Vapaus, February 2, 1922

              . -astesn minun päätöiseni l?ok-
- niuriffalla. mistä, kuten
^ette, en väfittänyt TäMi-
Annoin heidän siinä ranhas-
^. huomata, oH kantaja ahtaam-
EUei minun liktorini puutu
saattaa hän jäädä virumaan
Nämä sataman juutalai-kovin
tietämättömiä j a ka-g
tavallisesti jotka^^^
^ väeae järkisyillä puolustamaan
Somansa totuutta. Misteleyät nä.
S n pottuilla ja nyrkmiskuilla.
Paulnkseksi itseään kutsuvan ru-
Jjavinosilmäisen juutalaisen 7S-
- i t Pivttävät olevan enkouen tai-
S S^än laatuisessa mielipitei-
Zaihdossa. Hyvät jumalat, ^nu-
In he typerryttivät synagoogan joh-
^ f i s S e n raekuurolla Ja Jauha­j
a häntä nuuskaksi . k ^ t o p^
Sn' Mutta muuten en epäile, et-
S^'tkö Sosteneksen ystävät, jos
Svatolleet.vahvimpia, Oisikasi.
Seet Paulasta ivan sama la tavoin
^ Pauluksen ystävät kohtelivat
Sostenesta. „ . - -
- T e i t oikein ajamalla pois nama
kehnot oikeudenhakijat sovittamat­tomina,
hno^n^""' ^f''*; , .
Kuinka olisin voinut toisinkaan
menetellä? huomautti Gallio. Kuin-la
olisin voinut tuomita tämän Sos­teneksen
j a
Biolemmat ovat yhta typdria ja se-,
iapäitä? Jos minä kohtelen heitä
ylenkatseella, niin älkää uskoko,,et­tä
t ä m ä tapahtuisi siksi, että he ovat
heikkoja j a köyhiä, että Sostenes
lemuaa suolakalalta j a . Paulus on
iniluttanut sormensa ja järkensä
-kntomalla mattoja ja telttakangasta.
Ei. Viisaus kohottaa orjan herran­sa
yläpuolelle. Mitä sanonkaan —
hyveellinen orja on jumaliakin kor­keampi!
Jos hän on näiden vertai­n
e n viisaudessa, niin, voittaa hän na-o
i ponnijtmten kauneudcMB. Mut
ta n ä m ä juutalaiset ovat, halveksit­tavia
vain siksi, että ovat siivotto­m
i a j a siksi, ettei mikään jumalai­suuden
luuvaloista heistä.
_ Ja itse asiassa, huomautti Lol-lins,
vierailevat jumalat tuskin näi­d
e n syyrialaisten luona, jotka asus­tavat
satamassa , hedelmfäkauppiai-d
e n j a protitueerattujen parissa.
• — Itsepä harhaareillakin on jokin
tietoisuus jumalista, jatkoi Gallio.
Vain juutalaiset ovat täysin tietä­mättömiä
jumaiain kohtalosta. En
tiedä, t o k k o tämä Paulus, jota S y y ­riaksi
kutsutaan Saulus, on yhtä
taikauskoinen kuin muut ja yhtä
itsepintainen erehdyksissäänj en tie­d
ä , mikä hämärä käsitys l^ne^llä
o n kuolemattomista jumalista, ja
t o t t a puhuakseni en lainkaan ole
utelias tietämään sitä. Mitä tietoa
voitaisiin s a a d a siltä, joka ei mi­tään
tiedä? Se olisi tiedon hake­mista
tietämättömyydeltä. Sekasot-
; luisesta puheesta, jolla Paulys vas-
' tasi minulle vastaukseksi kantajan
syytökseen, olin ymmärtävinäni, et­tä
h ä n o n eri mieltä kansansa pap­pien
kanssa, ja että hän kieltää juu­talaisten
uskonnon palvelemalla
(roomalaisten) Orfeusta jollakin
vieraalla nimellä, jota en pannut
mieleeni. Aiheena .tähän olettamuk­seeni
on se että puhui suurella kun­nioituksella
eräästä jumalasta taik­k
a oikeammin puolijumalasta,, joka
o l i astunut kuolemanvaltakuntaan. ja
jälleen noussut ylös; aikansa harhail­tuaan
kuolleiden kalpeiden varjojen
parissa. Nämä nuorekkaat jumalat,
jotka kuolevat ja nousevat: kuolleiV
ta, ovat hyvin tavallisia Aasian maa­perällä.
Syyrialaiset ilonaiset ovat
tuoneet sellaisia mukanaan Roo-
•imaankin, ja nämä taivaalliset nuoru-kaset
ihastuttavat enemmän kuin
• B i i t ä oikeastaan sopisi kunniallisille
naisille. Meidän perheenäitimme
>, eivät punastele salassa yiettSessään
. heidän mysteerioitaan. Vaimoni, jo­ka
on niin viisas ja säyseä on useita
kertoja kysynyt minulta mitä tästä
pitäisi uskoa. «Mikä ,se sellainen
jnmala o n , vastaan minä harmissani,
Jota miellyttää naineen- naisen sala-
Palvelus? Naisella ei saa olla mui­ta
ystäviä kuin miehensä ystävät.
Ja eivätkö jumalat ole meidän ylim­piä
ystäviämme?» -
-Näin järkeilivät Gallio ja hänen
«eurueensa uskonasioista. Hee päät­tivät
juuri lähteä kylpyyn, kiin Sos-
|eneksen raivostuneet ystävät lä­hellä
teilauspaikkaa kohtasivat Ste-fanuksen,
Pauluksen seuralaisen,
aundan heistä kysyi varmuuden
« . o l i k o tämä Stefanus.;
I — Sama mies, vastasi puhuteltu
ylpeästi.
Mutta samassa hän jo makasi
sosteneslaisten anturaiii alla.
«ntalaiset kokosivat kiviä ja huu-
: sivat:
Jumalanpilkkaaja! : Kivittä­käämme
hänet!
Pari raivostuneinta tempas^, ylös
;^tapatsaa ja ähisi viskatakseen
i: hänen päälleen. Kivet: putoili-
«jysähtäen apostolin laihoille luil-
</^Ja hän ulvoi:
Oi haavojen ihanuutta, oi kuo-
- / l i t u s k a n iloa, oi piinaa ^iihdy-
^ Näen Jesuksen! - :
^fintta läheisestä pensaasta kohotti
., Iterjäläisukkeli ' Posokares.
: J * a Galiion seurueelta saamallaan^
i'S!''^al!a oli viehättänyt mu-ilotj-
ttö Joessan, ja murisi
taj^M ylenunän tyyiymattomyyttä:
— Menkää matkaanne te kurjat
luontokappaleet, älkääH häiritkö fi-losoofin
kikkejä! — ,— —
Kahdessa edellisesi luvussa seu­ratta
kertomus Galliosta ja apostoli
Paavalista oli, kuten muistettaneen,
yhden niiden ranskalaisten toverus­ten
' sepittämä, joihin' tutustuimme
Foorumin kaivauksilla. Tämän lo­petettua
esityksensä syntyi toverus­ten
kesken keskustelu luetun joh­dosta.
— Tässä on siis meillä, loihe
virkavapaa lähettiläs, Leclerc, lausu­maani
yksi aikakautensa oppineim-mista
miehistä, joka. oli täysin pe­rehtynyt
filosoofiseen mietiskelyyn,
tottunut liikeasioiden hoitoon, ja
luonteeltaan n i i n vapaamielinen ja
liberaali kuin vain roomdainen saat­toi
olla — Gallio, Sehecan veli, joka
oli vuosisatansa kaunistus ja valo.
Omituinen sattuma saa aikaan, että
hän; kohtaa Pauluksen. Tulevaisuus,
jota Gallio etsii, liukuu hänen ohit­seen,
mutta hän *ei ymmärrä sitä.
Mikä esimerkki sokeudesta, mikä
ole nlSmeet tulevaisanden kohoavan
edessään ifamiahalamaM. Mutta een
näM Gallio.
Eri piMoDiiilta
odottamattoman iiniestyksen sattu­essa
kohtaa mitä valistuneinta miel­tä
ja terävintä älyä. *
Mutta Longelier huomautti:
— Ottakaa huomioon, parhain
ystävä, ettei Galliolle ollut niinkään
helppoa vaihtaa mielipiteitä, Paava­lin
Jkanssa. Ei huomata kuinka vai­keata
heidän oli keskustella. Paa­valin
oli vaikeata lausua ajatuk­siaan,
ja oli niin ja näin, että hän
saattoi tehdä itsensä ymmärretyksi
niille, Ijotka elirät ja ajattelivat
suunnilleen kuin hän. Hän ei ollut
kolaan puhutellut sivistynyttä ih­mistä.
Hän ei suinkaan ollut val­mistunut
hallitsemaan omaa ajatuk-senkulkuaan
ja seuraamaan vuoro-puhujaa.
Hänellä ei ollut kaukai-sintakaan.
aavistusta kreikikalaisesta
tieteestä. Gallio, joka oli tottunut
keskustelemaan oppineiden ihmisten
kanssa, oli pitkään kouluttanut äly-ään.
Mutta hän ei tuntenut rabbii-nien
Järjenjuoksua. Mitä näillä
kahdella miehellä siis
sanomista toiselleen?
olisi ollut
Kiin meidän päiviemme; Afrikassa
europalainen virkamies kohtaa fa­kiirin
taikka muhamettilaispapin, ra­joittuu
heidän keskustelunsa vält­tämättä
perin harvoihin aiheisiin.
Apostoli Paavali oli Galliolle niitä
muhamettilaispappi ranskalaiselle s i -
viilikuvernöörille Algeriassa. Kes­kustelu
Gallion ja JPaavalin, välillä
olisi epäilemättä muistuttanut kes­kustelua,
minkä kenraali D^saixilla
oli dervishinsä kanssa. 'Desaix oli
mielenlaadultaan filosoofinen ja hu­maani
ien. Uteliaana tutustumaan
erääseen vanhaan dervishiin, joka
heikäläistensä keskuudessa oli var­sin
kunnioitettu, antoi Desaix kut­sua
hänet päämajaanBa, otti tämän
vastaan kaikilla kunnianosoituksilla
ja kävi tulkin avulla keskustele­maan
tämän kanssa:
«Kunnianarvoisa vanhus, ranska­laiset
ovat saapuneet tuomaan Egyp­tiin
oikeutta ja vapautta.»
«Tiesin että he tulisivat*, vastasi
dervishi.
tMiten saatoit sen tietää?»
«Auringonpimennyksestä.»
« M i t e n auringonpimennyksestä
saattoi ilmoittaa meidän armeijam­me
liikkeet?»
«Auringonpimennyksen aiheuttaa
enkeli Gabriel, joka asettuu aurin­gon
eteen ja ennustaa uskovaisille
heitä uhkaavasta onnettomuudesta.»
," «Kunnianarvoisa vanhus, sinulla
ei ole oikeata käsitystä auringon­pimennyksestä.
Näytän sinulle mi­ten
se syntyy.»
Desaix tarttuu kynään, ottaa pa­lan
paperia ja piirlää:
«Olettakaamme, että A on aurin­ko,
B kuu,, C maa ja niin edes­päin
— —' —>. Lopetettuaan to­distelunsa
sanoi hän:
«Tässä auringonpimenemistä kos­keva
teoria.» •
Kun dervishi seisoi siinä mutis;,
ten jotakin kysyi kenraali:
«Mitä hän sanoo?»
«Herra kenraali, han sanöo, että
enkeli Gabriel aiheuttaa auringon­pimennyksen
seisomalla sen edes­sä.
» : •
«Sitten on hän fanatiikko», ärähti
kenraali ja potkaisi dervishin pel­lolle.
— — — Otaksun, jatfkoi Lan-gelier,
että jos jokin keskustelu oli­si
virinnyt Gallion ja Paavalin vä­lillä
olisi se päättynyt suilnnilleen
samoin kuin dervishin ja Desaixin
välinen vuoropuhelu. ;
— On. kuitenkin myönnettävä,
intti Leclerc, että apostoli Paavalin
ja kenraali Desaiin välillä on joka
tapauksessa se ero, että dervishi
-ei olö pakottanut Europalle uskon­toaan.
Ja teidän on myönnettävä,
ettei brittiläisen majesteetin siirto­maiden
"korkeastikuhnioitettava ali­valtiosihteeri
ole kohdannut muha-mettilaispappia,
joka olisi antanut
nimensä Lontoon suurimmalle kir­kolle.
Teidän on myönnettävä, ettei
Ranuan siviilikuvemööri ole Alge­riassa
koskaan kohdannut uskonnon
perustajaa, uskonnon, jota suurin
osa-ranskalaisista kerran uskoisi ja
tunnustaisi. Näms virkamiehet eivät
Langelier pnolestftas liaom&atti,
ettei GallioUa olia ollut tulevai-
SDiiden suhteen mitään opittavana
Paavalilta. Sillä itsellään Paavalil­la
oli vielä vähemmän kykyä silmätä
tulevaisuuteen kuin GallioUa. Sillä
jos Paavali saapuisi meidän päivi­emme
Roomaan, Lontooseen, Parii­siin
taikka Geneveen^,: saisi bin tar­haan
etsiS op^taslapsiaan. Hän ei
ymmärtäisi enempää katolilaisia kuin
reformeerattujakaan, jotSsa kilvan
lainaavat hänen todellisia taikka
oletettuja epistoloitaan! — Se, joka
luo uskonnon, ei tiedä mitä tekee,
jatkoi Langelier. Olisin taipuvai­nen
sanomaan tätä samaa niistä,
jotka ovat perustaneet suuria i h ­misystävällisiä
laitoksia, kuten
munkkikuntia, v a k a u t u s yhtiöitä,
kansalliskaarteja, pankkeja, syndi­kaatteja,
akatemioja, konservatori­oita,
voimisteluseuroja, kansankeit-tiöitä
ym. Nämä laitokset eivät, kos­kaan
ajan oloon vastaa perustajan­sa
tarkoituksia, jopa sattuu, että ne
muuntavat suoraksi vastakohdak­seen.
Jnmalat muuntavat enemmän
kuin ihmiset, niillä kun on vähem­män
täsmällinen muoto ja ovat
kauenimin olemassa. Toiset jumalat
tulevat vanhemmiten paremmiksi,
toiset huonommiksi. Kristittyjen ju­mala
on kentiesi muuntunut täydel­lisemmin,
kuin yksikään muu. Tämä
riippuu epäilemättä siitä, että se on
vuoronsa perään kuulunut mitä mo­ninaisemmille
sivistyksille ja roduil­le,
latinalaisille, kreikkalaisille, bar­baareille,
kaikille valtioille, jotka ko­hosivat
Rooman mailmanvallan rau­nioille.
Katakombien nuoruksus-Kris-tuksesta
on pitkä matka meidän
tuomiokirkJkojemme itsekieltävään
Kristukseen. Tämä persoonallisuus
kristillisessä jumalaistarustossa kum­mastuttaa
muunnostehsa erilaisuut
sien ja lukumäärän takia. Apostoli
Paavalin liekehtivää Kristusta seu­rasi
toisella vnosisadalla synoptinen
evankdinmien Kristus, köyhä juu­talainen
epämääräisine kömmunisti-sine
ihanteineen. J a myöhemmin on
meillä, mainitaksemme väin rooma­laisen
Kristustyypin kuuluisimmat,
Gregorius 7:nnen haBitseva Kris­tus,
pyhän Dominiuksen vertajanoa-va
Kristas, Kristus, joka johti J u ­lius
II:n joukkoja, Leo X:nnen ateis­tinen
ja taiteellinen Kristus, jöSu
littojen mitään sanomaton ja hämä­rä
Kristus, ja suurteollisuutta suo-jäeva,
kapitaalia puolnstava ja so­sialismia
vastustava Kristus, jolra,
kukoisti Leo X IH paavikautena ja
on vieläkin vaHanpäällä. Kalkista
näistä Kristustyppeistä, joilla on yh-'
teistä vain nimi, ei Panluksella oTlnt
aavistustakaan. Loppujen lopuksi ei
PaavalDla ollut sen parempaa tolk­kua
tnlevaisunden jumalasta knin
Galliollakaan. t
(Jatk.)
S. S. JÄRJESTÖN ORGINISEE-RAAJAN
A. HAUTAMÄEN,
•MATKAOHJELMA LÄNNEH
. MAAKUNNISSA:
Helmiknulla.
Coleman 4, 5 ja 6 p.
Bellevue 7 ja 8 p.
Minda 9, 10 jä 11 p.
Trochu 13, 14 ja 15 p.
Red Deer'in alue 16—27 p.
Maaliskuulla.
Thorhild 1, 2 ja 3 p.
Wär8pite 4, 5 ja 6 p.
Radway Centre 7 ja 8 p.
Lake Cateau 10, 11 ja 12 p.
Coteau Hill 13, 14 ja 15 p.
Nummola 17, 18 ja 19 p.
New Finland 21, 22 ja 23 p.. .
Freedale 25 ja 26 p.
Ohjelmaa jatketaan myöhemmin.
Osastojen on ilmoitettava tilai­suuksista
mahdollisimman hyvin ja
paikkakunnilla missä ei ole osastoa
tai on toiminta lamaannuksissa, pyy­dämme
tovereita ottamaan ylläase-tetut
päivät huomioon, järjestäen ja
ilmoittaen tilaisuudet, siten auttaen
matkan onnistumista. .
Puhetilaisuuksien yhteydessä tu-»
lee antaa tilaisuus -keskusteluun pu­heen
johdosta ja org^aniseeraajan
tehdä asianmukaisia selityksiä.
Organiseraajan. on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jär­jestämiseen
nähden yleensä. Siellä
missä ei ole osastoja tulee neuvo­tella
paikkakunnan tietoisempien ja
teimintakykyisempien toverien kans.
sa koettaen saada osaston pystyyn,
tai ainakin saada agitatsionikomitea,
joka alkaa yhteistoimintaan keskus­viraston
kanssa ja työskentelee toi­minnan
laajentamiseksi.
Organisecraajalla on myöskin ny­kyaikaista
työväenkirjallisuutta myy­tävänä,
ja välittää hän lehtien tila­uksia,
joista prosentti lankeaa jär­jestölle.
. .
Toverillisesti, »
S. S. Järj. t.p. komitea.
' K:tta A. T. HUI, sihteeri.
COLEMAN. ALTA.
Colemania s. osaston valitseman
BeUeveen baalifcomitean toi»
inlntalEertomas.
Belleviien s, s. o, rakensi itselleen
talon V. 1910 j a sjjoitti sen kolmen
.äsenensa nimeen ja laillistutti hei-
< ät trustiiseiksi.
Olosuhteitten pakoittamana siirtyi
ellevuesta suomalaisia yksi kerrat­aan
paremmille leipäfnaille, näitten
ioukossa kaksi trustiisiakin, täten
pakoittaen osaston valitsemaan yh­den
jälelle jääneen trustiisin lisäk­si'
toisia osasten jäseniä. Kummin-dn
Bellevuen s. s. osasto laimin-öi
lailiistattaa näitä uusia trustii-sia,
joten he eivät olleet täysival­taisia.
Hallituksen määräyksestä oli jär-estömme
toiminta lakkautuksissa ja
cun se herätettiin uudelleen toimin­taan,
oli sllä valin Bellevuen suo­malaisten
joukko tuntuvasti vähen­tynyt,
jalellä ollen kumminkin niin
paljon kansalaisia, että olisivat voi-neet
perustaa osasten, jota he eivät
cumminkaan tehneet t p. komitean
kehoituksesta huolimatta, laiminlyö­den
;;edes palauttaa lupakirjaa t p."
komitealle. , .*
P^kkakuhnalle jäänyt yksi lailli­nen
trustiisi koetti yksin tunnoUi*
sesti hoitaa entisen osaston omai­suutta,
maksaen vähäisistä tuloista
menot, jotka eivät olleet v^äiset,
vaan kun hän ei kuulunnt jäsenenä
C. s. s. järjestöön ei järjestö, lain
mu^suBesti, olisi vobxit cföiafeua tätä
omaisuutta.
Nyt oli Bellevnen entisfen osaston
haalin kolmesta trustiisista kaksi
maailmalla (ja kolmas teki läi^töä
kotimaahansa). Jos han olisi päässyt
lähtemään tekemättä "laillista asia­kirjaa,
jonka kantta "hän siirsi osuu­tensa
toisen henkilön nimeen, seisoi­si
se haali vieläkin paikallaan rap­peutumassa
eikä kellään, lain mu­kaan,
oBsi valtaa koskea siihen.
Nyt Colemanin osasto, joka on
ottannt -osaa niin moneen telon ra­kentamiseen
(muun muassa Belle-vuenkin
haalin),' näki asioitten ei
olevan oikein suotuisen järjestölle,
joten päätimme ottaa selvää t. p.
komitealta josko BellevueSsa oli
osastoa ja josko oli valvottii, ^ttä
mainitu omaisuus on järjeson n i ­messä.
Vastaukseksi t. p. komitea
kirjeessään^ velvoitti meidät pitä­mään
kansankokous Bellevuessa ja
jos ei suomalaiset siellä perusta
osastoa on meidän pidettävä inven­taario
ja lähetettävä sen kera seli
tys sen entisen osaston asioista t . p.
komitealle.
Noudatimme heidän määräystään,
ja kutsuimme Bellevuen suomalai­selle
haälille kansalaiskokouksen.
Kokouksen .pöytäkirjan julkaisemme
tässä kokonaisuudessaan koska se
on lyhyt joskin tärkeä.
r
Joko olet hankkinut
u u d e n tilauksen Va­paudelle?
Pöytäkirja
tehty Bellevuen ja Colemannin suo­malaisten
kokouksessa kesäkuun 13
päivä, 1920.
Bellevue, Alberta.
1 pyk. Lnettiin S. S. J . t. p. Tto-mitealta
tullut kirje.
2 pyk. Päätettiin ottaa omaisuus­luettelo
Bellevuen entisen s. s. o.
omaisuudesta.
3 pyk. Valittiin talouden perään'
katsojaksi Emil Hainila.
4 pyk. Rahastonhoitaja lupautui
pitämään virkansa .ja tilit jätettiin
hänen huostaansa siksi kunnes t. p.
komitea neuvoo tekemään toisin/
5 pyk. Päätökseksi tuli, että Bel­levuen
toverit ovat valmiit luovut­tamaan
tämän kiinteimiston t. p.
komitealle.
6 pyk. Toverit J . North ja A . Koi­visto
tarkastivat Bellevuen entisen
osaston tilit ja huomasivat ne oi­keiksi.
Kassa $52,00.
7 pyk. Elokuuhun mennessä juok­sevia
menoja $12,00. Haalin palo­vakuutus
maksettava elokuun 2 p,,
summa |87,50. Tämän .vuoden si­sällä
maiksettava kouluveroa noin
$100.00 paikkeille. Korottomia lai­noja
$185.00,
8 pyk. Kokous lopetettiin.
Kuten ylläolevasta näkyy, oli haa-lilla
suuret menot ja mitättömän
pienet tulot. Jos sillä olisi mielinyt
tienata, olisi suuret korjaukset ol­leet
välttämättömiä, joista olisi ol­lut
lisää menoja, joten se seisoi
melkein toimettomana, rappantuen
rappeutumistaan.
Lähetimme t. p. komitealle kopi­on
pöytäkirjasta ja kyselimme neu­voja,
raha-asiain suhteen. T. p. ko­mitean
kirjeestä otamme otteita tä­hän,
koska, ne parhaiten valaisevat
asiaa. '
«T. p, komitea .on täysin tyyty­väinen
toimenpiteisiinne .asioihin
nähden, mitä olette siellä tähän
saakka tehneet. Haalin myymisen
suhteen oltiin täällä sitä mieltä, että
siihen emme kehoitlaisi ryhtymään
ennen kuin aivan viime tingassa, jos
nimittäin näkyy mahdottomaksi saa­da'
siellä osastoa toimintaan lähi­tulevaisuudessa.
Järjestön puhuja
tov. Hakola alkaa matkansa Van­couverista
itään käsin näinä päivi­nä
; a tulee hän käymään teidänkin
ympäristössänne niin pian kan mat­kasuunnitelma
sen salliL Toivomme
et^ kun bän saapua sinne niin
otatte asian oikein vakavan härkin-nin
alaiseksi osaston perustamisesta
Bellevueen, jos nimittäin ette jo
ennen hänen saapumistaan kerj­äisi
alkaa toimintaan.
Nyt aluksi t p. koinitea kehoittaa,
että koettaisitte pitää huolen haa­lin
palovakuuukseste y. m. asioista
mitä siinä suhteessa esille ilmaan­tuu.
Jos ette saa rahaa siihen kyl­liksi
muuten niin ottakaa joltakin
toverilta lainaksi; t p. komitea s i ­toutuu
menemään takaukseen sen
takaisinmaksamisesta.
Jos kumminkin nähdään että haa­lia
«i siellä voida säilyttää suoma­laisten
käsissä, niin ^inä tapauk
sessa on se paras sitte myydä. iU
man rupeamatta kulunkeihin lail
listuttamispuuhissa.
C. S. S. J . t. p. komitean puolesta
P. Katainen, sihteeri.»
Kun tov. Hakola oli täällf. puhu­massa
pidimme puhetilaisuuden lo­puttua
kokouksen ollen läsnä Bel-levuenkin
tovereita. Pohdittuamme
asiaa puoleen ja toiseenkin, tuli pää'
tökseksi että Colemanin osaston on
valvottava asia loppuun asti koska
Bellevuen suomalaiset eivät nähneet
tarpeelliseksi perustaa osastoa.
Nyt ryhdyimme hankkimaan tie*
toomme mainitun haalin kahta trus-tiisia
ja saatuamme heidät tietoom­me
lähetimme " heidän vahvistetta-yakseen
siirtopaperit, joista aiheu­tuneet
kulungit maisoimme heille.
Nyt siis siirtopaperien kautta olim­me
siirtäneet noilta kolmelta trus-tiisilta
sen omaisuuden Colemanin
s. s. osaston jäsenen nimeen, taten
siirtyen se laillisesti järjestön omai­suudeksi
ja myös tehden mahdolli­seksi
myydä sen>
Maaliskuun 9 p., 1921, lähetim­me
t. p. komitealle raportin niistä
tuloista ja menoista joita oli siihen
asti ollut, tuottaen tappioa $44.66,
jota vaadimme t p, komitean suo­rittamaan
meille. T. p. komitea vas­tasi,
"että, ellei muuta neuvoa ole,
on se paras myydä jos mahdollista.
Osastomme kokouksessa laadimme
myjmtiehdot Bellevuen haalille ja
asetimme alimmaksi myyntihinnaksi
$1,000, jolln kauppasimme sitä Bel­levuen;
uniolle, joka ei kuitenkaan
huolinut äil» vaikka olisimme Ilmari
antaneet ,
Tällä valin tuli suuri menotnlva,
kuten palovakuutus- ja," kouluvero,
tehden ihteenaä $127.50.
Nyt sattui tulemaan yksityinen os­taja,
joka oli halukas ostamaan sillä
hinnalla joka oli uniolle pantu alim­maksi
hinnaksi joten otimme tarjo­uksen
huomioon ja myimme tarjotul­la
lannalla.
Osa h-taimistoa myytiin haalin
mukana, kuten tuolit, lämmitysuuni,
sekä nayttämövälineet ja lamput.
Osaston huolehdittavaksi jäi vielä
piano, 'lainakirjasto ja keittouuni,
sekä jonkun verran muuta rihka­maa,
jotka eivät ole suurenkaan ar­voiset,
joten emme rupea tässä nii­tä
tarkemmin selostamaan, mutta
joka Imluaa tarkempia tiötoja, voi
kääntyä Colemanin S. s. ö. puoleen,
joka on niiden säilyttäjä tällä ker­taa.
Puhdas jäännös rahassa tähän
mennessä on $688.14, Toverivelkoja
on vietä hiaksamatta seuraaville hen­kilöille:
Adam Mikkola ,.,„„....„..„„. $15,00
Johan Ulvinen ...^ 25,00
Hennan Jaskari 25.00
SoOj Ont., Ilmoituksia
ssatr
SUÖHALAINEN
SUUTARI SVEN NURBII 286 Catbeait St.,
Soo^Oat.
Hyvä työ ja hinnat kohtuulliset.
SVEN NURMI.
|iuiiiiiiniiiuiiimiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiuiiiiiiiiii^
SAULT STE MARIEN SUOMAUISET OSTAKAA LEIPÄNNE S
A. Mm MRIIMKEESTA 1
27 ALBERT ST. EAST. ~ PHONE 1230—J. =
Klaukset toimitetaan nopeaan. • - Kirjeosotc (FINNISH BAKERY) i ,
^iimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiUiiiiiiiniiuiuiiiiiiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiimiiu
Erikoinen huomio annetaan Suoma-laisille.
,
DR. A. B. WEST
SELKÄRANKATOHTORI
Tarkastetaan X-säl\kösäde koneella.
217 Gloucester St., Soo, Ont.
Phone 1306
Kymmenen vuoden kokemus suoma­laisten
keskuudessa.
J . A. Maclnnes. B.A. W.H.G. Bnen
MadNNES & BRIEN
Lakimiehet, Asianajajat, Notoriot
363 Queen Str.,
Sault Ste. Marie, Ontario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
Rahaa lainataan halvimmalla korolla,
Ensiluokari Parturi
jossa parrat ajetaan ja tukat
leikataan koreaksi sanon minä.
A^Lake
113 Cöre St. Soo, Ont.
BiiRNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolahetya apteekkt
Canadan Soossa
Ainon Soossa oleva apteekki, Joka
ilmottaa Vapaudessa.
WILLIAMETTE BOULEVARD
SANITARIUMISSA
parannetaan nkuuttuisia l a krooniU
lisiä tauteja. Luonnollisilla hoitota.
voilla on moni parantumattomaksi
tuomittu saanut terveytensä takai­sin.
Jos olette sairas kysykää oh­jeitamme.
' :
Dr. Potor Kokko, Chiropractlc Spec.
Dr. Anna Kokko, D. C. Ph. C.
467 Willamotte Blvd., Portland, Ore,
gniiiiiiiimiiiinimiiiiiiiiiiiiiiniiuiiiiiimii|iiiiiiii^
s Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähoteiiiän tilausten mukaan, a
Nopea ja huolellinen tilausten suoritus. s.
i 813 Simpeon St. Puhelin S. 1326. Fort William, Ont. S
TiiiiniiiiuininiiuiiiiinniiiiiiiniuiiiininimiiMiiiigiiinniiiiiiiiiiiiiniiiHiniiiiiii^
£<iiiiininiiiiniHiniiiiiiiiuniiiiiiiiniitiuiiiniiiuiiinniiiiiiiiiiiniiHiiH
Yhteensä $65.00
Komitea mielestään on tehnyt par­haansa
tässä asiassa joskin joltakin
taholta on ehkä voinut ilmetä epäi­lyksiä,
kuten sanomalehtiuutisista
on näkynyt.
Colemanin s. s. osaston Belle­vuen
haalikomitean puolesta^
Anna» Apponen.
Luettiin ja hyväksyttiin Colema­nin
osaston ylimääräisessä kokouk­sessa
tammikuun 22 p., 1922,
John North Toivo Riihimäki.
Puheenjohtaja. Pöytäkirj.
Mapfe leaf Grocery
II. IlAGGAN
, Prospect ja Nickle Icatujen
kuhnassa,
COBALT, ONTARIO.
Aina myömme parasta kai­kista
lajeista kohtuullisilla hin­noilla.
Puhdasta ja tuoretta.
Käykää halsomassa.
Suomea puhutaan.
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA!
a
I
f
kultaa i'S
s on saatavana kaikenmoista. Korppuja ja kuivaa leipää on aina s;
varastossa. Linja tilaukset suoritetaan heti. SI
Tilatkaa osoitteella:, s
O. KIVELÄ, I
111 Secord St., —'Telcf.1618-N.-~ Port Arthur, Ont. %.
fiiiiniMniiiniJiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiuiiiiniiiiiiiMiiiiiiiniiiiiii^
avoinna joka arkipäivä.
218 Secord St., Port Arthur, Ont,
A. TOURNIER,
LIMITED
HENKI, PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
VAEUiJTUESIA
Lainoja hankitaan nopeasti Ja ai
tiaisilla hinnoilla^ ,
8ALKIE.GILL BLOCK, SUDBURV
T.
LABERGE LfMBER
. .COMPANY •
Täydellinen varasto ra­kennustarpeita,
&
LAKIMIESTOIMISTO
Slm Street, Sudbury, Ont
PARAS PAIKKA t - *
tilata vaatetuksenne on O.B.U.
281 Bay St. Port Arthur, Ont,
Vanhat vaatteenne myÖ3 korja­taan
ja puhdistetaan huolellisesti,
VÄIN6 SAHL.
Suomalaiset ' kun tulette To­rontoon
ja olette puvun tarpees­sa,
niin tulkaa luokseni. Minä
voin palvella teitä hyvällä työl­lä
ja kotu hinnalla. Liikkeeni
löydätte 119 Bay St., kolmas
kerros, toinen sisäänkäytävä 46
Adelaide St. W.
A. SAARIMÄKI,
1 uronto, Ontario.
Maibnan phiun pa­rantaja
Tapaturmia sattuu jatkuvasti. Jär­kevät
äidit tai isät pitävät «Mecca
Ointmenttia* kotonaan tapaturmien
varalta.
,Se on luotettava parannus jokai,
.sessa tapauksessa kun sattuu palo­haavoja,
haavoja, rohtumitta, ruhje-vammoissa,
vedellä palaneissa, Hkä-miin
ja {taikenlaatuisiin ihotauteihin,
tullen siten kotien ystäväksi. Pitä-kiUl
aina laatikko valmiina itsellän­ne.