Vapaus, September 8, 1926

              mwn2 KeskiviiklGona, i^sk. 8 pmä-Ayed., Sept 8 ;1- No. 104^ift>g
Killan tspalitiiiiiat
Viime päivinä on kapitalistnehdis*
t5Bsä oliot lyhyitä uatiatietoja K i i ­nan
tapahtumista. 'Ne ovat kui­tenkin
sisältäneet viittauksia, joista
voi pääellä Kiinassa olevan merkit­täväin
tapahtumain prosessin käyn­nissä.
Viimeisin uutinen kertoi
vas^vallankumoukäellisen kenraalin
Wupeifun läHteneen itse johtamaan
joakkojaan Kantonin joukkoja vas­taan.
• , V •,.
Dafly Wo^ker idrjottaa näistä sei­koista
seuraavaa:
On olemassa joukko seikkoja, jot­ka
viittaavat siihen, että Japanin
ja Britannian tukemia Tshangtsoli-nin
ja Wupeifun armeioita on koh­dannut
pahat päivät, että niiden
hyökkäys kansanarmeiaa vastaan,
jota kapitalistilehiiistö on' kanan
toitottanut "sovietismin" päätty­misenä,
on joutunut rappeutumis-kauteen,
jota sellaiset teknilliset
voitot kuin Pekingin vallotus eivät
estä.
Muutamat näistä seikoista ovat
seuraavat:
1. Etelä-Kaiftonin joukkojen e-teneminen
on tehnyt välttämättö­mäksi
Wupeifun kiireen rientkmisen
turvaamaan jäUdjonkkojaan.
2. TshangtsoHnin armeian hirr
veät menetykset Nankovin solan ^ e-dessä,
josta kansanarmeia vetäytyi
pienillä menetyksilä ' vahvempiin a-semiin
112 päivää kestäneen piirii-tyksen
jälkeen. "Viiden mailin laa­juisessa
kaaressa Nankovin solan e-dessä
on luokonaan mantshurialaisia
kuolleita." Niin sähköttää Chicago
Tribunen Kiinan kirjeenvaihtaja.
' "(Koko piirityksen aikana kansanar­meia
menetti suhteellisesti vähä,
koska se oli suojatuissa asemissa."
.3. Chicago DaOy NewBin Idr-jemvaihtaja
sähköttää Tokiosta va­kavia
vaikeuksia tulleen Tshangtso*
linin ja Japanin hallituksen välille,
jotka johtuvat rahallisista erimieli­syyksistä.
Hän ilmottaa myöskin,
että Wupeifun joukot ovat demora>
lisoitnneet ja että valkoisen kasak-
Icakenraalin, Semenoffin neuvonan­tajaksi
nimittämisen käsitetään mer­kitsevän,
että "liittohiisten (Wupei-fun
ja Tshangtsolinin) asia on toi­voton."
:4. Kapitalistilehdistössä on^ny-
I kyään yksityiskohtaisia tietoja hir­vittävistä
teoista, . joita Tshangtso­linin
palkkajoukot ovat suorittaneet
, vallatuilla alueilla — kertomuksia,
jotka eivät nulloinlcaan olisi päivän­valoon
päässeet, jos armeia olisi
voittoisa tai sen asema lupaava. ,
S. Kiinan kansallisten voimien
yhdistyminen ja sen uskon kasva­minen,
että vain-silloin, kun ulko­laisten
tukemat sotilaalliset seik­kailijat
ova^ murskatut, voi Kiina
todella alkaa omien sisäisten pul-miensa
ratkaisun.
KansallisvaUankumoukselliset sa­nomalehdet
maassa osöttavat tämän
kään. paljoa sotilaallisena hyökkä­yksenä
kuin halpojen -tavaroiden
muodossa. SiUä. sitä mukaa kuin
Aasian teollisuus - kehittyy rildcaine
raaka-ainelähteineen ja kidjetnsvä-llneet
yhä käytännöllistyvät ja te­hostuvat,
alkaa se työntää halpo­ja
tuotteitaan mikä halpuus pe­rustuu
Aasian työläisten näännyt-tämiseen
ja orjuuteen — myöskin
Europaui, vailceuttaen siten Euro-pan
työläisten asemaa.
Tulkoon tässä sivumennen sa.
maila terästetyksi muistia, että
Ehiglanninkin maxiilmanvalta on tä­hän
asti nojautunut värillisten ro­tujen
rajattomaan f riistoon.
- "Keltaisen vaaran" torjumiseksi'
löytyy mielestämme vain yksi kei­no:
työtätekevien veljestyminn. E u .
ropalaisten j a muiden valkoihoisten
työläisten on ojennettava ^. kätensä
värillisille veljilleen, ^ opastettava
heitä, osotettava heille tie, jota kul­kemalla
he pääsevät ihmisarvoon:
Ensi kädessä olisi kaikkien mai­den
ammatillisesti järjestyneiden
työläisten ryhdyttävä toimimaan
siihen suuntaan, että heidän väril.
liset veljensä muodostaisivat entis­tä
tarmoklcaammin ammatillisia jär­jestöjä,
liittyisivät nuhin mahdoUU
simman monilokuisesti ja toimisi-klrjotuksillaan.
Ne' viittaavat^ his­toriallisiin
esimerkkeihin. UUcopuo-linen
pamostus; taistelu - sitä vas­taan,'
se se yhdisti Banskan vallan­kumouksen,
kirjottaa eräs lehti. Sa­moin
yhdisti ulkopuolinen hyökkäys
Neuvostovenäjän. Se yhdistää myös­kin
Kiinan. Siksi taistelu ulkoval­tojen
etuoikeuksia vastaan on eri­koisen
tärkeä propaganda-kannalta
-katsottuna.
btolinen Idrtto Meksikossa
'vXalolisen kirkon asemasta : Mek-sHooEBa
ja siitä kamppailusta, mikä
sidUä nyt on hallituksen — ja st-tul^
evain työläisjoukkojen ->-'ja
Idr-kon vaUllä, kirjottaa Sam G.
Wallace m. m. seuraavaa:
"Silmäys katolisen kirkon ;ä8e«'
maan .Meksikossa selittää meille,
missä ;on'. syy :hallituksen j a kirkon
väliseen päivä päivältä kiihtyvään
taisteluun.
V "Kirkkojen on^iisuus ^Meksikossa
«on atvioitn $7,000,000,000. Tämä
isuunnaton vomisttusmäärä--.'on' ?olltit
>verovapaata. Kaikki poliittiset vir-
Icailijat aina poliisilaitoksesta saak-
Ica ovat uskollisesti suojelleet, että
kirkon' omaisuudet ovat säilyifeet
verovapaina. Katolisen kirkon po­litiikkaa
Meksikossa voidaan hyvällä
syyllä verrata Yhdysvaltain rahas-tosihteeri
* Mellonin veropolitiikltaan.
Hänkin kun kaikin keinoin pyrkii
vapauttamaan suuret omaisuudet
veroista ja äibrtämään kaiken vero-
Tasituksen köyhemmän väestön kan­nettavaksi.
Ja yhtä luonnollisesti
kuin Yhdysvaltain kansa nousee j u l
kiseen taisteluun Mellonin verotus-politiikkaa
vastaan, nUn yhtä luon­nollista
on, että Meksikon kansa —
katolilaisetkin — nousevat taiste­luun
kirkkonsa harjottamaa vero
politiikkaa vaataan, sillä, elleivät
suurten omaisuuksien omistajat ha­lua
suorittaa veroja; jäävät ne ko
konaan. köyhemmän väestökerroksen
niskoille. Tässä siis se ; pohjasyy,
jonka tähden taistelua Meksikossa
käydään. Tämän syyn < perusteella
jaksamme samalla käsittää, ^miksi
Meksikon kansa, josta 96 prosent­tia
on katolOai^, nyt kannattaa
hallituksen politiikkaa, joka pyrkii
verottamaan myöskin .• kirkkojen o-maisuutta^
eikä paavia. . <
"Meksikon historiallisen/ kehityk-sen
parhaimmat tuntijat ovat maan
oloja ~ tunnetuksi tehdäkseen esittä­neet'
niistä sangen: valaisevia kir­jateoksia.
Yksi niistä -p- parhain
-—on John Kenneth Turnerin k i r -
jottama /teos nimelt^r "Barbarismi
Meksikossa!'.! Sen - tulisi jokaisen
ajattelevan henkilön lukea löytääk­seen
selvän- vastauksen niihin syi­hin,
joista Meksikon nykyinen tilan­ne
juontaa juurensa. • .
"Nykyinen Meksikon presidentti
Calles (pikkuporvarillisten ainesten
edustaja) V joka sivumennen sanoen
on katolilainen, omaa jonkun ver­ran
selkärankaa, joten hänellä on
ollut rohkeutta ryhtyä toteuttamaan
niitä uudistuksia, joita kansan edun
kannalta olisi ollut välttämättömyys
jo kauan sitten ryhtyä totejittamaan^
Mutta sellaiset presidentit.kuin Ob-regon
ovat olleet liian pelkureita
ajaakseen kansan etuja katolisen
kirkon itsekkäitä pyyteitä vastaan."
vat niissä mahdollisimman ponte­vasti
saadakseen edes hieman hiili,
tyksi kapitalismin rajatonta riistoa.
Se on parhain tapa vastustaa "kel­taista
vaaraa". SiUä sikäli kuin
Aasian satamiljoonainen tyätätekevä
väestö järjestyy, saavuttaa ihmisel-lis^
iä oikeuksia ja liittyy jrhteen vai.
ko-ihoisten toveriensa kanssa, sikäli
myöskin \ eroavaisuus keltaisen ja
'valkoisen rodun välillä vähenee.
• : ,'.•/-•,••„;••-• • I „••: y
Ja vihdoin: sitä lähempänä on
rayöslcin maailman työtätekevän vä­estö
vapautuminen kapitalismin or-juudesta,
sanalla sanoen: sitä lä­hempänä
on sosialismin toteutumi.
nen . kailddalla.. maailmassa. '
Meksikon kongressin
istunto alkanut
«Keltainen vaara»
• , Nagasakissa, Japanissa, pidettiin
äskettäin;; muuan yleisaasialainen
kongressi,' jossa sanomalehtitietojen
mukaan pohdittiin Aasian värillis-j!
Jrbtti4^n ^.yhteisen rintaman muo­dostamista
valkoisia rotuja vastaan.
Liikkeen takana sanovat porvarilli.
set lehdet havaitsevansa Japanin
raskaan tykistön kumeaa jyrinää,
joka muka kovaäänisesti soittelee
uuden ajan huomenkelloja. Eräs
pitää kongoessia ilmeisenä todistuk­sena
siitä että Japani nyt tuntee
olevansa kyllin voimakas avoimesti
johtamaan taistelua valko-ihoisia
vastaan. Kongressissa oli edustet­tuna
paitsi japanilaisia myöskin kii­nalaisia,
intialaisia, filip^iniläisiä,
siamilaisia, korealaina ja lisäksi vie.
lä joitakin muita.
Kongressi on antanut maailman
porvarilliselle lehdistölle aiheen
puhua jälleen tuosta iänikuisesta
"keltaisesta vaarasta", s. o. keltai­sen
rodun pyrkimyksestä vallitse­maan
valkoista rotua.
Meitä ei kysymyksessä oleva
asia erityisemmin liikuta eteiikään
mitä sen rodulliseen puoleen tulee.
Mutta siinä on erinäisiä piirteitä,
jotka ansaitsevat meidänkin puo­leltamme
huomiota.
Ensinnäkin kiinnittää huomiota
se aeikka, että Geneven tyätoimis-tolla
ja Amsterdamin intemationa-lella
näyttää olevan jonkinlainen o.
sansa tässä kongressissa, ^räs
kongressin puuhaajista on nim. J a ­panin
reformistisen työväenliikk&en
johtaja, • Bunji Suzukin, joka oli
viime vuonna Geneven työkonfe-rensissa
Japanin hallituksen lähettä­mänä:
Geneven työtoimisto ja Am­sterdamin
Internationale ovat olleet
viimeisimpibä aikoina erikoisen her­mostuneita
sen johdosta, että Aa.
sian työväenjärjestöt ovat alkaneet
yhä enemmän lähennellä punaista
ammatillista internationalea. Näi-
'den "työväenjärjestöjen" ja impe-
I rialistien edut yhtyivät siu tässä,
niinkuin monessa muussakin kysy­myksessä,'
tai ehkä oikeammin: Am-terdamin
Internationale pyrkii hei:
[ kentämään punaista ammatillista
intemation^ea "keltaisen vaa­ran"
uhallakin..
Mutta itse "keltaisesta vaarasta­kin"
sananen.
Aasian työläiset elävät vielä tois­taiseksi
kovin , alistetussa asemassa.
Heidän olosuhteensa ovat miki^
[ mahdoUista vielä kurjemmat kuin
heidän valkoihoisten toveriensa.
Aasian maiden nouseva -kapitalismi
riistää heitä mielin määrin. Hei­dän
on pakJco tulla toimeen niin
ahtaissa oloissa, että "vanhan" ja
"uuden" maan työläisten ' on mah.
doton käsittää miten he 'ylipää­tään
jaksavat ollenkaan pysyä hen­gissä.
Sen vuoksi Aasian kapita-listit
laskevatkin vuosivoittonsa
huomattavasti suuremmissa prosen­teissa
kuin, "vanhan" ja "uuden"
maan. .
"Keltainen vaara" uhkaa siis
"valkoisen rodun kansoja" ei niin •
MMcico City. Viime vuoden
vaaleissa täydennetty. Meksikon
kongressi alotti istuntonsa viime
perjantai-iltana. Tilaisuudessa l u ­ettiin
presidentti Callesin avajais­puhe,
jossa hän kosketteli laajasti
hallituksen menneeseen toimintaan
ja edessä oleviin tärkeisiin kysy­myksiin.
. PresidLentti Calles mainitsi, että
ulkomaalaisissa suhteissa Meksikon
välit Yhdysvaltain kanssa ovat tie­tenkin
tärkeimmät Yhdysvaltain
hallitus on vaatinut muutoksia Mek­sikon
nykyisiin öljyi j a maalakeihin,
amerikalaisten sijottajien eduksi,
mutta tähän vaatimukseen Meksikon'
hallitus^ ei ole suostunut. Huolimat­ta
amerikalaisilta tahoilta levitetyis­tä
väitteistä, että pämä lait olisivat
muka rikoksellisia ja epäoikeutettu­ja,
^ivät ne kuitenkaan aseta mi­tään
poikkeuksellisia ra jo tuksia sel­laisiin
omaisuuksiin nähden, jotka
ovat saadut laillisesti, sanoo presi­dentti.
Sen sijaäh lait kylläkin es­tävät
suurten öljyalueitten ja mait­ten
omistuksen vakiinnuttamisen
- sellaisissa tapauksissa, joissa nämä
omaisuudet ovat todellisuudessa
ryöstetyt, kuten on tapahtunut l u ­kuisten
kapinaliikkeitten kautta;
Meksikossa voidaan todeta suurta
edistystä taloudellisella j a kasvatuk­sellisella,
alalla, mutta maan hyvin,
vointi vaatii tässä suhteessa jatku­vaa
ja lisSäntjrvää edistystä; Vuo­sien,
1910—1920 vallankumouskau-den
'aikana ollaan raivattu paljon
Vanhaa tieltä pois. Järjestelmälli­seen
hallitustapaan ollaan päästy
kukistamalla P<irfirio Diazin yksin­valtius
j a sen jälkeiset yrityTtset a-listaa
maa taantumuksellisen halli­tusmuodon
alaiseksi. Nykyinen hal­litus
on tehnyt verrattain suuria
alotteita väestön koulusivistyksen'
yleistyttämiseksi,» ja valistusohjelmaa
on kehitettävä mahdollisimman laa­jassa
mitassa. Työväen lainlaadin-nallisella
alalla on pyrittävä kehit­tämään
edelleen jo aikaansaatuja
parannuksia ja suhteita. Merkille­pantava
on se seikka, että jo tähän,
astisten ' saavutuksiensa johdosta
voidaan todeta työväestön yleensä
olevan hallituksen tukena, ilmeten
tämä m^ m. hallituksen voimakkaas-sa
kannattamisessa nykyisessä us­konnollisessa
kriisissä.
Puheessaan Calles lausui peittele-mättömästi,
että katolinen kirkko
on ryhtynyt avoimesti uhmaamaan
hallitusta -ja maan lakeja. Papisto'
on aina oUut ja on edelleenkin vi­hamielinen
tasavaltalaiselle hallitus­muodolle
ja on jrrittänyt -käyttää
nykjristä kriisitilannetta hyväkseen
julistamalla, että he eivät ole hyväk.
sjmeet perustuslakia, ja sen mukai­sesti
säädettyjä kirkkoa koskevia
'rajotuksia. Papisto ei kuitenkaan
ole onnistunut saamaan aikaan toi­vomaansa
sekasortoa maassa: Kir­kon
yllyttämä -kauppaboikotti on
epäonnistunut ja lukuunottamatta
kokonaan vähäpätöisiä häiriöitä
siellä täällä maassa vallitsee rauha.
Rauhan tilanteessa ollaan edistytty
yleensä kaikilla aloilla, kaupallisesti,
tuotannollisesti sekä teollisuuksissa
j a maanviljelyksessä ja rauhantilan­ne
on^sails^tettävä edelleen- 'Väes-,
tössä kasvanut luottamus -perustus,
lailliseen hallitukseen on Inja pohja
vakiintuneelle hallitusjärjestelmäle.
MaaHmanoikens ja
Yhdysvallat
-Geneve. Kansainvälinen kon­ferenssi,
mikä on kutsuttu koolle
harkitsemaan niitä ehtoja, joiden a-laisena
Yhdsrsvallat ilmottaa olevan­sa
halukas 'liittymään MaaOmanoi-keuteenT
kokoontui perjantaina.
Edustajia konferenssissa on 38
maasta, .".v..
Konferenssi jo ehdoista kolme
hyväksyi j a ilmaisi olevansa halukas
neljännenkin- - hyväksymään;- vaikka­kin
päätös tästä jäi seuraavaan päi­vään,
koska edustajat halusivat
päästä varmuuteen siitä, tarvitseeko
siinä esitettävä asia yksimielisen vai­ko
enemmistön päätöksen tullak­seen
hyväksytyksi. Tämän ehdon
mukaan Yhdysvallat voi vetäytyä
Maailmanoikeudesta milloin tahansa
ja estää . Maailmanoikeuden lakien
muuttamista ilman Yhdysvaltain
suostumusta, niin. silloin kun Y h ­dysvallat
kuuluu siihen.
Viidesr.Yhdysvaltain asettama eh­t
o ' on se, mikä tulee ratkaisemaan,
otetaankoYhdysvallat Maailmanoi.
keuteen^tai ei.; Tässä ehdossa Y h ­dysvallat
iieltää Maailmanoikeuden
ilman Yhdysvaltain suostumusta ot-tam*
asta neuvoja riidoissa ja kysy-myksissäi
missä Yhdysvallat on tai
väittää olevansa osaUinen. Yhdsrs-vallat
tällä ^ el^dolla haluaa itsensä
asettaa tasaveroiseksi niiden mai­den
kanssa, jotka kuuluvat Kansain­liittoon
j a sen neuvostoon.
Nähtävästi Yhdysvallat, rahas^kin
omistaja, . pääsee omin eväinsäkin
Maailman-"oikeuteen." Jos. jokin
pieni tai köyhä maa asettelisi moi­sia
ehtoja, niin sille vain lystiä pi^
taisivat. '
S A K S A L A I S T E N S U U R E N T Y K IN
S A L A I S U U K S I A P A U A S -
' T E T TU
Berliini.-^MaaiImansodan aikana
'saksalaiset pommittivat Pariisia ' y-li
60 mailin päästä. Tämä oli mil­tei
uskomaton ihme. ^ Myöhemmin
päästiin selvilfe, että kyllä fcysymyk-fsessä
on "lehelKnen" pommitus.
Noista saksalaisista tykeistä ei ole
sodan päätyttyäkän annettu' yksi­tyiskohtaista
selostusta. /
Kun tykinf keksijä tri Fritz Rau.
senberger, jo^a oli Knippin teh.
taan palvelullsessa oleva, on nyt
kuollut,' n i i n ^ y t .on annettu tuosta
tykistä lähempiä tietoja.
Tykki oli 36 metriä, noin 128 j a l ­kaa'pitkä
ja painoi koko laitos 154
tonnia. Tykin vkaliberi oli 8.2 tuu­maa
ja kuula painoi 220 paunaa.
Knulaniniä oli hyvin'terävä, että se
helposti halkaisi ilmaa.;:
l ^ k k i asetettiin noin 50 asteen
kulmaan, että voi ampua * kuulan
korkealle ilmaan; /missä ilman vas^
tu^us on heikonnu Kuula nousi
noin 25 mailin korkeuteen. Tykin
kuulan korkein kantomatka oli noin
80 mailia. Kuulan ampnmisdcsi 80
mailin päähän tarvittiin ruutia 660
paunaa. Kuulan matkustus 74~ mai­lin
matkalla 25 mailin korkealla käy-dessä
otti 3.minuuttia. Tykin suus­ta
lähtiessä Jcuulan*^ nopeus oli y li
maili sekunnissa. : •
Kaikkiaan saksalaisilla oli tällai­sia
tykkejä -4, joista yksi tuhoutui,
kun kuula räjähti piipussa ammut­taessa.
Kolme purettiin sodan jäl­keen,
aselevon määräyksen mukai.
sestL. Saman "kelcsijän" luonnoste­lemat
olivat "Sunset Berthat", joU-la
Belgian linnat tuhottiin.
ÄLKXX OSTAAO GRAMOFOONIA
E N N E N K U I N K U U L E T TE
^ ew Brunswick'ia"
joka uudelleen esittää hyvästi' ää­nen
sekä selvästi musiikin.
T a l l c M katsomuB j a kauntelemaaB
Hnita $155.00
BarkersMdcSiore
PIioae>1694
« 8 D U R H A M ST., S U D B U R Y , O N T .
Dr. L. A., Johnson
Suomalaiaea HammMliakSri
1925 '-Qneea St., E . , Toronto, O n i .
Kippendavie Avenune knimasa.
Sisäänkäytävä 110 Kippendavie. '
WPnheUn Gla/atone. 6918.
Asianajotoimisto
Valmistetaan
l«illi.ia kauppakirjoja, valtakirjoja
ja .midta aaiapa|>ereita -
C A N A D A N K A N S A L A I 8 P A P E RI
hakemaktla.
J. JÄRVIS
Box 1181. Sndbary, Oat.
Konttori Bank of Commerce
rakennuksessa
V. A H ON
P A R T U R I L I I K E , P A L L O H A A L l J A
T U P A K K A K A U P P A
sijaitsee •
78 L A N G ST.. C O B A L T . ONT.
Samassa paikassa ruokaa saata-vana
ateriotttain ja viikottain. —
Huoneita vuokrataan^
Toverillinen kohtelu..
Mv»: Korkoaan.
Englekart, Oot, ilmotiiksia
C. H. POWELL &
E N G L E H A R T , ONT. ENSIMÄINEN K A U P P A A S E M A L TA
Myymm^, Ruokatavaraa, Tuoretta Lihaa, Baconla jä Porkkaa.
Erikoisesti halaamme mainita kahvistainme, jota saatte joko
jauhettuna tai kokonaisina kaupastamme.
ANTAKAA MEH^LE KOETUS.
IRELAN& BROS.I
J U V E L I . J A K E L L O K A U P PA
Kaikenlaista Vaatetavaraa, Kenkiä, y. m. i
— ' .
K A K S I K A U P P AA
ENGLEHART, " ONTARIO. |
— — a a a a i a » a i w a i * i a a a a a » a a * a a » i f c ^ ^ M ^ ^ ^ ^—
ä s e Osastojen ja Järjestö­jen
osoteHmotukset
Canadan KoaunnnistipttaJlaeen
sikteeiin osota.
Kommunistipuolueelle lähetettävä
'Ite-jevaihto on osotettava aUaoleval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Boom. 304» ^ 5 - King S t , E . , To­ronto
2, Ontario.
B0wia'a S- S. o :ton'kokoukset piv
detään Imen ja 3:mas annnuntal
kanssa. (Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C.
Beaver Lakea ' B . osaston kokoukset
\ joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box.87, Worthingh>ni Onfc
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.. ,
Canadan' Saomalaisea Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. H i l l , 957 Broadvievr Ave.,
Toronto, Ont.
C a n a ^ n SaomalaUten * TySiauten
UrkeilidiHto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
aihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan -KommanutipBolaean piiri
n:o 5:nnen (K..O.) tp. piuikomi-taän
j a Sndkuryn kaapunklkoml-tean
osotteet «vdt: Box 754,
Sudbury, Ontario.
Cobaltin 8.8. osaston osote on: Box
818 Cobalt, Ont.
K. P. S. J : C o t e a a . H i l l i n osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä.' Kirje-vaihto-
osote on: J. . E . .Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Cuiada.
S. J . Creiffhton osaston"lEokous on
ibka kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Colemania 8.8. osaston kokfiukaet p i ­detään
joka .toinen ja viimeinen
sunnuntai, klo 1 i.p.'Kirjeenvaih-to-
osote: S.. S. Osasto,' Box ^31,
Coleman, Alta. • -
Connaacht Kommunlstipuoluoen or
saston kokous pidetään jcrka kuu­kauden
ensimäinen sunnuntai, a l ­kaen
kello puoli 10 aamupäivällä.
Kaikki osastolle aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 35, O n i , Canada.
Uaio^osaston kokous pidetään joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1 iltapäivällä. Kaik­ki
unio-osastolle' aiotut kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
Station, Box 35, Ont. Canada.
Fort Williamin kommanistipnolne^n
«^osaston kokoukset joka kuukau­den
kolmas sunnuntai ja johto­kunnan
kokoukset työkokouksien
edellisinä tiistaina.
Suomalaisen järjestön Finlandin
osaston kokoukset pidetään ker­ran
vuodessa. Osote on: S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kieli järjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: Henry
Mäki, Box 681, Port Frances,
Ont., Canada.
INTOLAN S.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont.
K i r k l a n d Laken S. osaston osote on
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön L a -
kai Coteaa osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
kuun toinen sunnuntai kello 1
päivällä. > Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin S. S. osaston kokouk-let
pidetään joka toinen sunnuu'
tai, j alkaen kello 7:män illalla.
Kirjeenvaihtoosote' on Box 263,
Ladysmith, B.. C.
Long Laken K.P.S. osaston kirjeen-yaihtajan
osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 CopperiCliff, Ont.
Kokoukset on jokainen ensimäi­nen
sunnuntai kuussa klo 2{vi.p.
Lnmber Workers Indnstrial Union
of Canadan, itäisen piiriviraston
kirjevaihto ja rahalähetykset on
tehtävä seuraavalla osoitteella:
Alf. Hautamäki, 966 Gerrard St.,
E^st, Toronto 8, Ont
Williaffls & Scott
.* ' • •
R A U T A K A U P P I A A T
Englehart, Ontario.
Meillä on täysi varasto kaikenlaista
rautatavaraa.
HARRY MERRIMAN i
Central Kauppa.' — Sanraava Postikonttorista. — Eaglchart, Ont. |
MYYDÄÄN
Ruokatavaraa, jauhoja, rehuja, tuoretta ja |
savustettua lihaa
Bahti maksetaan^ kaikista lähetyksistä y l i fis.O^.
- _ — - — ^ —•••>aaa« a r—
L - r d » Laka C. K. P.
osaston osote on: Box ZoTi^
Lake, Ont
L « ^ n S. S. 0 : t « i kirjeennih.
tajan osote on: S. S. Osastoa
vaek Mine, Ont Box 72 '
K . P . S. J . Nnmmolan osaston osöta
on Box:29, Shaunavan, SasT^
S. J . Nölalna osaston kokoukset «i
jokaisen kuukauden 2teea smu
nuntai keUo 2 j . pp. KirjevaS!
osote: Frank Nurmi, Nolalu ]P
A. D., Ont. '
Nqugon. 8 J U baaston-tyakokoubuit
detään joka kuun 2 ja 4
j a kirjeenvaihto-osote o n - S A^
sasto. Box I i , Nipigon, Ont '
K. P . S. J . North Brsachia QMUIB.
5 1 ? * % . S a n n a Kannarto. B«
430 Port Arthur, Ont
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14,
Porcupine, Ont.
Port Arthurin osaston kokoukset o*
vat joka toinen sunnuntai keUo
8 illalla, omalla talolla 316 Bay
St., sekä naisjaoston kokonkaet
joka toinen torstai. Kirjeenvaih­to-
osote: 316 Bay St., Port
thur, Ont *
P i i n knoden T. P. Komitean sihtee.
rin osote on: 191 Secord St,
Port Arthur, Ont.
Rose Groven suom. järjestön osaa.
ton kokoukset pidetään joka kuu-kauden
toinen sunnuntai klo 2
- j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Grove F. O., Ont.
Sauit Ste. Marien S. J . o. n:o 5 tyS.
kokoukset i>idetään joka toinen
sunnuntai ja ohjelmakokookset
toisina, alkaen kello 8 i.p. Osote:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont
Sointnian osasto, osote: Sointnla,
B. C. Työkokoukset kuakaaden
1 ja. 3 sunnuntai kello 1. Ohjel*
makokoukset samoina päivinä kel.
lo 3 i.p. '
South Porcnpinen K. P. S. otattoa
työkokoukset pidetään joka kun.
kauden kolmantena sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
528.
rimminsin C. T. P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnjintai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090. Tim-mins,
Ont Paikkakunnalla pa
edistymässä järjestäytyniinen Iiai-vanto-
ia metsätyöläisten järjet-toör
IC S^ J : n Toronton Osaston tySko-koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen
Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kohnas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, tl-käen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
K , P . S . J . Web«ters' Cornerin osas­ton
kokoukset pidetään ensimäi­nen
ja kolmas sunnuntai kunkau-dessa
kello 7.30 illalla. Kirje,
vaihtb-osote on O. Salmi, Webs.
ters' Corners, B, C.
K. P. S. J . Wanupin osaston kira-kausikokoukset
pidetään jofa
kuukauden 3 :ma8 sunnuntai ilo
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vancouverin The Finnish Soeletys
kokoukset pidetään joka tomen
keskivukkö 7.30 j.pp-, 2605 Pen-der
St., E., Vancouver, B. C.
A m e r i l ^ n Workerspuolueen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen js
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113
Washington St., Chicago, D}--
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe­tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella. .
TyöIäKtoveri! Oletko jo tiiaimiit VapaodeD.'
Asialan & Seppälän SAUNA
AToinna 4 ^ r t a a viikossat TUstoina, kaakiviikkoaa, perjantslB» J*
' lauantaina keila 1 j.p.p. kello 1 2 : U ySllä-
Sprnea St. -r—^ Puhelin 1107
Lähellä Vapauden konttoria.
WWW%
KMnnnstieii Ivja
Vapauden kirjakauppaan on juuri Suomesta saapunut 1^5^
väenjärjestöjen Tiedonantajan kustantama. Edo Fimroen kirjot-tama
kirja, nimeltä
Osakeyhtiö Europa vai Europan
Yhdysvallat
Tämä khrja on sellainen jonjca jokaisen kommunistin p i t^
lukea ja oikeastaan odotammekin miten monta kommnnista»*»'
jotka tällaisen oman kirjansa t i l a v a t Kirjan hinta on 75 «eM-tiä.
Tilatkaa osotteella: V A P A U S . Boa 6», Sndbnry, Oot.
—— - ^ -• ^-~ m m mmmmM^MM^^^^