Vapaus, December 13, 1926

              —• •'" .• "-- W m^- "-II' — — g - — — . 1 — "—'-'•.#F,y . — r - ^ ' ^ . '-
TAPAUS
C s n a d m snoxnalalsen ty&Taestön ainoa aänenlraiuia^a,
ffiaesty^ SadbnryBsa, Ont., maanantaina, IteskrnJkkona
i» pojantatna.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V A A R A .
Registered at tbe Post Office Department, Ottawa,
eecond class matter.
V A P A U S (Liberty)
Tbe only organ o f F i n n i s h VTorkers i n Canada. P a b -
liabed i n Sodbory, Ont., every Monday, Wednesday
ada Friday,
ILMOTUSHmNAT V A P A U D E S S A ? ~
Näimäilmotolcset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonmeno ilmotnkset 60c palstatuuma.
NimehmäotosOmotnkset 50c k e r t a , $1.00 3 kertaa.
Syhtymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KtioIemanUmotolcBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoalanseelta tai mnistovärsyltä.
' ^ osoteilmotukset SOe kerta, $1.00
kolme kertaa.
; TUapäisilmottaJien j a ilmotusakenttuanen on, vaa-dittaMsa,
lähetettävä ilmotushinta etqkäteen.
' - General advertising ratea 75c per c o l . inch. M i -
nimam chazge f o r s i n ; ^ ' insertion 75c. The Vapaus
iii the b e s t a d v e r t i f i i n g medium- among the F i n n i sh
Feople i n XTanada. ; • ' : • • • • . .- •
T I L A t J S H I N N A T :
Cänadaan yksi Vk: $4:00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 j a y k s i kk. 76c.
'Slidysvaltoibin Jä Suomeen^ y k s i vk. $5.60, puoh vk.
$a,Cd j a . kolme kk. $1.76. . ^ „ <
''^'^Klattksiä, joita e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
- p a i t s i asiamicBt^n j o j l l a on takaukset. •
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty, B l d g L o m e
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 6 9 , Sndbnry, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
' konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina j a
' perjantain lehteen tpystaina kello 12 päivällä.
Kiinan maxinkamara polttaa impe-lialistien
jalkapolyia
^ «Kriisi Kiinassa», kirjotlaa «Timesfe-lehden brittilai-
-nen kirjeenvaihtaja, «on vaikein sitten boksarikapinan.»
Vaikein tietenkin länsimaiselle imperialismille, vastaa
tuohon puolueemme pää-äänenkaimättaja. Kantonin,
: kansallisvaUankumotiJEsellisten joukot^^^^^; j voittoi­saa
etenemistään. Pekingin hallitus on pelkkä varjo.
: Ammattiyhdistys^ike^^^^H näin' tiedotetaan, «jär-jestyy
venäläisen mallin» mukaan j a imperialistit ja
lähetystyöntekijät ovat huolissaan, jopa aivan ilottomia
. j a kenties unettomiakin. He näkevät Kiinan 'luonnon-
Vrikkauksien, k u l l a n , r a u d a n , ' y . m . luisuvan kä-isistään.^^^
- I ^ he/tulevat
menettämään «toimensa» siinä tapauksessa, että britti­läiset
° j a . muut ulkomaiset riistäjät häädetään maasta.
O Heidän taholtaan kuuluu sekä hammasten kiristystä
€ttä' itkua j a vaiitusUi; Imperialistisissa piireissä tietää
(jokainen, mitä kiinalaiset haluava}. Kiinalaiset halua-vvat
«erikoisten 'alueoikeuk^
luavat kansallista itsenäisyyttä; he haluavat tehdä l o -
:J pun Kiinan asteittaisesta j akami^esta afrikalaiseen mäl-
-:^>liin,' jota jakamista. länsimat ovat suorittaneet ja mie-
' jellään jatkaisivat. ^ Mutta nämä,vaatimukset o^vat^^juuri
«•ney mihin länsimaiset.;inilitaristit^kie^
'^maäta. ,
i- Tilanne tu siis käymään yhä vaikeammaksi Eng-
^^:]annille yhtenä Kiinan pääasiallisimmbta-
>;; Kiinalaiset •osattavat itsensä kykeneviksi j ärjestäyty-
>jnään:;8ellaiseen känsaUisval^
; tiseeh joiildcopuolueeseen kiiin kuomintang-puolue. He
covat kyenneet'järjestämään anneian, jonka moraali o
melkein yhtä hyvä,kuin Neuvostoliiton punaisen ar-
: nfbian. Kiinalaiset: työläiset j a talonpojat järjestyvät
;r omiin ammatti- y.m. liittoihinsa. Lopuksi lausuu lai­naamamme
'lehti;, ja aivan oikein, että imperialisteille
tulee tilanne Kiinassa vielä käymään niin vaikeaksi,
eitä heidät kimpsuineen kompsuineen potkaistaan ulos
maasta.
tditavänaän maansa vapauttaminen ulkopiaalalsisxa riis-tajbtä
j a sortajista.
Englannin ulkomfia-asiain viraston sanotaan odotta­van
selvyyttä siitä, minkälainen voimatekijä.kansallis-vallankumouksellisesta
hallituksesta Kiinassa todella
kehittyy, j a se voinee ennen pitkää saada t i l a i s e n «sel­vyyden
», että sille on annettava kunniallinen tunnus­tus
ilman ehtoja. ^ ^ ,
Erään conadalaisen lehden Lontoon-kirjeenvaihtaja
tekee suuren numeron siitä seikasta, että Englannin u i -
komaa-asiain virasto ei ole ottanut kuuleviin korviinsa
läheskään kaikkia niistä V painostuksista j a valituksista,
joita sille on Kiinassa olevien brittiläisten kauppiaitten
y.m. etuili jäin toimesta viimeisten kahden vuoden, kul
luessa lähetetty. Kirjeenvaihtajan mukaan eivät näi­den
: selostukset «turvattomuudestaan», valitukset EJig-
' lännin hallituksen ««toimettomuuden» johdosta "ja vaa-
. timukset vaikuttaviin toimenpiteihin ryhtjTnisestä kii­nalaisia
vastaan ole saaneet juuri minkäänlaista huo­miota
ulkomaa-asiain viraston taholla. Sen asemesta
on se jopa pidättynyt kansallisvallankunjouksellisista
puhuessaan käyttämästä niin «häpeällistä»' nimitystä
kuin «punaiset». Tuonlaista ylistelyä lukiessa tulee
väkistcnkin mieleen vielä verrattain tuoressa muistissa
. oleva Yansjanin verilöyly, minkä barbaarisuulta ja
epäinhimillisy>-llä kiinalaiset tuskin, tulevat aivan heti
unohtamaan. Brittiläiset sotalaivat pommittivat tuota
suojclematonta ja linnottamatonta kaupunkia kolme
'tuntia sillä seurauksella, että y l i vibisataa ihmistä sai
surmansa ja tuhannen haavottui, lähes kaksituhatta tu­loa
ja kaikkiaan noin kymmenen miljoonan dollarin
arvosta omaisuutta tuhoutui.
, Englantilaisen «Kiinan . yhdistyksen» puheenjohtaja
- L . N. Lcefe ehdottaa, että Englannin hallituksen tulisi
ilmottaa ' «kontonilaiselle» hallitukselle, että imperia*
listivallat tulisivat tunnustamaan sen niin pian, kun se
on palauttanut «järjestyksen» ja tehnyt lopun kaikista
lak<^isla j a boikoteista ulkomaalaisia vastaan sillä alu­eella,
«mitä se väittää hallitsevansa». Tuo ehdotus
voi olla imperialistien mielestä «parempi» kuin ehdo­tus
sodan julistamisesta' kantonilaisia vastaan, kuten
heidän kynäniekkansa sanoo, mutUl sen mukaisesta
«ilmottamisesta» tuskin voitanee mitään/hyötyä. Herra
'näyttää unohtavan, että kiinalaiset .olisivat saaneet tuon-laisia
kauppoja Pekingin taantumuksellisen hallituksen
j a imiperialististen valtojen kätyreinä toimivien sota-
Icenraalien vallan alaisuudessa ollenkin; nehän eivät ole
sietäneet ulkomaalabia riistäjiä vastaan tähdättyjä lak­koja
ja boikotteja; hän unohtaa, että Kiinan kansallis-ralldhkujnfouksellisella
liikkeellä on pääasiallisimpana
Brittiläisen valtakunnani konfe­renssista
mikä on juuri ollut koolla Lontoossa — kirjotetaan
eräässä toverilehdessä, että se o l i merkillepantava kor
kous. Siihen ottivat osaa valtakunnan dominioitten
edustajat, edustaen siellä kaildci edustamainsa maitten
pyrkimj^iä. Konferenssin päätökset, jotka koskevat
dominoille myönnettyjä myönnytyksiä, ovat luonnolli
sesti vain tämän suuren valtakunnan taloudellisen ha'
jaantumisprosessin poliittista heijastusta^
Suurbritannian pääminbteri koetti tehdä parhaansa
saadakseen suhteita. yhtenäiseen ja ehjyyttä osottavaan
uomaan. Myönnytyksiä tehtiin dominioille. Ja nämä
myönnytykset silattiin juiysuutam-afnnetuissa lau­sunnoissa
— korusanoilla, että valtakunta on nyt ehe-ämpi
j a yhtenäisempi kuin se on koskaan ollut. Sellai­nen
silotteleminen on luonnollisesti tarpeellista.
Konferenssi päätti, että jokaisella dominiolla on nyt
oikeus itse lähettää lähettiläänsä ulkomaille, perustaa
omat konsulilaitoksensa, tehdä itse kauppa- j a . diplo­maattiset
sopimuksensa. Dominioitten tulee vain tun­nustaa
kuningas yleiseksi «valtakuntain» Hiton pääksi.
Intia jätettiin syrjään näistä oikeuksista. Brittiläinen
imperialismi käsittää, että Intia on pidettävä entisessä
orj uusasemassaan.
Nykyisen tilanteen vallitessa ovat brittiläinen impe­rialismi
j a sen kouluuntuneet valtiomiehet katsoneet
välttämättömäksi tämän menettelyn; Sillä tavalla, ken­ties,
niin he ajattelevat, voidaan vielä pitää voimia
)riUiläisen imperialismin takana edessä olevia kamp-
)ailuja varten.. Tällainen välttämättömyys se on tämän
taktiikan sanellut. (
Toiselta puolen jännittää sama keskusms&ti yoimansa
a keinonsa provo^oidakseen hajaannusta vastassaan
olevien vastustajainsake^uudessa^ toisten imperialis­tisten
valtain kesken, jotta se voisi sameassa vedessä
vielä nuottaa vetää — j a korjata sopivalla vedolla sen,
mitä tässä nyt on täytynyt luovuttaa.
Sama mahti on myös kiinteässä toimessa voimien'
ärjestämisessä^ Neuvostoliittoa vastaan. Sillä se tietää,
että työväenvallan pelkkä olemassaolo on vaarana sen
omassa sisäisessä elämässäkin. Onhan suurlakko ja
liilenkaivajain lakko tästä'antanut oman gDpetuksensa.
Brittiläinen maailmanvalta elää historiansa kohta-okkaitten
hetkien aatossa.Sen valtaherrat tuntevat
ämän. Se spikka saattaa manata ne raivoisaan ryrmäk-toon;
.missä ne: ovat valmiit panemaan rankaisevan pa­noksen
yhden kortin varaan, lausutaan lehdessä.
1 w. cl&en ilselirili^
Kirj. Väinö Pelto (Kortti n:o.i235,723)
(Indastrialuti.
(Jatkoa)
J6btmjaky»ymy»
kieltäytynyt jnlkaisenuuU)
Edellä käsiteltyjä aidoita olen
omalla vaatimsfttomalla tavalla pen­konut,
osottaakseni, että L W . . W 3 i
hajaannukseen ovat järjestömme
v i r k a i l i j a t olleet pääsyyllisiä, samoin
yleensä koko I. W. W : n heikenty­miseen.
Me olemme aina syyttäneet kom­munisteja
'siitä, että he pyrkivät L
W. W:n johtoon. Tässä j o h l a j a -
pelossa me olemme kokonaan unoh­taneet
omat virkailijamme. .Eikö­hän
kaiken tämän sekan^elskan jäl­keen
olisi sittenkin ollut parempi,
että kommunistit olisivat olleet L
W., W : n johdossa, koska> me emme.
itse kykene omia asioitamme järjes­tämään
j a järjestöämme johtamaan?
Olisivatkohan asiat silloin näin huo­nolla
kannalla? ^•T:''.-/.
Johtaj/dtytymylueMS meidin, i.
w. w:laisten heikoin puoli onkih
juuri siinS, että teorioMk emme tun­nusta
johtajbtea ja kay tSnnoaaa
olemme -a^ kulkemaan johtajien
talutusnuoraMa.
Tämän todistavat vuoden 1924
rettelöt päämajassa. Jäsenistön kes^
kuudessa «i löytynyt suurempaa
kahnausta. Mutta kun paiiraajasta
vakivallalk ajettiin «poi« toimeen­panevan
komitean viili jiUentä ja
pari kolme Jai päämajaan, juoksi
suuri osa jäsenistöä toimeenpanevan
komitean jäsenien perässä ja .ja­kaantui
kakteen toisilleen vastakkai-
Kommunisteilla menestystä Saksin
kunnallisvaaleissa
Erään toverilehtemme mukaan 01^ kommunisteilla ol­lut
vielä huomattavampaa menestystä juuri toimit^uissa
kunnallisvaaleissa kuin äskeisissä maapäivävaaleissa.
Melkein kaikkialla on heidän saamansa äänimäärä yhtä
suuri tai suurempi kuin •' v. 1924 j a useissa työväen-piireissä
ovat kommunistit voimakkain ryhmä. > Leip-;^^
zigissä ja Dresdenissä valittiin kommunistis-sosialide-mokraattinen
enemmistö ja työväki sai enemmistön a i ­nakin
kahdessatoista kunnassa. Kommunistien ääni­määrä
kohosi kuukausi sitten toimitetuista maapäivä-vaaleista
Dresdenissä, V missä he saivat 10 paikkaa,
6,500:11a, Chemnitzissä, missä he saivat 14 paikkaa,
2,500:Ila ja teki nyt 38,631, Leipzigissä, missä he myös
saivat 14 paikkaa, 64,488:sta 68,832 Janeen, Zvvickaus-sa
2,500:11a, Plauenissa, missä he saivat 2 paikkaa l i ­sää,
niinikään 2,000:11a. Kahdessa teollisuuskeskuk­sessa,
nim. Heidenaussa j a Schwachnitzissa, saivat kom­munistit
kaikkein korkeimman äänimäärän ja kohotti­vat
he paikkalukuansa niissä 6:sta 9^ja 4:stä 7.
Vanhojen porvarillisten puolueiden kerrotaan seri
sijaan kaikkialla kärsineen suuria tappioita ja menettä­neen
puolet entisestä äänimäärästään.
Saksin maapäivävaaleissa kohosi konununistiedusta-jien
luku lOrstä 14 j a sosialidemokraattien luku aleni
40:stä 31. «Se tosiasia, että kommunistit kuitenkin
saivat vain neljännenosan sos.-demien menettämistä
äänistä, Jälellä olevan kolmen neljäsosan.tullessa annet­tua
osaksi «vanhalle sosialidemokraattiselle puolueelle»
ja osaksi porvareille, merkitsee sitä, että kommunisti-päolueen
on entistään suuremmalla energialla jatketta­va
työtään työläisjoukkojen ja varsinkin pikkuporvaril­lisen
aineksen keskuudessa kaupungeissa ja maalla»,
kirjottaa saksalainen puoluetoveri Pai^l Dietrich: <ln-prekorrissa
».
• . • " .. — — • ;
Canadan kaivostyöläisten liitolle
perustehan uusia osastoja
Edmontonista tullut tieto kertoo Canadan kaivostvö-
Iäisten liiton presidentti Wheatleyn j a varapresidentti
Stokalukin perustaneen liitolle kolme uutta osastoa
Drumhellerissä; llusia osastoja aiotaan Wheatleyn ja
sihteeri L . C. Smithin toimesta perustaa näinä päivinä
Midwest-, Atlas- j a Elgin-kaivöksille. Drumheller-laakson
työläiset käsittävät, että olosuhteet eiyät ole
milloinkaan olleet huonommat kuin ne^ovat nykyään^
ja että järjestäytyminen on välttämätöntä, jos mielitään
voittaa takaisin menetetyt saavutukset Sama tieto ker­too
liiton presidentti Wheatleyn kaivosten omistaja
Vallancen kanssa keskustellessaan korostaneen sitä tosi­asiaa,
että kaivostyöläisten liitto ei ole kommunistinen
järjestö. :
seen leiriin. -— Kumpikin leiri seu­rasi
johtajiaan.
K i ^ o t t a j a n mielipide on, että lyo-vaenj[
ärjesto ei voi tulla toimeen i l ­man
johtajistoa. Jäsenistön valitse­mat
virkailijat j a toimintäkykyisem-mät
jäsenet on tunnustettava johta­jistoksi.
Mutta he muodostavat joh­don
jäsenistön valtuuttamina ja toi­mivat
johdossa jäsenistön vaatimus­ten
mukaisesti ja niin kauan kuin
jäsenistö heidän sallii olla Johdossa.
Se ei ole • yksilöiden ; johtoa joukko­jen
ylitse, vaan valtuutetun * .vähem­mistön
johtoa enemmistön yli vii­meksimainitun
omalla suostumuk­sella.
, Silloin, kun uskotetaan j ä ­senistölle,
että johtajistoa ei ole j a
sellainen . kuitenkin on, ;jäa. johta­jisto,
vaille silmiillapitoa ja voi me­netellä
paljoa omaval^aisemmin l^uin
tunnustettu johtajisto, jota koko jä­senistö
tietää pitää silmällä.
Työväenliikkeen historia voi esit-^
tää m^nta tapzfusta, joissa johtajisto
on pettänyt joukot. Mutta työväen­liikkeen
historia el myöskään voi
esittää järjestöä, joka olisi voinut
menestyksellisesti toimia' ilman joh­toa.
Tapahtumat 'I. 'W. W:ssä myösr
k i n puhuvat väitteen puolesta, että
joukkojen tahtoa noudattavaa, tun­nustettua
johtoa tarvitaan.
Toimitsija-vastainen henki
Meidän agitatsionillamme, että L
W. W. e i tarvitse johtajia on ollut
se äärimäinen j a turmiollinen vai­kutus,
että jäsenistö suuressa mää­r
i n katselee karsaalla silmällä toi­mitsijoitaan,
ikäänkuin epäillen, et­tä
toimitsijat sittenkin ovat johta­j
i a . Toimitsijoita myöskin pidetään
jonkunlaisina joukkojen kustannuk-
,sella ''paremmille" päiville päässei­nä.
Seurauksena on ollut, että j o ­kapäiväisessä
järjestötoiminnassa,
kokouksissa y.m. liian yleisesti i l ­man
aihetta hyökätään toimitsijoita
vastaan. Jäsenistön j a tpimitsijain
välille siten hiljalleen kasvaa gon?
kunlain<>n juopa. Asiat eivät siis
tässä suhteessa ole paljoakaan pa­remmalla
kannalla kuin on A . ..F, of
L.-liitossa, jossa mainitunlainen juo­pa
löytyy siksi, kun virkaiVijat ovat
kallispalkkaisia, useinkin : joukkojen
tahdon yläpuolella olevia johtajia.
Tämän kirjottuja on nelisen vuot­ta
työskennellyt '/Industrialistin"
toimituksessa j a luulen- koko hyvin
tietäväni jäsenistön j a toimitsijain
kainen järjestötehtävä voidaan suo­rittaa
vähän jiaremmin- t a i hnonomr
mip, ilman että jäsenistö sitä tar*
kalleen hnomaisL - ^
Tämän yhteydessä on h i i n nn teh­tävä
sellainen huomautus, että- ax-:
vostellessani toimitsijoitamme, en
ole ^lavtarkottanut, että kmhki t o i^
mitsijamme hajaannuksen aikana,-
ennen j a jälkeen sen olisi'vat olleet
l u r j u k s i a . E i missään tapauksessaJ
Heidän joukossaan on .ollut paljpn:
sellaisiakin, j o i h in ei voi^a moitteita
kohdistaa. Muuten, mainittakoon,
että' järjestömme nykyisissä: i o i i n i t/
sijoissa' ei ö le montakaan niistä, 'jot­ka
vehkeilyllään a'vnstivat .järjes­tömme
hajaantumista. • JoTcö"" v i i -
meksimainituisiay o n : lähtenj^ ~1iuvi:<
matkalle' Enropaan, toinen .ostanut
f a r m i n j.n.e. suoritettuaan' hajotus-työnsä
- r r johon k a i n t a l i ^ i t . ulko­puolisilla
hyökkäyksillä' eivät kyen»
neet — ovat monet hajotusm^tarit
siirtyneet paremmilla metsästys­maille.
' '
I. W. W:nu udelil een : rakentamini!e n
Jokaiselle lienee sel'vä vasia, että
Yhdysvalloissa ; ja^ Ganadassa. e i ^ole
t i l a a kahdelle 1.7^., W : l l e . Hajaan­nuksen
jälkeen iij. VliVf. ole .-ky­ennyt
lakkotaisteluihiuj joten kah­den
1. W ; : W : n mahdottomuus bn
käynsrt selville I . W. , W : n varsinai­sessa
tehtävässä, työn j a pääoman
välisessä taistelussa. Kirjotta j a ei
ole. ensinkään epätoivoinen, uudel­leen
yhtymisen suhteen. Luokka­taistelu
vielä pakottaa kokoamaan
hajaantuneet I. . W . W : n voimat;
Työläiset kokoavat j a uudelleen > a»
kentavat sen, minkä vehkeilijät ovat
hävittäneet. En^simainen lakkotais-telu
vetää kahteen ryhmään jakau­tuneen
jäsenistön yhteen —• j a s i l ­loin
kummassakin ryhmässä vede­tään
konnat tilille. Sanalla ''soli­daarisuus"
on silloin entinen tehon­sa
palkkatyöläisiin. /
Kahden ryhmän yhdistymistä vai-,
keuttaa suuresti kummankin ryh­män
lapselliselta tuntuva väite, että
vastakkaisella ryhmällä ei ole k a n ­nattajia
eikä toimintaa j u u r i nimek­sikään.
Olen ollut tilaisuudessa tut­kimaan
: kummankin • puolen teölli-suusunioiden
raportteja j a v tullut
siihen varmaan ajatukseen, että o n
vaikea sanoa, kummassa ryhmässä
I. W., W:ssä, vaiko H . - I . W . W:s-l
i a n jutun yhteydessä 'tuomituista
oii-^^kuaä kääntynyt EFätätila-L W .
W A i : puoleUe, yksi on X W. Wnj
kannalla ja yksi esiintyy n . s . p u a -
Ine^ttomana
:<Tätij^ kun olemme saaneet jon­kunlaisen
selvyyden siltä, että kum­mallakin
ryhmällä on merkitsevässä
sä — - o n enempi jäseniä j a t o i m i n ta
voimakkaampaa. I. • W-\W. k i r j a i -
mallisesti sanoen, toimii entisillä
raunioillaan. . Sille on vähentynyt
jäsenmäärä jäljellä melkein kaikki­alla,
missä jäseniä )(>li ennen hajaan­nustakin.
Mutta erittäinkin länsi-valtioissa,
Mainessa j a itä-Ontarios­sa
on sen jäsenmäärä vähentynyt
paljon. 'MofniTa seuduilla ovat vain
rippeet' jäljellä. Teollifeuusunioiden
kassojen tyhjyys j a päämajan - t i u k ­ka
rahapula on jäsenmääicän. vähen­tymisestä
varmimpana todistuksena.
Hätäj;ila I. W. W:llä on eniten
jäseniä äärimäisessä lännessä jr.
idässä, M a i n e , o n melkein kokonaan
heidän hallussaan, mikäli ^teollisuus-unionistien
toiminta on kysymyk­sessä.
Canadassa ei 'I. "VV. ,W:llä
ole toimintaa juuri nimeksikään
muualla kuin xOntariossa; t o r t A r t ­hurin
j a Sault Ste. M a r i e n seuduilla!
Muut I. W . W :n entiset alueet itä-
Ontariossa ovat H.-I. W . W : n ha­lussa
j a onkin siellä"ro'wanilaisilla"
melkoisen vilkas toiminta.
Luokkasotavangit
Luokkasotavangien mielipide ;luon-nollisesti
meille merkitsee, paljon.
iie ovat työläisfovereita, jotka; yuo-den'
toisensa: jälkeen ovat viruneet
vankiloissa työväenluokan, teolli-suusunionisminasian'^
puolesta. I.
'W. W : n luokkasotavankienkin k e ^
kuude^a on hajaannus tehnyt työ­tään.
Osa on kääntynyt H.-I. -TV.
TV:n, puolelle, osa on I . W.' W m
kannalla j a psa esiintyy puolueet-määrässä
'kannataste, r:toiminta^ ja
jäseniä; n i i n voimme harkita, miten
sovinto olisi mahdollinen
"^Canadassa tätä kirjottaessa par­haillaan-
käynnissä öleva metsätyö-
Iäisten lakko on parhaimpana todis­tuksena
siitä, että erilaisilla mieli
•pitejllä 'vamstetnt palkkatyöläiset
unhottavat. ^.mielipide-cröävaisnuten-s
a ja< lyövät veljenkättä silloin k un
pn -kysymyksessä taistelu leivästl^
työnantajia vastaan. . Järjestö-usko­vaisten
periaatekiihkoilu lankeaa
silloin kivikkoon. .
Kuten tiedetään, käyvät Ontarios-^:
sa. I . W. W m' jäsenet lakkötais^lua
rinnan, kommimistipuoluettä kannat*
tavien Lumber Workers of Canada
nimisen järjestön jäsenien kanssa.
Kummankin järjestön kortti -'^ni
tasa-arvoinen kaikissa lakkotoimin­noissa.
,, Ensi askeleena olisi i l . W. W : n j a
H . - I . W. W : n jäsenien välUlä otet-tava
nyt "luokkataistelu-rauhan"tai­kana
käytäntöön: sama menetelmä.
Kummankin ryhmän olisi tunnustet­tava
toistensa jäsenkortit tasa-arvoi
siksi työmaalla j a ulkopuolella työ-maan.
• ••
Siten ei mitään voitaisi^ menettää,
mutta mahdollisesti hyvinkin paljon
voittaa. Kummankin ryhmän jäse­nistö
pääsisi kosketuksiin toistensa
kanssa. Työmaalla, kokouksissa y.m.
he tulisivat huomaamaan, että ' e i ­väthän,
ne vastakkaisen ryhmän var­sinaiset
jäsenet niin suuria keljuja
olekaan kuin suuntarettelöissä juo­punut
aines on yrittänyt uskottaa.
Jäsenet alkaisivat keskustella suun-takysymyksistä
työmaalla j a yhtei­sissä
kokouksissa j a sitä tietä u u ­delleen
rakentuisi keskinäinen soli­daarisuus.
Täydellistä yhteensulautumista
luultavasti ei tule tapahtumaan vä­hiin
aikoihin, sillä ryhmien välillä
on huomattavia periaate- j a menet-telytapaeroavaisuuksia./
Mutta se
kuitenlcin tulee olemaan lopputulok­sena.
^
J a yhteistoiminta työnantajia vas­taan
olisi mahdollinen j o silloinkin,
kun kumpikin ryhmä tunnx^staisi
toistensa jäsenkortit, vaikka järjes­töt
orgaanisesti olisivatkin toisistaan
erillään. Siis ensimäiseksi yhdisty-mistöimenpiteeksi
olisi saatava j ä ­senkorttien
tunnustaminen.
(Jatk.)
välisen suhteen I. W. W:ssä. Tut-j tomana — surullisina tarkkaillen t i -
kimalla järjestömme yleisten^ kon- i lannetta.
ventsionien pöytäkirjoja, paaeec
niistäkin selville, että toimitsijain
j a jäsenistön välillä ei ennen h a -
jaanustakaan vallinnut sellainen so­lidaarisuus,
joka olisi välttämätön-
.tä j a oleellista I. W.' W:ssä.
Tämä ei tarkota sitä, etteikö toi­mitsijoita
, saisi arvostella heidän
virheistään, tehtäviensä laiminlyön­nistä,
asemansa väärinkäjrtöstä j.n.e.
Päinvastoin. Itsehän tämän k r i t i i k ­k
i n i yhteydessä olen melko suorin
sanoin arvostellut toimitsijoitamme
heidän väärinkäytöksihän. Mutta
toimitsijaa, olipa hän - missä tehtä­vässä
hyvänsä, tulee kohdella t o ­verina,
antaa hänelle tunnustus teh-tä-
viensä tyydyttä'västä suorituksesta
j.n.e., silloin k u n hän s en ansaitsee.
Silloin toimitsija toimii y>itteliääm-min
ja. paremmaDa menestylcsellä.
Muistakaamme, että yleensä ihmi­nen
omaa pariemman työtehon s f l -
l o in k u n hän on työssään k i i n n i t y y ­tyväisin,
hilpein mielin. H c p e i n j o -
San Quentinin vankilassa on k y m ­menen
i . w. w .-Iäistä, luokkasota van­k
i a , jotka ^'rowanilaisten" -viikko­lehdessä,
"Industrial Unionistissa''
ovat julkisesti ilmottaneet, että -he
eivät tule ottamaan 'vastaan Vnin-käänlaista
avustusta Qalif ornian
puolustuskomitealta enempi ' kuin
miltään muultakaan I. , W . W : n a l a i ­selta
orgaanilta. He,selittävät, että
Califo>nian puolustuskomitea e i olo
mitenkään puolueellisesti' (esiintynyt
heitä kohtaan, mutta he —- k y i n -
menen luokkasotavankia — •eivät
halua esiintyä molempien' ryhmien
avustuksen: alaisina j a selittävät ole­vansa
flätätila-I. W. W : n kannalta.
E n katso , sopivaksi ' tässä > mainita
mainitj(nen Inokkasotavankien nimiä^
mutta' ne löj^yvät^ mainitnn selos­tuksen
alta/r -Mainitsen vain, että
W ovat. - k a i k k i vanhimpia jäseniä,
jokaisen ; körttinumeio ollen alle
100,000m.
WaIIa WaUassa olevista, Gentra-
Eeski-Ontarion piirin
yksiköille
Puolueen suomenkielinen järjes­täjä
tov. T . Carlson tulee kiertä­mään
alueella seuraavan matkaoh­jelman
mukaan:
. * Joulukuulla: ,
Long Lake ... ... 15 p.
Vermilion River, Beaver Lake
j a Mond alue . . . . . . 16 j a 17 p.
Elspanola Station .. . . . . 18 p.
Sault Ste. Marie . . . . 19 j a 20 p.
Puolueen Keskuskomiteain j a yk­sikköjen
tulee huolehtia tilaisuuk­sien
järjestämisestä j a ilmoittami­sesta.
.•• • . .
Hän tulee puhumaan kansainväli­sen
: jk tämän maan luokkataistelu-liikkeen
tärkeistä kysymyksistä, ser
ka sclostelemaan uudelleen järjes­tetyn
. puolueemme käytännöllisen
toiminnan edistämist^Puheitten
yhteydessä on järjestettävä niähdol-lisuus
kysymyksille, n i i n että toverit
ja työläiset saavat asianmukaisesti
tietää mitä haluavat.
Toroiiteii im&m
^ Snomalaiset palvdijattaret jirje*.
tfvät toimirttansa nndelieea. Vilise
kevättalvella alkoivat suomalaiset
palvelijattaret ;:3ärjestää omaa itse­näistä
' toimintaa - j a pääsivät alo^-
teessa j o n i i n pitkäMe, että heidän
keskuudessaan o l i palvelijattaiies
osasto j a siinä jäseniä joitakin kymt
meniä. Mutta pian heidän tojndij
tansa kuitenkin herpaantui j a fe.
sän tullen lakkasi kokonaan. Nyt
on kuitenkin-'fntisissä palvelijaua.
rien osaston jäsenissä herännyt t c i .
minnan hain uudelleen j a ovat en­tiset
.. osastoa ^'virkailijat päättäneet
herättää. > suomalaisten palvelijatta­rien
keskuuteen ' toiminnan uudel­leen.
. Ensimäisen kokouksen pitoa 'v4r-ten
ovat he pyytäneet huoneustoa
suomalaisen ^ osaston johtokonn^ta
joulukuun -16 päivän illaksL Siis
ensi torstai-illalla jokainen perhe-palvelija^
päivätyössä oleva, ravin­toloissa
j a - munalla palveleva saa­pukoon
suomalaisen, osaston hao-neustolle
kello kahdeksan illalla. T i .
laisuudessa keskustellaan palvelijat­tarien
osaston; toiminnan uudelleeQ
a l o t t a m i s e ^ , - ^ toimintamuodosta,
varsinaisesta kokoushuoneesta, jä­senmaksun
suuruudesta, koska vii­me
kevännä. määrätty 50 sentin
kuukausimaksu - pidettiin liian suu­rena,
y.mi
I^yt voidaan kokouksessa tarkis­taa,
tuleeko osasto toimeen pienem-pillä
jäsenveroilla. J a jos se huo­mataan
mahdolliseksi, niin älkSön
hilloin osaston jäsenvero' kuukaudes­sa
nousko. IQ senttiä korkeammalle.
Näin selittä^vät ne palvelijattaret,
j o t k a katsovat välttämättömäksi pal-yelijattarien
keskuudessa osastotoi-minnan.
Myös {keskustellaan miten j a mis­sä
muodossa osasto voisi heti toi­mintansa
alkaessa järjestää palve­luspaikkojen
hankintaa, helpottaak­seen
lukuisia vasta Suomesta ja
muualtapäin tulevia paikan hanlBc-nassa
kaupungissa, j o t a eivät vähää­kään
tunne.
kamoin on hänen paikkakunnalla
ollessaan järjestettävä toimikuntier.
y.m. kokouksia. , Ottamalla osaa
puolueen solujen, agit-prop. komite-ain,
naisosastojen, nuorison j a las­ten
kokouksiin, on hänellä tehtä­vänään
neuvotella taktiikasta", j a
tehtävistä, sekä opastaa ' t o v e r e i ta
suunnitelmallisessa järjestämistyös-
3ä, toiminnassa', unioissa "xni. jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain . ko­kouksissa
auttaen korjaamaan heik­kouksia
joj tehostanoaan toverien
työskentelyä. Samalla tiukentaa yh-tcyttä__
keskusorgaanien kanssa ja
terästää yhteydeii lähentämistä tois-kielii*
len työläi<;ten kanssai-»'
Myöskin on toimittava aineelli­sen
avustuksen liankkiitniseksi orga-hiseeraajan
matkaTnn^flnnnksjen
peittämiseksi, /järjestäen iltaman^
tai jossakin muussa - muodossa.
Hänellä tulee myöskin olemaan
puolueen kirjallisuutta myytävänä,
ottaen lehtitilauksia y.m. Kaikesta
Saapukaa siis suomalaiset palveli­jattaret
satalukuisena joukkona tä­hän
teille jokaiselle perin tärkeään
kokoukseen. Kysymyksessä on vain
teidän oma etunne.
Naamiohuvit. Lauantain, joulu­kuun
18 päivän-'illaksi on suomalai­sen
osaston huoneustolle järjestetty
naamiohu'vit, joissa^ jaetaan kolme
rahapalkintoa s aiheesta j a kauneu-*
desta palkintolautakunnan harkin­nan
perusteella. Saapukaapa hyvillä
aiheilla tilaisuuteen, saadaksenne
ensi palkinnon. Mutta varustautn-caa,
sillä kilpailijoita voi ilmestyä
runsaastikin, sillä on jo pitkä aika
-viimeisistä naamiohuveista, joten ai-leita
on ehtinyt useille ilmesty­mään.
Suomalaisen osaston varsinainen
kokous on sunnuntai-iltana 19 päi­vänä
joulukuuta. Saapukaa joukol­l
a kokoukseen j a jokainen suoma­laisen
osaston jäsen huolehtikaa sii­tä,
että tämän kuun viimeiseen päi­vään
suoritatte -vuotuisen suoma­laisen
osaston jäsenveron, joka on
vain viisi senttiä kuukaudelta. Veron
suuruus ^ i siis pitäisi ketään estää
maksujen suorituksesta. Jäsenkir-j
u r i on tavatta-vissa jokaisessa ilta-
•ma- j a kokoustilaisuudessa. — J .
Konsertti. Canadan puolustuslii-to9
paikallisen osaston vuosimuis-tojuhlaa
vietetään t k . 18 p. Alham-fcra-
haalissa. Konseijttinunierojen l i ­säksi
on ohjelmassa voimistelunäyt-teitä
suomalaisilta nais- ja miesvoi-mistelijoilta.
Myöskin on näytelmä
"The Red Saviour". Kaikkien Inok­kasotavankien
vapauttamiseksi tais-televain
odotetaan saapuvan joukol­la.
Kunnallisvaalit on 'täällä tammi­kuun
1 p. Työväenpuolueen keskus-neuvosto
tulee asettamaan ehdok­kaat,
kaikkiin kaupungin virkoihin.
Useita kommunisteja on valtuuston
j a kouluhallinnon ehdokkaina. Lä-hempinä
-vaatimuksina esitti puo­lueemme
m.m., seuraavat, jotka hy­väksyttiin
yhteisen rintaman ohjel­maan:
V
(1)' Harbor Boardin toiminnassa yk­silöitten
aiheuttama . miljoonan dol­larin
tappio o n asetettava heidän
vastuulleen, eikä veronmaksajille.
. (2) Kouluhallinnon taholta on
pyrkimyksenä poistaa alkeisluokka,
sekä on j o qnneltu erikoisilla pääsy-todistuksilla
lasten jäädä pois kou­lusta
j a siten varaten lapsityövoi­maa
työnantajille sadoissa laitoksis­sa.
Työläiset vaativat: (a) alkeis-luokkien
säilyttämistä; (b) köyhille
vanhemmille = aineellisen avustuksen
myöntämistä niin että lapset voi­daan
pitää koulussa; (c) teknilli­sen
-opetuksen .tallaamista kouluiän
jälkeen työnantajain kustannuksella
j a unioitten määrittelemän työajan
«isällä; (d) protesteeraten opetta-harjattavaa
V hävSistysmenettelyä ja
asettuen; ^ opettajafh' • nnion.
mnkslen taakse, • sekä iyaatieri » n i ^
lueeUe.
Toverillisesti,
Kommn^lstlp. org.-konutean.
puolesta,
A . T. BDDLL,' siht.
kautta paDckaänhteitten -jirjesteljStv
(e) nskonnonopetiiksen poistamineflT