1925-04-09-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tmrgtaiaa liuhtik. 9 p> ^ ThoR, ^ f l m, 1925
YAPAVS .
gSlKKSSSTcSt, joka taual. toratai ja laoantaL
T o i n i f c t a j a t :
JL R l U K E U L ABVO VAARA.
VAPADS (lÄertf) ^
, Jlie only oi»an of ^'iniiiib Wwkera In^^^^C^^
7, MH» in Sodborjr, Ont, ererjr Tneadaj, Ttornday and
^^*^^^Ured at tbe Port Olfiee Pejpartment, Ottawa,
aa aecond class mattcr. ^
General ädvertisioi; rates l5e per eot Iseb, H i -
tiimom ebaxire for rin«le insertion 76c The Vapaa»
]sv the Jbest advertisinc mediom among tbe Finotui
Feopie in Canada. "
Vl^^ tahansa saa vastaosta ensimaiseen
Urisseenne; kirjoittakaa nodelleen liikkeenhoitaja.!
•«""•^r^. äiSJlSsTO, Liikkeenhoitaja^
— Perjantaina olevan laillisen juhlapäivän
tähden ei lehtemme lauantainumero
ilmesty.
mi-tm
.m.
Mfksi dnhoborit lähtevät Canadasta
takaisin Venäjälle
' WorkerilIe kirjoUanut Yksi heistä.
-: Keskellä läntisten maakuntien, Albertan,Saskatche>
' «ranin jä British Columbian alkuperäisiä korpjuaaita. ti^;
valaan laajoja viljelysalueita ja siirtoloita, joiden ^uk«
' kaat olemolbeltaan ja kieleltään sangen suuresti eroa»
;: vat tavallisesta canadalaisesta tyypistä. Missä" wel5
V 15--^20 vuotta sitten olivat koskemattomat metsän kor
:Vet, siellä nähdään Ayt sievästi rakennettuja kyliä, joi
' fa ympäröivät kauniit hedelmäpuutarhat ja' viljavat
•vainiot; viljasäiliöitä; kannutustehtaita ja nniita sei
laisia laitoksia. Jo kaukaa voi seutukunnan naistein
, ' yhtäläisestä puvusta tuntea nämä asutukaet duhoborl*
k- Nom 2S vuotta sitten dnhoborit ensin tulivat tähän
> nuukan, ja miltei paljain käsin he ovat luoneet tänne
erämaalian oman uuden mailmansa. Kaiken mitä nais*
, aa siirtokunnissa on, paitsi koneistoa, ovat asuldcaat
[n itse tehneet: asunnot, tehtaat, viljasäiliöt, tiet ja suu-
.5/, iret rautasilbtkui'ovat heidän otoain kättensä tyota.
iHeidan kotitaloutensa, samaten kuu tuotadnolltseit liik>
r \ kettua orat' olleet eriomaiselle kannalle järjestetyt.
'ii-.lDuiioborien nj^yinen omaisuus nousee arvoltaan, kyxni
f!; neniin 'miljooniin. Ja kuitenkin nämä «kapitalistit»
hr/;- mal valmiit melkein ilmaiseksi'juopumaan tästä omai*
«uudesta^ jonka he monivuotisenpa käsiensä työllä ov^t
^f^f ifiö'nW tyhjäsiä, ja lähtemään uuteen työläisten ja ta-
; lonpoikain proletaari-tasavaltaan.
IfV ^ ^iten. on tämä selitettävä? • • v
r Duhoborien historia johtaa mieleen Ibsenin runon
haahkalta. \ ^ W , ' \ . > - ' t
Hadika valmistaa >p<^än poilcasiaan varten kqrked-te,
kaUtQUei «icustaa '«env omaata; rinnastaan nyppimil-;
!>,;. liiaii Viilfcöisijra. tnrtuvilfa. /Tulee aietaästajä^ja hi^t-l%.
r taa pesän, ryöstäen haahkan untuvat. Silloin iiaahka
-etsii uji^en^pajkiutr pesänsä sijdcsi ja taas sisustaa pie*
<| S |ien"~kotinsa untuvillaan; taas metsästäjä'ttdioaa hänen
tlf^^^r yaivannlkonsa, ja-vielä kerran yrittää haahka raken*
/^^I^Vfoa' pesäänsä; Mutta jos sen, koti kolmannen kerran
. ryosMtaän, itiin haahka, verta tihkuvin rinnoin, Ien-
'^¥^'- tää ?Wl(ki merten etsimään uusia maita, minne tehdä
Kokonaisen vuosisadan ajeli tsaarin hallitus duho
hbreja sinne tänne ympäri Venäjän. Ensm Khersonint
^{ mä^uniiasta Siperiaan; sitte Siperiasta furkestaniin
1'-/ ja^idelta Taka-Kaukäasiaan. Joka kerran heidät pakoni,
tettiin jättämään rakentamansa' asunnot ja kaiken omai
^f^i ' »untensa'Sdca'paljain käsin Ulottamaan alusta itsekus-
" ' «ddn uudessa ^laikassa. ' - - ; ,
;,?Vr ' V. 1897. «ai • keisarinna, Maria Feodorovna kaksi
^'f)''''' anomusta yksiin aikoiljin: toinen,oli kreivi']Leo Toistoitta,
joka pyysi duhoboreille lupaa' muuttaa; pois: Venäjältä;
toinen tult Canadian J^aciCio rautatieltä (jonka;
psakkeifain keisarillisen perheen rahoja oli «sijotet';
lu) — j a sinne ilmotettiin tarvittavan'terveitä, vank-karakenteuia
siirtolaisia^
lähtea maasta, ja vuosina 1898—99 noui kahdeksan
, i ^ tuhatta heitä' saapui^ Canadaan vielä kerran yrittämään
uudelleen / rakentaa elämäänsä täällä \iudessa mail
massa. . „
Tsaarlvallan. aikana eivät duhol^rit kodkaan aja
telleet Venäjälle palaamista. Pähivastoin Ibe tekivät
parhaansa unhouaakseen syntymämaansa. ; yaild|;äl|^
suhteet ehdassa divat heille kuinkakin ankarat, tais^
tellessaan l^i^ntoa vastaan, itse vetäen auraa, kun ei oi
lut hevosia, ja mitä kurjimmilla palkoilla tdiden rau
tatietoita^ muistivat: duhoboriV^ liian hyvin ts^rinaikai
,v sen Venäjän «ilot» edes ajatellakseen sinne palaamisia.
' - Sitäpaitsi oli taloutensa rakentaminen ja kehittäminen
kokonaan HinnittSnyt heidän huomionsa» Mutta kun
he nyt vihdoin ovat. saaneet kaikki kuntoon jä omistavat
monen miljoonan arvoisen omaisuuden, ovat he ihmeekseen
saaneet' «elville, että toiset vievät kaikki -voitot
heidän omaisuuksislaam^^^^^^^K^
<m järjestänyt asiat niin, että farmari, viljan tuottaja,
joutuu suurten viljayhtioitten orjaksi. Farmari eroaa
tdidastyolä>sestä:8iinä,> että hän'ei;tee t^^^
jaln koneistolla, vaan hänen täytyy itsensä ostoa ko^
neet Siitä,saa farmain itselleen «omi^iäcsen» harha-
< ' kuvan, jota tehdastyöläisellä et ole. Siitä on aurauksena,
että; hinessälohittyy pikkuporvj^llinen sielun
' elämä; mutta Inm tulojtsel noista omisttdcsista pysyvät
alati samana, niin lopulta farmari sentään-ihmeekseen
'^y^ JUlee näkemään, että hän tosin tekee'työtä itomäHaa
"«naaUaah ja'«ömiib» koneillaan, mutta jonkun toisen
hyväksi. " ^ , -f K
€Viisikolmatta>vuotta<^ olen .täällä
sanoiieräis^ lähtöä 0^ hankkiva duhoborii v «jä ^ pa^
iäm/nyt. kotimaahani yhtä tyhjänä kuin olin tähne' tiil-
:|iAsioillfcyn. \Jo^ mun kehän täytyy aiiu^raaUa, iöiin
Jo V, 1923 tbeoi bätakan Neuvostoiuaraltojen liiton
aluerile 307 dohoboripeihettä, joita ei enää, niinkuin
edellisten vuosisatoja kuluessa, vainota vanhassa
kotimaassaan eäa ajella paikasta toiseen, udumsa erilaisuuden
takia, vaan jossa he saavat elää raidiaasa
suuren työläisten tasavallan kansalaisina. ;^
Ihminen
Kaikista eläimistä ämeellism on ihminen. Hän a
tunne ympäristöään, ja uskoUelee voivansa seuruilla
olemattomain kansA Edelleenkin^ uskoo hän hulluidcu-risimpiin
taruihin, ja kieltäytyy tunnustamasta joka
päiväisiä asioita. Hän ylistää rikkauksien kokoamista
elämän kaikkein suurimpana saavutuksena, ja siitä huolimatta
elää tyytyväiseiuLka^yydessä. .Kättensä töillä
vahnistfla hän ihmedltsen, kauniita ja mdkavia asuin
huoneita, mutta nurkumatta asuu hän kurjissa faoldce-leissä.
Dollarin kymmenen sentin päivapakalla ja
kunniamitalilla tappelee hän maailman suurimmissa
ihmisteurastuksissa, kuollakseen kanuunain jyrinän
kuularuiskujen luotien vingunnan ja tnkehuttavien
myrkkykaasujen vaikutdcsesta, itsekääti tietämättä mä-si
taistelee, mutta hän kieltäytyy taistelemasta itselleen
leipäpalaa, joka pelastabi hänet nälkäkuolemasta. Hän
rdcoötaa jättiläismäisiä koneita, jodca voivat huojentaa
ibmislihaksien ponnistusta vähimpään mahdolliseen
rajaan, ja samalla kertaa tärvelee hän omat lihaksensa,
; outuen «nnenaikaiseen hautaan, kilpaillessaan oman
neronsa keksimän kojeen kanssa. >^
Yksikään toinen eläin ei suostu sellaiseen epäjoh
donmuka»uuteen, mutta ihmfn» suostuu siihen empi
mättä, pitäen sitä luonnollisena seikkana sentäiden, että
hän; itseasiassa on vain hyvin harjotettu eläin. Yksi
cään toinen luurankoisten luolakaan kuuluva ;c^..yoi
01
i i
niin täyc^lleen luopua luonnollisista vaistbista^i. ,l5n
otta/ että, ihmistenkin keskuudessa on joitakin, ^jotka
ueltäytyvät kulkemasta vanhaa latua myöten, jotka
lyridvät omille poluilleen, luonnolliseen olemassaoloon.
Mutta he ovat — niin sanovat porvarit — yhteiskunnan
vihollisia, jotka pyrkiväthävittämäänneyh-ei^
unnalliset laitokset ja sen vapauden,, jonka puor
esta meidän: esi-isämme ovat tapelleet — ja jota he eivät
ole koikaan saaneet. He ovat työväena^taattoreita,
,oita vallassaolijat vainoavat ja vangitsevat aentäiden,
että he tahtovat muutosta yhteiskunnallisiin Moihin.
Yhdysvaltain imperialismi työväenjärjestöjä
murskaamassa
' A -" •' ' , .
Työväenjärjestöjen murskaamisesta Yhdysvalloissa
lbrj<^a Leland Olds Federated Pressille:
Katsokaa miten työväenjärjestöjen murskaajat lujittavat
taurakausotettaanhiiledcaivajajärjestoon.^^^^ A
rikalaisenrahäm^din kultainen a i k ^ u s i vaatii,
kotoisa orjat ovat alistuvaisia^ noyräniskaisia.^^
rialismin ^kotoisena ilmestysmuotona on työväenjärjestöjen
murskaaminen." ^' ^ - r •
Sodan jälkeen Jäi näyttämölle kolme niin ^o^ma-kasta
työväenjärjestöä, -että ne kykenevät heittämään
taistetiAansikkaan rafaakuninkaiden taivaallista valtaa
vastaan, nim.vrautatie-j kaivos- ja rakennustyöläisten
järjestöt* Muut voimakkaat työväenjärjestöt eivät ole
niin suoranaisesti yhteydessä suurten raskaitten tcjplli-suuksieii
kanssa^ joissa rahavallan mahdillf' Oli Itijim
mat linnakkeiensa. - ' < j. .
Sitten vuoden 4920 ovat työväenjärjestöjen anurs-kaajat
yrittäneet nälän avulla alistaa noist»;järjeätöiatä
yhden kerrallaan omiin ehtoihinsa, antamalla niille
«työttömyyskuurui.»
Ensimäisenä joutui koetukselle metallityölmsten
kaikkein lujin osa, räutateitten konepajatyöläisten
järjestö: Vajaan vuoden ajan annettiin 200,000 kone-paja^
öläiselle työttömyyskuuria, jolla ajalla rautatieyhtiöt
joko jättivät työnsä tykkänään teettämätiä, t^
teettivät ne järje^tymättömillS; työläisillä^ joille maksoivat
moninkertaisen hinnan työstään. Tuota epäviral
lista, työnsulkua vastaan taistelivat konepajatyöläiset
kaikella tarmollaan, mutta turhaan. Muokattuaantyöt-tömyyskuurillaan
% maaperää otolliseksi noin-^^
vuoden ajan, pakottivat rautatieyhtiöt palkamdennua*
vaatinn^llaan. pajatyöläiset^ lakkoutumaan : vuonna
1922, j < ^ lakossa hallitus kaikella keinoin ä^ti: ?ku-tatieyhtiöttä.
-
' Hävittyään-Lakkonsa väheni konepajatyöläisten järjestön
jäsenmäärä tavattomasti, ja melkein kaikkialla
menettivät järjestöt oikeutena neuvotella ,isänni8tön
kanssa jäsenistönsä puolesta, sdcä samalla kaiken taistelukuntonsa,
taistelu oikeuksiensa puolesta jäi syrjä-seikabi,
j a yhtebtoiminta isännistön kanssa^ ^
paan ja jalopeuran suhteella —: astui päiväjärjestykseen,*
Sitten tuli kaivosmiesten vuoro. Illinoisin, India-nan;
Ohion/ West Virginian; Kentuckyn ja lounais-alueenhiUikaivosten
järjestyneille t]^läisiHe!^^
työtä vain kahtena tai kolmena päivänä ^^viikoss^, ja
monessa tapauksiessa. annettiin täydellinen työttmnyys-ku\
irt,: vaikka samaan aikaan järjestymäuömät hiilen-kaivajat
tekivät työtä yötä ja päivää. Myöhemmin sitten
alettiin järjestetyllä ^ueelldcin kaikella varovaisuudella
teettämään töitä järjestymättömäin ehdoilla.
Äskettäin ClevelancUssa pidetty 1^^ alueen hii
liparoonienkonferenssi oli asettÄtuayötibi sillä käsityksellä^
v^ta: jos iseosottautuu tehottomaksi, jos sen
toimenpitdUä ei saadar^kaivosmiesjärjestöa kantautumaan
armoille, niin laajennetaan sidkn myöskin P<am-sylvaniaan
ylettyväksi. Senjälkeen on Pittsburghissa jo
julistetta /Sidku. Kaivosnuesjärjestön on täytynyt «rol-taniisen.
idialb pyrkiä pitämSm kuossa seIlaii»|L. paikallisosastoja
» jodm osuustoiminnan varjolla ovat pyr-
$«.43
Työäistovaiei UBIBS Puolassa
Kirj. Henry BvimMs,
On ihmisiS, iotka eivät kSaiti
omana aikanaan sattovien tapausten
mrkegtta, J&m heflle näytetSSa
hajQitubto' tekoja, jonka toiset Jcas-vot
ovat ylväät ja hymyilevät;'kohauttavat
he hartioitaan ja sanovat:
" S e on aaahdotonta! Seilaisi
ta olisi vohiut; joskus maihnaaga tapahtua,
mutta ei'-meidän aikanamme."
Yleinen mielipide on liiankin
usein oliot suurien- sanojen ja komeiden
puhriden muuteltavissa,
kunnes se -on kykenemätön käyttämään
totuotiaf kaikessa sen alas-tomassa
känhend^Ksa. Meidän on hyvin
selvästi tajuttava täina tosiseikka:
kodcaan eivät rikokset,
raakuus, hengen ja vapauden liävi-tysyri^
kset ole olleet niin laajalle
levinneitä kutn/^meidän aikanamme,
joka on «todella -historian helvetti^ ;
Tahdon nyt selostaa eittämSttö-mien
asiakirjojen valossa, asiakizjo-jen,
joiden todenperäisyyttä vastaan
ei kuitaan ole väittänyt, sitä
inhoittavaa juonien punomista —
etukäteen suunttiieltna, virallista
— jonka alaiseksi yksi Europan uusista
• maista. Puola, pdcoitetaan
Jniiiftianre^ lucSdoanl.kuuli/vain- ihmisten, hy-
^ K|i|fwn V i ^ ^ oloihin luulen
somlttmni,
kineetsäikieriiään tehtyjä so^imi&sia, saadsfaea siten
työdL
Minkä järjestön VUOTO tulee s&ten? Rakennustyöläisillä
on tään saatica «llut turvanaan tavattoman
suuri .kysyntä JittOBnlle J«.vHkas rafloennuduiQsi- Räutateitten
veturiokoljettajat j a moA ralttatidyoliiset
diktaattoriensa toimesta. Nämä ilet-tävyydet
ovat sellaisia, että kokonaisten
kaupunkien ja maakylien
asujamis^), . kokonaisia kansalals-ookkia
on joutumassa pois pyyhkäistyksi
^hirvittävän kidutuksen
kautta.
Kaiken sen pohjalla on eräs "val-tiiollinen
syy". Kysymyksessä olevat
tulokset johtuvat suunnitelmasi
ta, jota nimitetään "kansalliseksi
yhtenäistyttämiseksi" ja "yhteis-cunnan
puolustamiseksi". Jokainen
tietää että entinen Puolan kanin-gaakunta,
jonka-;ypimakkaat naapurit
usTtftan kertäap jakoivat oTe-mattomiin,
V perustettiin ' uudelleen
vuoden* 1914 lopulla "tasavallan"
muotoon. Tän^.unsi maa muodostettiin
hiaakunnista, jotka ennen sotaa
kuuhiivat .'Venäjän, Itävalta-
Unkarinv ja Saksan keisarikuntiin.
Sitte valtasi Puola Itä-Galltsian, joka
yhdessä, toisten Itävallan ukrainalaisten
-alueidenytapJsajs-niuödQsti
Länsi-Ukrainan^ tasävalteh,'^ja_lähet-tilästen;.
kon/erenssl maalisk. 15 p.
'928 vahvisti valtauksen. Samoin
annettiin Völyniäi''Holni,Podlachia
.a Polesia B^Ial^ y. 1921. Nämä
alueet olivatr^lcunTnneet muinoiselle
Puolallev Näin elrollut laita liettuan^
missä V, 192ä toimeenpantiin
kansatiäänesty|tsen|^'tapainen; paju-nettien
voiihalla. Johon. ^noastaan
puolalaiset siirtolaiset ottivat'osaa.
Pämän •'äSnestykspn" jälkeen antoi
lähettiläiden - konirerenssi Puolalle
Vilnan ja siihen Kuuluvine liettua-ais-
alueineeh. Ja vihdoin, Valkoa
Venäjän aluCj joka. ennen -sotaa oli
kuulunut; Venäjälle,;:muodostui tasavallaksi
v. 1917; mutta tämä .tasavalta
käsitti vain pienen osan
Valko-Venäjän maata > ja väestöä.
Jälelle jäänyt osa,• kuuhien .siihen
noin neljä miljoonaa'?"asukasta" (joista
8 tai 10 prosenttia puolalaisia)-
a 400 neliomailiä» maata, 'vallattiin
Puolalle. ^ .
Nyt oli Puolan hallituksen tehtävänä
sulattaa eli "puolalaistut-taa"
nämä eri rodpt samoin kuin
nutalaisenkui osan väestöstä. Tämän
kysymyksen on hallitus ratkaisr
snt mitä julmimmalla ja raakalai-shnmalla
tavalla: väkivallalla,'kidutuksella,
joukkotenrastidcselia.
^Siss^ maissa on lukemattomia, ih-inisiä
ajettu pois k^eistaan, "heidän
tilaansa otettu "sötilajB-^itploiia?'
'varten. Tätä on tapahtunut Erikoisesti
Valko-VenäjäDä. Lait, joUai-sia
ei mikään muu maa ole uskaltanut
panna käytäntöön, kieltävät uusien
puolalaisten ihistalaisten. i l -
mdsemasta millään' i v a l l a , ei edes
oman kielensäkaän" kautta, entisiä
maantieteellisiä suhteitaan. Ukrainan
kieli on kielleity. 'Kielto ei
coske vaan sen opettamista kouluis-'
sai vaan myöskin; sen puhumista ul^
copuolella koulujeiL , Senlisäksi,
toulnjen. lukumäärä - on -kammotta
valla tavalla yähen^noyt, senjälkeen
nin Puola otti haltuunsa nuo hil-akkoin
anastamansa J alueet.> [Szo-
:ov8ki, jonka hallitus'määräsi hutkimaan-
kouluoloja vallatuissa maa-'
munissa, ilmoitti että silloin »kun
Puola - valtasi ukrainal&isen ^alueen,
oli siellä 350 koulua. "Puolalaiset
sotilasvirkailijat ryhtyivät heti petomaisella
tavalla sulkemaan kaik-
Ida näitä kouluja.; V
fessorit ja opettajat oii viety Ijes-kitysleirellle.*'
Toht. ^Zagorski^- eräs
ministeristön virkailija^ kirjoittaa:
'»Va&o-Venäjällä, n i i ^ .400 koulusta,
mitä äeDä uK -ennen sotaa^
on 360 «uljettu; ^tOsdmmat;.^
tajista: ovat' •g»n^ln|i«'»f' '«yyiyiiylna
valko-venaläisen pn>pa|(aäl£|a^?^li^dtv
luvat oikeauskdiseen (s. o, kreikka-f
«t<iVfff-.f>|t^ffiiuyw^ Irrrlrlcnlmtita aTI ta^
hi timnustavat jotain metodisti- eli
marjavuäi-lalikon uskoa, joka kehittyi
ja kukoisti tsaarivallan aika^
na. €00 oSceaoppista kirkkoa on
takavarikoitu, muutettaviksi katolilaisiksi
tahi suljettaviksL Oikeaoppiset
papit on vangittu, suljdttu
Inostareihin tai karkoitettu. Kymmenen
metodistipappien alkeiskoulua
Warsovass8 ja suuren määrän
kouluja ja orpokoteja ympäri maan
ovat poliisit sulkeneet ja orpolapset
heitetty kaduille.
Niille, jotka uskovat edistykseen
yhteiskunnallisella ja moraalisella
alalla, on vapnaan ikävää nähdä
tämäntapaina toimenpiteitä laajoilla
> alueilla ^ asuvain eriheimoisten ihmisten'
yhdistämiseksi kansalliseksi
kokonaisuudeksL Puolassa kielletään
kellään olemasta mielipidettä,
joka ei ole ^pusoinnussa hallitnk-sen
näkökannan kanssa. On s«eellv ää
että tuollainen komantp^ on tukahut-tanut
kommunistipuolueen ja sosialidemokraattisen
.^puolueen. , Mutta
se mySskin tukahuttaa kaikki julkiset
vastalauseet, ammattisuojeluk-senkin
rajoitetussa- ja yleensä, suvaitussa
piirinsä. Puolan hallitus
pjrrkii hävittämään kaikki järjestöt,
jotka sallivat työläisten vaatia oikeutta
ja vastustaa riistoa. Tärkeimmät
uniot,. yksi toisensa jälkeen,
ovat kielie^. Tätä laintur-van'
riistämistä harjotetaan mitä
ylimalkaisimmallä- ja röyhkeimmäl-lä
tavalla; piirin 'tuomioistuin päättää
asian salaisesti^ keslcnstelnssa,
jossa syytetyt. eivät ole edustettuina;'
sitten hyökkää poliisiarmeija
työläisten paikallisiin päämajoihin,
ajaa ulos ja vangitsee Jcetä löytää,
takavarikoi kaikk\ asiakirjat ja sinetöi
ovet. Tällä tavalla on viiden
vuoden ajalla yksistään 'Varsovan
kaupungrissa kaksi kolmatta-osaa
kaikista^ unioi^ta' lakkautettu.
Juutalaisten ryhmää on isku . kohdannut
vieläkin koA4mmin. Uutta
lupaa union muodostamiseksi ei anneta,
paitsi katolilaisille ryhmille.-
Warsovassa,' Ylä-Schlesiassa, -Dom-brovan
alanteessa, -kalkilla Puolan
nurkilla ovat vankilat ahdetut täyteen
työläisiä, jotka eivät, ole tehr
neet mitään rikosta,- paitsi että ovat
toimineet unioissa, ja jotka luovutetaan
Jäin käsiin tsaarin rangais-tusJain
'Mialoudellista taistelua" koskevan
365 pykälän perusteella. Rau-tatietyöläisten
mennessä lakkoon
helmiku^uUa 1921, ja marraskuulla
1923, vangittiin heidät suurina
joukkoina ^ ja raahattiin rosvojen
tuomitsemista varten . asetetun sotaoikeuden
eteen. Viime vuonna kaik-
VANHOJA SIVISTYKSU
Mitä perusteellisemmin on päästy
tuntemaan vanhaa - roomalaista ja
Jcreikkalaista sivistystä, sitä enemmän
on jouduttu ihmettelemään, et-ki.
nekin uhion johtajat, joilla epäiK
tiinkään olevan ^'vapaamielisiä mielipiteitä"
j vangittiin Vapunpäivän
aattona. Senlisäksi, yleislakon ai
kana. marraskuulla 1923, tapettiin
11 työläiltä Krakovassa,- 2 Tarlo*
vissa ja '2 Borislavissa, ja luke-r
mattomia' haavoitettiin. Helmikuulla
1,'924 työläiset kokoontuivat p i loin
suljettuna o&een Kindlerin tehtaan
ulkopuolelle, j pyytääkseen tyot-r
töminä varten varattujen rahasummien
maksam^^. poliisit ampuivat:
215: iiaavottni. ; Huhtikuulla
1924 Piaskin ^vöksen : työläiset,
joilla^ ei ollut ruokaa, pyjrsivät etumaksua
palkkaansa vastaan. Poliisit
ampuivat: -3 kuoli, 37 haavot-tui.
Toukokuun 25 p. .tuomitsi Ko-yelin
oikeus rueljä talonpoikaa,^ joista
yksi "oli seitsemäntoista-vui^ias,
useiden vuosien pakkotyöhön :: sen-vuoksi,;
että he .olivat järjestäneet
työläisten. juhlatilaisuuden. Vapunpäivänä
hyökkäsivät poliisit erään
työläisten . V rauhallisen kulkueen
kimppuun. Toista sataa työläistä
haavottui vaikeasti ja useita satoja
otettiin vang^ksL
Tietenkin; on painovapaus täydet-leen
pois pyyhkäisty. Niiden viiden
vuoden ajalla, jolloin'^ puolalaiset
ovat- hallinneet Valko-Venäjää,
on lakkautettu neljäkymmenta-kah-deksan
julkaisua (näistä vain yksi
ilmestyy; poliisit -takavarikoivat sen
säännöllisesti). Ja • voi sitä, jonka
nähdään lukevan- hallituksen /'epäsuosiossa
olevaa lehteäsi Voi ketä
j ^ n i ^ joka joutuu nunkäanlaisen
-miannon almsekli, vaikka kuinka
nimettömän: hänellä ron edessään
vankila! '
Mutta se mikä vielä on sanomatta,
on yhä hirvittävämpää ja
ilettä^pää: tapa, joUa poliiat ja
vartijat kohtelevat vankeja. • .On
mahdotonta luetella näiden onnettomien
rankkojen kärsimSi kidutuksia:
Tuomioiden' toimeenpanijoHIa - on
valta ruoskia -uhrejaan saadakseen
heidät **tunzfustamaan"^: riko^nsa.
'Hdäty$Idrei^a^]a vankiloissa ta.
pahtuu h^rveitäf ikhbtaui^
tä he tosiaan olivat niin pitkälle ke-iiittyneitä.
Konetekniikassa on nykyaika
suuresti edellä kaikista tähän
asti tunnetuista sivistyskausisr
ta, mutta henkisessä viljelyksessä
— "valistuksessa" — on tuddn ol-lenkaaii
edistytty, joshan ei taannuttu.
Boomalainen ja kreikkalainen sivistys
eivät oie ainoat vanhat sivis^
tykset, jotka ovat tuhoutuneet: Niitä
on paljon -muita - ja paljoa van-jiempia.
Parast'aikaa- tehdään kai
vanksia ties kuinka monilla eri seuduilla
Aasiassa, Afrikassa ja tälläkin
Amerikan mantereella; löydetään
raunioita mahtayista, monia
tuhansia vuosia sitten hävinneistä
kaupungeista ja tavataan jälkiä stfo-rastaan
hämmästyttävän^ korkealle
asteelle kehittyneestä -sivistyksestä.
Enimmät, näistä löydöistä" tehdään
sellaisilla seuduilla, joissa' nykyään
ei ole- mitään viljelystä ja joissa
satunnainen vaeltaja ei aavistaisi
koskaan . voineen ollakaan vilkasta
ihmiselämän Xhyörinää — asumattomissa
erämaissa, kaukana nykyi-sUtä
liiketefltä.
Joitakin noita vanhoja sivistyskansoja
tunnemme nimiltään: egyp^
tiläiset, assyrialaiset,. • babylonialaiset;
sumerilaiset, heettiläiset, azte-
•Mt, inkat,' ^maja-Jcan^t jne. Tie-^
dämme jotain heidän - historiasttihn-kin,
he kun ovat~ jättäneet kirjallisia
muistiinpanoja. Mutta toisista
emme ti^dä mitään, emme. edes nimeä.
Jos mikä, niin muinaistutkimua
pitäisi olla surullista tiedettä «iille,
jotka sitä harjottavat. - SiinenkÖ
menivät kaikkien 'noiden kansojen
vuosisataiset pyrkimykset' ja toiveet!
Mihin ovat joutuneet heidän
ponnistuksiensa Miedelmät, V heidän
sivistyksensä? -Mihin joutuneet, itse
ne kansat?
. Toisia on: ehkä joku luonnonmullistus
tuhonnut,; toisten -kaupungit
joku raaka viholliskansa. hävittänyt
ja r^östänjrt, tapp&nut asukkaat ja
loput syössyt orjuuteen.. Toiset
mahdollisesti keskinäinen eripuraa
suus tai tapainturmelus tappanut;
toiset muuten kuolleet "vanhuui^
taan".
Kansat näyttävät . vanhenevan,
niinkuin yksilötkin. V
Vanhat sivistykset, tuhoutuivat
niin helposti, sillä tiedot ja taidot
olivat verraten harvalukuisen hallitsevan
luokan käsissä. "Syvät rivit?'
pidettiin niistä' tarkoin erossa, jos
^e olisivat niistä osallisiksi pyrkineetkin.
^Eoomao vallan ja roomalai^fn d
vistyksen perUcato on meiDe par
haiten .tunnettu, se kun on verral
ten nuori historiallinen tapans E i i
kaudet oHvat: keskittyneet aniharvol
jen sukujen käsiin. Niiden kes.
kuudessa rehotti isunnnaton tapain,
turmelus ja nautinnonhime. Ahnaan
ylimystön anastaessa maat hali
tuunsa oli vapaa'talonpoikaislnokka.
j a sen mukana vapaa työläfalnokka,
hävinnyt melkein olemattomiin.
Kansan suuri enemmistö oli ryysy,
köyhälistöä ja oijia — sotapalveluksien
kelpaamatonta, epäluotettavaa
väkeä. Ainaisissa sodissa kni-tenkin
tarvittiin suuria sotajoukko-ja.
Niihin täytyi palkata miehiä
rajamailla vaanivista - raakalaiskan-
Vista. Nämä.siten vähitellen oppi- '
yat roomalaisen sotataidon ja tuli-vat
tuntemaan ennen pelätyn Eoo-mau
valtakunnan todellisen heikkouden.
"Niin ne ryöstäen ja hävittäen
hyökkäsivät {Rooman alueelle ja tn-hosiyat
koko tuon mailmanvalla^,
sivistyksineen kaikkineen.
"MUSTAT" EVRQPPALAISEN SI.
VISTYKSEN VHKANA
. , Noille teille tahtovat ajatukset
väkisinkin lähteä, jos silmäilee olo. •
ja nykyajan suuriss^ sivistysmaissa
ja'niiden kehityssuuntaa viime vuo-sikymmeninä.
Ranska on tieteiden ja taiteiden
alalla jo pitkän aikaa kulkenut Europan
; etunenässä; Mutta sen kansa'
osottaa\ arveluttavia vanhenemisen
oireita. Väkiluku säännöllisesti '
vähenee, .vuodesta vuoteen. Nyt jo
käj^ttää Ranska armeijassaan huo-"^^
mättäviä määriä "mustia joukkoja",
afrikkalaisista alusmaista tuotuja
neekereitä. E^5im. Reininmaan ja
iRuhrin valtausjou^ot ,ovat kaiken
aikaa olleet niitä. • Kuvaukset noiden
joukkojen, elänaöimisestä vallatulla
alueella, niiden eläimellisistä
rikoksista . naisia ja lapsia-'' vastaan
täyttäiävät paksuja nidoksia, mutta
niistä harvoin päästetään tietoja
julkisuuteen. Ja jos milloin niitä
tulee: julki, vedotaan ranskalaiselta '
taholta siihen, että harjottivathan
saksalaisetkin julmuuksia sodan aikana
valtaamillaan vihollisalueilla.
Saksalaisten sota-aikaiset julmuudet,
vaikka ne olisivat tosiakin, ovat
kuitenkin vähäpätöisiä niihin hir-veihin
rikoksiin verraten, > mitä
Ranskan mustat joukot yhtä mittaa
ovat tehneet aseetonta^ valkoista väestöä,
etupäässä naisia ja lapsia
vastaani Kerran /öisensä, perästä
on paikallinen väestö > pyytänyt
Ranskan hallitusta poistamaan mustat
joukot ja tuomaan .muita joukkoja
tilalle, mutta niitä pyyntöjä et
ole otettu: mihinkään huomioon.
Onpa silloin tällöin sanomalehdis-selkänsä
poikki, ja raskaita - rauta-kangen
iskuja sataa siihen. Jäävetr
tä valetaan heidän ruumiilleen keskitalvella..
He pyörtsrvät; rangaistus
-taukoaa, kunnes he virkoavat^
että voidaan taas alottaa. Tämä
poliisivartijan' kehotus eräälle van-,
gille on tullut tiedoksi: "Tunnusta
pois, piru; Viisi vuotta vankeutta
eisint^a suuresti vahingoita siihen
Jiä^den ^ kuin se, mitä meiltä
saat." '
Nämä eivät ole. harvinaisia tapauksia,
vaan tällainen kohtelu
odottaa kaikkia niitä, jotka vangitaan
syytettyinä kansallisvastaisista
mielipiteistä tai ^öläisten solidaarisuudesta.
Näin kohtelevat heitä
joko heti vangittaeissa tahi
myöhemmin poliisiasemalla fas-cistijoukkueet,
jotka riehuen
k u l k e v a t k a u t t a rauhallisten
kylien tai aseettomien, rauhallisten
väkijoukkojen lävitse; Kuolevaisuus
vankien- keskuudessa on hirvittävä.
Ja nykyään on puolalaisissa,
vankiloissa hengissä vielä
huonon kohtelun ja kidutuksien Jäi-ovat
lIqr56kiB^ BMlko lyrassi ate^eq-iaessa älatfeessa.
Vt' mikS ei ole kaMl^i^st^ kSeHe-fSSba,
dtte Idtketäin^^ois ja hivi-tetiiB.
i&telnä J a nktsia te^tiOn
vaxOafatah vaSn ^ ti^aa, 1 ^ koo-tamises13.^>
'HoWA-^^lai^t^|yto- .
ko opettajien ' konferjnöä yhdellä- -.portaan, hakataan Tantakangilla
kaappauksella^ " »
Uuden Puolan JomsalSstattaam?
nen mef^tsee myosldnV^sääfinäiton-taistelua
uskonnon."SiaIIfl. KaSc-
Heitä "paisiataan. .sein^v 'kunnes
ovat pu^ScuoUeita, eikä: hiedan
kasvoi^aair^ ole -mnota:- jälellä kuin
isot; muodottomatV. haaint; - ' hddän
falkojaaBr poltetaan; heidät rusur
•taan^adasti^ heidän:; p i ^ ^ pdtetian
JiiloBi, ^atjLen Jidditt
kaarnaan, ^^lankkn pannaan hdfin
kuntien - asukasta 10;000
Iäistä ja 3,000 työläistä. >
-':On; hyödytöntä kuvailla vankHoi-^^
den olosuhteita, .kuinka'.vangit ahdetaan
yksim läjiin kidutettujen kans^
sa \sm sairaita vankeja ei hoideta),
ja kuinka heille^kannetaan pilaantunutta
ruokaa: astioissa^- Joita
syötyä saavat - käyttää; ulostustar-^
koituksiin. .
Tällaisilla keinoiOaj niin paljon
kun nunulla onkin käytettävänäni
tumusraivon Ja vainohurjistelnn" •
paljastuksensa lopulla' lausuu:
Jar"tämä on vain epätäydelli- >
- :nen kuvaus siitä helvetistä, mikä
vallitsee rajamaakunnissa.
Meidän- suhtautumisemme iSihin
on sata kertaa raakalaismai-
,; , sempi, sulmpuuttoon-hävitys.
kiifakoisempi kuin mitä tsaarin
• hallitus/^ofc. • , Puola on kansallisten
vähemmistöjen vankila,
' ja Jos Puolan hallituksen onnistuu
päästä: toiveittensa perille;
muodostuu se pian ukrainalaisten
ja valkovenäläisten hautausmaaksi.
Usatkääiumie 'tähän: "Se muodostuu
pian kaikkien niidenkin hautausmaaksi,;'^^
jotka puoltavat työväen
asiaa."
Voidaan kysyä: ' "Eivätkö nämä
tosiasiat ole liioiteltuja; mitä todisteita:
on olemassa niiden todenpe^
räisyydestä? Mistä johtuu että Europan
yleisö ei: tiedä tästä mitään!'!^
. Puolassa vallitsevasta tilanteesta,
on tehty tutkimus, jonka päätyttyä
järjestettiin komitea Ranskassa v i i - -
— .i»nn« valkovena- • toUkokuäTUvLa,u ^p-rro*t-e stin laatikmni-^^
a s i ^ j o j a jäätilastoja,, olen vam
sieltä täältä, »kauhun valtaamana
voinut mainita Joitakin'todadoita
ja numeroita ~ näillä tsn^,if.^iia
keinolla yrittää Puolan hallitus -väkisin
saada kaikki kansalaiseoBa yli-tymään
- < uuden lippunsa alle ja
myösidn: ratkaista yhteiskttxmallisen
^rqrmyksena». ,. . .
^BoLdamenv -«dusmies W«it9^ jta»
Icmpoilda vaataan harjoitetun ^^taan>
seksi näitä olosuhteita vastaan; Komiteaan,
•knul-.:»;^^^'h^ ^
Painleve, Ihndsten Oikeuksien lii- -
ton korkeita vukailijoita, ja mni-ta.
TuoUä ^ hetkellä vieri Ranskan
poliittis&sapmeissa voimakas va--. 1
paamielisyyden aalto, sillä oK vaa-
Ken aiSa^\SenjSlkeen ne poliittiset
sopimukset, jotka ovat yhdistäneet
Ranskan läheisesti Puolaan — ;
jota Ranska nyt pitää itäisenä soturinaan,
j:|g|awstr siUl auttaen js-
^ahastaeir tSS^sÄfiS ahnäll^itä-:
en — oviat häitanneetkomitean toi- ,
mintaa. ' Viralliset- taoHM" T?S»me-het
ovat suurisuikestr iSatäneet to-riariat,
ja.ae^ön tyydyttänyt vas-i
talanseenteSijani 'omiatuntoja; sen- -
«yaan, etta «akolliseatti tutkisivat, ^
toäiasinta,ovat.he hnomanneet . .
etnianmnabn ^^tJcea.pois.ayytökÄt- --^
Uaeat Soma««r ^aenet-ovat yetay-;.-
^ipioet ^pijiuBn.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 9, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-04-09 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250409 |
Description
| Title | 1925-04-09-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Tmrgtaiaa liuhtik. 9 p> ^ ThoR, ^ f l m, 1925
YAPAVS .
gSlKKSSSTcSt, joka taual. toratai ja laoantaL
T o i n i f c t a j a t :
JL R l U K E U L ABVO VAARA.
VAPADS (lÄertf) ^
, Jlie only oi»an of ^'iniiiib Wwkera In^^^^C^^
7, MH» in Sodborjr, Ont, ererjr Tneadaj, Ttornday and
^^*^^^Ured at tbe Port Olfiee Pejpartment, Ottawa,
aa aecond class mattcr. ^
General ädvertisioi; rates l5e per eot Iseb, H i -
tiimom ebaxire for rin«le insertion 76c The Vapaa»
]sv the Jbest advertisinc mediom among tbe Finotui
Feopie in Canada. "
Vl^^ tahansa saa vastaosta ensimaiseen
Urisseenne; kirjoittakaa nodelleen liikkeenhoitaja.!
•«""•^r^. äiSJlSsTO, Liikkeenhoitaja^
— Perjantaina olevan laillisen juhlapäivän
tähden ei lehtemme lauantainumero
ilmesty.
mi-tm
.m.
Mfksi dnhoborit lähtevät Canadasta
takaisin Venäjälle
' WorkerilIe kirjoUanut Yksi heistä.
-: Keskellä läntisten maakuntien, Albertan,Saskatche>
' «ranin jä British Columbian alkuperäisiä korpjuaaita. ti^;
valaan laajoja viljelysalueita ja siirtoloita, joiden ^uk«
' kaat olemolbeltaan ja kieleltään sangen suuresti eroa»
;: vat tavallisesta canadalaisesta tyypistä. Missä" wel5
V 15--^20 vuotta sitten olivat koskemattomat metsän kor
:Vet, siellä nähdään Ayt sievästi rakennettuja kyliä, joi
' fa ympäröivät kauniit hedelmäpuutarhat ja' viljavat
•vainiot; viljasäiliöitä; kannutustehtaita ja nniita sei
laisia laitoksia. Jo kaukaa voi seutukunnan naistein
, ' yhtäläisestä puvusta tuntea nämä asutukaet duhoborl*
k- Nom 2S vuotta sitten dnhoborit ensin tulivat tähän
> nuukan, ja miltei paljain käsin he ovat luoneet tänne
erämaalian oman uuden mailmansa. Kaiken mitä nais*
, aa siirtokunnissa on, paitsi koneistoa, ovat asuldcaat
[n itse tehneet: asunnot, tehtaat, viljasäiliöt, tiet ja suu-
.5/, iret rautasilbtkui'ovat heidän otoain kättensä tyota.
iHeidan kotitaloutensa, samaten kuu tuotadnolltseit liik>
r \ kettua orat' olleet eriomaiselle kannalle järjestetyt.
'ii-.lDuiioborien nj^yinen omaisuus nousee arvoltaan, kyxni
f!; neniin 'miljooniin. Ja kuitenkin nämä «kapitalistit»
hr/;- mal valmiit melkein ilmaiseksi'juopumaan tästä omai*
«uudesta^ jonka he monivuotisenpa käsiensä työllä ov^t
^f^f ifiö'nW tyhjäsiä, ja lähtemään uuteen työläisten ja ta-
; lonpoikain proletaari-tasavaltaan.
IfV ^ ^iten. on tämä selitettävä? • • v
r Duhoborien historia johtaa mieleen Ibsenin runon
haahkalta. \ ^ W , ' \ . > - ' t
Hadika valmistaa >p<^än poilcasiaan varten kqrked-te,
kaUtQUei «icustaa '«env omaata; rinnastaan nyppimil-;
!>,;. liiaii Viilfcöisijra. tnrtuvilfa. /Tulee aietaästajä^ja hi^t-l%.
r taa pesän, ryöstäen haahkan untuvat. Silloin iiaahka
-etsii uji^en^pajkiutr pesänsä sijdcsi ja taas sisustaa pie*
<| S |ien"~kotinsa untuvillaan; taas metsästäjä'ttdioaa hänen
tlf^^^r yaivannlkonsa, ja-vielä kerran yrittää haahka raken*
/^^I^Vfoa' pesäänsä; Mutta jos sen, koti kolmannen kerran
. ryosMtaän, itiin haahka, verta tihkuvin rinnoin, Ien-
'^¥^'- tää ?Wl(ki merten etsimään uusia maita, minne tehdä
Kokonaisen vuosisadan ajeli tsaarin hallitus duho
hbreja sinne tänne ympäri Venäjän. Ensm Khersonint
^{ mä^uniiasta Siperiaan; sitte Siperiasta furkestaniin
1'-/ ja^idelta Taka-Kaukäasiaan. Joka kerran heidät pakoni,
tettiin jättämään rakentamansa' asunnot ja kaiken omai
^f^i ' »untensa'Sdca'paljain käsin Ulottamaan alusta itsekus-
" ' «ddn uudessa ^laikassa. ' - - ; ,
;,?Vr ' V. 1897. «ai • keisarinna, Maria Feodorovna kaksi
^'f)''''' anomusta yksiin aikoiljin: toinen,oli kreivi']Leo Toistoitta,
joka pyysi duhoboreille lupaa' muuttaa; pois: Venäjältä;
toinen tult Canadian J^aciCio rautatieltä (jonka;
psakkeifain keisarillisen perheen rahoja oli «sijotet';
lu) — j a sinne ilmotettiin tarvittavan'terveitä, vank-karakenteuia
siirtolaisia^
lähtea maasta, ja vuosina 1898—99 noui kahdeksan
, i ^ tuhatta heitä' saapui^ Canadaan vielä kerran yrittämään
uudelleen / rakentaa elämäänsä täällä \iudessa mail
massa. . „
Tsaarlvallan. aikana eivät duhol^rit kodkaan aja
telleet Venäjälle palaamista. Pähivastoin Ibe tekivät
parhaansa unhouaakseen syntymämaansa. ; yaild|;äl|^
suhteet ehdassa divat heille kuinkakin ankarat, tais^
tellessaan l^i^ntoa vastaan, itse vetäen auraa, kun ei oi
lut hevosia, ja mitä kurjimmilla palkoilla tdiden rau
tatietoita^ muistivat: duhoboriV^ liian hyvin ts^rinaikai
,v sen Venäjän «ilot» edes ajatellakseen sinne palaamisia.
' - Sitäpaitsi oli taloutensa rakentaminen ja kehittäminen
kokonaan HinnittSnyt heidän huomionsa» Mutta kun
he nyt vihdoin ovat. saaneet kaikki kuntoon jä omistavat
monen miljoonan arvoisen omaisuuden, ovat he ihmeekseen
saaneet' «elville, että toiset vievät kaikki -voitot
heidän omaisuuksislaam^^^^^^^K^
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-04-09-04
