Vapaus, September 5, 1930

              9 — 193Ö ^Maintälgä; syysK: p':nä — Fri., Sept. 5
uudessa itse paikliakim-aarr.
assa, ainakin lehdes-lelden
uutisten ja ilmoi-usteella
tietävät, että Ca-väen
urheiluliiton suoma-liton
yksi johtavimmista
rimittäin Sadburj-n " KL
[i kuluneen elokuun vii-a
=3yskuun ensimäisehä
:ansainvä!iset kenttä- ja
kilpailut Sudburyssä
ällä. Nnni, kansainväliset
jilur. jo yksinään antaa
vmmärtää, että näitä
iraamaan tuhatlukuinen
LO. että näistä tulee muo-juhlien
juhlat, että juh-ian
kaikin puolin järjes-tsomisen
arvoiset ja juh-'
ivan työtätekevistä jou-
"uodostuvan juhlayleisön
1 vastaavat. Sillä oli-ensiniäiset
kansainväli-t
mitkä Canadan työläis-taholta
järjestettiin,
ne edeltäkäsin julkaistu
; todellakin mahtava, mi-seessä
urheilun merkitys
;.=;a kasvatuksessa, otte-irjestetty
kymmenissä la.
:alleen ne myöskin kaik-tiin.
Henkisen kasvatus-linen
urlieiluväen ja tu-yleisön
keskuudessa oli
kokonaan unohdettu, eh-uk.=?!
liscsti "vähii^rvoLse-oH
ensimäisen juhlapäi-järjeitetty
Liberty-haa-nritilaisuus,
vaan mikäli
akuiset joukot kyseessä,
äsivat ulkoilmassa kilpäi-ille
löydy tiloja' Liberty-litetuissa
suojissa. E i oli-an
tekoa jos vaikka ul-olisi
tuntikin uhrattu
[ulttuurin kohottamiseksi
nuutamalla sanalla sel-
:ainväliscn työläis-urhei.
merkityksestä luokkatais-a.
E i atriakaan Canadan fascistipor-varistcn
tairitse juhlamerkin väris­tä
päättäen näitä toimihenkilöHä e-päiUä
liiallisesta punaisuudesta.
Tämän jälkeen minä jatkoin mat­kaani
kentälle missä oli työväen
kansainväliset urheilukilpailut ja
sen ympärillä tuhatlukuinen työläis­joukko
juhla-asussaan, kantaen
kaikki, kuten minäkin, vasten tah­toaan
keltaista iimnusmerkkiä, mie-
Lahtari-Snomen %ftoi^ miB^mm
New Yorilj^B^^s^l
IjahtariJSuomen sanomalehdistö
tällä mantereella ilmest3rviä lapua-laistorvia
myöten bn huutanut, et­tei
muka Suomessa tapahtunut fas-lessäni
kiroten punaisen, vaUanku- cistien vallanfcaalppaus ole' vaikut;
moukseUisen värimme polkijat. O-len
vakuutettu, että sama kirous
nousi satojen työtätekevien sydä- \ toön. Allaoleva taululiko kuitenkfn
mistä näillä juhlilla, y&ikkakaan ; näyttää, että fascistllehdet suora-'
tanut muussa kuin parantavasääi
suhteessa Suomen ulkomaiseen luot!
he eivät heti kaikki sitä julkisuu­dessa
tule ilmituomaan.
naisesti valehtelevat, sillä Suomen"
cbligatioiden alasmeno New Yorlnn'
tukeansa antamasta muuten kuin
stxurili» koroilla- ja- A-armoilla takal-sinsaantflupauKSnia.
TäräS on vai­kuttanut
nyt' viime kuukausien a i - ' n-.en talouselämä on menossa.
kana, että Suomen valtionr obliga.
liot New Yorkin,' maailman' raha-keskuksen,
pörssissä ovat romahta­neet
melkein arvottomiksi.
Allaolevan taulukon on laatinut
TST -Liikemaailman" y.m. julk«t.
sujen pörsslnoteerausten perusteel­la
ja osoittaa se, en^Smmäii kuin
pitkät puheet, mihin lahtatl-Siio-
Tammifc. Helniik. Maajisk. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk.
Me känsäkourat tiedämme, että 1 pörssissä on viime kuukausien a i.
osa ihmiskunnasta omaksuu kapL i kana ollut ' suorastaan römahdus-talistisen
riistojärjestelmän oikeu­tetuksi
itselleen kaikkine konnan-töineen,
armeijoineen, vsantarmei-neen
j a ohranciheen. Me tiedämme,
että juuri tämä luokka omaksuu it-selleen
keltaisen värin tunnusvärik-seen;
ja vielä alemmaksi: tämän
saman keltaisen värin omaksuu
kaikki työtätekevän luokan pettu,
rit, luihut, — kaikki jotka työtä­tekevien
joukkojen etujen nimissä
Mistä johtuu, että keltainen väri
oli'otettu juhlamerkkeihin? Lähties­säni
tekemään kritiikkiä niinä puo­lestani
myöskin vastaan kysymyk­seen.
Siinä kuvastuu juhlia järjes-tävän
joukon psykologinen häilyväi-syys
— tai olisiko siihen syylliset
vain muutamat yksilöt? Kuitenkin
se on selvä todiste siitä suunnasta
—«ns
mainen. J a se toteaa sen, että koko
lahtari-Suomen (taloudellinen elä^'
mä, joka kituu ulkbihäisen luoton
varassa, on romahduksen jiartaalla.
Lainojen saanti ulkomailta ön tuti
lut. päiväjärjestykseen; fcerjureltä'.
n i in noskejä kuin myöskin' pbrvä:
reita, lietetään tämän tästä mil­loin
Parisiin, Lontooseen taikka N:
Yorkiin lainanhäkurelssuille.* Laino­ja
kyllä lahtari-Suonli on vielä
ovat polkeneet joukkojen oikeudet^J^äihin saakka saanot,' luotto el vle-jalkcihinsa,
saavuttaakseen itselleen
työtätekevien veressä uivien valtaa
käsissään pitävien ainesten koske­mattomuuden
ja jakamattoman
kunnioituksen, mikä aste asteelta
kohoaa sen mukaan minkä petok-siensa
avulla kykenee työtätekevien
leipää pienentämään.
taneen saapuessa
—liiä paikallista urheiluseuraa teh-dään
tunnetuksi. Tahdotaan sivuut-äkcntalie
oh kenttää ym- , julkinen luokkataisteluleima
Hiot häilyvänä ihmisme- , jjirjcstöstä. Tahdotaan saada hir-liikäli
on kyseessä työtä- suuri jäsenluku
välittämättä
joukkojen vastapalvelus
jstävälle seuralle, oli se
inen. Lähemmin katsel.
lyleisöä näin ihmeekseni
isia nauhoja kiinriitetty-
.ssa näkyville paikoille;
catseltuani oli niitä ta­lisella.
Samalla kun jou-
:nt totc-amaan mainitut
iänlaisiksi juhlamerkeik-intyä
takaisin juhlaken-,
i, kun olen paikkakun­t
a h a n tunteva, sikisi ole.
;eni juhlakentässä ja ek-lonkin
fascistien kemu-äätin
kuitenkin uteliai-itscicmalla
ja kuuntele-itsellerii
varmuus. Kau-litys
kestänytkään kun
Saapui luokseni pari
1 sukupuoleen" kuulu-i,
kaupaten minulle juh-koska
minulla sitä ei
Otin juhlamerkin mikä
;tu keltaisesta silkkinau-istelin
sitä' jä kääntelin
1 ja toiselta. Tarkiste-merkin
väristä ja siitä,
äskeinen itselleni te-päätös
juhlapaikasta jä
'li sittenkin väärä. Kos-oli
suomeksikin leima-tiettu:
V.- ja u...seura
i siis juhlakentällä, min-oli
tarkoituskin mennä
/iUe, että olen todella-luokkaani
kuuluvien
!skuude.ssa, muistui mie-le
esitetty velvollisuus,
Ktaa juhlamerkki, ja
ivaitcssani että juhla-mättärissä
minun nau-luni
aiheutti vilpitöntä
Ja, ostin minä merkin
kertaa kolmekin, kun
ui olemaan seuraa mat-imän
yhteydessä huo-lamerkkiä
sisältävässä
pari heikosti punerta-
Ilmoitin haluni vairi-vaan
vastaus oli että:
lihenkilöille". Niissäkin
än punaista väriä, että
mainitsemisen arvoista.
ei ensinkään tyynnyttä.
li. Siihen saakka en ol­it
sanonut mitään, vaan
minullakin harjakset
naiset", sanoin, "ovat
ylitä maata. Mitä pä-kohtelet,
sitä huonom.
n saat niiltä."
No. täsfedes sinulla ei
veän siitä kyetäänkö niitä kasvattamaan
luokkatietoisiksi tai ei. Omaksutaan
virheellinen kanta olettamalla it-sfnsä
kommunistiksi, vaikka ei sii­tä
joukoille ilmoiteta. Järjestetään
työväen kansainvälisiä jiihliä, ve.
detään nuottaa keltaisella värillä,
sinne saadaan muitakin eikä vain
työläisiä. Jäseneksi pyrkiviltä to­sin
vaaditaan muidenkin järjestöjen
jäsenyyttä ja etupäässä suomalaisen
järjestön. Tämä tehdään vain sen
vuoksi, että se on iriäärätty sään­nöissä.
Näin ollen Jää välittömästi
luckkataistelurintamalla olevien jär­jestöjen
olemassaolo jäsenistölle
vähäarvoiseksi. Seurassa ei itsessä
eikä sburän toimesta henkistä kas­vatustyötä
suoriteta, ei ainakaan
suuressa määrässä rehellisen luok­kataistelun
merkeissä, sen todistaa
järjestelyt kansainväliset juhlat.
Kaikki vallankumoukselliset luokka-taistelujärjestöt
joutuvat tavallaan
olemaan kuin porraskäytävä urhel.
luseiiralle. (Allekirjoittaneen mie­lestä
väärä muoto syystä, että ur­heiluseuran
tulisi olla järjestö mis­sä
kasvatetaan jäsenet suoranai­sesti'
välittömiin luokkataistelu jär­jestöihin
eikä päinvastoin).
Rhttää kai oman kantani selos­tamiseksi
miksikä keltainen väri oli
otettu työväen kansainvälisten j u h.
lien tunnusmerkiksi. Vielä voin
vastata omaan kysymykseeni: Onko
luokkataistelulle edullista edelläole-valla
tavalla kierrellä julkista esiin­tymistä.
E i ! Tuhat kertaa ei! Tä­mä
väitteeni on todistettavissa eri
maiden työtätekevien luokkataiste-luhlstoriassa,
missä juuri saman
keltaLsen värin omaavat ainekset,'
sosialidemokraatit, nykyiset halos-laiset,
I.W.W. ynnä muut porvarien
asialla kulkevat luihut, ovat pyr­kineet
työväenliikkeestä tekemään
juuri syntyneen lapsen tapaista
olentoa mikä kääntää kylkeään s i l .
l o in kun häntä siinä autetaan. He
ovat tehneet kaikkensa valistustyön
mustaamiseksi työtätekevien kes­kuudessa.
He ovat tehneet kaik-lä
aivan kokonaan ole mennyt, sil­lä
näihin saakka on riittänyt, vie­lä
kansallisomaisuutta, kuten tuk-kimetsiä
y.m. pantattaviksi velko­jen
vastineeksi, iriuttä korkoja sen­tään
on täytynyt maksaa: paljon e-nemmän
kuin monet nluut maat!
Niinpä jo vuosi sitten, kun oli ky­symyksessä
lainanhanklntä Englan­nista,
oli sen ehtona 3' pros. kor­keampi
korko Suomelle kuin sa­maan
aikaan lainoja vailla oleville'
Itämeren maille.
Piskuinen, taloudellisesti sairas
Suomi on kiemurrellut talouspulan'
kourissa jo - pidemmän aikaa —
lainuen sen talous aihä vain alem­maksi
sitä mukaa mitä kauemmin'
lahtarit ovat maata omalla kuului,
salia tavallaan hallinneet. Uhkaavato]
romahduksen ehkäisemiseksi ovat
Suomen veriset porvarit turvautu­neet
kansainvälisten taantumulk^
sellisten viimeisimpään keinooA',
fasclsmiin, koettaen verisen pak:-'
kovallan avulla imeä työläi­sistä
ja talonpojista viimei-'
senkin veripisaran horjuvan tä-
Icudellisen elartiän pönkittämiseksi
Koe el kuitenkaan tiile onnista­maan,
sillä fascisml jo Itsestään oW
kaksiteräinen miekka, joka, sama!-'
la kun se saattaa maan niin pöllit^'
tisen kuin täloudelliiseiikiri elämäM^
sekasortoiseien tilaan, samalla se'
myöskin järkyttää periilstuksfaari*
m|yöten ulkomaisia luottosuhteita.
Kapitalistit,- niin halukkaita kiifn"
ne ovatkin tukemaan kaikkea taan­tumuksellisuutta,
tukien ja synnyt­täen
sitä tavalla tai toisella, eivät
sentään pane rahojaan "likoon", joS
ne näkevät maan taloudellisen ^la­man
olevan auttamattomasti kui­lun
reunalla. Jälkeen f äslistletf
vallankaappauksen on Siiomen ta'^
loudellinen elämä lähestynyt entis­tä
huimemmalla vauhdilla- kuilun
reunaa ja siksi maailman dollari,
valtiaat, nähdessään lainojensa' tä-kaisinsaantimahdollisuudet
kovin e-pävarmoiksi,
kieltäjrtyvät enempää
tästä säännöstä tekee Suomi, Joka
jirärf viihft= vUkkbiitia on menettänyt
kääkeh sefi" luotoii nouam'. mitä ob-l
i ^ t i o l t t e h noteeraukset kesäkuun
alkuuni asti osoittivat.
Tautikos^ä; efellntyy pörsslnotee-raiilcset
ainoaltaan heinäkuun lop.
puun.- Hoktiun ajalla; jatkuen tä-m&
fi kuun ajailaklh, ovat notee­raukset
kuitenkin käyneet vieläkin"
epäsuotuIsammiaJcsi- lahtarl-Suömen
obHgätslöifeMlbV Niinpä niiden ro--
mähtaSHrieh' oli vilm'e viikkoina
n i i r i söurf, että porwifilliset' tleto-tolnilstotkin
jö siltä tiedottivat
maallmäne.
PorvarL samoin kuin sosdem.-leh-detkln
SuonJessa välttävät yhä e-delleenkln
mlika hämmMstjrhelnä, et­teivät
he ymhÄrirä xaXeäl luotto oh
roihahtanut, sUlä^ "^maaixftne malcau-tasaiis
ott jatkuvasti parantunut"
kirteÄ ne msdnltsevat — puhumatta
sahallakaan, etta maksutasaus oh
myöskin pompahtanut. He tahtovat
uskoteUa vHmelseeh . asti. että'jär^
jestelmässft el m\ika olisi mitään
vinossa; mutta ne ovat muut voi­mat,
ulkomaalaiset kohjunktuittlt,
jotk^ heitä- "vihaavat". Vieläpä
tehdään taloudellihen pulakausi
kommunistien syyksikin. Ne muka
ovat järkyttäneet rtaan täloudel.
lista elämää lakoilla sisäisesti ja
poliittisella toiminnalla luottoon
riähdeh ulkomailta. Sitä el vähin.
gosisak"aari tunnusteta', että Suomen
tafiudelHneh elämä on ollut nope­assa
laskusuunnassa koko lahtärl.
jätjestelmäh ajan.'
voinia^beikoiUe ja-aupMeHto
D~öu6eVat*'yJUi9 eamui8{n ywifäf!Wt
nehlift'-— jotka tfkevittfofiÖäÄ'
mtalMlIa tÄmölli"-ii-fl&w^
haineh-roökalmld,-^jolta' väi*iÄ"räÄniraM«
myller^k-^t'— j d l ta yJilvSii; l i i i i i » » » » * ! ; ; * ^;
nuaisi Jft'rtkköart**f6öy:^'iifea*M*Ö^t'h^
lÄv" ja- IHmsvötiftat ta^lnWSt MÖBffitfff*-^»!^'"
» riSt,* jotka tekevät elamirfä-tÄiÄttnjiifi^
jalta.- • • ••'•-v.v ^nvr-i^i
tauteja-siittuvistä myrkylsti. Se töi
1^'vntsan ja nuoUston ja voittaa iuämaw^-;
parantaa ruokahalun 'icatitta«^*uaBBulBth|B>'
Bcssa. N«Ra-a>r>fte' Ifaaa^herfa»»» j i l lÄÄiiV**-
maa ja enerkiaa, tekee nnen levölHrtfcrfJiV
•uo tafailöttf cÄttsteÄ «ftoJelT #OttWtolS*i*Jtf*t
rfrkeyfttife - • - •• . -•'-•-' n
]S*ug«l'-Tbriea myyvät kalkki i*h*>*fartl»i
pTant. Jos rohdoakaupplaallanne e l ^
rtrytnkSia höntä tilaamaan aitS- teflto-1
robddsktlnpplahltäaii- • ' •
N u - T o n e Rakentaa Parempaa 1 e r , c v \ t
"if
Iffinkäläisista rikoksis-sa
s i in lähtö?"
"Älä sinä, huolehdi siitä", hän
huusi vastaan, "minä sinne kyllä
pääsen. Et suinkaan cinä ole ainoa
mies maailmassa."
Taas ammuin harhaan. Ikäänkuin
minä olisi ainoa pääsylippu hänen
tanssiin mennäkseen, vaikka tiesin
että jos Judy päästäisi sanan kiertä­mään
olevansa saattajaa vailla, saisi
kiusaa ainakaan tästä hän valita kenen tahtoisi koko siltä
han vetäsi sormestaan ' kuhnakunnalta j a ottaa loput hen-rmuksen,
jota olin luul- i kivartijoikseen. jos haluaisi.
Itävän arvossa, j a helt- j Epätoivoissani päätin ruveta mah.
a kohti. Mutta nainen : tavaksi. '
fian tietenkään osannut | "Judy". huusin, "tulen noutamaan
?:lic, vaan tuo ylenkat-| sinut' tanssiin iltasella."
|'"-Kki hautaantui ties*- "Säästätte itsellänne ison joukon
> vastakynnettyyn mul- turhaa vaivaa, jos pysytte kotonan­ne.
Mr. Murphy", hän huusi vas-
• saat etsiä jonkun toL-taan. "Käykää työhön vain, pieksä-ivoitää
viisauksiasi". \ kää muulianne."
nan nyt järkevä, Judy, t Siihen se loppui siltä päivältä.
Mr.-:ipuhetta. Minä...." j.T^utta käsittääkseni siinäkin oli
'Uuntele mitään, kaikls-| .loin tuhannen sanaa liikaa. Perin-
' Sinunlaistasi järkipu- j pohjin tappiolle joutuneena joka
« a-steli tiehensä, pää i käänteessä riisuin juhtani valjaista
. j ja vetäydyin yksinäiseen hökkeliini.
" "^-"unkin pitänyt vä- ! Istuin illan kotini portailla ja koe-mietin
jälestäpäin, c i - i t in päästä jonkunlaiseen päätökseen,
'•pmaan järjestä, k i l h - mitä nyt olisi tehtävä. Judyn viimeL
xri lausunnon tinkimättömyys j a m
päättäväinen äänensävy millä se
minulta kaiken ha-niinkuin
olin aikonut,
^. . , — jos! saada repeämän paikatuksi j a viedä
'H lanata työstä kes- ! hänet tan-sseihin. Minua c i ensinkään
'Cj^ ^''^^ päästä, v o i t - i miellyttänyt joutua julkisesti nolat-elämässään
se j tavaksi Van Dinen muun perheeni
, -jo.a SIVU puoli kuu- läsnäollessa
" «iavatkin kaiken IL
I S P aiatm
kensa työtätekevän nuorison pidät­tämiseksi
porvarillisessa "aatemaail­massa.
Heidän myötävaikutuksel­laan
on miljoonia työtätekeviä teu-'
rastettu imperialistisen riiston alt.
tarilla, mikä teurastus on tänään•.
kin päivä päivältä lähenemässäi
Murskataksemme maailman kapi­talistinen
riisto järjestelmä ori niM-dän
edelleen seurattava punaista
vallankumouksellista väriämme,
lä se on värr mikä yhdistää kaik-kien
maiden työtätekevät miljoo­naiset
joukot. Sillä ainoastaan pu­nainen
väri kykenee joukoissa luo­maan
Innostusta ja kasvattamaan
niiden taisteluhalua omien oikeuk­siensa
puolesta. Ptmaisen värin on
maailman työväenluokka taistellut
itselleen; se on miljoonien veren
hinta.
•yitsi jolikosta.
Ylläolevaan taulukkoon piirretyt
käyrät osoittavat erinäisten obli-glliöiafen
noteerausta- virallisella
pörssilistalla New Yorkin pörsisissä;
jökä' sanotaan olevan Öuömen tär-,
k^Ih luottokeskus. 'taulukkoon ori
otettu Sliomen 5 1|2 pi'os. obligati-
Diden V. löSs jä 6 pröä, obligatiolderi
V. 1945 noteeraxis jä tämiriikuun a.
hyvin kiinteänä, osoittaen juuri v i l -
bielsinä kuukausina vähäistä nou-saakin;
kuten ylläolevista käyristä
lltrtenee. Ruotsin 5 1(2 pros. obll-gatlölden
noteeraus, joka vuoden
allissa teki 106 1'2, cn Icccään k\i.
liiessa hiieman laskenut, tehden a-linimlllaan
ollessaan huhtikuussa
104*'3|4, mutta on serijälkeen rlpeäs.
Eräs nykyistä tilannetta kuvaavn
"vältlopötcäjattu" ollit äitkeh esSlii
V i i l u t i n " fascistiseäisa hovt'
oikeudessa
lusta kuluvaa vuotta heinäkuun lop- t{ noussut ja nykyjään 107 1|4 eli
puun a&ti. Vertauksen vuoksi on
taulukkoon' edelleen otettu Ruotsin
ja NorJanS l!2'pros. valtion obliga­tiolderi
noteeraus samalta ajalta.
NäiÄtä käyristä iimen^fe, että Suo­men
6 pros. valtion obllgatioiden
nbteiäraus, joka vuoden aluste oli
92"5j8, j a joka ostäyän yleLsöh jat­kuvan
miele^rikliimori 'johdosta nou­si
niin, että^se kesäkuun alussa teki
Ö7. l!4, sen jälkeen laski sellaista
2t pistettä yli sämankorkolsteri
Siiomeri obllgatioiden noteerauksen.
Norjan' 5 l!2 pros. obllgatioiden no­teeraus
oli vuoden' alussa lOi 518 ja
on se pienin vaihteluin noussut s l -
teii', että se nykyisin noteerataan
10S'-'3|4'. Tanskan 5 112 pros. notee­raus
on noussut samanaikaisesti 101
IjBJsta 102 118:aan, ollen siis näi­den
kummankin maan 5 1|2 pros.
obllgationoteraus 17 pistettä yläpuo-väuhtia,
että sö elokuun alus- lella Suomen samarikorkolsten ob-sa
teki vain 92 114 eli vähemmän
kuin vuoden alussa. Suomen 5 112
ligatloldeti' riöteerätista.
Jos "tarkastaa muidenkin maiden
••^e sukupuoli kun
'n ^:iatei käytä järkeä.
^aataisi öljyä tulee sitä j lausuttiin, vei mini
j!".?.'.. ••^^"ä olisin vainilun j-rittää, niinkui
-'"-' .^c-iittää. että jos i nai
vannoiksi.
'Kerran yrittää päästä
c... oli juuri menossa
^ P-^a.--ä olevasta verä»
J-Jdj.- huu£in. "odotas
^ tsman-iitainen tans.
Se ajatus kummitellen aivoissani,
kuinka Judy siellä pyörähtelee joa*
kun iloisen tanssitaituiin kanssa, ja
tuntien itseni perin nöjnyytetyksi,
h i i v in vuoteelleni, huratosti keitettj.
illallinen vatsassa j a muulin murh.a
mielessäni. ^
E n ollut keksinyt mitään jieuvoa.
millä päästä Judyn kanssa kahden­kesken
ja saada hänet pysymään
tyynenä niin kaurfn, että asianlaidan
selittämällä ja / anteekipyy tämätlä
pääsisin^hänen armoihinsa jäliepVi.'
Tämä mielestäni oli se'pulma, joka
minulla oli ratkaistavana. •
Ainoa mitä olin hyötynyt illallisista'
mietiskelyistäni, oli muuan kelrio'
Maudin puijaamlsek.si. Lähtemällä
työhön puolta tuntia aikaisemmin
saisin hänet petetyksi tekemään
täyden päivän työn. Sitä varten täy­tyisi
minun nousta puolta tuntia
'/aremmin koko kesän, amoastaari'
sentähden että olin alistunut tyydyt­tämään
kiittämättömän tytön oik^
kuja. Tuo tyynnyttävä ajatus, että
minua oli niin väärinkäsitetty ja
väärin kohdeltu, tuuditti minut' u-neen.
Koko seuraavan päivän kyntäis-säni
harkitsin tilannetta. E i ollut e-nää
kuin yksitoista päivää siihen,
kun meidät piti vihittämään, j a nyt
en kuolemakseni tiexinyt, tulisiko s i l ­tä
vihkimisestä mitään vai el.
Yksitoista päivää, ajattelin, ei ole
kovinkaan pitkä aika lepytellä kuu­maverisen
tytön suuttumusta, kun
hän kä.sittää joutunetensa kärsimään
tahallista henkistä rääkkäystä ja
anteeksiantamattomia sanallisia soi.
vauksia.
Kuinka pitkä aika tarvitaan, apri-koin.
ennenkuin perin vimma-stimut
punatukkainen tyttö jähtyy sen ver­ran,
että häntä voi lähestyä? Vähin­tään
24 tuntia, arvelm. tavallisissa-oloissa,
mutta muistaessani Judyn
silmissä välähtäneet viheriät leimai
ukset, päätin varmuudeksi kertoa
tuon aikamäärän kahdella. Huomi­nen
päivä oli sunnuntai, j a koska
sunnuntain pitäisi olla ihmisille rau­han
ja anteeksiantamuksen päivä, |
•pi*ös._ valtion obllgfatloid^' notee. j valtioni obligatiolden noteerausta N.
raus muodostaa suunnilleen yhden-1 Yorkin pörssissä, havaitsee, että ne
suuntaisen käyrän, niin että nämä j ylipäänsä ovat saaneet nauttia hy.
obligatiot, jotka vuoderi alussa no- f väkfeeeii sitä' tosiseikkaa, että varo-teerattiin
kurssUn 86 114 j a kor- ja- sij'o'ittavä yleisö ori, luopuen osa­kekeinottelusta,
jälleen ryhtynyt s l.
joltfamaari varojaan obllgatloihiri.
TUstä johtuu, että muiden maiden
obligatiot nyt ovat yleen«ä korke­ammalle
noteeratut kuin vuoden
I alussa': Silmiinpistävän poikkeuksen
kelmmillaän ollessaan; yli ?2, ovat
nekin samanaikaisesti ripeästi las-kfeönfeet
kur&siin 85.114'eli alle tam­mikuun
noteerauksen. 'Samanaikai­sesti
on Skandinavian maiden vai.
tlon obllgatioiden noteeraus pysynyt
Vaikka fascIstl-Suomesta ovatkin
tiedot riykylsin,' vallitsevan sensuu­rin
vuoksi, hyvin rajoitettuja, tie.
detään kuitenkin, että satoja työ.
Iäisiä on vangittu eri puolilla maa.
ta, odottaen aslalhsa käsittelyä fas»
clstlolkeuksissa. Enempää porvaril­liset
kuin noskelalsetkaan lehdet ei­vät'
puhu vaniirltscmlsistä iaafi mi­tään
jä jos joskus niistä malnltse-vatkin,
tapahtuu se hyvin vaatimat,
tomasti, tavallisissa poliisiuutisissa,
aivan kulh tarkoituksella ettei n i l .
tä huomattaisi. Niinpä v.k, 16 päi­vänä
Ilmestyneessä "Suomen Sosia­lidemokraatissakin^'
oli takasivulla
petiitillä painettu, poliisiuutisissa
julkaistu, kirjoitus, joka oli otsikoi­t
u : "Eräs kommunistljuttu Viipurin
hovioikeudessa". Sitten seuraa . jut­tu,
jonka alle lainaamme koko.
naisuudessaan. Syytettyjä on siinä
jutussa kolme jä «yytetään hleir*
tavallisissa julkisissa järjestöissä toi.
mlmisesta, eikä mainitulla "työväen-
Elokuun 14 päivänä oU Viipurin
hovioikeudessa estllä syytejuttu jo-ku
aika sitten etsivän keskuspolli-s\
xi pldättämiä viipurilaisia kommu-nlstltolmltsljota
Aleksander Huhta­laa.
Ville Riihistä j a Atvo Keskivä­liä
vastaan.
Karine^lskaalln syytekirjelmässä
vaadittiin syytetyille rättgalstusta'
rikoslain 11 luvun 4 j a 6 pyisÄiäIn'
miikaan seri vufoksi, että' syytetyt
olivat: karinevlskaalhi käsityksen
m.ukäan tehneet Itsensä syylllslföl-valtiopetoksen
valmisteluun, sekä
että Riihiseltä ja keskiväliltä ta-kavai-
lkoldut kirjat ja kirjoitukset'
tuomittaisiin valtiolle menetetyiksi.
Mitä kuhimkin syytettyyn kohdis­tettuun
syytteeseen tulee, vaadittiin
Huhtalaa rangaistavaksi siltä, että
hän ori viime vuohina kuulunut T a -
llkkalan työväenyhdistyksen, vuon­na
1926 toimintansa lakkauttaneen
T«Hkkalan työväen palkallisjärjes-töri,
ensinmainitun työväeriyhdistyk-.
sen alaoastoina toimivien 1'alikkä'i
lan työväen valistus. Ja slvistysjftf.
jestön sekä Tallkkalan työväen vän'^
llyhdlstyksen johtokuntiin, airiaklh''
vuodesta 1Ö28' lähtien Viipurin tyff^
väen sanomalehtien ja kitjalllsuu-deh
karinatiisjärjeätöön ja "IVÖ"-
lehden toimitukseen sökä kiilu^äri
viiodeh helmikuusta' alkaen tolriil-nut
Viipurin työväehyhdlstyksetf ^ Ja-
Suomen Kuljetustyöväenlllton osas-ton
n:o 1 puheenjohtajana, kuuluen
viimemainittu yhdLstys Suomen
Ammattijärjestöön. Lisäksi oö H.
ottanut osaa-Vllpiurln työväen teati
teHtalossa 12 päivänä heinäkuuta
1029 pidettyyn kokoukseen. Jossa
v a l l t l i lh edustaja Göteborgiin suun- .
nittelemaan 1' p:nä clok. 1929 kom- •
muhlstisen^ Intematlonalen mää-1
räylraestä vietettävän "punaisen, päl-osastoori
n:o 28,' toImI*Ä nykyisin
sen puheenjohtajäniö.; sekS' Vlfpudn
ammatillisen keskusrieuvoston toi-meienlpärievääri
vällökuritatari'; Jöfe
oli Järjestänyt' m.m.' ytelsIaOfoa' VtH-tlollisten
vänkien Tammisasiren'pak.
kotyölaltoksella- atottaman- edelÄ!^
kerröturt syömälakon Johdosta: '"^la­delleen
on hän vuodesta 1926 ollut
Vilpmrlri ririorlAott' opiiritokcfhoföäfe
toimien sen puheenjohtajana,
on kuulunut VilpuHri ammBtiUiä|n'
keskusrieuvoston ntiti^tätaXO^,
jonka puheeriJohtaJaÄa- työSfcfen-nellyt,
raltilusyhdlstys" f^lTdKfeeii^^
Vilpuriri valtiollisten vankien' Iniolr *
toyhdlätykseeri. ' V i i p u r in • työväen
. sanomalehtien Jä kirjallisuuden kes­kusjärjestöön
Ja vuodesta «W'ia|hi<
tieri Viipurin työväÄäyhdlatyläen'
Johtokuntääh seka tMölItfiÄ' kiSÖl»
V. 1920' eauiskuHlävälilen ' aUäaJj
"työväen Ja pienviljelijäin^ 'n.s. fyi^.
joukon Jbhtäjäriä'.'
Kuulusteluissa' syytetyt kielslvttt
mitään rikollista ttrinrtntaii h&rjdit-tärieehsä.
Syytettyjen' inralasteltBti
päätyttyä Jättivät' vablaftlaflftttfc*
lestäan jutun päätettäyäkisf.- Ka^*
neviskaalln pyynnöstä' lykättiin s l»
käsittely erinäisten asiakirjain j4'
lisätodistustcn hankklmtstar vftrten
syyökuuri 5 pfnä* IsXd li Älltövtfatt*!»-
tuntoon. Syytetyt' pjEiissitettiin takaU
sin lääninvankilaan'. '
Derikisestt Jä routttlinlsebtl rtkvtt6ev|£
"koorriiiohlat''
Ensi sunnunialna tk^ 7 piiiä pil
vän- valmisteluja ja 12 p:nä mär-1 Tarmolassa mainiot Juhlat.' Jois«»
räskuutä 1929 Viipurin kaupungissa
Taltiollisten vankien" Tamrti»aäreft'
pakkotyölaitoksella aloittaman sy5'-
mälakon Johdosta tolmeenpäritulhin
mlcleaosoltukslin.
Riihistä siitä, että hän vuodesta
1P28 lä'htfett ori kuulunut Suomen
Kuljctustyölälsten liiton osaston n:o
1 jöhtokuntaari Ja' vuodesta' 1929
VUpurln työvräenyhdfstykieri' Johto-'
kuntaan, tolirileri kiilHvän vuoden
lehdellä" ole kerrassaan mitään o- toukbkhiuri 15' pälvästö alkaen sario'-
maa sanottavaa seri johdosta. SUs yhdistyksen' taloudenhoitajariä.'
asla on niinkuin se ollakin pitää:
"Vaikka olishi viikon pinnistänyt
mfriä pistäytyisin Van Dinen far-• vaksi. Se polku, jolla me
riiill» pyylääiäsää^' anteksiantoa tahi! n i ainoastaan' kahtesr.
kirkonkellojen iltasoitto kumahteli-si
j a limassa värähtelisi rauha maas-: aivojani, en olisi voinut keksiä ilke.
sa ja ihmisilft hyvä tahto, silloin j ätripää kysymystä hänelle vlskatta-olimme,
me.
;/aikkaan:
ainakin aselepoa. 1 mlnuri'^ portilleni ja Van Dinen" por-
Sen polun varrella, mikä minun' tllle. Jiidy tiesi vallan hyvin, että
palkaltani vei Van Dinen farmille,' minä itse olin sen polun avannut ja
o6 tämäntästä haavikkotöyräitä. j pitänyt auki, jotta välimme olisi py­synyt
mahdollisimman lämpimänä.
Se seikka, että minä olin tavan-
Mäutariiissa kohdin polku kävi tihe­än
haavikon läpi.' Tätä puistopolkua
.Tjinä astelin,' mietticTn mielessäni, nut .
vcxätA pääitä olisit parasta alkaa se. luullakseni kaikki mitä hänen ylpey.
ilttäiriään •' aSFaänt' Epäilemättä o\\ \ tensä keistl, mutta hän öll luullut m l -
miniin': p^ru'utettävä . se, mitä oliri : nun olevan poL'>.'Mi kotoa, j a nyt m i -
sanöniit muulista Ja naisesta, tahi i nä tijolla onnettomalla kysymyksel-
^liriakfn säätavaf Judy vakuutetuksi | länl poistin viimeisenkin anteeklan-sliiä,
että rakafetin häntä aikalailla, non mahdollisuuden tältä päivältä.
kommunisteja on lyötävä, kommu­nismi
on poiskitkettävä, kuten l a ­pualaisten
ohjcimä kuuluu, jonka
saman "kansanvaltaisen" ohjelman
näkyvät noskelaisetkln lopullisesti
omaksuneen.
Jutun käsittelystä mainittu "työ-väcnlehtl"
kirjoittaa seuraavan "vi­rallisen"
selostuksen. Ilman omia
huomautuksiaan, kuten .yllä on mal.
n i t t u :
viotänt sen ajan pituudesta, minkä
kuluessa punapäinen tyttö tyyntyy.
Yhdeksäri päivää oli Jälellä, j a siinä
ajas.sa olisi tuo vimmastunut plerii
klukkudyriamo saatava muuttumaan
rakkautta uhkuvaksi naiseksi. Vaikka
en tiennyt, kuinka monen lämpöyksi,
kön jäähdytys tässä t u l i kysymykseen,
en kuolemakseni voinut käsittää tuo­ta
muutosta malidolilscksl. Alnöakei­no
millä voisi päästä keskustelemaan
Sfdellderi on häh' kUolunnt raittius­yhdistys
"Tähden" Johtokuntäaar,
Viipurin valtiollisten vankien huol-toyhdfstykseeh,
Viipurin työväen sa-riomälehtlen
ja klrjalllsuudeft kan-natuäjärjestöön
ja sanomalehti
"Työri" hallintoon, toimien vuoden
1928 loppu/puolelta vUme toukokuun
16" päivään saakka sattotun sano-mMehdih
taloudenhoitajana. Myös.
kiri oh hän pitänyt puheen VUpu-riri
työväen teatteritalos-sa 12 päivä­nä
heinäkuuta; 1929 pidetyssä, edel­lämainitussa'
kokouksessa.'
KTcsklvällä siltä, että on kuulu­nut'
Suomen' rakennustyöväenlliton
vaikka olinkin ollut huomaavinan;
LJöAkiriilaista' sukulaisuutta häne:;
jä"'iiiuulin' lunrionlaadussa.
iffyvlisä'mietteissäni olin tullut kes­kelle
tiheintä haavikkoa, kun yhfr
äkkiä kiiiflen pidätetyn huudahduk­sen
ihan edessäni. Siinähän Judj
bU! Olimme molemmat hämmästy-neel
sanattOTniksi, eikä Judy näyttä­nyt
olevan vähääkään hyvillään
minut nähdessään. Päinvastoin
näytti häntä raivostuttavan, että hä.
net oli tavattu tältä polulta.
^ Jos minä olisin ensimäiseksi saa­nut
sanan suustani, olisi minulla ol­lut'
mahdollisuus tuoda esille rau­han-
ehdotukseni, mutta miehinen
hänet tulossa meille päin, oU 1 «^"^yn kans-sa, o l f minun käsittääk­seni
.se, että ensin sitoo kapulan hä.
nen suuhunsa.
Seuraavat yhdeksän päivää olivat
elämäni surkeimmat. Kuumuus oli
hirvittävä, kaikki laihot näyttivät
tykkänään luopuvan toivottomaota
taistelastä ja vain lakastuvan. K u i ­tenkin
jatkoin kieskeytjrmättä kyri-tämLstänl,
yhä miettien mitä tehdä
Judyn suhteen-
Ensin hän näytti hetkeksi mykis­tyvän
6uuttumuk.sesta ja tiukasta,
mutta jalkaa polkemalla hän pääsi
alkuun, j a se sanaryöppyy mikä nyt
tulvi tuosta suloisesta suusta, sai
lehdet lentelemääri puista. Mitä
kaikkea hän sanoi, sitä en halua
muistella; paasia vaan oli, ettei lain­kaan
kuulunut minulle, minne hän
ol| mehossa; että. minä oliri kaikkea
muuta kuin mieluinen nähtävä hä.
nelle, j a että hänen kannaltaan kat­soen
se tila, minkä minä täs.sä maa­limassa
täytin, oli tyhjänä parempi
hänen .seuratoverikseen kuin mitä
minä olin.
Annettuaan näin minulle sangen
tä näin hänen. kasvOnsa, Jähmettyi
sydämeril: tulivuori hchktil vielä', P u -
rfri liijasti kieleni häriipaltteri välUn
jä annoin hänen purkaa' släunsa/
" O l e t ' k a i t nyt tyirtjrvälrien siihen
soppaari minkä olet saanut keitetyk­si",
hän alottl. "Minä vain tuflln sa';
riomaatt sinSille. kUftikä ilkeä'ja itse-piritaln^
h sinä olet; Puolen tunnin
kyntöajäri takia sfnä' nostit'semmoi­sen
metelin, että sätt minut" suutu­tetuksi
heittämään sormukseril me­nemään.
Sitte kaikessa Iteevlisäudes.
sasl sinä olet olevinasi oikeassa ja
puhut minulle törkeyksiä', kiin eri
hyväksy sinun menettelyäsi. Slriä tie­dät
var,sln hyvinä että sinä et saa
pieksää muulia sillä lailla yhden puo.
lerituniiln kyntämläeh' taida* Ja' siftä
tiedät varsin hyvin, että shiä
olit kertakaikkiaan väärässä".
Vihdoin- tuntui minusta turvalll-ruumis
saa enslluoklcalsia koomej»
sekä muutakin ruokaa. Koorhlt
maistuvat hyvältä' näin uutisen fl|.
kaan kbtipi^dässäkb. mutta*^ »leiliin
luonnossa niillä oiV-montaleertaa pOr;
rempl maku, Ja ktfn riö'ovftll h a l p i.
jakin, niin'sjfömaäii va«hl l
Henkinen ravinto on myös h y v ^ ,
ja sitäkin ori koko -^all/öb, jo^ta
mainittakoon l4«suritä'a Väinö Kä#^
riäiseltä, soittoa' unden= musllldnJöK:
tajan johdolla'. Tarvainen selostt^ä
lyhyesti huomioltaan poilcain - kes^-
elämästä, nlöhdoHlsestf Icfonikka ke-sänajalta
y;m: Juhtääh' ott' vapaa
pääsy. >'
'.-.KV •
Muuten on kylälle levinnyt selldh|
nen väärä hUhu, että T a r m o l a n t o ll
minta loppuisi tältä kesältä; itfufi»
se on alvari tUrhaÄ pjih'etta. Tarmo-lassa
on sauna auki vlää monena
lauaritälria jä^ sUriäuntainä; C i enään
keskiviikkona. Ravintola on myös­kin
atiki lauantaina^ jä' snifnuntkinai
mutta-el viikonpäivinä. Joten k&Ud^
Jollia on halu nauttia viclÄ j&lellft
olevasta kesästä, ovat tcvretulleet
Tarmolaan, — J .
sIInäT v&\h 'ösöte..
sukupuoleni saattoi minut siinä kiU \ eloisan kuvan tunteistaan, hän kään-
IxallösSa ehdottomasti häviölle'. E n - 1 t y l ympäri ja käveli kotiinsa päin;
sopi se riunUn tMicotufcseenl eririo^
maisesti. SunnuntaUiltana siis, kun
nenkuin minä kerkesin aukasta suu.
taöi' I f in jo sähähti: "Sinäkö siinä!
'Ja minä kun o l in nälcevinänl sinun
ajavan maantietä toupunkiin."
Silloin, kirottu olkoon mun irlan-
JUlaineri syntyperäni, enkös minä
taaskin pilannut aslaanrauttamatto-mastir
No, mfbin sinä sitte olit menos­sa?"
kysyä paakautln mitään ajatte!
lematta.
jäftäeriT minut yhtä hölmistyneeksi
kuiri" karhu, joka himajäa etsiessääri"
<m' pistänyt päänsä mehiläispesään
j a löytänyt sieltä monta mehiläistä,!
vaari ei hunajaa. i
Käväsln pari kertaa Van Dinen teitä raottaa hiukat hariipaltarif. Nyt'
' tl.eSlri mitä sanöä: Jössälri älvojenr.'
lokerossa oH säilynyt Jorikuri viisaaa'
miehen" miete juuri tätä" päivää var­ten.
Se kuului: 'Tfurhää on'rimpuil­la
luoritoa vastaari". Ja riliri" miniä
hyvin nöyrällä ääriellä sanoin:
" N i i n . tiedän olleeni aivan väärässä,
Judy".
Oli ilmeineri ihnie nähdä, minkä
muutoksen" tuo lyfiyt lause' vaikutti
JOdy.-jsa. Silmistä katosi tuo heliku
Jä n i i h in palautui se pehmeä harmaa'
vivahdus, jota' rakastin. K a i k e t i olin
köviri /Välittävän näköinen otus sliriä
farmilla, mutta Judya en tavarinut,
josta tein sen päätelmän, että hän
tahallaan pysyi poissa minun nähtä­viltäni.
K u n tuli hääpäivä, eikä Judy ollut
o-sottariut mitään pehmeriemiseri"
merkkiä, sammui minulta kaikki toi­vo,
Olin henkisesti samassa tilassa
kuin miltä laihonikln näyttivät, ker.
ra.ssaan surkea';.'>a. Olin lopettamal-silläni
.sen pellon, jolla rettelö oli
alkanut, ja olin mielissäni siitä, et­tä
nyt pääsisin työskentelemään toi­selle
laidalle farmiani. Ktätsähdlri
pölyn j a kuiimari'auteren läpi, enkä i Istua kyyröttäfcisänl auralla; pölyt.
'seriä j a hiklseriä. Jödyrisllriiat kävi­vät
yl»ä lempeämmlksi,' kuimes rie
näyttivät' ol»van sulamalsUIaan.' Hän
ollut uskoa; silmiäril. sillä sTeltähätt
oli kuiri olikiri tulossa JUdy kynnös,
pellon poikki.
"01ipa,<5 se rauhantekoa," ajattelin dan, aprikoin itsekseni. Olipa Icum.
Rauhanko asialla hän oli vai so- räpytti niitä koty^än älkaäihyriiyflf
3Rlnä, sitte kun kykenin mitään a-jattelemaan,
"aivan kuin alrdale-iaiskoiran
j a kulkukissan kohtauA
siilari-alus-ojassa." Istuin .siinä pui­den
varjossa, koettaen tarkistaa ar-malla
tahansa, päätin hijlitä kieleni
sHhen asti, että olisin täysin selvillä
siitä mitä minun piti sariöä. Selsau.
tin hevoseni j a odotin-
K u n Judy saapui n i i n lähelle, et-j
a sapoi: "Älä vain unohda vihkläi-s!
ämme',t3nä^ iltana,: Tomi!'' Sitten
pyörähti ynlpäri Jä .Juoksi'kotiinsa^
Täinä-kertomus- ^^iiisf päättyä-tä-'
hän, mutta se el pääty. Jos sen näin
lopettaisi, tulisi
tuksi, kuinka surkeata ori' r l m p u i l -
lua luontoa' vastaari/ eikä oUen&adii
näkyisi, miten ihariaa ori m^bhU'
luonnon mukana.
Muutamia ttmteja sen jälestä kfm
olin noussut kyntölstuimdtaaf, fctuin
paljoa raskaammasti isossa nöjatuo»
li£sa Van Dlrien' -vlerashncfeeeflSE^
johtuen tuo ifeäärityriyt'pariö^iHC^'
että minulla riyt oli veHtttö " y l l S f t f i
dettävänä". Ja hätf IstUl p&lvelTtäriir
käsivarret tukevat! kIeäbltuöiaf'»aÄ^
iani ympäri, Keskustcllriifaitf' tiÄe*Sl'-'
suudesta,
"torni,- sinun täytyy luvatärettS
et koskaan enää ole n i i n ItsepätaekL
Minulla oli kauliea työ, ennenkuin
löysin sonriukseril.'" , .
"Ole huoletta; Judy, sinun e l tatl'
vitse enää viskellä sö?mufcsI&Si; TUC/
tä puoleen voit heltdlär n«kastttn511-
la eslneiUä." • p-^-
- "Miriä eri tahtoisi riidellä efim ^
rähistä, Tomi, mutta sinä oBt sem­moinen^
pÖöäc^rpää.'' '
"NUnhän minä olin, Judy^' Cksyi
vin alakuloisesti). :
"kuuIeppaSi ehkS sinun oHsf' p«t
riasta myydä Maud' n y t : Mnä iiRHöifö
että' isä ostaisi sen meldätf Vähhäl-le
Jennylle paflksL JÖ^^^
sarioväri; että niistä-tulisi tiyvä
"Mutta: Mäud ori äksy!" '
" N i i n . mutia isä el tiedä sia.^ :
"Herran tähdferi, Judy,' ethftn sing>
tarketa; ettäfpetkuttaöifiisäaä^i^
mällä hänelle älsi^jn riiuulto?^^^
Häri' nauraa f f l h l t t i r j i " vÄltetekt --^
palioläarifen li^pipell:, iiäiifeii^^^^
sään.: - • • -
^'li^Unpä niitti inhiusta^£e<ä^
paikallaari nj^j iniriiäii^Jäat Jnlbä
Mitä sixä'' mdfilI#;iii^itf)JKa&^