Vapaus, July 2, 1930

              ;Stvu 5 Keskiviikkona, Heinäk. 2 p:nä—We(i JtQy 2
i l
' v a l k e a hämärässä kesäyössä, k i s a i l e - AmerikasÄa helpolla yhdessä kuussa
y a n u o r i s o ympäriHä k a r k e l o i d t n . niin paljon kuta Suomessa yhdessä
M u t t a olemmeko k o s k a a n i,yven-''.Tuodessa. N o i n ajatteli moni j a läh-t
y n e e t miettimään, kuinka kauas t i , j a monet olisivat lähteneet vielä.
ansa hän itki, kunnes tunit keven-tyvänsä
ja sielunsa slslmmäBSä pääs­ti
helpotuksen huokauksen, korjasi
itsensä levollisempaan asentoon, nos-inenneisysrteen
ulottuu näiden j u - J m u t t a eihän k a l k i l l e auennut siihen ti kukkatet viereltään syliinsä ja
r I j a n n u B k o k k o j e n j a " h e l a v a l k e i d e n " J t i l a i s u u t t a koskaan, vaikka k u i n k a ! taas hän tunsi k u i n olisi oUut ko3-
' ' l i g t o r i a . Sillä ne ovat s y n t y i s i n tavotteli. |kctuk:«3sa eroon jääneiden ystävien
I i n a p a k a n u u d e n a j o i l t a a s t i . M u i K - | ^yj,j„ voimakas ajat- j kanssa.
|Uimme j o k a i n e n , joka lapsena \ ^ ^ ^ ^ ^ ^ Amerikaan l ä h t ^ . ci edes
i o n i n a käydessään o n l u k e m i t -Suo-.^^^j^^^^p^ rakennellut siitä eikä
Hankoon päästyään, oli k u k a t l a ­kastuneet.
EHisa tarkasteli hyvästiksi
^matsDudeataan
S i t t e n k u n S u o m e e n tehtiin e n -
simäinen r i s t i r e t k i , niin .«jilloin jo
k a n s a käsitti »en v a a r a n mikä oli
Icätketty uRkonnon s i i p i e n suojaan.
J a k o e t t i k a i k i n k e i n o i n mitä heiliä
käytettävänä oli, t a i s t e l l a näitä t u ­l
e l l a j a m i e k a l l a k a s t a j i a vastaan.
M o n i kansan pettäjä sai silloin
maksaa r i k o k s e n s a näillä p a k a n a in
u h r i p a a s c i l l a . Tästä s i t t e n n. k.
k r i s t i t y t pääsivät huutamaan k u i n -
; k a j u h a n n u s k o k k o j a poltetaan sen
.f.jovialoksi, että heikäläisiä on p a -
i k a n a t polttaneet r o v i o l l a . V a i k ka
" häitä u h r i j u h l i a pakanakansat ovat
viettäneet a i k o j a ennen kun heillä
,. o l i a a v i s t u s t a k a a n kristinuskosta.
M u t t a eivätpä nuo k r i s t i t y t h a l ua
m a i s t a a k u i n k a moni pakana s ai
. T u r u s s a k i n seisoa raska» h a l k o t a a k -
•Jcft selässä kuulemassa tuomiotaan.
Jjs kntnica heidät heti t u o m i o n l a n -
den takia.
S a t t u m a t ovat välistä n i i n jcum-m
a l l i s i a , että panee ajattelemaan
mikä niitä johtaa, j a niinpä kävi E -
l i s a l l e k l n A m e r i k a a n lähdön kanssa,
se lankesi hänen kohdalleen tahto­matta.
M u t t a c i ole vieläkään l a n ­gennut
n i i t t e n monien muitten koh­dalle,
jotka olisivat tahtoneet läh­teä.
Se s a t t u i sillä l a i l l a , että Eliaan
s u k u l a i s i a tuli Amerikasta Suomeen
käymään j a hc olivat ottaneet vel­vollisuudekseen
hankkia yhdelle f a r ­m
a r i l l e p a l v e l i j a n Suomesta ja viedä
hänet m u k a n a a n kun menevät t a k a i ­sin.
Niinpä tietenkin se tarjous teh­t
i i n Elisalle ensiksi, sukulaisuuden
vuoksikin. Elisa kauhistui henges­sään
sitä tarjousta j a tuumasi, että
ikinä en lähde tuntemattomille po­l
u i l l e sokkelolmaan. kun tiedän heik­kouteni
Ja a r k u u t e n i , a i v a n h a n ikä­vään
k u o l i s i n — h y i , h y i , pois se a -
g e t e t t u a armotta^ p o l t e t t i i n . A i n o -
a s t a a n snta »yysUi, e t t a h e i l l e o h i „ , x......»,..^;; i r i . . , ^ fo,.
v a p a u t e n s a k a l l i s j a että he u s k a l ­s
i v a t pysyä u s k o l l i s i n a esi-isiltä p e ­r
i t y i l l e t a v o i l l e . — H . M .
pyörteissä
• K u v a u s tosielämästä. KirJ. Helmi
L a i t i n en
'H/
n--
'•'f
S a n a viekkaus on lyhyt, mutta
kätkee Itseensä äärettömän paljon
t a i t o a j a kykyä. J o i l l a i n henkilöillä
o n mitä suurin taipumus viekkau­teen.
H c osaavat pelata n i i n m c r k i l -
j i s en sujuvasti, että oimistuvat koko
pitkälle ennenkuin totuus tulee i l m i.
U s e i n k i n sattuu siten, että k a l k i s ­t
a rehellisin i h m i n e n saa s y y t k a n ­t
a a m a a i l m a n silmissä J a Itse viekas
exi mitä rehellisin Ja k u n n i o i t e t u in
henkilö. Sillä eihän hän o l i s i viekas,
Jos e i hän osaisi a s i o i t a l a i t t a a n i in
I ^ i n juoksemaan, että se pahuus m i ­tä
Itse o n tehnyt, lankec toisen s y y k -
tA\
/ A l l a m a i n i t t u tyttö joutuu myö)?-
k l h kärsimään elämässään paljon
Vääryyttä ennenkuin hän e h t l t t u l la
hu(anaamaan m i t ä häntä kohtaan
«alBkavalastl o l i harjoitettu.
; E l i s a oU t u o n tytön n i m i , s y n t y i s in
k e s k l - S u o m c s t a köyhistä, m u t t a r c -
BelUslstä vanhemmista. Elisan äiti
oli kiuivätukseh antanut n i i n armot­t
o m a n säännöllisen j a kovan kurin
viarjossa, kalkki tuomiot mukana
e^uratessa, itt& Elisasta k e h i t t y i a r ­k
a Ja väräjävä olento. Hän oppi
täyttämään Ja kärsimään Jokaisen
o i k u t Ja vaatimukset, fitcnkin Jos
h f i n huomasi, että v a a t i j a oU vähän­k
i n kiukussa, n i i n o l i hän v a l m i s a n -
tatnaan v a i k k a henkensä — Juuri
seuraus siltä, että hän o l i k o v a n k u ­r
i n alaisena tottunut alistumaan.
§ellalhen henkilö on a l i s t u v a i n e n Ja
liöyrä Ja häneltä v a a d i t a a n nih» p a l ­j
o n , että hän uupuu ennen pitkää
seii taakan alle. Se tekee lopuksi
h e n k i s e s t i Ja r u u m i i l l i s e s t i heikon
Ihmisestä, Joka kärsii n i i n paljon Ja
>>ioka yhä enempi Itsestään puristaa,
että olisi k e l v o l l i n e n eikä saisi n u h ­t
e i t a , koska nuhteet koskee n i i n k i ­peästi
sydämeen, tuohon, joka on
h e i k e n t y n y t l i i k a r a s i t u k s e s t a Ja j o ka
värähtää, k o h t a rasahduksen k u u l t u ­a
a n .
S e l l a h i e n o l i E l i s a , hän kesti Ja
y a a t i myös Itseltään n i i n äärettömän
p a l j o n että sydän h e i k k e n i Ja k a l k in
p u o l h i heikkeni myös voimat. E t e n ­k
i n henkiset voimat pysytteli n i in
t f i i a p a j u i s e n a . että hänen henkinen
kehityksensä o l i vuosia jälessä n o r -
läaallsfa.
• K o v i n kävi raskaaksi E l i s a l l e t y t ­tösenä
"työntää talon Jusseille", s i l ­l
ä työ o l i r a s k a s t a . Suuret veslkor-vot
joita piti k i l k u t t a a , t o i s t a k y m ­mentä
päivässä — painoi heikkoa
r i n t a a n i i n että se i h a n r u t i s i painos­ta.
J a s i i h e n sitten k a i k k e a muuta,
n i i n k u i n sen tietävät ne, j o t k a ovat
nähneet tai kokeneet sen, mitä l a n ­kesi
palvelijan osalle talonpoikaista­lossa.
E l i s a n terveys c i tahtonut kestää
sitä raskasta tföta. jota hänen täy­t
y i tehdä Icipiuisii hankkimiseksi. I l ­t
a a n päästyään oli hän usein niin
uupunut, ettei hän voinut kiinnittää
hnbmlotaan nuorten k a r k e l o i h i n y m ­pärillään.
Miehiummiu hän meni
huoneeseensa yksinäisyyteen, ajatel­len
vain, että jos nyt m e n i s i n tuon­ne
nuorten leikkeihin, n i i n en huo-s
l l l e en myönnytystä. ElLsan äiti t a a ­sen
käsitti tarjouksen h y v i n k i n e d u l -
hseksi, hän suosi tyttöÄän matkaan,
houkutteli j a p u h e l i:
"Minä i h a n säälin .sinua k u n pitää
tehdä n i i n ra.<5kasta työtä täällä Suo­messa.
Siellä Amerikassa on n a t s i l la
t a i v a a l l i s e t olot. Mene nyt, lapseni,
kun on k e r t a siihen tilaisuus n i in
hyvä; toiste et semmoista t i l a i s u u t ta
t u l e saamaan. Varmaan tulet k a t u ­maan,
J M e t käytä nyt t i l a i s u u t ta
hyväksesi, k u n se n y t o n t a r j o l l a ."
E l i s a n , joka oli tottunut äitinsä
mielen aina ensiksi noutamaan k a i ­kessa,
täytyi se n y t k i n noutaa Ja
n i i n hän myönsi lähtevänsä suku­l
a i s t e n s a mukana Amerikaan. M u t ­ta
vain sillä t a r k o t u k s c l l a , ettei y h ­tään
enemmäksl kuta viideksi vuo­deksi,
kyDähön sitä- siinä ajassa k e r ­kiää
tienata koko paljon kun ne
Suomen m a r k o i k s i la^Kce .la elää t a r ­k
a s t i , ettei turhaan tuhlaa, n i in
" p a n k k o a " siinä täytyy tulla, e i ­hän
siitä pääse mihinkään. Ja
s i t t e n kun t u l e n takaisin enhän
ole vielä ikäloppukaan, k u n n y t olen
v a s t a 18 vuoden. O p t a h a n siellä J o ­t
a k i n että t a k a i s i n palattuani voin
järjestää elämäni siten. että. s i i s ­t
i m p i J a kevyempi työ t a k a a toimeen­t
u l o n i . . . . N o i n a j a t t e l i E l i s a , mutta
ci siltikään ^noussut mitään erikoista
j o l i k i i n n i t e t t y paperilappu. E l i s a o t ­i
t ! sen lehtien sisältä, avasi taitok-
S€.sta j a l u k i kfa-Joltuksen, jonka a l ­l
a ei o l l u t nimeä, v a i k k a E l i s a s en
kyllä käsialasta tunsi.
E l i s a jätti vaunuun k a i k k i mimt
k u k a t , mutta sen ruusun hän o t t i,
koska se o l i n t t a virkeä vielä j a m u u ­t
e n k i n se o l i hänelle kuta j o k t a s a ­l
a i n e n turva.
M a t k a k e h i t t y i E l i s a l l e o i k e i n sie­lua
virkistäväksi. O l i v a p a u t t a . R a s ­kas
p a i n a j a i n e n , työ o l i p o i s h a r t e i l ­ta
hetkisen, t a i n i t a k a u a n k u n m a t ­kaa
kesti. L a i v a l l a o l i p a l j o n haus­kaa.
Nuoret tanssi v a i n työkseen. E -
l i s a k l n nautti tanssin pyörteestä,
kun hän e i o l l u t väsynyt raskaasta
työstä. Hän o i k e i n huokui helpotuk­sesta
k u n s a i n a u t t i a joskus haus­k
a s t a seurasta, arkihuolet pois h a r ­t
e i l t a . M u t t a o l i s i l t i E l i s a l l a h u o -
l e n s a k t a , v a i k k a el työhuolet. A i na
i l l a l l a vuoteelle mentyään hän k a t u i
kovinsitä k u n o l i tuDut päivällä n i in
p a l j o n t a n s s i t t u a Ja Jos n y t yöllä s a t ­t
u i s i tulemaan onnettomuus kostoksi
siitä. Jos nousisi myrsky j a l a i va
h u k k u i s i , n i i n s i l l o i n o l i ^ k a u h ea
kuolema edessä. Tämäntapaiset a j a ­tukset
vaivasi E l i s a a vuoteella olles­s
a a n . M u t t a k a i k e k s i onneksi matka
.sujui o i k e i n h y v i n , loppui ikäänkuin
odottamatta.
raan p i l o i l l e — j a m a l a n s a byljä-!si. Olen tässä peräillyt sitäkta, e t -
tään j n e . Kyllä n e v i e l ä viimeisellä t«i niistä väleistä sinun j a E m on
t u o m i o l l a k a t u v a t , m u t t a s i t t e n s* i k a n s s a näytä t u l e v a n mitään, v a i k ka
on myöhäLsdtä, kärsikööt s i t t e n na- o l en koettanut sitä edistää," s ^ o i i -
hoissansa. N o i n hän j a h t a s i , j y i u t a . s ä n t ä lopuksL
h e r m o j e n tasaantuessa o l i h a n ; "Mitä te n o i t a puhutte", tiuskasi
taas mitä h e r t t a i s i n o l e n t o . ; E l i s a , " E l n o U a l i a n o n m i e l i t i e t t y o l -
T a l o s s a o l i m y ö s täysi-ikäinen lut j o m o n t a vuotta j a e n m i n ä s i l -
p o i k a , E i n o , luonteeltaan h i l j a i - i h e n nyt p i r u k s i v a l i t a rupea."
nen j a v a a t i m a t o n olento. Är:ki-| ' " N i i n " , sanoi isäntä, " o n h a n se
päätä häne.^tä e i huomannut m i - ! kuulemma. M u t t a siitä pitää tulla
tään merkkiä j o s f a olijfi v o i n u t v e r - j loppu, j a jos e i E i n o puhetta usko.
r a t a isäänsä, he o l i v a t l u o n t e e l t a a n ^ n i i n tomen meistä l a m o i n i n j a t o l -
v a s t a k o h d a t . Jo 1 5 v u o t i a a n a o l i ' n e n rautoihta. N i i h olen sen t u u -
isänsä a j a n u t E i n o n homestea^iil- mannut."
l e e n r a i v a a m a a n k o r p e a pelloksi ja
sitä t e k o a o l i hän yhtämittaa r a i ­v
a n n u t , monet k o v a t k o k e n u t , kar­h
u n k i n r a a d e l t a v a n a o l l u t , monia
k o l a h d u k s i a saanut. M u t t a hän e i
niitä m i l l o i n k a a n valittanut, o li
t y y n e n näköinen, n i i n k u i n e i oVi<i
ikään nähnyt kärsimyksen päivää.
Isänsä o r j a o l i E i n o täydelli-t-sti
vieläkin. Hän täytti isänsä v a a t i -
muk.set a i n a täsmälleen, mitiiän
Sitä ei tiedä sitten muut kuta isä
j a poika, mitä he o l i v a t keskenään
keskustelleet. M u t t a muutos siinä
t a p a h t u i . E l i s a huomasi, että Etao
h y v i n h a r v o i n s e n perästä o l i ystä­vänsä
parissa, vaan sensijaan hän
t a v o t t e l i E l i s a n matkoja seuraa-
E l i s a r l i kyllä k u n n o i t t a n u t Emoa,
hänen tyynen luonteensa vuoksi, s i l ­tä
alkaen k u n hänet t u n t e m a a n tuli.
, , . , _ mutta sen enempää e i hän o l l u t a -
vastustuskykyä ei hänestä Iöy-ty-j„^ij„t j^^nestä koskaan. J a se k u n -
n y t . O h k o han n e k a d o t t a n u t koh- ^j^^ hän tunsi E i n o a k o h -
t a l o n s a k o v i m m i s s a kamppailuis.sa,
vai oliko niitä ikään o l l u t k a a n , s i ­tä
e i tiedä. .
H o l m e s o l i s a a n u t päähänsä j o ­t
a k i n . A i n a k u n hän E l i s a n tapasi,
n i i n ettei ollut m u i t a s a a p u v i l l a,
r u p e s i hän k o s i m a a n po|,kaansa
E l i s a l l e , k u i s k u t e l l e n : ota k i i n ni
t u o t a meidän E i n o a , k o s k a hän i t ­se
e i sitä ymmärrä-
E l i s a k o e t t i s a n o a : ei se ole m i ­nun
tapani, että poikia kosi.sin,
m i n u s t a se k o s i m i n e n k u u l u u po­j
a l l e . K u i t e n k i n isäntä p i t i s i i m a l ­t
a a n , esti E l i s a n torjumasta Einoa
pois hänen lähettyviltään. J a k u n
se jäi t o r j u m a t t a , n i i n se t u l i o i k e in
t a v a k s i että he t a v o t t e l i v a t toistensa
seuraa. M u t t a k a u a n ei sitä seuraa
saanut E l i s a n j a E i n o n välillä kestää.
E l i s a n täti, j o k a asui samassa kyläs­sä,
k u n s a i s en tietää t u l i hän k o v in
j u l m a n a E l i s a n tykö j a v a r o t t i a s ­k
e l t a k a a n ottamasta E i n o n kanssa.
O l k o o n syyt tässä mainitsematta,
minkätähden e i.
E l i s a sen k u u l t u a a n o l i k u t a jmä-
T o d e l l i s u u s aukeaa eteen taas
u u s i s s a oloissa omalaatuisenaan.
E l i s a a s e t t u i p a l v e l e m a a n f a r m i l l e,
j o k a o l i p a l v e l i j a n käskenyt hänel­l
e , t u o d a . F a r m a r i o l i nimeltä H o l -
mes. Sitä tämä isäntä v a i n pahot-t
c l i , k u n t u o t i i n l i i k a n u o r i , eihän
s e l l a i s t a ole t i l a i s u u s k a u a n pitää,
k u n joku poika sen v a l l o i t t a a ja
v i e . Mutta onhan k u i t e n k i n n i in
k a u a n o l t a v a , että k y y t i t u l e e mak­s
e t u k s i .
E l i s a rupesi toimeensa heti.
P a l k k a a l u v a t t i i n 12 d o l l a r i a c n s i -
mäiseltä k u u l t a j a s i t t e n ylenne­tään
15 d o l l a r i i n . J a E ^ i s a o l i t y y ­tyväinen
k a i k k e e n , etenkin ruo­k
a a n , sillä sitä s o p i sanoa o i k e in
hyväksi, k u n v o i t a j a l i h a a o l i a i n a
pöydässä j a sehun o l i k i n j o e r i n ­o
m a i s t a ylellisyyttä vanhanmaan
t y t ö l l e . J a . s i t t e n ne hedelmähyy-t
e l ö t , j o i t a ' o l i Trtyös a i n a t a r j o l l a,
s i i s ruoassa ei mitään m o i t t i m i s t a.
Työpäivä o l i kyllä pitkä, mutta
menihän s e k i n , k u n k e r t a s a i syödä
lä, eikö mitään m u k a v i a suhteita]hän lyöty, ettei tahtonut tietää o i -
r u p e a kehittymään. Sitä hän e i l ^ e i n mitä tehdä, m u t ^ E t a o n kans-huomannu.
v a a n s e n s i j a a n s/.t| k u u l ­ia
jostain, että E l i s a l l a pitäisi ole­maan
seuratoveri. Isäntä t u l i ^fcn i t ­s
e k i n huomaamaan ajan päälle. J o -
| t a i n täytyy n y t keksiä, a j a t t e l i hän,
^.'ll^'^^".'^""'!'.^""^^^ kyllikseen hyvää r u o k a a . A a m u l la
p u o l i kuudesta puoli kahdeksaan
i l l a l l a o l i a i v a n yhtämittaista työn­t
e k o a , l u k u u n o t t a m a t t a sitä- a i k aa
lAjin söi. Vapaailtapäivää e i k o s k a an
a n n e t t u , s u n n u n t a i s i n oli v a p a a ta
j o k u t u n t i ruoka-aikain välissä.
T y ö ei kyllä ollut s i l t i n i i n ras­k
a s t a k a i k i n p u o l i n k u i n Suomes­sa
t a l o n p o i k a i s t a l o s s a.
P i a n E l i s a t u l i h u o m a a m a a n , e t -
tU p a i k k a k u n t a o l i s u o m a l a i s t a u u -
d i s a s u t u s s e u t u a . Huonot tiet,
metsät likellä, pitkät kylävälit.
P i e n i f a r m i k a u p u n k i p a h a n e n o l i 5
m a i l i n lähettyvillä, s u u r k a u p u n k ia
ei ollut m a i l l a h a l m e i l l a . O U h a r ­v
i n a i s t a että Suomesta tyttöjä
näille s e u d u i n t u l i , v a i k k a t a p a h t ui
s e k i n a i n a joskus. Senpä tähden
lähiympäristön yksinäiset miehet
o l i v a t h y v i n u t e l i a i t a nähdäkseen
u u d e n tytön j a niinpä heitä kävi
katsomassa j a a r v o s t e l e m a s s a E l i ­s
a a k i n , m u t t a E l i s a o l i n i i n h i l j a i ­n
e n , e t t e i mitään "luoksevetoa"
hänen silmäyksensä herättänyt.
S i i s k u k i n o l i tyytyväinen saades­saan
nuhdä yhden k e r r a n hänet.
A i k a kului p i k k u h i l j a a eteen­päin.
Elisa t u t u s t u i j o n k u n ver­ran
ympäristöön, j o s k a a n e i sydä­mestään,
mutta teennäisesti. P a i k -'
k a k u n n a n nuoriso o l i maassa syn­tynyttä
j a siksipä he p u h u i v a t k in
keskenään englanninkieltä j a se
k a s v a t t i heissä k u n n i a a sen v e r r a n .
v a i k k a koetti k l i h o i t t a a ajatuksiaan.
E l i s a n Isä o l i kyllä kielteisellä k a n ­n
a l l a siäkll k u n hän a s i a n sai t i e ­tää.
Hän s a n o i kak.<a c r l k e r t a a o l ­leensa
Amerikassa j a hän oU tehnyt
sen päätöksen, ettei hän koskaan
suosi nuoria tyttöjä lähtemään A -
merlkaan, sillä he eivät voi o l l a j o ­katapauksessa
niin varovaisia, että
hc voisivat välttää pettymyksiä. Joi­ta
vaanii heitä v i e r a a l l a m a a l l a . K u i -
tenkta E l i s a täytti äitinsä t a h d o n ja
lähti. Vastuksia o l i Jonkun verran
lähtövalmistuksissa, olihan Elisa
myynyt syksyllä nahkansa koko vuo­deksi,
joten tuU kysyms miten siitä
i r t a a n t u a . Emäntä, j o l l a hän p a l v e l i ,
oli kovta vastahakoinen luopumaan
n i i n nöyrästä palvelijasta. Hän koetti
selittää s i h e n k i n tapaan, että se on
häpeä hänellekin k u n p a l v e l i j a läh­tee
keskellä vuotta pois. Hän pelot­t
e l i E l i s a a laivojen hukkumisellakin,
k u i n k a juuri taasen on tuho.utunut
suuri laiva merellä j a Ihmisiä p a l ­j
o n hukkunut. Se e l kyllä v a l e t t a o l -
l u t k a a n . sen tiesi Elisakta. j a o li
murheellinen onnettomuuksien s u h -
t c c i i . Ebännälle cl sljaispalvelija.
j o n k a ElLsa h a n k k i , ollut tyydyttävä,
hän yhä k u i s k u t t i E l i s a l l e , ettei n y t
töistä tule mitään jos e i a t a a ole
käskemässä j a käskytkään el ataa
t u o t a tuloksia. J a n i i n jäi emäntä
päivittelemään, eihän sitä lähtöä
voinut enää peruuttaa. J a mitä t u ­lee
ympäristön nuorisoon, n i i n he o-l
l v a t kovta a l a k u l o i s i a E l i s a n äkki­näisen
m a t k u s t a m i s e n suhteen. V a i k ­ka
E l i s a el o l l u t k a a n mikään k i s a -
p a l t t i , n i i n s i l t i k i n he tunsivat k u n ­n
i o i t u s t a häntä kohtaan hänen s i i s ­tin
esiintymisensä vuoksi. E t e n k in
lahtiälstansscissa, j o t k a p i d e t t i t a p a l ­k
a l l i s e l l a työväenyhdistyksen talolla,
huomasi useasta nuorukaisesta että
he olivat l i i k u t e t t u j a — E l i s a näet
oli kuulunut nuorisojäsenenä jonkun
a i k a a työväenyhdistykseen.
J u n a . missä E l i s a matkusti, lähti
i l l a l l a etelää kohti, kesän ollessa
k a u n e i m m i l l a a n , kuten nuoruuskin
E l i s a l l e . Nuorisoa o l i k o k o o n t u n u t a -
semalle sanomaan hyvästit Elisalle.
j a pian hän o l i k i n p u l m a n ratkais­sut.
Eihän n i t a kekseliään Ihmisen
t a r v i n n u t k a u a n järkelUä mitä teh­dä.
Hän lähti v a i n kylään käymään
muuna rauukalaisena, pitUiän sitä
joskus pistäjrtyä kylässäkta, vaikka
el nlinmltään v a r s i n a i s t a asiaa o l ­l
u t k a a n . Siellä t i e t e n k i n p u h c l t in
yhtä j a t o i s t a , v o i n n i s t a j a s en s e l ­l
a i s i s t a . O l i h a n siinä s a m a l l a s i v u ­mennen
sopiva arvostella palvclijaa-k
i n l Isäntä koetti k a l k i n tavoin a n ­t
a a ymmärtää k u i n k a häntä onnes­ti
huonosti tuon palvelijan';Suhteen,
että siinä " e i näe Ihrrilseltälsia t a ­p
o j a " j u u r i oUenkaan. mutta täy­t
y y sitä n y t pitää, v a i k k a e i mitään
v i r k a a olekaan, mihtakäs se m u u a l ­l
e k a a n s a i s i p a i k k a a . Siitä s y n t y i k in
asiaa, joka taasen vähän virkisti
ympäristöä, että — semmotaen k e l ­voton
o n kuulema ja vielä liäijy
päälliseksi. Elisa j o u t u i sfts^mmts--
t e n silmätikuksi.
E l i s a e l s a a n u t tietää sitä. että l -
Eäntänsä o l i p a n n u t hänen mataeen-s
a mustalle l i s t a l l e , v a i k k a hän h u o ­masi
sen. että häneen heltettlta
h a l v e k s i v i a , katseita j a sai myös
k u u l l a , että hänestä l i i k k u u huonoja
p u h e i t a . „Elisa tunsi tilansa kovta
u k a i a k s i " ympäristössä, jossa ' p h h u t -
t i t a hänestä v a i n pahaa, vaikka h ä ­n
e n tunteensa todisti toista. Hän i -
h a n k a r t t o i s e n t a k i a ihmisiä. Tuon
p a h a n puheen perusteella menetti
E l i s a seuratoverinsakin. Isäntä sen
h u o m a t t u a a n o l i hyvillään, k u n hän
oli osannut olla n i t a kekseliäs, että
taasen meni asiat kuten mennäkin
p i t i .
O l i menty ajassa eteenpäin m u u -
a m i a kuukausia. E l i s a oli p a l v e l ­lut
rehellisesti j a k u t e n oli hänen
apänsa. säännöllisesti j a o r j a l l i s e s ti
Nyt oli E l i s a n l a s k u j e n mukaali k y y -
t i k u l u t jo maksettu. M u t t a kun. e i
siltä isäntä mitään ottanut puheeksi,
v a i k k a E l i s a sitä odotti, n i i n päätti
iän r o h k a i s t a itsensä j a huomauttaa
siitä Isännälleen. N i i n hän t e k i k i n .
Siitäkös isäntä y r m i s t y i . " E i s i n u n
kyytiäsi ole m a k s e t t u vielä paljon
muuta k u i n puolet. E n minä maksa
taulle kun 8 d o l l a r i a kuulta, m t a un
el k a n n a t a ".
E l i s a tunsi suurta pettym\-stä ja
hänen kärsivällisyytensä loppui e n ­s
i k e r r a n eläissään, n i i n että .sen h u o -
n a s l s i v u l l i n e n k i n . Hän s a n o i:
" M i k s i ei m t a u l l e ole i l m o t c t t u s l -
e t t a h y v i n sen E l i s a k i n huomasi, ä, että teidän ei " k a n n a t a " maksaa
etteivät h e h a n t a ihmisenä pitäneet, 'sitä mtakä lupasitte — j a n i t a k i t a -
Se k a s v a t t i E l i s a s s a a r k u u t t a eikä | kun olen tässä ettei yhtään
han k o v m t u k k i n u t s e u r a a n . Siitä i , u o l t a päivää ole a n n e t t u vapaata",
t a i s i j o h t u a k i n , että eräs k e s k i - puhui E l i s a t i u k a s t i.
mennä voisi s u o r i t t a a tehtäviä joita J u n a n saapuessa asemalle oli E l i sa
va«ftiltaan j a s a i s i n n u h t e i t a . Niinpä i n i i n piiritettynä väkijoukon keskelle,
k o e t a n ponnistaa voimani työhön että c i hän t a h t o n u t itselleen saada
enkä l e i k k e i h i n , hän a j a t t e l i.
Nuoret, samanikäiset tytöt j a p o -
, . ^ a t tekivät p i l a a E l i s a s t a , k u n hän
2 ^ £ ? v a n h a Jo n u o r e n a ollessaan. "Isoo
r V - a l s k a . m a k a a pitkät yöt j a pyhtaä-k
l n u s e e n . k u m m a ettei hän h ä p c c " . .
/ M u t t a k u n E l i s a tunsi heikkoutensa
eikä votaut sitä välttää, n i i n hän a -
j a t t e l i . että kahta j u m a l a a en v o i
. - j m i v e l l a , s i k s i täytyy kestää i v a p u -
*heet.
tietä mennä junaan, j a kädenpuris­tuksia
lakkaamattoman pitkälle, ei
siinä tungoksessa ollut tilaisuutta
nähdä kuka k u l l o i n k i n kättä p u r i s t i .
Se oli kumman järkyttävä hetki.
M u t t a junaan piti päästä, kerkesi
eli ei k a i k i l l e kättänsä antamaan.
V i i m e i n junaan selvittyään E l i s a s ta
t u n t u i kuin olisi nähnyt j o t a i n se­k
a v a a unta. m u t t a t o t i a h a n se k a i k ­k
i o l i . N y t v a s t a huomasi hän k a t ­S
i l h e n aikaa o l i h y v t a muodissa, soa k u t a k a p a l j o n hänelle o l i k u k k i a -
» e t t ä lähdettim A m e r i k a a n i h a n k i l - I k t a annettu, k e l t a h a n n e k a i k k i o l i -
' t a D a , tytötkin p y r k i saamaan sem- v a t k a a n Elisa asetti kukkaset
itiölsen tilaisuuden. O l i h a n se niin'vierellensä j a t u n t u i k u i n ystävät i t -
u r h o o U i s t a j a samalla ne monet
z i i u u t m u k a v a t puolet — s a i h a n j ä t ­tää
s e n r a s k a a n , l i k a i s e n maantyön
Ja karjanhöldöii j a myös sen m i t a t - katumus valtasi E l i s a n , sitaä yössä
^^^a^pkpmpsäi^ji, sillä, t i e n a a h a n m i e t t i ^ ^ ä n.
se häntä saattelisivat, vaikka stane-hän
ne jäivät asemalle, ovat m a t k a l ­l
a k u k t a j o k o t i i n s a päm. K a t k e ra
Keventääkseen suru-ikäinen
nainen o l i a n t a n u t n i m e n ­k
i n E l i s a l l e , nimen " V a n h a n m a an
k o r k o s a a p a s " . E l i s a tämän k u u l t u ­a
a n a j a t t e l i : ompas täällä v i i s a i ta
ihmisiä j a hän t u l i vielä a r e m m a k si
näitten " v i i s a i t t e n " p a r i s s a.
H o l m e s oli a i k a kavala mies,
m u t t a e i E l i s a sitä k o v i n p i a n huo­m
a n n u t . Hän l u u l i , että isäntä
oli todellisuudessa se miltä hän
näytti, sillä hän o l i n i i n äärettö­män
k o h t e l i a s j a a v u l i a s mies lä­h
i m a i s t a a n k o h t a a n . Kyllä hänel­tä
a p u a lähti sitä t a r v i t s e v a l l e o i ­k
e i n l i u k k a a s t i , mutta hän oso^äi
a i n a s i t e n järjestää, että ei hän
siinä a\'un a n n o s s a a n häviölle j o u ­t
u n u t , ovelasti hän osasi nypätä
j o s s a i n tappionsa takaisin, k e l ta
hyvänsä, j o k a ei o s a n n u t olla v a ­r
u i l l a a n . J a omankäden o i k e u t t a ­kin
hän käytti k u n s i k s e e n t u l i , ei
hänessä o l l u t p a l j o n t a k e i t a m i h i n ­kään
päin. Mutta k o r v a u k s e k si
k a i k e l l e pahalle o l i hän h y v i n u s ­k
o v a i n e n . Pyhinä o l i t a p a n s a vei­s
a t a hengellisiä virsiä j a a i n a kun"
k o h m e l o s t a heräsi, o t t i hän s u u r en
b i b l i a n polviensa päälle j a t u t ki
e v a n k e l i u m i a . Se sama t a p a u u ­s
i i n t u i a i n a r e i s n n \-iikossa j a v ä ­listä
k a h d e s t i k i n . Muuten hän o li
h y v i n äreällä päällä kohmelossa
oJIessaan. Kyllä siinä s o s i a l i s t i n i ­mensä
k u u l i , hän h a u k k u i n e a l i m ­m
a i s e e n k a t t i l a a n , s y y t t i niitä, että
k u n aivan panevat tämän m a a i l -
s a el saanut seurustella enempää.
E l i s a t u l i E t a o n mielestä k u m m a l l i ­seksi,
meni k u t a v a r k a i n hänen lä­hettyviltään
eikä enää p a l j o n puhu­n
u t mitään tavallisia asioitakaan.
E i n o o l i ihmeissään k a i k e n sen s u h ­teen.
E l i s a huomasi Etaosta että h än
oli kovin ihmeissään, s i k s i hän päät­t
i k i n j a i l m o i t t i E t a o l l e tätinsä j y r ­kän
m i e l i p i t e e n j a sanoi myös pel­käävänsä
tuota ihmistä.
N i i n se jäi sillä k e r t a a sikseen k o ­ko
seurustelu. Molemmat olivat n y t
k u t a vieraat toisilleen, v a i k k a olivat
toistensa näkyvillä joka piävä. M i ­hinkäs
siitä pääsi k u n k e r t a o l t i in
s a m a n talon väkeä. E l i s a s t a t u n t ui
k u i n olisi hän s a i r a s t a n u t hengen-a
h d i s t i i s t a , sillä olo ei o l l u t n i in
v a p a a k u t a se o l i o l l u t ennen. K a i -
k e k s i helpotukseksi sattui käymään
s i t e n , että Eino joutui lähtemään
pois kotoaan. Holmes o l i homman­n
u t k a u p u n k i i n j o n k u n l i i k k e e n E i ­n
o n n u u " n j a hänen n y t p i t i mennä
sitä hoitamaan.
E i n o n lähtöaika läheni, m u t t a e n ­nen*
lähtöään -hän -JätfeeU - E l i s M i - h y w -
västl mitä i t s e p t a t a i s i m m a l l a esiin­tymisellä
— hän e l votaut hillitä i n ­t
o h i m o j a a n , jotka luonto oli hälle
antanut- e r i k o i s t a väkevämmät, sen
s i j a a n k u n häneltä puuttui monia
m u i t a luonnonantamia taipumuk­sia.
Einon e s i i n t y m i n e n i l m a n kysy­mättä,
lausumatta, äkkiarvaamatia
h e r p a a n n u t t i Elisan hermot niin,
ettär hän o l i taan h o l t i t o n millinkään
pakenemaan, eikä ääntä t u l l u t v a i k ­k
a hän l u u l i puhuvansa. Hän o l i
m e l k e i n tunnoton kaiken seh s u h ­t
e e n mitä hälle tehtita. ataoastaan
hän t a j u s i " " ^ , että i t k i k a t k e r a s t i.
Siitä selvittyään hän t u n s i itsensä
n i i n loukatuksi, että hänen t u n t e e n ­s
a oli mitä s u u r i m m a n sekasorron
vallassa. Hänen v i h a n s a nousi tiiota
miestä kohtaan, jota hän o l i ennen
k u n n i o i t t a n u t . Eino pyysi anteeksi,
t u n n u s t i tehneensä väärin, mutta
E l i s a n viha ei siitä t a l t t u n u t , mel­k
e i n vain y l t y i . Hän h a l v e k s i n y t
E i n o a eikä sen jälkeen silmäystä­kään
heittänyt häneen sillä a j a l la
kUn hän vielä o l i kotona. Eikä hän
k a u a n o l l u t k a a n.
Jatkuu).
s e n k u n n i a m e t t i d l d r j a n , j o k a on
p e m s a s i a k i r j a n a etnjen j a helpo­t
u s t e n saannissa. Näilun k i r j o i h in
o n k i i n n i t e t t y k u p o n k e j a j o k a k u u ­k
a u t i s e n r a h a s u m m a n saantia var­t
e n sekä m a k s u t t o m i a r a u t a t i e p i l e t -
t e j ä v a r t e n . - ^
2. K u n n i a m e r k k i k i r j o j a a n n e t a an
n i i l l e , j o t k a ovat p a l k i t u t " P u n a i ­s
e n T ä h d e n " kunniamerkeillä t a i
v a l l a n k u m o u k s e l l i s i l l a k u n n i a - a s e i l ­la,
j o l l o i n k i r j a t a n t a a Punaisen
A r m e i j a n Päähallinto, t a i sitte
n i i l l e , j o t k a ovat p a l k i t u t " L e n t am
k o n n i a n i e r k i l l ä " t a i " T y ö n P u n a i ­sen
L i p u n kunniamerkillä", j o l l om
k i r j a n antaa Neuvostoliiton T p -
K K : n Puhemiehistön sihteeristö.
3 K u n n i a m e r k k i k i r j o j e n s a a n t ia
v a r t e n on " P u n a i s e n L i p u n " j a
" P u n a i s e n Tähden" k u n n i a m e r k e i l ­lä
t a i v a l l a n k u m o u k s e l l i s i l l a k u n n i a -
a s e i l l a v a r u s t e t t u j e n lähetettävä
T y ö l ä i s - T a l o n p o i k a i s e n Punaisen
A r m e i j a n Päähallintoon (Moskova,
F r u n s e n katu, S o t i l a s v a l l a n k u m o -
u k s e l l i s e n neuvoston l : n e n talo)
sekä " L e n i n i n k u n n i a m e r k i l l ä " , t a i
" T y ö n P u n a i s e n L i p u n k u n n i a m e r ­k
i l l ä " v a r u s t e t t u j e n N e u v o s t o l i i t on
T p K K : n Puhemiehistön sihteeris­t
ö ö n ( M o s k o v a , K r e m l i , Neuvosto­l
i i t o n T p K K ) seuraavat a s i a k i r j a t:
a) kopio t a i t o d i s t u s kunniamer-kintäkirjasta;
b) k a k s i v a l o k u v a a;
e) seuraavat tiedot: 1) k u n n i a ­m
e r k i n n u m e r o ; 2) k a n s a l l i s u u s j a
p u o l u e k a n t a ; 3) t a r k k a osote.
4. N e , j o t k a ovat p a l k i t u t N e u ­v
o s t o - V e n ä j ä n "Punaisen L i p u n"
kunniamerkillä ennen N e u v o s t o l i i ­t
o n " P u n a i s e n L i p u n " ja " T y ön
P u n a i s e n L i p u n " k u n n i a m e r k k i en
v a h v i s t a m i s t a , y l e i s l i i t t o l a i s t e n m e r ­kitystä
o m a a v i s t a a n s i o i s t a , t u l e v at
s a a m a a n sen t i l a l l e N e u v o s t o l i i t on
v a s t a a v a n k u n n i a m e r k i n siinä jär­jestyksessä
k u i n näitä v a l m i s t u u.
5. T a r k a t säännöt, miten k u n ­niamerkillä
v a r u s t e t u t savaat etu­j
a j a h e l p o t u k s i a j u l k a i s t a a n N e u -
v o s t o l i i t o n T p K K : n "Isvestijassa*'.
m a i s a . Nitapä m t i a l a i s e n talonpo­j
a n t u l o i s t a meneekin—12—13 prcs.
v e i k a t a fcorkoihta."^ Tällainen velka-,
r a s i t u s o n siedettävissäkm taloudel­l
i s i s s a oloissa eläville talonpojille
sietämätön, m u t t a Intiassa, muuttuu
motaen vuokrarasitus monta kerrota
pataavammaksi.
L y h y e s t i sanoen: englantllataen
Iiääoma s i i r t o m a a k a p i t a l l s t e i n e e n on
t a l o n p o j a n verivtaoUinen. Se on
säälimätön talonpoikam rosvooja.
u l k o k u l l a t t u j a viekas sekä julma
j a k a v a l a s o r t a j a , o r j u u t t a j a j a n y U
kijä. J a tätä tatialaisen talonpojan
n y l k e m i s - j a hirttämisix>litiikkaa t u ­kevat
k a i k t a voimta myöskta E n g -
l a n n t a sosialidemokraatit.
O n enemmän kuta ymmärrettä­vää,
että i n t i a l a i s e t talonpojat ovat
k a p t a a l l i s i a , eivätkä ne l a k k a a n i m
MUISTA MABTA
Intialainen talon­poika
k a u a n k u t a e n g l a n t i l a i n e n valtaher-r
u u s kestää. I n t i a l a i s e n talonpojan
t e i s t e in eltaehdoistaan — m a a s ta
j a vapaudesta — on ennenkaikkea
t a i s t e l u a e n g l a n t i l a i s t a k a p i t a l i s m ia
j a sen rosvopoli t i l k k a a sekä sen
k r i s t i n o p p i a vastaan.
M u t t a e n g l a n t i l a i s t e n loordlen y.
m. k a p i t a l i s t i e n ulkokullaisuus ei
häpeä syyttää bolshevismia omista
synneistään; Se käyttää I n t i a n k y ­symystä
yhtenä päävaltttaaan, val­mistaessaan
rosvohyökkäystään Neu­v
o s t o l i i t t o a vastaan. Se p y r k i i joka
h e t k i sytyttämään uutta m a a i l m a n,
paloa, vielä tuhoisampaa kuta äs­k
e i n e n maailmansota, säilyttääkseen
e n g l a n t i l a i s e l l e pääomalle rajatto-mat
ryöstö- j a riisto-oikeudet I n t i ­assa,
kuten m u u a l l a k t a . K u n Neu­v
o s t o l i i t t o on, p a i t s i k a l k k i e n työ­tätekevien,
myöskta k a i k k i e n sorret­t
u j e n kansojen j a kansallisuuksien
r e h e l l i n e n jai .vilpitön ystävä ja
päättävä puolustaja, siksi se pitäisi
t u h o t a . Siksi käy E n g l a n t i sotava­r
u s t e l u j a etunenässä.
Mansfeldin lakko
M a n s i e l d t a teoUlsuuskapitalistien
y r i t y k s e e n a l e n t a a palkkoja 15 p r o ­s
e n t i l l a vastasivat M a n s f e l d i n työ­läiset
lakolla. Mansfeldta proleta­r
i a a t i n n y t käymä taistelu on s a ­m
a a s a n k a r i l l i s t a taistelua, jota
käydään työn j a pääoman välillä ei
y k s i n Saksassa, vaan k a i k i s s a E u -
r o p a n suurimmissa teollisuusmaissa.
M o n o p o l i s o i t u n u t pääoma on suo-j
e l u s t i i l l i e n suojaamien t a r i f f i e n n o -
V a r o i t t a v a n a estaierkktaä on t a - j a l l a kyennyt näihin asti pitämään
1(»,00© FYYSILLISEN KULTTUURIN
TYÖNTEKIJÄÄ MAASEDULLE
"10 demaria saat k u u l t a ct yhtään
nempää" ärjäsl isäntä. Se o l i n i in
jyrkkä päätös että E l i s a arvasi ei
s i i h e n parannusta tulevan enää
vaikka pyytäisikin, siksi päätti t y y - j
yä siihen, v a i k k a se lisäsi palvelus­a
i k a a monella kuukaudella.
Isäntä oli taasen hyvillään, k u n
p a l v e l u s a i k a a tuli nata jatketuksi,
eikä n m i p i a n päässyt tyttö livistä­mään
kynsistään k u i n luuli. M u t ta
oli vielä y k s i n i k s i joka olisi pitänyt
v o i t t a — s a a d a suostumaan tyttö j a
E i n o toisiinsa. Mitä hän t e k i s i ? P ö l -
ähyttipä taas mieleen viekas keksm-tö.
j u u r i feuta se oUsi ollut kaapissa
odottamassa t i l a i s u u t t a a n . K e i n o h an
oli ajaa E l i s a epätoivoon. Nota a r ­k
a l u o n t o i s e n iimfiisen kanssa kyllä
pärjää. .
Isäntä v a r t t o i j o n k u n aikaa j a m e ­n
i sitten E l i s a n puheille. O l l e n h y v ta
a l a k i i l o i s e n näkötaen a l o t t i hän p u ­h
e e n huonosta ajasta, mikä on t u ­lossa,
k u n s o t a k t a o n j u u r i alkanut,
j o s t a saa k a n s a kärsiä k a i k i n muo­d
o i n j a työtä e i ole, s o t a a n \-aan.pa-
^ o t e u a n . Jätkää työtöntä k u r k k ii
täällä takaympäristölläkta. palveli­j
a a e i kaxmata pitää kenenkään, o-v
a t kauiHmgissakta panneet p a l v e l i ­j
a t pois- Hänen täytyy myös myy­dä
k a r j a n i t a vähita että pärjää i l ­m
a n p a l v e l i j a a , — "ettäs tiedät j o e -
tukäteen. e t t e i s i n u a s i t t e n enää t a r -
Tänä \-uonna P u n a - a r m e i j a s t a dc.
m o b i l i s o i t u j e n . puna-armeijalaisten
j a punapäälliköiden keskuudesta t u i.
l a a n kouluuttamaan 10.000 f y y s i l lL
sen k u l t t u u r i n työntekijää maaseu­tua
varten. Valmeimuskursseja t u l -
l a a n järjestämään jokaisen rykmen-tta
yhteyteen. Neuvostoliiton F y y s i l -
ILsen k u l t t u u r i n Keskusneuvosto on
a n t a n u t kaikille alaisilleen elimille
määräyksen valvoa, että k u r s s i t k a i k ­k
i a l l a tullaan alkamaan ajallaan.
P a i k a l l i s t e n f y y s i s k u l t t u u r i e l i m i e n on
a n n e t t a v a kurssien järjestäjille käy­tännöllistä
apua.
l o n p o i k a i n elämä kaikissa niissä
mäissä, missä englantllataen pää­oma
on päässyt määrääjäksi. Iso-
B r i t a n n i a n talonpojasta el enään
v o i d a puhua. Englantilaiset k a p i t a ­l
i s t i t ovat Jo a i k o j a sitten hävittä­neet
itsenäisen talonpoikalston. S en
omäi^isuus, "määi"3ä mannut o r i ' r o s -
vottu.
J a niissä E n g l a n n i n siirtomaissa,
missä talonpolkalsto on voinut v i e -
lä jonkun verran säilyttää näen­näistä
itsenäisyyttänsä, on se t a p a h ­t
u n u t väta sikäli mikäli nämät s i l r -
tomaat oyat kyenneet taistelemaan
e n g l a n t i l a i s e n pääoman orjuutusta
vastaan. Missä tämä taistelu E n g ­l
a n n i n k a p i t a l i s m i a vastaan ei ole
o n n i s t u n u t siellä o h talonpojat p a i ­n
e t t u mitä sietämättömimpään or­j
u u t e e n j a mitä kauhelmpaan t a -
oudelliseen kurjuuteen. Brittiläisen
I n t i a n monilukuisen talonpoikalston
k o h t a l o on tässä huutavana esimerk­kinä.
I n t i a n 320 m l l j . asukkaastf
elää v a i n kymmenes osa kaupun­geissa.
S u u r i m m a l l a osalla, m a a l ia
eläjistä on mitä pohjattomin kur­j
u u s j a p o t a a v i n orjuus ainaisena
osanaan.
O i k e a s t a a n el voida puhua tatla-l
a i s e s t a talonpojasta sltaä m e r k i ­tyksessä,
k u i n mitä me t a l o n p o j a l la
ymmärrämme. Intllataen talonpoi­k
a on, s o r r e t t u j a näännytetty maa­o
r j a . Siitä on sanottu, että tämä
t a l o n p o i k a o n oikeastaan v a i n k a r ­t
a n o n o m i s t a j a n j a velkojan hyväk­si
työskentelevä päiväläinen". —
sula ei ole näennäistäkään itse­näisyyttä.
Tämä iKiiväläismääritel-mä
Ueneekta parhaiten oikeaan o-s
u n u t k u n v a i n muistamme, että
s e l l a i s i s s a oloissa elävä "päiyäläi-,
n e n " o n tosiasiassa enemmän orja
k u t a mikään muu j a vielä vieraan
o r j u u t t a j a n orja.
tärkeimpien metalliteollisuustuottel-d
e n hinnat äärimmäisen korketaa.
m u t t a nyt. k r i i s i n ssrventymtaen
m a a i l m a n markktaoilla ja koti­m
a i s t e n m a r k k l n a t a täyttyminen t e ­o
l l i s u u d e n tuotteilla, on saattanut
m o n o p o l i k a p i t a l i s t i e n asettamat me-t
a l l l t e o l l l s u u s t u o t t e l d e n kartellihin-nat
uhanalaiseksi. Ne ovat saaneet
a n k a r a n , i s k u n . O n l u o n n o l l i s t a , et­tä
monopolisoitunut pääoma yrittää
s u o r i t t a a h t a t o j e n alentamisen pää­oman
työpalkkoihta menevän osan
k u s t a n n u k s e l l a — s e n o s a n pienen­tämisellä.
M a n s f e l d i n teollisuuden
h a r j o i t t a j a t a nykyinen yritys (työ­läisten
erolttamtaen Beikerta teh­taista)
on äärimmäista toimenpide,
j o h o n saksalaiset h i i l i - j a r a u t a r u h -
t i n a a t ovat ryhtyneet hyökätessään
työläisiään vastaan työväenluokan
e l t a t a s o n alentamiseksi.
S a k s a n luoteisen teollisuusalueen
k o n f U k t i n johdosta määrätty halti-tuksen
sovittelukomitea on tehnyt
ehdotuksen, jonka mukaan 230 t u ­h
a n n e l t a kaivostyöläiseltä t u l t a i s im
a l e n t a m a a n palkat keskimäärin 10
p r o s e n t i l l a j a työviikko määrättäi­s
i i n 57-timtIseksi. Tämän mukaan
t u l i s i työpäivä olemaan 9 l i 2 t u n t i -
nen. Nata o l l e n tulee lakkoon ve­detyksi
Saksan ^pnrfetariaatta mil­joonaiset
joukot, sinä k a p i t a l i s t i e n 'kädellä
töin
moli
Jee.
t e lu
K
suui
seer
paU
2
tunc
söä
too
esiti
T e i t
Ien
K
ensi
yleis
I i l l e ,
pyyt
sami
H(
s u t t j
(sad
sen
K i
tässE
nen
non
yaak
kiä
pahti
voidj
e s i t ti
ilme(
keasi
huon
tumn
lannt
ei pjj
väikk
sen 1
3.
meet
on \
väittä
syvät
fnina,
neteit
lämm
mitä
me 1
maan
tuskai
hoa, 1
me vi
Mu
ole sa
n m e i t
sesti i
t y y )
p e t t yr
n i in
seemir
säisesi
me.
h y v in
teessä
dyksiä
4.
kevät
askelei
toiset
kumatt
o n y le
vasta-a
p i l a ta
eivät
kanssa,
tä v aa
ainoatc
liikettä
n i i n vi
pidettä
L i i k k e i
via, ett
maa, \
yhtenä:
.Vart
m i i t e n ,
nyökkä
saa t u l
J os
k i r j a s t j
alhaalla
liä nos
t a v a p
K i r j a a
hyökkäys koskee teollisuuden kaik­kia
pääaloja.
E i ole epäilystäkään siitä, etteikö
E n g l a n t i . R a n s k a , Belgia, y.m. k a ­p
i t a l i s t i s e t teollisuusmaat t u l i s i seu­r
a a m a a n Saksan k a p i t a l i s t i e n jälkiä
k a r t e l l i h t a t o j e n alentamisessa. Tä­män
vuoksi o n k i n M a n s f e l d i n . t a ­p
a h t u m i l l a erikoisen suuri merkitys
koko k a p i t a l i s t i s e n Europan mcHil-n
i i l j o o n a i s e l l e puoletarlaatille. Viime
päivtaä solmittu sopimus kolmen
s u u r i m m a n k o n s e r n i n (Saksan, E n g -
N y k y a j a n tatialaisen päiväläistä- lännin j a ' B e l g i a n ) välillä, joka on
N E U V O S T O L I I T O N K U N N I A -
M E R K I T J A N I I D E N T U O T ­T
A M A T E D UT
N e u v o s t o l i i t o n T p K K : n Puhe-l
o n p o j a n tarina on l y h y t j a selvä.
E n g l a n t i l a i s e n sotalaivan mukana
t u l i e n g l a n t l l a t a e n lähetyssaamaaja.
Tämän kintereUlä seurasi englanti­l
a i n e n k a p i t a l i s t i . Ne o l i v a t kak­soissisarukset.
Edellmen valmisti
tietä jälkimäiselle. Pappi v a l l o i t ti
t a l o n p o j a n mielen j a n u k u t t i heitä,
k a p i t a l i s m i ryösti heiltä maat. Eng­l
a n t l l a t a e n ballitusmahtl loi sisäi.
sen " l a i l l i s e n järjestyksen", s.o. v a h ­v
a n , s o t i l a s - j a p o l i i s l v a l l a n , v a l k o i ­sen
rodun kapitalistisen pakkoval­lan.
Näin oli itsenäisen i n t i a l a i s en
t a l o n p o j a n viimeinen virsi veisattu
N a t a oUvat k r i s t i l l i s y y s j a europalai-n
e n " k u l t t u u r i " "onnellistuttaneet"
m t i a l a i s t a maanraatajaa.
T a v a t t o m a n nopeasti e n g l a n t i l a i -
n i r n komento rosvoaa talonpojan
tähdätty A m e r i k a n metallikapitaUs-t
e j a j a n i i d e n pyrkimyksiä vastaan,
t a r k o i t t a a s a m a l l a hyökkäystä työ­väenluokan
e l i n e h t o j a vaataan koko
Europassa.
B t a n a n ' k a p i t a l i s t i e n raivoisan
hyökkäyksen kanssa kasvaa työvä­estön
vallankumouksellinen mieliala
j a taisteluhalu. j o k a tulee lakaise­maan
mätänevän kapitaUsmm pois
m a a n k a m a r a l t a .
miehistö on pj-ytänyt k a i k k i e n p a i - elämää. K u n m a a n a t a ryöstetään
k a l l i s l c h t i e n j u l k a i s e m a n s e u r a a v a n i t a l o n p o j a l t a , eikä sillä ole s i v u a n -
t i e d o t u k s e n : "'"^^ v- , - T . . . f„
N e u v o s t o l i i t o n T p K K : n ja
K K K : n päätöksellä huhtik. 30
päivältä 1930 o n v a h v i s t e t t u y l e i ­n
e n l a k i N e u v o s t o l i i t o n k u n n i a m e r ­keistä,
j o n k a mukaan näillä p a l ­k
i t u t saavat j o u k o n e r i k o i s i a e t u ja
j a h e l p o t u k s i a . Nämä edut j a h e l ­p
o t u k s e t ovat Neuvostoliiton T p -
s i o t a , millä korvata yhä lL<wiänty-väa
m a a n . p u u t e t t a on luonnollista,
että. t a o n l p o j a n elämä käy päivä
päivältä yhä sietämättömämmäksi
M u t t a -yaikka eaglantaataen ros-vokomento
näta^ hävittää talonpoi-kaistaJouden
tuotannon perusehdot
ei se vähimmässäkään määrässä p y ­ri
vähentämään t a l o n p o j a n yhteis-
K K : n Puhemiehistön päätöksellä j k u n n a l U s i a - ja vuokrarasituksia,
u l o t e t t u myöskin niitä k o s k e v i k s i . E n g l a n t i l a i s e t kiskovat verotaa ää-j
o t l a r ovat saaneet vallankumouk-jrettömät rahasummat j a kartanon-s
e U i s i a kunnia-aseita, m i h i n on
k i i n n i t e t t y " P u n a i s e n L i p u n " k u n ­n
i a m e r k k i . K a i k k i e n näiden e t u j en
j a helpotusten saajat n a u t t i v at
s e u r a a v a s s a järjestyksessä:
1. J o k a i n e n knnninmcrkiDä p a l -
o m i s t a j a t vaativat yhä korkeammat
vuokramaksut talonpojilta rosvoa-ma-
staan maasta. Seurauksena on
t a l o n p o j a n joutununen yhä s u u r e m -
p i t a velkoihta. joka muutota on
kapitaUstJsföta riistosta johtuva y-v
i i a - k u n - l ^ n f t i s i - tulee- maksefeidC' ^kittit saa m henkilökohtai-.teinen Hmiä- Jcailösss^ k a p i t a l i s t i s i s sa
Ohjeita lausujille
1. L a u s u j a n t u l o yleisön eiteep
m e r k i t s e e paljoa enemmän kuin
mitä s i v u l t a katsoen aluksi h u o -
maammekaan. Tulo yleisön eteen
a n t a a ensimmäisen vaikutuksen
l a u s u j a s t a j a siitä monesti riippuu
myös yleisön suhtautuminen esit­täjään.
L a u s u j a n o n t u l t a v a e s i l l e reip­p
a a s t i j a r o h k e a s t i . Yleisö tuntee
s i l l o i n jo e n n e n esitystä lausujaa
k o h t a a n m i e l e n k i i n t o a . V a r m a t j a
j o u s t a v a t a s k e l e e t t e m p a a v a t y l e i ­sön
m u k a a n . MuSuu m i e l e e n i eräs
t a p a u s . J u h l a s s a e s i i n t y i yleisölle
t u n t e m a t o n , nuori l a u s u j a . K n n .
hän a s t u i l a v a l l e , r e i p p a a n a j a . i l o i ­sena,
k u u l i n t a k a n a n i äänen k u i s ­k
a a v a n : "Siinäpä r e i p a s m i e s " . J a
sitä samaa a j a t t e l i v a t varmasti
m a u t k i n k u u l i j a t.
L i i k k e e t eivät s a a o l l a k a n k e i ta
eivätkä k u l m i k k a i t a . Yleisön silmä
e t s i i s u l a v n n t t a j a j o o s t a v o u t t ».
M u t t a — h u o m a t k a a — l a n s a i aa
o n a l a n p e r i n esusnjnttärä T U t i ö^
vaserom
lepää ai
täisi es
v m , et
seurata
5. K
net peli
i n i i n .
niinhy\T
kin. Jo
masta y
seemme
toon. 1
tunnerar
seksi.
Kat?e
sillä se '
tä silraiJ
tä sielu
lamrae h
l i i k a a ,
me paik
flausk
tekee, j
joskus :
selle.
kiertyä
6. Ku
pettänee:
heti tule
me. V i ii
v i i v y t t i vi
yleisö vä
sestä t od
S i t t en
s e n k um
on, saan
loppu mis(
o l l u t hu
kutkuttaa
marrukse
h e t i esit
hymy ht
o l l a teenr
ta ei m
h e i t t o .
snsT
644 LI
l
P A R T U R I