Vapaus, September 12, 1930

              Sivu 2 Perjantaina^ 12 pmä syysfc — Fri., 12 Sept.
y A P A u s
C r o r r i l «dvcrtUioi: « i r » , 75<? j.-^r r.,.'. Ir.ih. Mmiraum rh^tr^- for sini;!» inM-rtion,
Vapaus i» the te»! a'lvrrii»inK ri»-<im.'n itiiion:: :br Fiim.fh i:r (^n^ua.
saavat tehdä työtä vain muutaman
päivän viikossa. Canadan maata­lous
ei ole milloinkaan ennen ol­lut
niin ankaran pulan pyörteissä
Toimittu, ki>nttori, i-irjätiiif/pa ja j.a^no r,i;:a-=j ulo.-j K:r.i Mfc- I i l l J.
Po(tio4oU-: Vapaut, Box 05, SodLurjf, Ont.
fjahchtiitrt: Konttori IMB. — Toirnitur .')^fcW. — Kirjil^ncjia 2.;»7U'.
tuslaifiiseksi! ^.ojmiiunistisea PÄO-jnen h%worPodassa j a sitä seuran-
W jäsenmäärän ^hphottamimn^-^^^^ Mutta _nyt « n
. . , tilanne toinen. Saksa pyrku tinr.
ja taikulusvgilan laajentaminen.' k j m ä t t ö m ä s t i tasa-arvojsuuteen ^nr.
Vallanhumpitfu^elhsen ^qifomalel' kropan johta\'ien valtjojen rinnalla.
n i i n alliaisc.=?a taso-^^a «itten 1914
j a rahan arvo on nyt paljoa alhai­sempi
kuin 1914.
iLMOTLsinsNAT VAi'ALi.t..sA: I '1 ä l l a i s f l vastakohdat loihtii
K&irvajhioiimiiukMi $1.00 krria. ii.oo kik-i itiriaa. — Akiuiiitv.r.n in<-nn<:;!i<: on;;'nioivotuk'.'-! j . . ^ j : , . l a i ) i t a l i - n i i n rappciituminen.
kriU. - • • • ' • • ' •
$IM
Halutaan
'ä^enttuurirn OD, ^aadiiia^-^fu, Ijhcli-ii;iil t\ni'jiu*li':nta rmklii^f-n,
" ^ i;i,1.t.SllINNAT:
1 i L . rJ-^Ö. tt. •! tk. «17.' ja I i.k. il.<i'>. — Yh.l>»ij!ioihin ja Su'>m«;.:.T trka muij.
' i l l t •jlk<-t.iaill«-: I w., itJX'. () Ik. 3 :..',<) jj 1 ltk.
paUutuuuS. — .NitnctinjuBtlrvilmKl-jk'»-! i-.rla, il.CKl k'rtaa. — .SjnIyi(.aiImMluk"-t SI.'*) • "'1 ' ' _ ^_ .
a, »2.00 3 krrtaa. — Avunlofr..:!m'.liiki-: V2.'<0 kerta, J^-OO kai.i l-riaa. — Kiiioiiln.i.iuk.-t j 4;älvtelään tNÖläistCn ja kÖy-
0 k«t». — Kuolenlaailmoluksc! iZJjO )LT:J, liramal^i kiiio<.Iauw<l!a tai n.u'»iij>.irvv'la. — t * ' - _ ' 1 • IJ
uiaau tiedot j« o»c-i.:iii;oiukK<-t 3'K k'r!a. SI .M)'k irrtaa. — Tiia.-.ai.iiiiioiiaj^tn ja iircvtu' Ijjcn f a f i n a r l c n kaiinettavaksi- lie
kuin nykvään, eikä vehnän hinta distön rakentaminen kaitale ^r/ onpa tehnyt e s i t y k s i ä entisten siir-.
/;ie////e.' kas. n ä m ä ovat rtiita vad-ito^^aittensa^tak^^^
. . . . , i l isesta. Nämä ovatkin ensimaisifc
timuksia, joiden perusteella Koni- , g i „ , , „ e r k k e j ä Saksan J i e r ä ä v ä s tä
muni-stinen Puolue j a T y o l i i s t fM iJmperiaMsmista, jota suuresti edis-
Y h i e n ä i s y y s l i i t l o pyrkii yhdistä-; t ä ä Ranskan eurooppalaisen v a i -
mään Canadan tvöläisel.
iIau»Et-r: J. AhJ/j-i"!- "
Officr, Buuki^Iure aml Priiit.hi.p: \ a | . j i . « IJuiMiu;;, Kl)/. S i r i ' !.
AU mtii tu iic adilrz-if (i: Vai-Ji*, i*.0, l!<.i '/', HuilLury, Ont.
. Jo» ette inilluiD tahaon »«a vaslautla •as.imJi.'< ji k:ri'"rrnnr, iirjollukaa uuiJflJicD liikkicr.-
AÖlläfan perM>«jnaII»*.-lia nini*-Ua : J. U'. A}il*|\j^i. iiJkk<'^n_h^j_itaja^^ .
Työläisien puke-, kokööntumis' ja järjisty-msoikeuden
puoieää! Fäscististä
poliisiterroria vastaan!
joutuvat kär.-imään kapitalistisen
vhleiskiinnan tuotannon laskemises­ta
ja muista ristiriilaisuuksi.-.ta
johtuvat s(urauk.'^ct.
' l ä m m ö i i i e n tilanne pakottaa työ-
Iäiset joiikkoloimintaan. Xyt on
tehtävä joukkoaptitatsionia enempi
kuin milloinkaan ennen työläisten
larpnila va';taavain vaatimusten
puolesta: Työ/ä tahi palkka!
Työnteon kiihilytyatä vastaan ja
palkkain koroluksen puolesta! Mi-
Htanltinen ammalillincn keskusjär­jestö
laanlumuksellisen ammatilli­sen
liikkeen katalan politiikan vas-miksr-
StM^iPien kansan .silmille on
vedetty, h i r s o , e t t ä sie, ei; n ä k i s i to­dellista
vaaraa. Faseistien t ä y t yy
yielä va^$autua,iwkuin myöskin
s^orata -Sakeäin . . y a a l ^ ä . Ja sen
aikaa on .^a^asta e t t ä Saksan fas-cistien
hyppyset'. j a "suurpoliitti­set"
maatansa kauppaavat kama­saksat
ovat piilossa, sillä voisihan
taaskin sattua e t t ä jotkut odotta­mattomat
historiall^et sattumat
'kutusvallan heikkeneminen j a s e v o i s i v a ehkäistä koko maanpetok-.
i e t t ä Englannin on koko poliitti- selliset suunnitelmat. Siksj.saavat ^ ^ r i ^ a u k s l n e e n sekä maaUman suu-raaka-
aineita antavat maat, jotka o.
livat Italiaan nähden monopolisessa
suhteessa, määrittelivät; ,aina omat
ehtonsa, ehdot, jotka eivät j r i l i ^ - -
kaan rajoittuneet yksinomaan talou­delliselle
alalle. Tästä olikin iseura-uksena
Italian voimakas - pyrkimy-ä
vapautumaan näiden maiden riip-puvaismidesta.
Neuvostoliitto suurine nafta, hiili,
rauta . y j n . mineraaliyarastoineea,
tuntemattomirie tiitkiiiättcäiaine met.
,r " • D ' r ' ' ^nen huomio täytynyt kohdistaa
kommunist..sen Puolueen on • j ^ ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ . . ^ alusmaihinsa. Vielä
koottava voimaiisa ja voiteltava; soimme ottaa huomioomme sen,
heikkouten.«a. Nyt ei o l e - j o u t e n että Saksaa on Euroopan jonta-olon
ja uinailun aika; nyt «nivat vallat koettaneet vetää mu-
. •• • . „ : ^ , - „ „ „ . , „:4,_t Ti„ ikaansa Venäjä-vastaiseen, taiste-tvon
ia toiminnan aika! Ilman , . , „ i- t - o i
• . . T) 1 • t ,luun, joka Suomen niinkuin Sak-kommunistLsen
Puolueen • johtoa f^Ecistiep ohjelmassa näyt-ei
voi o l l a tehokasta taistelua ka-!tää olevan ensimäisenä numerona,
pitalistisen pulan aiheuttamia, t v ö - j T ä t ä tietä, älistanaalla Suomen
Iäisten kannettavaksi sälytettyjä ivaltansa alle, tuleekin Saksan fas-seurauksja
vastaan. Ellemme J i i o -
I cistien "suurpoliittiset" suunnitel­mat
kantamaan aivan Venäjän ra-h
i l i s o i rivejämme, ellenjrne saa ai-|jaiie, jotka toimenpiteet varmasti
kaan yhtenäisyyttä toiminnan pe-j tulevat saamaan europalaisten im-rusteella,
ellemme rakenna Puo
luettamme, j ä ä t y ö v ä e n l u o k k a il­man
johtajaa ja Puolueemme his­toriallinen
tehtävä suorittamatJa.
.keskiviikkona saatiin Sudhuryn kemassa kohti fasci.smia. Canadan
poHisioikeudessa kuulla selvää fas- porvariston fascistisia edesoltami-
; • : . .. , T, • • c:..i qisti;5eri Iijojtkavallan puhetta. Kau-pmigin
pormestari ja poliisipääl­likkö
esiintyivät todistajina alus­tavassa
|«uulustelussa tovereita Siin-
8iä, Steinbergia, Bilinskyä ja Vaa­raa
vastaan nostetussa syyttee.^sä
— laittomasta kokoontumisesta.
UseiinniJssp tähän asti työläisiä
vastaan iähtäämissään sortotoimis-fla
on Canadan porvari pyrkinyt
döbtlamaan, että työläiset ovat rik-
Jioneel tuon tahi tämän rikoslain
pykälän. Nyt kuitenkin pormestari
j a poliisipäällikkö ..selittivät, että
kbäka mliulamat "uskonnolliset jär-j_
eslöt", "veronmaksajat" ja eräät
terroriainekset olivat uhanneet, ja
saattaneet uhkauLsensa virkaval­l
a n tietoon, saada väkivaltaa ai-kapn
.kommunistien rauhallisessa
IcÖkotiksessa, niin sen takia oli
kömmuhistieii kokoontuminen lai­tonta
elokuun 31 p:nä- Kaupun­g
i n herrat ovat siis todenneet, että
, kommunistien kokoontumisen lail-lisutiS-
tahi laittomuus ei johdu
Vailitsevain porvarillisten lakien
riikk^.misesfa tahi rikkomattomuu-ge^
to, vaan oletettujen lerroriai-nestennhka
uksista.
;; Porvärilliseh virkavallan moinen
«iblyä^ j a iäS^c^ luokkavallan
. ^aninattainirieri on^*
ttykyjSenä ajanjaksona, jolloin ka-pUaliMisen
maailman kaikki ritli-
' widdt sliiirentUVat j d kärj istyvät.
yieiiien lebliisuusr! ja maatalous-pula
pahentuu. Työttömäin luku­määrä
kasvaa. Imperialistisen so­dan
puhkeaminen käy entistään uh-kaävanlihaksi.
Näitten olosuhtei­den
vatlitessa rii|iiu, rappeutuva
kapitalismi päältmin ^jcaikki por-yarilUsen
. parlamentaarisuuden
ilaamiot. Sudhuryssakin on^ riisu-misprösiessi
käynnissä.
,.„Kiin rappeutuvan, kuolintauti-
^an .-potevan kapitali.stisen järjes­telmän
tukipylväät, nikkelitruslin
soitöti'tahdissa tanssijat uskonnol-iii^
fet. järjestöt ja muut fascistisel
ainekset eivät pysty tosiseikoilla
kumbamaan kommunistien tekemää
analyysiä kapitalistisesta ristirii-
•taltsesta^avarain tuotanto- ja jako-järji^
telmästä, ovat mainitut tuki­pylväät
valmiit/tallaamaan jalkoi­hinsa
porvarillisen kansanvaltai­suutensa
'm turvautumaan yäkival-
.^iid^i,, fascisihiiiri. Näin tapahtuu
. kaikissa kapitalistisissa maissa.
Sudburyn virkavallan edesottamisel'
ovat, tuoreimpina esimerkkeinä.
;.,.FasW6lisoitu.minen Canadassa ei
kuitenkaan ole vielä aivan täydel-
Uheu, A^aikka maan erinäisissä osis­sa
ollaankin nopeassa tahdissa ktil-
.sia ylipäänsä — ja erikoi.sesti Sud­buryn
poliisikomissionin viimeisin­tä
otetta tovereiden .Simsin, Stein-bergin,
Hilinskyn ja Vaaran van­kilaan
lelkeämiseksi — on vastus­tettava
systemaattisesti ja voima­peräisesti.
On käytettävä kaikkia
mahdollisia keinbja työväenluokan
puhe-, kokoontumis- ja järjestymis-oikeuden
puolustamiseksi. On tur­vauduttava
porvarillisiin oikeuslai­toksiinkin.
Työväen Puolustusliit
to ©n viime aikoina saanut ylem­mät
oikeudet kumoamaan kymme
niä alcmpain oikeuksien langetta­mia
luokkatuoniioita. Mutta por­varillisen
oikeuslaitoksen käyttä
minen nielee rahaa, jota Työväen
Puolustusliitto saa ainoastaan työ­läisiltä.
Lukuisten oikeustaisteluit-ten
takia on Työväen Puolustus­liiton
ja .sen osastojen raha-asiat
joutuneet huonoon kuntoon. Näit­ten
korjaamiseksi on kaikissa val­lankumouksellisissa
. työväenjärjes
.töissä herätettävä kysymys vaka­vassa
mielessä ja aivan ensi tilas­sa.
Muutamat järjestöt lienevät
tässä asiassa tehneet kaiken sen
kuin suinkin voivat. Sen enempää
ei voida kellään" vaatia, mutta vä­hempään
ei myös voida tyytyä.
Taistelumme fascistiporvarin
väkivaltaloimia vastaan ei suin­kaan
saa rajöttua porvarillisten
oikeuslaitosten käyttämiseen. Fas-cisliterroria
vastaan on pidettävä
protcslikokouksia ja niissä osotet-tava
työläisille porvarin sortotoi­mien
yleinen fascistinen luokka-luonne
sekä lähetettävä kuntain,
maakuntain ja liittohallituksen vi­ranomaisille
protesteja, joilla vaa­ditaan
työläisille ainakin kaikki
porvarien omien lakien edellyttä
mät oikeudet.
Kaikkein pätevimpänä keinoiia
porvariston luokkasorloa vastaan
luonnollisesti on työläisten kaik­kien
taistelujärjestöjen tiivistämi­nen
ja lujittaminen- Kommunisti
seen Puolueeseen,. Työläisten Yhtle-näisyysliiltoon,
vallankumoukselli­siin
teollisuusliittoihin, Suomalai­seen
Järjestöön, y.m. työläisten val­lankumouksellisiin
joukkojärjestöi-hin
on värvättävä uusia proletaa­risia,
vallitsevan, pulan radikali-soim?
ä työläisiä. Kaikki näissä
järjestöissä jäsenin,ä olevat ja nii­hin
liittyvät työläiset on mobilisoi­tava
aktiivisesti puolustamaan työ­läisten
puhe-, kokoontumis- ja jär-jestyniisoikeutta
sekä vastustamaan
porvarien fascistisia terroritoimia.
Toimettomuus on fascistiporvarin
epäsuoraa tukemista.
Viestin" elokuun numeroi 'lvi-"
Työläiset hakevat nälkää — liikevoitot
kohöäbäi
.^Canadan kaupungeissa ja farmi-seuduilla
on noin 300,000 työläis­tä
työttömänä sekä nälässä ]c
puirtteessa, mutta Canadan korpo-
'iafeiörieille maksetaan kuluvalla
s^-yjskuiilla enempi liikevoittoja
kuin .syyskuulla viime vuonna.
/Vaikka .tuotanto, laskee ja tehtaita
suljetaan, vaikka farmarien on
lähdettävä konnuiltaan ja mentävä
kaupunkiin nälkää näkemään, niin
silti kuponginleikkaajat saavat suu-renipia
liikevoittoja kuin viime
yuoiiha. Kuluvalla kuulla makset­tavat
liikevoitot ja korot kohoavat
yhteensä 41.878,705 dollariin, jos­ta;
23,608,503 dollaria tulee liike­voittoina
canadalaisista yhtiöistä
ja 5,i63,.5Ö3 dollaria bondien kor-koiiiä.
Mainittu pääkumma ylittää
kahdella ja puolella miljoonalla
"Viestin" elokuun numero on il-nie.^
tynyt. Se sisältää seuraavat
kirjoitukset: Bolshevikien VIII
Puoluekokous, kirjoittanut A. Mor­ton:
Ajan /nierkft; Puolueemme
rakentaminen työpaikkasolujen
pohjalle, kirj. H. Puro; Opportu­nisti
Välläri talonpoikaiskysymyk-sestä,
kirj. A. Kajava; Taistelu oi-keistovaaraa
vastaan osuusrinlamal-la,
kirj. Wm, Marttila; Enemmän
tarmoa, kirj. T. N. Vuorela; Teol-lisuMssuunnitelman
täyttäminen vv.
1929—30 ensimäisellä puoliskolla,
kirj; B- Kangas; Osuustoiminnan
merkitys kapitalistisen ja sosialis­tisen
järjestelmän vallitessa; Por-varillis-
demokraattisen vallankumo-perialististen
valtojen siunauksen.
Samalla Suomen i t s e n ä i s y y d e n me­netys
Saksan hyväksi tulisi ole­maan
ensimäisenä kivenä Saksaii
fascistien kruunussa, jota tultai­siin
k ä y t t ä m ä ä n häikäisevänä va­l
o n h e i t t ä j ä n ä fascistivastaisiin ai­neksiin
riähden.
Samaan aikaan n ä y t t ä ä Saksan
nyt fascistiliikkeen johtaja-"kun-niassa".
kukkoilla poliittisesti vä-rimpine
vehnävain^oiöeen : jv,?ti, ja
v e t ä ä vieläkin ItaUanihuomlph .puo-hempiarvoisfet
t e k i j ä t , kuten vanha j ^^^nsa. Jo ykshi taloudelliset syyt pa-j
ä ä k ä r i v ä r v ä r i Kosola, j a muut h ä - ' ^^oi^^^at I t a l i a » kääntypiään Neu-nen
kaltaisensa, j o i l l a ei ole por ybs^lIiU>?;^r4^^.aT«pemh^^ PUOr
l i i t t i s t ä nimeä imitta s i t ä . enempi
vereiihimoista h ä i k ä i l e m ä t t ö m y y t t ä.
ken, JJeiiyostoUitpn yeahästä teh^
d ä ä n Italian laadullisesti parhaat
jota kyllä tarvitaankin silloin kun | »«a^aroonit.
nuo Saksan fascistien k ä t y r i t | Neuvostoliiton vilja^iieuvastotilat
kofettavat -uskottaa maailmalle: | oyat jo kyenneet alentamaa^ veh-
"Meidän on vakavastr painostetta-i hinnat 5 ruplaan - Sentheriltä .
va sitä, että kansanliike on s y n - i l m o i n jj^in Italiassa maksaa k o t i ^ ""
kivihiili- ja
h^joittavieo ^
teilen taholta ja
M^ea itse oiiiähyi
Hoover on oaut^
tamaan, että
ei kykene k
ycstoliiton
komaislUa
Oa t a r p e e t^
siitä, eitä Itälil oa'
nias^a Neuvostoliito
noiden t a r p e e ^ ^
neuvostoliittolais-nÄ
Pascpimuk^en k e h iS
t ä ä n suurSTiS
ta» ryhmiä, joiu
tai uhkaisi Neuv/
tynyt eikä tehty."
E d e l l ä on esitetty osa siitä tu-
Ibksfesta mihinkä tuo lyhkänen,
mutta samalla niin mielenkjintoinen
t i e d o t l ä n t o . v ä k i s t e n johtaa. Lop-mainen
vehnä 9—10 ruplaa sentneri
j a neuvostotiloilla on vasta kahden
vuoden kehitys, takanaan. Neuvosto,
mtfin antrasiitti kykenee , Epäile,
maftn. kaikkien ^maiden,., antraslitln | \ k ,
putulos on i t s e s t ä ä n selvä:, Suo- jjai^jsa. Neuvostomtoft nafta vapaut-! ^
men omistavan luokan saksalaisil- taa Italian, "Anglo Perslen" j a "Stan *
däft Ollin" riippuvaisuudesta. Tä-inäii
lisäksi tulöe Neuvostoliiton Ja
I t a l i an välinen kauppasopimus an­tamaan
täydellisen kuormituksen I-Ifiliän
Välimerellä olevalle kauppa-
TYÖVÄEN
l a salaisilla k ä t y r e i l l ä on aikomys
iskeä veriset kyntensä Siiom^n
vallankumouksellisen työväenliik­keen
kurkkuun raaemmasti kuin
koskaan ennen. Samalla murska-s
i s ä l l i n en tilanne k e h i t t y v ä n nopein ta t y ö v ä e n niin valtiolliset kuin,) laivastolle.
, . . . „ . . , ;.to t : r : ,^ askelin' avointa f a s c i s t i s t a:4ikta- poliittisetk^^ KauppaL«uhteitteh Kehittäminen
historiallisista ehdoista, Icirj. N. t u u r i a kohti. Eduskunnsm hajotus, mä t u l i s i k i n tapahtumaan niin ras-! jj^jj^^^ kanssa o m n y ö s k i n erikoisen
Popov. iylempien . sotilasupseerien vaihdok- kaalia kuiri maan itsenäisyyden ^^rkeä Neuv^toliltolle, sillä jo ny-
' • set, fascistien. i j i k a a v ä m p i esiinty- hinnalla, sii^^^
minen j a terrori, jota harjotetaan kat^alat fäscistiset johto."nerot" yjj tiihättä tonnia naftatuotteL
aseellisten f a s c i s t i j ä r j e s t ö j e n ta- tiile v ä l i t t ä m ä ä n . Heille on aina niiden kysyntä yhä kasvaa.
Hoita viranomaisten jd» itsensä siellä parhain mikä turvaa heidän j g^j^^^^^ ^jjijjiä JQ nyt ^ e t t u ^ k
hallitustriumfiraatin myötävaiku- riistoroahdollisuuten!;a jä suurpo-i ^ - ^ ^ - ^ ^ j i j ^ ^ ^ jjiyj^liltä j ä jos
tuksella, n ä y t t ä ä olevan vaan ma- liittimet suunnitelmansa. otamme huomioon sen kehityksen
liÖöverejä, tilanteen tunnustelua,' Mihinkä tämä velvoittaa? Se j j - j ^ ^ ^^^jy^ tapahtuu määmme s ä h -
ratkaisevien tapahtumien enMakko- velvoittaa taisteluun! E i ainoar/ jjQj-j^jjjjggjj^i^jia joka aiitaä meille
varustelua. 'taäh kommunisteja, vaan kdSkk^a ; j^aj^jjojiisuiiäen ^ ( i a ä poltltoalnee-
E i lienP s a t t u m a mvö^ l - ä ä r » <^uo vdltiollisesti ja yhteiskunällisesti 1,,^; laäduliisesil p&ljoh ala-airvolsem-
^mÄa Ttll Ä mu? t'^»^'» ajattelevia aineksia, jotka j - ^ polttoainetta (tttevötti....laaa^
Etta\ a antien ^V^^^^^^ eivät tahdo, vapaaehtoisesti alistua ! j-^sti ala-arvoiseihpaa kivihiiltä. ,pa-hauttaja
entmen Vaasan halli- j^^,j^3j^kertaisen fascistisen orjuu-; jöväa liiisketta. hiilljätteltä - - kok-
Siinä sitä taas onkin luokkatals-telulietoja
etsivälle ainehistoa tut­kittavaksi.
Kominternin kirjeen . mukaan
kuuluu Viestin levitys e^rpittamat-tomana
osana järjestömme uuden
linjan toteuttamiseen. Sen levi­tys,
lukeminen ja tulkimihen osot-taa
meidän teoreettista tasoamme.
Jokaisen Amerikan suomalaisen
työläisen ja työtätekevän farma­rin,
joka haluaa käydä liibkkatais-telijasta,
täytyy olla "Viestin" ti­laaja.
Joko sinä olet? Jos et ole.
niin kiirehdi tilaamaaii tämä tär-uksen
proletaariseksi muuttumisen keä tietojulkaisumme.
SUOMEN FASCISTIT SAKSAN KÄTYREINÄ
Suomessa viime aikoina tapahtu­nut
lapualaisfascistien mielipijoli-suutta
kuvaava riehunta kaikkine
murhineon, ihmisryöstöineen, "kuo-,
lemanajoineen", rääkkäyksineen,
murhapolttoineen on h e r ä t t ä n yt
erikoista mielenkiintoa ulkopuolel­la
Suomenkin. On jouduttu teke­mään
johtopäätelmiä niistä syistä
Se on kylläkin ollut vähemmän
odotettu ilmiö. Tämä. .valhever-kon
paljastaminen on kovin vas­tenmielinen
t e h t ä v ä sellaisille kan­sanvaltaisuutta
n ä y t t e l e v i l l e mail­le
kuin on Suomikin, joka omaa
" l ä n s i m a i s e n k u l t t u u r i n" ja "j^ax-r
lamentaarisen hallitusmuodon";
v i e l ä p ä siinäkin tapauksessa, että
f - Mitu-^^e» pää- 5-ri-Sdivalt&™ rÖon iti., i STJSTIISS
h ä suuremmassa ja, suuremmassa
mäidtin arvokkadöipäa kivIhiUtä. I.
talia, joka oh yksi hubmattavim-
. - , . , ,„vo 1. 11- 1 vaa vaaraa vastaan mikä uhkaa
hufvud, joka .1918 hankki saksa- Q^^^ itsenäisyyttä, . Suomen
laisen "avunj Suomeen g a e i k o ^ g^äkeä j a Neuvostoliittoa. Neu-myoskin
saman Vaasan ^^halhtuk- ^.gtoiiiton. Suomen työväen ja ^ hiilen Ä J l ä . ostää vuosittain
sen ' suunnitelmiin «»saitynyt ^ k u - ^ -^.^^^^^ olemassaolon ja u milj. tonnia hiiltä ulkomäll-nmkaan
tuottammen^ Sakesta Suo- ihanteittemme puolesta on meidän Uä. Näiden huomattavien tekijöiden
meen, ^siis _knnmttaa kuninkaan jj^^^t^^^ taisteluun. Ori annetta-? Hgäsä vblnime me k ä y t t ä ä melkol-fcautta.
Suomi-Saksaan. Tama ku- .^^ ^ ^ ^ j ^ ^ k k a i n vastaisku fascisti-nin&
assuunnitelgiä olisi varmaan gjjj^ vehkeilyille, mitä ne ovat
aivan diktatuurimaisesti . toteutet- joskaan saaneet. Tässä taistelqssa
tu, Siiömen kansan ja eduskunnan
san
valtaus jiiri
"Punaiset
jiifiläic
Kirjctuksessa tahdbtm i
v... ,ja u.-seuia Kisaa ja '
henkilöitä Sskettäin vletett
sainvälisten kilpailujen ' l
Kirjoittaja, "Yksi joniosti*
see kirjoituksensa alassa, i'
olevanlaisen kysymyksai
on ehkä saivartelua ja s
äellisuiidessa önkln. ioiiji
e t t ä kysymyksessä olera 1
pysynyt totuudessa, eikä
päuden" suurelle luldjak
hän vääriä tietoja. KiOMtii
olivat kilpailuja seuraan
•ja vaikutteista, mitkä yhteiskun- Suomen työväki olisi osottanuten-nälliset
tekijät ovat tuon ^esikau- [ t i s t ä vilkkaampaa toimeliaisuutta
huisen lapualaisfascistisen terrorin luokkaetujensa puolustamisessa.
Suomen kommunistista työväenlii­k
e t t ä vastaan, aiheuttaneet.
Omistavan luokan, j ä h e i d ä n hän-n
y s t e l i j ä i n s ä keskuudessa on tultu
•sellaiseen " m i e l l y t t ä v ä ä n " käsityk­seen
e t t ä sehän on "kommunistien
oma syy". "Kommunistit yllyttä­vät
työläisiä lakkoihin, tahtovat
väkivallalla hävittää yhteiskunta­j
ä r j e s t y k s e n , halveksivat hyviä
kristillisiä tapoja, l e v i t t ä v ä t bolshe­vistisia
oppeja—- nuo r y s s ä n kä­t
y r i t , — ei muuta kuin antaa
siinä on ^tuoksahtanut jonkunlai­nen
keinotekoinen sivuhaju.
V a i k k a nämä viimeaikaiset fas-c
i s t i h u l i k ä a n i e n raakalaismellastiik-set
Suomessa n ä y t t ä v ä t saaneen a l ­kunsa
körttiläisen uskonhapatuk-sen
j a virolaisen "juoksevan peru­nan"
pilaamista aineksista, niin
saattaa tällä hulinoimisella -jplla
m i t ä kohtaloickaimmat seuraukset
koko maalle.
dollarilla viime vuoden syyskuulla
maksetut liikevoitot.
Tässä on muutamia huomatta-vampin
liikevoittojen maksueriä:
International Nickel Co., jonka oh­jeiden
perusteella Sudburyn poliisi
kieltää kaivosorjain ulkoilmakoko-uksien
pidon, 3,439,552 dollaria;
Royal-pankki 1,050,000 dollaria;
Montreal-pankki 1,080,000 dolla­ria.
Samalla kertaa porvarilehlien
julkaisemat numerotiedot osottavat.
että pula yhä pahentuu ja laajen­tuu.
Teräs-, auto-, kutoma- ja ra­kennusteollisuus
kulkeutuu päätä
suoraa kriitilliseen tilanteeseen.
Työläisiä erotetaan työstä; semmoi­setkin
työläi.«ct, jotka ovat vuosi­kausia
raataneet
tykkänään työpaikkansa tai sitten muuden julkiseen laittomuuteen.
pampun paukkua ja nirri pois!"
joskin lienee hiukan h ä v e t t y sitä
t ö r k e y t t ä millä nämä fascistihuli-kaanit
ovat k ä y n e e t s i t ä " l a i l l i s t a"
yhteiskuntaansa pelastamaan.
Kommunistiselta taholta on oso-tettu
syvksi yleismaailmallinen
k r i i s i , jonka vaikutus on koskenut
.Suomeen enempi siitäkin syystä,
e t t ä ,Suomi on saanut yhtä viha­tun
kuin voimakkaankin naapurin-
.sa Venäjän kilpailijakseen mark­kinoilla
päätuotteelleen puutava­ralle.
Myöskin karjantuotteilla ja
muilla taloudellisesti vähempiarvoi-
.silla vientitavaroilla lienee huonom­pi
kysyntä, josta on johtunut e t tä
kaikki maan sisäinen liikeyritte-liäisyys
liikatuotannon aiheuttama­na
ja ulkolaisen valuutan puut­teessa
on joutunut pysähdyskau-teen.
Seurauksena laaja työttö­myys
j a samalla tyytymättömyys,
ei ainoastaan teollisuustyöväestön
vaan vieli#pä maalaisköyhälisto) ji
j a pikkuviljelijäinkin keskuudessa,
j o i l l a on maa kuin paikkatilkku,
josta tuskin lienee muuta "siu­nausta"
viljelijälle, kuin korkea
velka korkeammalla korolla.
Tämä laaja pohjajoukkojen tyy- suhteiden
tyvnäitömyys onkin herättänyt
omistavan luokan valppautta käy­dä
keksimään keinoja tämän i l ­meisesti
omistavan luokan luokka-herruutta
uhkaavan vaaran pois­tamiseksi.
Ja niinpä tehtiinkin
kommunisteista, noista "ryssän
k ä t y r e i s t ä " syntipukkeja.
' Nämä yleensä kommunistien ta­holta
osotetut konkreettiset johto­p
ä ä t ö k s e t ovat olleet oikeita, mi­käli
on kysymyksessä todellisten
luokkasuhteiden kärjistyminen Suo­messa.
Vaikka meillä entisen tun­temuksemme
perusteella onkin t-äy-si
tietoisuus, siitä Suomen omista­van
luokan verenhimoisuudesta
j a inhimillisten keinojen halveksu­misesta
millä se on koettanut tu-kahuttaa
työväestön luokkapyrki-mykset,
sittenkin oudoksuttanut se
raju takapotku" minkä se on anta­nut
jumaloimalleen "laillisuudelle"
j a kansanvallalle, j a astunut niin
Saksa takana.
E r i t t ä i n luotettavalta taholta'
olemme saaneet juuri Suohlesta
t i e t ä ä , että Suomen nykyisiin f ä s -
cistisiin- hulinoimisiin onkin Saksa
syylHrien, tietysti Suomen "suur-politikkojen"
ollessa' mukana. T i e -
m i e l i p i t e i s t ä huolimatta; sen kyke­n
i vain ehkäiseihään, edellämaini­tut
, historialliset sattuivat. Sen
j ä l k e e n onkin Suomi liehitellyt
Englannin imperialismia häntäkär-
-päsenä, kunn§s taas, kun Saksassa
n ä y t t ä ä fascistitaantumus vahvis­tuvan,
tuTvaannutaan sinne, mistä
" a p i i " on ennenkin tullut. Piru
h i r t t ä ä , i t s e n ^ jos, se .saa., k r i s t i t yn
mukaansa. Samaa temppua koet-
.taa käyttää Suomen kapitalistit
pelastaakseen ^ uhkaavasta vallan-kumousvaarasta,
jonka se jo näkee;
aivan edessään, seurauksena niistä
y l i t s e p ä ä s e m ä t t ö m i s t ä kapitalisti­sen
j ä r j e s t e l m ä n s y n n y t t ä m i s t ä y h ­teiskunnallisista
ja taloudellisista
t e k i j ö i s t ä , jotka sen myöskin tu-leyat
tuhoamaan. Siksi on koetet­tava
Suomenkin kapitalistien hank­kia
vielä hetken keinotekoista hen­g
i t y s t ä , saatava Saksasta selkänoja.
Sen : . turvissa tuhottava: vallanku­mouksellinen
työväeiiliike. Sen
turvissa / ' v a l l a t t a v a " j a " l i i t e t t ä vä
Suomeen" metsärikas Karjala.'
Hindenburg ja S y j ^ u f v u d , siinä
on se poliittis-antUkkinerr^ selkä­noja,
jdnka turvissa nuo suomi-saksalais-
fascistiaet kätyrit uskal­tavat
terrorisoida työväkeä j a hau­toa
suur-Suomi-ihanteita "Venäjän
kustannuksella". Sen turvissa ne
uskaltavat -puukkojaan heilutellen
toliittoa vastaan.
donannossa mainitaan, e t t ä "Sak­sa
on Suomen fascistien takana j ä t k ä y t t ä ä uhmaavaa kieltä Neuvos-y
l l y t t ä ä niitä mitä häikäilemättö-mimpään
ja julmimpaan terroriin,
saadakseen syntymään maassa le­vottomuutta,
kuohuntaa ja keskei­siä
taisteluita", ja lisäksi vielä,
e t t ä "Suomea uhkaa vaara sellai­selta
taholta, jota ei varsinainen
kansa tiedä ollenkaan varoa, ja
lähiaikoina saamme katsella Suo­messa
paljon merkityksellisiä, ifas-kaita
tapahtumia, joista vaan ovat
tietoisia ylemmät ja vastuunalai­sessa
asemassa olevat johtavat
henkilöt".
Kun vertaamme t ä t ä tiedonantoa
j a Saksan, kuin myöskin Suomen
sisällistä tilannetta ja poliittisia
" i n t r e s s e j ä " , niin tulokset lyövät
hyvin yhteen.
^ Viimeaikaiset poliittiset virtauk­set
Europassa ja ennenkaikkea
Ranskan j a Englannin keskinäisten
höltyminen heikoiisi
on pieninkin apu tervotulliit, eikä
suurinkaan. uhraus voi olla liikaa.
" E i väpäiiden hinta ole kalliimpi
kuin orjuudenkaan."
E . S. A. .
• . . . . ./
II
Punainen Karjala kirjottaa: ;
H i l j a t t a i n Roinassa ällekirldi-tettu
kauppasopimus Neuvostoliiton
ja i t d l i i n välillä on tulbis Sarjasta
poliittisia j a ; talo^idelUsla kysymyk­siä
j a sen ^vuoksi oii.sillä huomatta­va
taloudieliis-poliittinen merkitys
j a luonne. i
Italia .bn iioikkeuttseillsen köyhä
r a a k a - a i n e i s t ä . Sen o i i säännöllisM-ti;
tiiotavä isellaiset teblilsuudetle
v ä l t t ä i i i ä t t ö i n ä t raäkä-alneet kuin
raiita,, hiili, naftatiiotteet, puuvilla
puutavara yjil.^ ulkomailta. Paitsi
n ä i t ä ori Sten joka viiosi tuotettapa
u i k o i n ^ t a huoitiattävat rnäärät '^eh-liää.
Vehnän, nautatuotteet j ä puit. .
vlliaxi oh se pääaisiässa tubttänlit lukeneet kuinka viliöfealkoinä on
sessa määrin hyväksemme italialais,
t a . t e k n i i k l ^ a . ^ T ^ s s ä suhteessa riit­t
ä n e e n , bsoittimeksl . s i i k M , lalvara-keiimiäebilis^
iis;, leiitokbheteoUIsuus
j a eräät kbiierakehnusteollisuuden a-lat.
Paitsi taloudeUfcta merkitystä on
4täUailaii5-neuvp£;tc>liittola^^^ ^ _ sppi-muksellä
kaupallisen inbttbkysyiiiyk-aen
alalla myöskin erikbtnen. .poliit­tinen
merkity;s,. sillä ,el ole^ unlibitet-tavä,
e t t ä , . i t a l i a s s a oyat, y^llai^a las.
cistit j a Jos •kerrän;.sellaiset .Neuvos--
t o i l l t on viholliset' i u l n f aseistit, . o-vat
valmiit, antam^.^, ^j^ii^?. luot-toä;
n im osoittavat he siliä ,sen, että
Neuvostoliitto ja neuvostojen ,valta
oh vakiintunut, lujittunut j a ypimafc-kaastl
edelleen keiilttyvä valtiosys.
teeml. • •.
.'Fäscistiset sanomalehdet ,ovät pa-koltetut
tunnusta,maan, joskin tiam-masta
purren, . e t t ä neuyostohäilitus
on ottanut oikean suunnan täloti.
tensa kehittäniilsessä toteuttaessaan
3-viiotissuuimitelmaa Ja e t t ä sen .to.
teuttaminen on täysiii niahdbllinen
j a että se. myöiskin yarmasti tulee
toteutetuksi, j a samalla ,on. heidäii
inyöimettävä että . Netivostbilltori
matkklniat ovat ^ k o i s e n poikkeuk­selliset.
Ja hbukui;tefev^t.
Viimeafebliiä blKöÄe me kaikki
lukeneet s i i t ä , - k u i n k a Englannissa
hiinokitaästi bdbtetäaii Neuvostolii-t
b i i tlläiiksiä. Öäiholn olemme ma
Yhdysvalloista, kivihiilen Englan­nista'
Rautäroihun, jonka varassa J -
t a i l ä n teollisuus värsiiiälsestl tyqs:.
kentelee, tuottaa se Ranskasta. N d -
Nyt ihyÖSldi!i;hyviH,:ymmät^^ mä Italian teollisuudelle pääasiassa
Yhdysvaltogen m^tsätepllisuustuotta-j
i e n tahdita ältfltettu voimakas
kamppailu . Neuvtetollitösta tuontia
vastaan, erikoisesti ön t ä m ä kamp-paiiu
iibltettti ^^ferätaett-^ -^yksityistyi)
Lupasimme tässä edellisessä teeL sanotaaii siinä m i i h . n k i n : "Siibmä-mässämme
puhua Submen I t s e n ä i - iäisien tvömle.<?f stnnii on ^ i f i t f i xr
sy:?den liitosta ja sen puolueetto-iiiuiidesta.
liiäinittu sosiallfaisclstien
j a porvarien liitto julkalÄee l e h t^
•jonka nimi on "Suomalainen Työ­mies".
Lehti on koolfaan noin 15
sentin htntaiHen n^oäliinan kokbl-nen,
mutta sisällöltään paljon li-maisemiji,
Ällöttäyämpi kuin puoli­vuotta
yhtämittaisessa käytännössä
oilut; mainittu -vaatetUEkappale. L e h -
tL alkoi jo ilmestymään tbukbkuus-pa
mutta vasta syyskuussa saimine
f en näytenumeron käsiijnme. Leh-teä
tuskin on monta ilmestynytkään
Ranskan holhousvaltaa Saksan yli, • koska siinä mainitaMi e t t ä s i t ä ju.
kuin myöskin Englannin myötä- laistaan vaan muutama nuiiiero ku-mielisempi
suhtautuminen Saksaan
on vaikuttanut sen että Saksan
ulkopolitiikka on saanut itsekkääm:
män ja vaativamman luonteen, ja
näinollen ei olekaan ihmeteltävä
vaikka Saksan uudelleen herää­vällä
imperialismilla onkin kbya
i i r t o m a a n ä l k ä , johon sopisi hyvin
hotkaista ensimäisenä palana '^it­senäinen
mutta kovin riitainen ja
itsenäisesti hallitsemiskyvyton
Suomi." Kun t ä m ä Suomen itse-l^
vana vuotena. Lehden toimitus
* ä ä n t y y siinä, heti etusivulla kj^näh-tubtteita
kerjäämään: "Työiäisky-n
ä i l i j ä t ! Lähettäkää kirjoituksia,
mieluummin lyhyitä, lehdellemme.
Itsenäisyyden^ Liitto, joka on kai­kista
puolueista n i i n porvareista kuin
lainen .työinles! Sinua oh , petetty,
|iäy;y.ttöinasti petetty, jps uskot Mos.
kovaan". Sltbeh selitetään että' V e ­näjällä,
ei ole. vajjauttä vaan' oh *e
"järjestelmällisesti .Salattu". Tämk-k
i n asia on sellaineii josta ei vbl
sanoa muuta kuin että sellaisen asi- '
äfc, klrjoittaJjan päässä ei.ole kalkki
palkbiUaan. sillä onhan selyiiä että
sellaista ftsiaa jota ei ole ei voi sa­lata
Hiillään tiavaliä,. , ei "järjestel-mälilsestr'
enernpää kiiin ilman.
Sitteii tpdistetaan ettät Vehäjä ei
ole inikään työläisten ja talotipoL
kaln ,mäa, vaan se on — SUpihi. sK-nbtaaii:
"pikek .työläisten j a taion,
poikan maa on Siiomi, sinUn maasi.
Jossa sinä olet isäntä. T ä t ä hiaaia
hallitsevat työläinen j ä talonpoika,
kapitalistit ovat täällä harvinaisia.
Jos olet tyytymätön t ä h ä n maahan,
n i i n ryhdy uudlatairiaäh sfen olo,^.
Sinulla on tässä maassa valta. E l
siihen vierasten aijua tarvita, kaik-spsialistekta,-
Ja . k p m m u n i ö t ^ t a , . t ä y - ke^n vähemmän tyssiltiä." Mitäs ar.
siri vapaa ;iärjestö. on työläispllrien yelee proletaarinen l i ^ J a t ^ t ä
tolyömukstesta ryhtynyt, julkaise­maan
puolueetonta työläislehteä".
' S i i n ä se oli sen. ohjelma, jota se
näisyyden kaappaus, on. j ä r j e s t c j t - i n ö U d a t t a a . Kurkistetaan nyt sen s i -
t y näin teatterimaisesti, niin kaik--sältÖä. EhSiksi hiiomäutbtaa^
kihan päättyy "hyvin". Järjestä^
t ä ä n vaan kulissien takaisesti Suo­meen
keskeistä epäjärjestystä, ter­roria,
taisteluita, niin onhan luon­nollista
että t ä y t y y pyytää Saksati
fascistiselta hallitukselta apua pa­lauttamaan
" j ä r j e s t y s " j a " l a i l l i ­set"
olot, kuten 1918, j o l l o in Siik^
' .. .. . ~ " sokea.'5ti lapualaisfascistien säap- j san imperialistiset pyyteet eivät
. m e n e t t ä v ä t joko paisjin^ vaihtanut verhotun laitto- päässeet toteutumaan, sen ehkäsi
ainoastaan Saksan katastrofimai-
• j o i l l e : - "Hiiomatkaa - e t t ä tietomme
evät täi-kiHettujä. Työläiset, äliööii
häijitiiästykö jos "bolsheviikkiieiiclet
ä l ä h t ä v ä t paijastusteinme jbMösta."
Siis Itikljat saavat jb e t u k ä t e e n va­rotuksen
e t t ä öii turiiaa hämmästyä
jos ••tarkistettujä" tietoja aletaan o i :
köiiiäah. Lehden ^ ehsl palstäila, joka
oii^breyihaan toimitiik^artikkeli,^ öri
jbiikinlaiiien jillistus, joka. i i n oiiiis:
tettu suomalaiselle työiiiiehelle ja
Ipsannbsta?. Se on kyllä siliä täyäL
ia. että mikäli äuoihes;a suvaitäin
työläisiä, j a talonpoikaa, siedetään
Suöjiiiessa ainoastaan sitävarteii iettä
ne haryalukiiiset . kapitalistit saa-
|ät..>eitä.,r|Mt|B^.,..Jä..silitpn. pn mb.
kcmilla vielä Otsaa sänbä että työr
Iäinen ^1 aikaa tekemään i i u d i i.
ttlksla. KaikkiiiMi^tiötävät että se
on kielletty. Otthan tunnettua se
seikka ettIL milloin esim. eduskun-k
l n ^äriehSäkUuiiiyine i i i ^ ,ne t a.
väUa tai toisella ajetaan ovelta pois.
Jo silloin kun esirii. sbs-dtetnökräat.
tinen puolue . o l i . enempi taisteleva
i)ublue kuii. nykyään, j a sai eduskun-taeineiniiiistön,..
niin^ ei ^niuuta jkun
hfe "harvihäisöt!'^ kapitalistit toimit­tivat
s m h ä i y e M t t t i i ,J7ssän,häjpit-t
ä m a a n edustoaiinäii.» fil. -kyliä kbke-mus
on osoittäixut, yttä SiibiHfessä ei
ole työläisellä edes pärlaiaenttaai:L
sesti mitään uudlstusiiiähapllisiiuk-sia.
Sitten se. •.halveksittu ryssä. N y -
kynbri koSblaii\ j ö t i t ^ i i fascistinen
sakki, on todist^ttayästi ottanut ra-ba-
apua ryssijtä.. .Vielä huomautet­takoon
että "Lapuan lukraj;^, .takana
pn myös puolueetoii ItsentUsyyden
liitto. Joten-se kelpaa ryssäiikln ^pu,
kun bn jiysymys %pmen "halUte^^
van ja vapaan!' työläisen kuristami­nen
ja viimeisenkin ^y rils-täinmen.;
i t o h t a ne^^
npva,t Tammlsaareri. kuiväuslaltok-sen
h p l h o k ^ k i n yajiaiksi ja laitok­sen,
todelliseksi yaJtioksl. On . sb
puoiueettpmus yaaix ".fonia" .näin
työmiehen silmällä .Jtatsottaii^ Muu­ten
se . kapitalistin, publueeitoipuuj
on hjryin.samantapaista sekä Suo-
,'ssa-että iäällL
. K a i k k i muut "julkaisun" "tiedo.t",
koskevat INeplvosto-Venäjää. Se riio-kf^
pinento tuntuu siellä olevan a i ­nutlaatuista..
Y l e e i i^ä^ e l l ä . ei syö­d
ä muuto i u n .'•n^^ konimuu.
noissa ja kbliektiiyeissa -taas pn syö­t
ä v ä ä mutta ei bie iJsikbitä, vaan
"ruokailijat syövät . käsin kuten
v i l l i t " . Yleisissä r u o ^ saa ruu.
a n , ilman jbiibtt^natta, mujita lu-i
i k k a a täytyy .jqhätM^^^ ,tun-tirvat
olevan. e p ä k a y j ä n n ö^tä> jouk-kG;
a; .ostetaan kaikenlaisia. muita
yeiiksitä sa.tojen miijoonläi taalojen
aivosta mutta ^^ei lusikoita joita' jo
taalalla tukiittäin ostäeti,:£aa \tusi.
ucittain.. M y ö h i n rjipka. bii|.,"muka-vka",^
kuiJissä bjssa lätälsi: olla . ^ m
£opi)a-änno3 bii "tbrakb^^ hluJEsia.
' K a t i l a ^ päpeHä ja nubranpätkiä.
yät, että asia ei ole niin,
net tuhannet muilla
.uskovat asian blevan
joukosta" tahalllästi Ti
Kuten lukijat tietävät oliratl
kilpailut kaksipäiväiset ja
totuus kirjoittajaltakin diMJ
gcs^a päässyt ulos. Ja km
kaksipäiväiset näinkin suiffetl
lut ymmärtää joka^^en,,^tt|
tynyt olla erilaiset mHai^
nä kilpailuja seuraajnaan
le yleisölle, klrjdttäja d
ollenkaan rriinkllaisJi
toisena päivänä eli
Voimine .sanoa, että silloiit'i|
naiset. Mistä .jqhtuij. ^e^
nen väri oli otettuji"
Tämän kysyinyksen tefö!
ja ja vastaa siihen, om^-
-Lainaamme yiela ienkM"
nä kuvastuit juhlia
kQn^.psykolobginiBn li
tai olisiko siihen syylliset i
taipat yksUöt?".
• Asian to^^lliip MM
va: Kisan yleisesä ioJaraf'
aa,käsiteltiin ja.päät""'^
symyksessä olevista
pailujen järjestelyn oi
vaa: Päätettiin laittaa .nfi
klnauhasta, koska ka^ftj
levän noin .
halvemmäksi^kuln., p4i«5l
eriväriset icumpaäkin
sekä niihin lyödään lei
nimi. Asia .jätettiin.äimj
senten huoleksi,, ostaa Mffi'
taa ne. kokouteessa . Ä
henkilöt kysyivät ^mii^Jä|
seksi päiväksi, #1 J F W |
kin on. toisen päivän.TäriJ
masti. Heille vastattiin:^
set vaan, kun«tteTa|of
nistä osta,, jok? on
rien väri. Ääniä .väliJ,
vivät kaikki kaupat Siidtai
sa luulivat olevan naah^
nä, vaan eivät saane^X»
nauhaa niin paljon .ff»^
vittu, p u n a l i ^ W i i#
kun kysymyksessa, olpaaJ
riä. He .pstivat;Pn#f
H?fe^tel|yat^
Se. on jo .ruokakoine?toy
luulisi kenenkään elaran^r
vät vaan ja vielapa T
täkin, ainakin teMen
tukset" niin sanovat
kertoo, että työinafta f
keelisinkin kuri. josta
ua: 1) mitään ei tule
ki tuotteet ovat hXH=r
sessa paikassa leh,t®_^
tä tvöniailla on aanm
ja työtehoa nostetaan
^ T a i k k i lebdeii
ovat .seiiaisia ^^^-Bf^,
perusteella on _ «fTr^Ä
Kai ne iP^o^^^f^M
luulevat, että työlaina."»^
tä lukee on rmr^
että ei muisti toista
S a a n mitä eäeOmJ^
Myöskin on lebtfeaä
iskulauseita, i^^^,
"Lähetämme S t ^ ,
veiset. ettei t f l s s a ; ^ -
leen kumarreta .M»
siltä että Suoffleö .P^
rtnistus IapuaW**jj^
nän voitokkaa3»iir
"Kaikkien maiden
vastaan". Tämä 56^
jota puolueelliset^
taneet jo ^f^^,
vat sosdemit ja P ^ '
lueettomaf yhtyff"
den nimessä j a » ^
boitamme
mään itseUef^^.fS
Voiko porvan J
vihaaja olla P asti ei ainakaan^;
kian. siliä se ei Ted»
lesta.
A
Canadan J
, .lähetyksistä
.tylöistä tpj
kptyksista
V lähetyksistä
i 50c jokaiselt
• - i : sadalta d
Itjloet «59<
• SaeincB r*l>»^
.ädasta Sm
ftliiaa lähetyks
iox tö, SUDI
jjfivapileUeji
fl^ustakaä j
fettdeile otta
tm
Ttstaan
Mom
ilö^St. AI
Hontraal
ARTHl
816 Bay
Port Artbui
jARÖTl
f irklktid L
[ Bröaaview Av(
saUtb PörCU
m mu A
Box 1803, T in
DAVID h
i jfehtävä. toisen
'' 'i vastaukseksi
i,iiUn on,.estettä
avissä. He meni
J parista suurei
Jcfe olisivat til
kun siten ei
, niin.oli ostel
tiedettiin" Jst
kentälle enem
i .^pailupäivj
(otettiin ne käyt
npi ja punaiset
i oli noin sata 1
oiaanantaiksl
Mijat te
I ada niinkuin i
Jä" väittää ai
iksessä: "Kufi
l todiste siitä suur
urheiluseura
rt
,-..-Jä,että klrj(
l.sen tbihilhenkilö
(jäästä pitkälle,
sen suuht!
kysymyksessä o
ajoittanut oli:
-i yleisölle t
tikä päinva
uudessa ovat
Mitä sar
taja.efiiii\e.i;kiksi
ne inukaan on
kafesipaiväisLssl
' vajkoistaldn vä
lioussiit
n,kirjoittaja tä
|:teluiyt._ Eiköhän
"luhlamerl!
' seiffaämaan kil
^ taiiähsa värilt
muun vai
kysymyksessäo
^t€5. olisi Vai
.pistää sanpti
ni hiiomautu
IJälvänä käyt(
m niin silloin
•pneet missä
:<>ll,tehty. Tuollai
I^^Tuiyt iälhän iT
tarpeettomak
lukijoille
UUetdjä kuin
"•aa uskotella.
> kirjoituksesi
'~ emme katj
sillä jäsenj
.toimii V.. ji
la sen suo
»atöjen ja per
aoudattaen nai
ohjeita.
out
, , terveh
• >i--seiii-a Kis
sfeistii
»htien
Im^T^' "^ttuivat
fr^^imeksi k-i
' ^ t y ö v ä e n
'gt yhtämitt.
1 5 ° ^ 1927 pi,
' fäslvät sosiali