kuinka
me voimme tulla toimeen.
Työväenyhteiskunnassa, jossa
meidän tulee tehdä kaiken voita­vamme
toinen toisemme hyvinvoin­nista,
että me jalostuisimme ja kas­vaisimme
mahtavaksi joukoksi, jos­sa
vastustajamme näkisivät heillä
olevan todellisen vaaran.
He yleisesti lausuvat mielipiteen­sä
sosialismia kohtaan kun niitä
puhuttelee kahden kesken. Että ei
suuret sanat suuta halkaise eikä
rasvainen läski tartu kurkkuun. Nyt
emme vielä voi huolehtia toinen
toisestamme paljoakaan, sillä kapi­talisti
kyllä holhoo ja likistää, tu­kee
ja imee kuin suuri hämmä-häkki
uhriaan ja jättää meidät
kuivamaan kun neste on kuiviin
imetty, i ^
Niin miksi me olemme niin kärt­tyiset
toisillemme, sillä rae olem
me vain tavallisia ihmisiä, täynnä
puutteellisuuksia vaan pyrkimys
eteenpäin.
Toivon kaikille yli kaiken tove-ruushenkeä
ja yhteisymmärrystä
silloin ehkä kajastaisi aamurusko
kirkkaan päivän ennustusta.
P. S.—- Olen koettanut se-ostella
joitakin kohtia Dumblanen
paikkakuntakirjeen johdosta. Luot­taen
siihen että ei yleisö enään
ymmärtäisi minua väärin, joka sat­tui
minun htio^on kieleni takia,
kun ei voi oikein sdittää.
Jenny Soininen.
• ' o
MAURETANIASSA ATLANNILLA
7_2t—22,
Koskapa toverit Vancouverissa
halusivat tietää tästä matkasta, sa­moin
perille päästyäni Kaokaasiaan,
niin tässä on aluksi
lillllllll
BIRSAY, SASK.
Birsay on uusi pieni farmikau-punki,
joka on kohonnut keskel­lä
<preeriä> ylös kuin iso sieni
pikku sienten ympäröimänä satei­sella
säällä.
Se on kasvanut jo melkein laa­jaksi,
elevaattoreineen, pankkei-neen,
restauranteineen, lautatarhoi-neen,
pajoineen ja autokorjaustal-leineen
sekä kaikenlaisine agent-teineen.
Niin että ei puutetta pitäi­si
oleman mist&än kun vielä ottaa
huomioon oman telefoonisentraalin,
jonka kautta me farmarit ympäris-rohkeimmänkin
tunteen ja innostuksen täytyy mei­dän
tunnustaa että vastustajat ovat
myös olleet toiminnassa. Eivät he
e laiskotelleet rakentaessaan suu­ria
esteitä, kaikin puolin ja aseis­taneet
niitä ja suuret laineen sär-ijät
,jotka hajottavat aallot voi
mattomiksi. Siis paha puoli on se
että nykyään aaltoilee joka puolel
ta vastuksiin, joista syntyy risti
aallokko ja on niin muodoin hei-compi
saapuessaan rantaan, jossa
muurit ja vastukset ovat juuri koi­tettu
saada lujiksi, joita meidän
riistäjämme ovat järjestäneet voi­dakseen
heikontaa meidän vapau­den
kaipuutamme kun he saisivat
meidät lyödyksi. Siksi olkaamme
varovaisia että he eivät saisi mei­tä
ansaansa, vaan päinvastoin jou­tuisivat
itse omaan'punomaansa an­saan
ja itse kaivamaansa kuoppaan.
Siis on kettu viisaampi kuin jänis.
Olkaamme mekin viisaita, onhan
meillä insinöörejä ja arkkitehtejä
jotka tutkivat maat, meret ja ilman
— siis luottakaamme niiden maan­tieteellisiin
lausuntoihin asemasta
kun ratkaiseva hetki tulee, siten
voimme välttää entiset erehdykset^
muuten me tulemme taas kärsimään
suuret tappiot, jotka heikentävät
ja lamauttavat .r.eidät pitkiksi
ajoiksi.
Yksi asia on myös tärkeä ja vält­tämätön
meidän keskuudessamme,
nimittäin itsekasvatuksen koulu.
Ensin Vancouverissa kaksi kuti-cautta
touhuttaamme jo odotettu­amme
matkan alkamista, vihdoin
7_10 päivänä sai Vancouverin So
sieti of Tek. Äidin järjestämä maan
viljelysryhmä tiedon kello 4 ilta
päivällä että oli oltava Canadian
Pacificin rattailla kello 8.15 j& niin
sitä lähdettiin ja ilman ihmeimpi
saavuttiin 15 p. aamuna Montrea
liin. Vaan siellä nousikin tie pys
tyyn. Setä Samin siirtolaisviran-oiTiaiset
eivät hyväksyneet Venäjälle
pääsypaasia niin vaan, vaan vaati
vat kaikkien kansallisuiUcsien omat
kansalliset passinsa. Vaan kun ne
j u o k s u t t i v a t meitä Montrea­lissa
kaksi päivää ja välistä tarkas
tivat niitä Venäjälle pääsypasseja
niin vihdoin saimme astua, kello
9:sän, 17 päivän illalla New Yor­kiin
menevään junaan siirtolais-viranomaisen
seuraamana, jolle
täytyi vielä pulittaa tolsu miehestä
tupakkarahoja ja vihdoinkin, 18
päivänä, saavuimme suoraan ju
nasta Mauretanialle yhdennellätois
ta hetkellä, jossa tapasimme en­nemmin
New Yorkiin lähettämäm
me delikeitit, samoin San Fran­ciscosta
tulleet toverit, joten jouk
komme on nyt kolmekymmentä
sielua, tarvittavalla koneistolla ja
vuoden ruokatarpeilla vrustettuna
ja tunnetaan nimellä «Callfornian
maanviljelyskommuuni». Merimat­ka
on onnistunut puolikuntoisesti
kun ei ota kuumuutta hyteissä ja
luteita, jotka ovat olleet hiukan
liian tunkeilevia, ajaen suuren osan
kolmannenluokan matkustajia tä­kille
nukkumaan, huomioon. Henki­löt,
jotka meinaavat tehdä tule­vaisuudessa
tämän suuntaisia mat­koja,
voivat ottaa tämän passiky-symyksen
huomioon.
Olkoon tässä siunatuksi lopuksi
mainittu Vancouverin suomalaisis­ta
nikkelikapitalisteista. Kun aivan
siinä lähtöhetkellä taskurahani näyt­tivät
kovin pieniltä pitkää matkaa
alkamaan, koetin heiltä vipata $50
varmoja takeita vastaan, vaan se oli
visaa. Toiset vaativat "Slnäkifl* 25
pros. hyvitystä ja toisten ajatuksis-
QUIBELL. ONT.
Kiirettä se on täälläkin koko­lailla
ja osa taitaa nukkuakin kun
ei ole näkynyt lehden palstoilla
minkäänlaista riviä puoleen vuo­teen.
Saanpa sentään ilmottaa että ei
täällä oikein nukkumaan ole ehtinyt
sillä on sitä ollut työtä ja meinin­kiäkin
parhaaksi asti, joskaan ei ne
kuuluisi kaikki toimet työn raskaan
raatajille, voihan se kuolevainen
alentua vaikka mihin.
Puhujia täällä on käynyt use­ampia,
ovat meille kannonmunit-tajille
selvittäneet nykypäivän tär­keimpiä
kysymyksiä, ovat viitoitta­neet
meille vallankumouksellista
tietä, eikä mitään noskelaisuutta.
Monella. Monella on vielä huntu
silmillä. Tarvitsee vielä paljon en­nenkuin
se repeää ja voi vapaasti
katsella vallankumouksen tähteä, jo­ka
jo pikkusen pilkistää. Heittäkää
se, toverit, hiiteen, joka teidän sil­männe
on uhrannut, älkää odot­tako
että tulisi messias ja auraisi
peltonne (koska ei auraakaan vielä
ole näkynyt).
Osastolla oli hyvin onnistunut
iltama 22 p. A. Kettusen farmilla.
Ohjelmaa oli paljon ja hyvää. Pik­kutytöt
ansaitsevat kiitokset. Esit­tivät
kauniin laulun ja leikin. Toi­von
että lapset -ottaisivat enempi
osaa ohjelman suoritukseen, se
tuottaisi meille vanhemmille paljon
lupaisuutta, kasvattaisitte jo pie­nestä
pitäen itsenne kyipsäksi val­lankumouksen
eturintamajoukkoon.
Naiset olivat edustettuna kauniilla
lauluilla. Muistakaahan toistekin.
Hei ollaanpa kaikki reippaita ja
täytetään osamme. Aineellinenkin
puoli oli hyvä kun oli tuloja yli
kolmenkymmenen dollarin. En mal­ta
olla mainitsematta yhdestä val­lankumouksen
sankarista, joka on
näyttänyt urhoutta sanoissa, vaan
viimeinen työsi on nolo kun lupa­sit
tulla soittamaan eikä tullutkaan.
Varmaan olit unohtanut päivän, vai
yrititkö provoseerata aineellista va­hinkoa.
Olkoon muistoksi, ettei luo-teta
teihin. Sattui olemaan yksi
toveri joka tyydytti vähän tanssin
haluisia. — Kannon kaivaja.
Ilmoituksia
SÄÄSTÄTTE RAHAA
ostamalla
Nutsons Drug Storista,
,..„P°'80«» j a Albert katujen kalmatta, Soo, Oat.
Laäkann reseptit täytetään erittäin huolellisesti.
Puhelin 115 Soittakaahan meille.
SUOMALAINEN
SUUTARI SVEN NURMI 28S Catbcart Su,
Soo, Ont.
Hyvä työ ja hinnat kohtuulliset.
SVENNURML
Porcupinen, Temiska-mingin
ja Sudburyn
district ynnä Cop-per
Oiff,
Täällä Porcupinen ja Temiska-ralngin
districteissä on nykyisin ko­ko
paljon Keski-Ontarion asukkai­ta,
toisia töissä ja toisia työn et­sinnässä.
Näissä diifitricteiasä on s.
s. osastot ToinraHisia ja vilkkaassa
toiminnassa vallankumouksellisen
toiminnan tukemisen hyväksi ja toi­mivat
hyvällä ymmärryksellä toi­siinsa
nähden, «ttä voi ilman ko-rulaoseita
käyttämättä huudahtaa
ettei tunneta eikä käytetä sellais
ta inhottavaa politiikkaa kuin Sud
buryn districissä Copper Cliffin
s. osasto (tai mikä sen osaston n
mi on).
Niin, täällä Pohjois-Ontariossa
kävi tänä kesänä tuplajuun Va­paa
puhumassa teollisuusBaarnaan
sa, mutta hän ei saanut mitään
huomiota puolecnia, hänen saarnan
sa epistola jäi hänen omaan arvoon­sa.
Sitten So. Porcupinesta Vapaa
lähti Temiskamingin districiä koh
den ja olikin saanut kulkea vain
I. W. W. teollisuuden kanssa Te­miskamingin
lävitse aina Sudburyyn
saakka, sillä sellaista pötyä ei ku­kaan
halunnut kuulla kuin h:ra Va-
-paa olisi (ikäänkuin tosissaan) pu
mnut.
Sittemmin Vapaa, saavuttuaan
Sudburyyn (kuulemani mukaan)
oli erehdyksissä mennyt g. s. osas­ton
haalille rakentamaan mukamas
pelkkää teollisuuttansa, mutta hä­nellä
ei ollutkaan rakennusteolli­suuden
alalle teknillisiä taitoja, jon-ca
tähden hän romahti rakenteensa
canssa ennen sen valmistumista
maahan, josta pääsette Copper Clif-in
y.m. huitojat ja Vitikaisen per-lelehden
lukijat täysin selville, et­tä
Vapaakin on ylhäältä alaspäin
obdettavissa.
Edellämainituissa districteissä on
cäynyt hiljattain H. Puro, M. Hen-rickson
ja Sanna Kannasto luen­noimassa.
Mutta heidän rikassisäl-töLsistä
luennoistaan en lähde tä-län
enempi kirjottamaan, joka olis
suuren työn takana ja samalla ei
1—3 Vapauden tila siihen riittäi-
Vaan »en voin tähän merkitä,
että heidän luentonsa olivat sel­viä
ja opettavaisia tosivallankumo-ksellisessa
työssä, niin että saivat
kuulijoilta täyden tunnustuksen.
Koska minulla on ollut aikomus
aydä tänä kesänä Sudburyssa ja
Copper Cliffissä, mutta en ole läh
tenyt kun epäilen että siinä tapauk-
^iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiiiiiiiH
i SAULT STE MARIEN SU0M.4LAISET OSTAKAA LEIPÄNNE 1 1 A. AN(aLÄN LEIPURIUIKKEBTÄ 1
E 27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230~J. 1
S Tilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY) i
Hiiiiiiiiuiiniiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiim
A.H.DARON
KclIoseppE ja Juvelikauppias.
Kellot, Hopeatavarat ja Juvelit Erikoisuutemme.
Cor. John & Wollinglon Sts., Sault St«. Mario, Ont.
Kellojen korjauksessa 16 vuoden kokemus. —• Kaikki työ taa­taan.
•— Rehellinen kohtelu kaikille.
Varastossamme on Waltham kelloja, Community hopeatavaraa,
China ja hiottuja laseja.
BMNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähetys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soosaa olova apteekki. Jo*
ka ilmottaa Vapaudessa.
55!"!
Erikoinoa huomio annetaao Suoma»
taioille.
DR. Ä; B . WEsr
SELKÄRANKATOHTORI
Tarkastetaan X-säbkfisfide koneella
217 Gloucester St., Soo, Ont.
Phone 130Ö
Kymmenen ruoden kokemus suoma*
laisten keskuudessa.
Finnish Bottlioir Works
333 Ai&ert St. WH Soo, Ont
IVslefoonl 1347 W.
OMISTAJA VICTOa LÄHDE.
E, Hautalan Sauna
Avoinna joka tiistai, keskiviik­ko,
perjantai ja lauantai.
^Huron ja Albert St. kulmassa.
SOO, ONT.
AUTOAJURI
CHARLIE HÄYRINEN
354 Albert St. W., Soo, OnL
Puhelin 1157 J.
Kaikenlaista muuttoajoa tehdään.
Asianajajat, lakiraiehett aotariat
y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden, K. C.
E. V. McMillan.;
^^^^^^^^^^ ,
Mieaten naisten, neitosten j a lasten Etenbiä myydään haiven-netuilla
hinnoilla. Saatavana kaikkia korkean luokan Jalkineita.
Tulkaa ktiymäan, niin näette itse.
J.K.BATTAH
Cobalt Square
ta voi lukea: jos annat minulle sa- ses-sa menettäisin työpaikkani joka
nykyisin on uudelleen kovin vai­kea
saada, jonka tähden on mat­kani
Sudburyyn jäänyt tähän men­nessä
tekemättä. Mutta kaikista
näistä seikoista huolimatta olen
yrittänyt seurata Copper Cliffin
JVitikais-perhe-klupilaisten ja sen s,
osaston toimintoja. Mutta miten­kään
nykyisin sitä ei voi seurata
syystä kun ei sieltä ole ollut sen
seitsemään kuukauteen minkään-tasen,
niin saat siitä sitte viisi
kymmentä, joten täydyin kääntyä
kielisen kapitalistin puoleen, joten
matkarahat sain sittekin ilman pi­tempiä
jukerteluja.
Sitten lausun vielä Vancouverin
suomalaisille: järjestykää, tuntekaa
ihmisarvonne rehellisinä työläisinä,
älkää näytelkö pitempään luikin
osaa. — Vasta enempi jos läpä-see.
— L. S.
laista ilmoitusta Vapauden palstoil­la,
ei myöskään cliffiläisten kirjo-tuksia
oie näkynyt, paitsi siltä
ajalta Cliffin haalin tapahtumista
kun Juippi ja Mäki-Kassu olivat
sinne poliisit puhelimella anoneet
tulemaan niitä tovereita vastaan
. otka olisivat johdattaneet sano­tun
osaston toiminnan ja menet­telytavat
oikealle tielle. Oi kuinka
ruma ja suuri mielttömyyden huip­pukohta
oli moinen teko. Mutta
cun miehissä ei ole tervettä järkeä
niin mahdotonta on sellaisen olla
terve henkisesti ja siksi ci heiltä
voi sen jalompaa ja kauniimpaa te­koa
edes toivoa.
Näiden tapahtumien jälkeen Va­pauden
N:o 55 on G. Cliffin osas­ton
jäseneltä avoin kysymys siihen
nähden että; onko totta että Einar
Juippi, Kalle Mäki, Hjalmar Man­nila
käyvät salaisesti hieromassa
haalin myyntikauppaa Internatio­nal
Nickel Co:n kanssa. Mutta ta-hän
kysymykseen ei heistä ku­kaan
ole julki vastannut, josta jo­kainen
lukija on päässyt täysin sel­ville
että niin on tapahtunut, sillä
henkil»;;j»?a henkilöitten vaikenemi­nen
on asialle totuus. Ja toinen
seikka, ellei asia olisi tosi, niin Ei­nari
ottaisi kynän ja kirjottaisi pit­kästi
ja puhdistaisi itsensä, sillä
hänelle oli edesmenneinä aikoina
kirjotus haluttua työtä, kuitenkin
sen tähden kun hän yritti taiteilla
yksinomaan nimikirjotuksellansa.
Mutta mikä tauti hänen viiteen
.sormeen.«a on n>-t tullut kun el ky­nä
käy? Yritä n>'t veli niinkuin en­nenkin
teit.
Tänä kesänä nimimerkillä Äijän-poika
Timminsistä kirjotti Vapau­teen,
jossa m.m. kehoitti Juippia
käymään Tiraminsissä, että Einari
heti saavuttuaan otetaan lääkityk­sen
alle. Mutta Einaria ei ole tän­ne
saapunut, vaikka olisimme hä­nelle
hankkineet lääkkeet skä lää­kärit
vapaasti.
Jopa'kummia sain tätä kirjotta­essa
lukea Vapaudesta, että C.
Cliffistä Olga Korpinen ja Kerttu
Jussila ovat yhtyneet jäseneksi
Sudburyn s. s. osastoon, jonka joh­dosta
haluan saada lähempiä tie­toja
ja hyväntahtoisesti pyydän
toimituksen selostamaan jo edellä
oleviin kohtiin, minnekkä kirjotuk­seni
aihetta antaa, gekä seuraaviin
kysymyksiin:
1) Että eikö Cliff issä ole enään
8. s, osastoa; 2) Onko Cliffissä
enään olemassa sitä s. s. osaston
haalia ja jos ei ole, niin onko se
velkojensa tähden jouduttu hävit­tämään?
Saatuani lisätietoja kyseessä ole­van
osaston asioista,; jatkan kirjo­tustani.
Cliffin Maston entinen jäsen.
Copper Cliffis.sä ei ©le s. s, osas­toa,
vaan sen sijaan jonkinlainen
Society, jonka hallussa ent, osas­ton
haalikin tietääksemme on. ~-
Toim, '
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar, Eteen­päin,
Työmies ja Punik­ki!
Tilatkaa ainoas­taan
selviä lupkkatais-
'telun kannalla olevia