Vapaus, July 19, 1926

              Maanantaina, heinak, 19 p:nä~-Moiiday, Joly 19
VAFAtJS
- Canadair snomalaisen ^työväestön ainoa ä ä n e n k a n n a t t a j a ,
ilmesi9y'Sndbnrys8a,0nt.4 maana
j a ' perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. € , N E I L , AEVO V A A R A.
, V A P A U S (Liberty)
The only organ o f F i n n i s h Workers i n Canada. Pab-lished
i n f S a d b u r y / Ottt., every Monday, IVednesday
antf Friday. ,
" Begistered ä t the Post' Office Department, Ottawa,
as second class matter.
, TILAUÖHiNNAT:
Canadaan iyksl vk. ^ $4.00, ptfoli vk. $2.26/ kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 75e.
Yhdysvaltoihin j a Suom^
$3.00 j a kohne kk. $1.75.
Tilauksia, j o i t a ei t e u r a a raha, ei t u l l a l ä h e t t ä m ä än
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
. . G e n e » l : advertising rates 76c per c o l . inch.^ M
. nimum charge vforr single i n s e r t i o n 7 6 c ; . . T h e Vapaus
: i s the best advertising medium among the Finnish
People i n Canada. ' . '
Maanantain Jehteen aiottujen ilmotnsten p i t ä ä olla
{konttorissa lauantaina,^keskiviäcon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina' kello 12 päivällä. : ' -
• i-Vapaudenvkonttori j a toimitus: Liberty B l d g L o m e
Sfc^:'•Pohelin 1038. Postiosoter Bo» 69, Sudbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastatusta ensimaiseen
.kirjeeseenne, kirjottdtEaa uudelleen liikkeenhoitajan p er
Boonallisella nimellä.
J . V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
l^öväen, tulee järjestäylyä vaali-taisteluiin
NyK on > varmaa, että'yleiset'"vaalit tulevat toimi
tettaviksi 'viimeistään ensi syyskuussa. Kumpikin
kapitalistipuolue on jo alkanut vaalikamppailun. - Ai
kaa on vähä menetettäväksi. V Se merkitsee, että työväen
on. lieti ryhdyttävä,'toimeen. . ,
; Me olemme vakuuteltuja siitä, että tarmokkaampi
vaalikamppailu kuin mitä työväestön taholta^-on käyty
menneisyydessä tulee tuottamaan 'tuloksia. /
Meillä'ei ole niin täytelästä vaalitaistelurahastoa
kuin on liberaaleilla ja konservatiivdlla; £i- ole hiram
walkereita lahj ottamassa rahaa työväenpuolueelle —
• ei iväkijuomatehtailijoita^ tai muita Canadan tehtaili-jainliiton
jäseniä. Meillä .ei ole tarjottavana senaat-
*orinpWkkoja ~ ei^
vänä;-i,Mutta meillä on joku määrä taloudellisesti jär­jestyneitä
työläisiä, jotka tulisi mobilisoida poliitti­seen
toimintaan. ' '
' V<:vAmmWiyhdistysten :;il(aupunkineuvos
«memmän kuin pelkkiä.^^^p
osia.kMuluessaan' työväenpuolueen keskusneuvostoihin;
. Ammattiyhdistysläinen, Joka äänestää muita Jcuin työ­väenpuolueen
ehdokkaita ja kaiuiattaa jotakin muuta
kuin työväenpuolueilla, tij^kuröi poliittisesti luokkaan­sa,
"Sama' pitää' paildcansa ammattijärjestöstä: . EUer
ammattijärjestö asetu selvästi kannattamaan -työväen•^|
puoluetta nykyisissä vaaleissa, merkitsee se ^samaa kuin
. kapitalistipuolueiden kannattaminen. Ammattijärjes­tön
toimeenpanevan komitean olisi päätettävä mahdol­lisimman
pikaisesta, kokoontumisestaan.
Canadan työväenpuolueen' täytyy alkaa vaikuttaa
-työläisten mieliin ohjelmallisella Ja järjestöllisellä yh­täläisyydellä.
Kun jokainen keskusneuvostp tai pai­kallisjärjestö
on 'menneisyydessä pitänyt ompn nimi-tyskonventsionitisa,"
ovat vaalitaistelut saaneet paikalli­sen
luonteen.
Ehkä meillä .ei vielä ole päästy niin pitkälle, että
Canadan; työväenpuolue voisi seurata Suurbritannian
työväen esimerkkiä j ^ asettaa ehdokkaat mihin hyvänsä
katsottaisiin sopivimmaksi; vaikka he eivät sattuisikaan
olemaan paikallisia asukkaita. Puolueen maakunta-jaostot
voivat kuitenkin pitää konventsioneja innos­taakseen
joukkoja, laatiakseen ohjelman ja valmistau­tuakseen
johtamaan tätä taistelua.
Ammattijärjestömme \toimeenpanevan komitean' tu-
Iisi tehdä niinkuih Suurbritannian ammattijärjestön
yleisneuvosto tekee — kehottaa työläisten antamaan
kannatukseensa työväenpuolueelle.
? Vaalitaisteliirahastot
Liittohallituksen tulliviraston rötöksien suhteen toi­mitettu
tutkimus taas paljasti, että tehtailijat lahjotta­vat
yhtä runsaskätisesti molempien kapitalistipuoluei­den
vaalitaisleldrahaätoihin. Tällä kertaa saatiin sel­ville,
että luUivarkauttaharjottavatväkijuomatehtaili-jat
Itihjottavatj porvarispu9lueiIIe rahaa vaaliagitatsio-n
i a varten. Tämän Johdosta kirjottaa The Worker,
^ ä k u n joku kurja pienen salaMiinakaup^sn harjottaja tai
uhkapelihuonetla pitävä kiinalainen saadaan kiinni,
niin sitä pidetään kauheana skandaalina. Heidät mars-isitplaan
suurten poliisimiesten välissä poliisioikeuteen
ankaran oikeuden tuomiltaviksi. Ja mikä möly noasee-kaan,,
jos he sattuvat olemaan ulkomaalaisia. He tur­melevat
maan. Tämän maan yhdistyneelle valtakunnal­le
uskollinen. selkäranka tulee ydintään myöten jär­kytettyä!
•r: Mutta Hiram Walker, Walker väkijuomayhtiöstäj
saa lahjottaa kapitalistien poliittisten puolueiden vaali-taistelurahastoihin
ja mahdollisesti jäädä kunnioitetta*
vaksi kirkon tukipylvääksi. 'Kapitalistilehdistö puhuu
paljo, mutta on yhtä hiljaa-kuin hautausmaa sen to­distuksen
merkityksestä, jonka todistuksen antoi Clark*
son, Gordon,~Dillworthin kirjanpitäjä ja jossa hän ker­toi
tavanneensa Walker, Gooderham ja Worts firmojen
kirjoissa «vat'auksia satunnaisia menoja varten». «Teit­tekö
te lahjotuksia valitaistelurahasloihin?» kysyi
Nash Walkerilla. , «Kyllä», vastasi Walker, «kum­mankin:
puolueen».
^ vKapitalistipäolueet saavat, rahansa työnantajaluo*
kaita Saman aikan jie liittävät lakikirjoihin säädök­siä,'
joilla työväestöltä kielletään oikeus rahallisen kan­natuksen
saamiseen ainoalta mahdolliselta avustajal­taan,
järjestyneeltä työväenluokalta. Laki kieltää lail-listuttamattomien
yhdistyksien, sellaisten kuin esim.
anmiattiliitot, tekemästä lahjotuksia vaalitaistelurahas-
''töihin. '..v ' •
Mikään ei tämän skandaalimaisemmin - paljasta ny
kyisen parlamentaarisen järfestelmammeiiroB^
netta. Hra Woodsntforth puhuu tparlamenti^^^^^^
myydestä nykyisessäj^ muodossaan. Me dböme tiedä,
miten parlanientti milloinkaan voisi olla t^oisa. Työ­läisten
täytyy. Jtayttaa-parlamra
senkin työläisen vakuutetuksi; ei vain' parlamentin vaan
koko ' niin kutsutun' -kansanvaltaTais-prärustusl»
Järjestelmän h^ödsrttömyydestä .Ja tehottomonde&ta^ Sil
lä nämä ovat kapitalismin poliittiset kaksoset. - Työ­läiset
tulevat vapauttamaan itsensä'hyökkäämälläitäta
järjestelmää vastaan poliittisestiJa taloudellisesti Ja-järjestäytymällä.
sen kukistamiseksi; .Työläiset tulevat
saamaan läpi vaatimuksensa yhteiskunnallisesta Ja po­liittisesta
'lainlaadinnasta työläisten Ja maanviljelijäin
hallituksella, jossa työläiset eivät >ole -pelkkinä; taka-penkkientäytteinä.
Tällä haavaa vaati työväestö tämän lain kumoamis­ta;
joka kieltää ammattiliitot tekemästä lahjotuksia työ­väenpuolueen
vaalitaifetelurafaastoon^ Kapitalistittäytr
tävät kapitalistipuolueiden hatut. Ammattiliitoilla tu
lee olla oikeus auttaa omaa poliittista puoluettaan —-
Canadan työväenpuoluetta. ,
Yksilyisten yritysten menesfys^*
Milloin hyvään joku «kansan omistama:» yritys Jou-;
tuu vaikeuksiin' kapitalistisissa olosuhteissa, tapaamme
kapitali^tilehdistön heti «kansan omistuksen:» kimpussa
Ja yksityisen yritteliäbyyden etuisuuksia ylistämässä^
Yksityinen yritteliäisyys on sen mukaan; se, mikä panee
maailman pyörimään.' ^ ^
Tosiasia on, että, kapitalistiset «yksityiset yritykset:»
ovat kapitalistisen talouden itsensä kaSduen lakien tuo­mitsemat.
Muutamat kapitalistit Jatkuvasti tappavat
useita. Melkeih joka numerossa olemme me kertoneet
yhteeibulautumisesta ja liittoutumisista. Näissä ' suu­rissa
liittoutumisissa erotetaan omistus ja hallintoni
Palkkalaiset kuitenkin loppujen lopuksi ovat niitä, jot:
ka asioita hoitavat. Mutta yritteliäissä saa kiitoksen
tehokkuudesta ja voittojen tekemisestä. :
Mutta yksinpä vnämäkin suuret korporatsionit, joilla
oh käytettävissään milj oonien . dollarien \rdhastot Ja
otka kykenevät palkkaamaan kaikkein kykenevimmät
iallintovoimat,osottavat; että yksityiset yritykset eivät
enää kykene tyydyttämään yhteiskunnan tuotantotarpei
ta ilman mitä häpeällisintä parasitismia, ulkopuolista
(esim. *valtion taholta myönnettyä) avustusta.
ICaikki rientävät, pyytämään valtiolta avustusta yh-'
dessä tai toisessa muoifossa, ipalkkioirfa, suojelustuUei-na,
toisinaan suoranaisina avustuksina, verojen alen­nuksina,
j.n.e. Tämän lisäksi kutsuvat ne valtion sota-väkensä
;avulla. ja voimilla auttamaan palkkojen' alen­nuksia
vastu^vien työläisten .murskaamisessa. Niin­ikään
kutsuvat ne hallituksensa auttamaan diplomaat­tisten
ja imperialististen taistehiittensa käymisessä vai­kutusalueista,
luomionrikkauksista,raaka-ainealueista,
.n.e.,-j<^ita luonnostaan fieufaasotaj riisto, taudit ja
uöJdcasono. Kaikki tämä kulkee «yksityisten yritysten
menestyksen» mukana.
Minkä esimerkin yksityisten yritysten menestyksistä:
antavat Suurbritannian kaivostenyomistajatr jotka mitä
itsepintaisemmin väittävät ei voivansa käyttää kaivok­sia,
elleivät kaivostyöläiset työskentele kahdeksaa tun­tia
päivässä ja hyväksy kymmenen prosentin palkan­alennusta.
, , .
Ja eikö Besco meillä Canadassa ole aivan, yhtä lois­tavana
esimerldcinä «yksityisen yrityksen menestyk-s^
tä». \ 5
H a n a n toveri kirjottaa Dafly
Woikerissa:'-pnolueen jäsenten . t o i
'mintiasta"' j a kokemuksista
suurassa- chicagolaisessa--tehtaassa
toimiDta
liiaitosk-^bn suuri, kolme j a puoli.; t u -
hatU^ ' t y ö l ä i s t ä . Se on' nykyisin
käynnissä koko voimallaan ulko­maisten'
tilauksien vuoksL ^ Laitos
'jakaantuu noin 40 e r i osastoon.
Puhtaus-:- j a terveysolot' ovat kur­jat.
^ Koneisto osittain rappeutunut
j a rfvanhanaikainen.^ ^ ^uojeluslait^
teet: ;8en':^mukaiset.^^^^.: M
voitot nousevat s i l t i kymmeniin mil­jooniin
dollareihin. ' Työ on j ä r -
jestettyi!?suurimmaksi ;osaksi -/kap-^
p s l e t y ö p e r u s t a l l e . ' Monet työläiset
haluavat sitä. ' Se- j o h t u u ^ päivä-:
palkkojen pienuudesta, j Y r i t t ä v ät
viimeistä^ v o i m a p i s a ^ myöten, - e t t ä
p ä ä s i s i v ä t paremmille i palkoille. Y h '
t i ö n n n i b on toiminnassa. Ollut jo
monta vuotta. Sen • toimintaperus­teet'
ovat samanlaiset kuin^: k
nioiden > < unioiden , toimintatavat' . y -
leensä. Se ' e i merkitse työläisille
oikeastaan mitään. E i se myös­kään
ky^cenesovittamaan työläisiä
j a •pääomaa yhteen; : Kuukausittain
p i d e t ä ä n :n.s. "työneuvoston" koko-oksia.
Sen pöytäkurjat muodostu­vat
^ olemattomiksi. Joskus kuiten­kin
esitetään kokoukselle' joku va­kava
.kysymys. ; Toukokuussa, esit
tettiin .< kokoukselle tyofäisten palk­kakysymys.
Viitattiin yhtiön hui­maaviin
voittoihin j a palkkojen pie­nuuteeni
M yhtiön edustajat
puhuivat esityksen nurin j a johti­vat
asian käsittelyn sivuraiteille.
I s ä n n i s t ö n edustajat p i t ä v ä t puhei­t
a "8ivistykse8tä'%terveyst^kas
j a esittelee raporttejaan j a k ä s i t e l ­l
ä ä n yleistä työn tuottavaisuuden
kohottamista laitoksessa. : Enem-mahdollista,
kuten /toveri kertoo,
t y ö p a i k k a l e h d e n : l e v i t t ä m i^
ressa 'mittakaavassa.-''' Se johtais:
e p ä o n n i s t p n d s e e n l ; -Työpaikkabulle-tinlt^.
onr idrjbtettava v huolellisesti- j a
^jaettava, v^
lellisnudeUa :ni|Ile ; - m n n t a m ä l a •• typr
l ä f e i l l e , ' j o t k a niitä alussa lukevat
j a antavat
mä ött t a i t e e l l i s t a pysyvän vaiku­tuksen
'Voittamiseksii':^^P
sen : kosketuksen kautta on : j ä r j e s ­t
e t t ä v ä ' e y m p ä t i s e e r a f j a t ' m a h d o l l i ­simman
eheään- ^kokoomukseen V- j a
yhteistoimintaan ja niiden kantta
järjestelmäUisesti . l a a j e n t ^^
paikkalehden levikkiä. Mutta täs­s
ä , täjrtyy.nojautua henkilöiden t ä y ­delliselle
tuntemukselle j a h y v ä än
j ä r j e s t e l m ä l l i s y y t e e n . - K a i k k i ylei­set
julistukset esim. tehtaiden käy­t
ä v i l l e tai -porteille aiheuttaisivat
mahdollisesti-: pienen työryhmäi^
muisHcajamiseen eivaticä toisi m i ­t
ä ä n tuloksia. Kun laitos on jaet­t
u niin moneen eri osastoon ja
kun päivällisajalla eikä muulloin­kaan
i o l e tilaisuutta seurustella en
osastoilla ' työskentelevien . kanssa,
n i i n on vaikea' rakentaa yhteyksiä
työläisten^ .välille. , Senv v u o i i ä i ' teh­taan
solu onkin muodostettu ylei-seksi^
koko laitoksen työläisten p uo
lueen s o l u i s i , j a e r i osastoilla, muo
dostavat toverit yleissolun alaorgaa-nin7'
siten keskittyen . t y ö l ä i s t e n tais-teluorgaaniksi.
' E n s i n k i i n n i t e t ä än
Yhdysvaltain kongressin isftunto-kfiusi
päättyi tavalliseen tapaansa sen jälkeen, kun se oli
maan lakikirjoihin liittänyt' iioin 700 uutta asetusta
a. • tdmyt hallitusmjenoja varten noin $4,400,000,000
myönnytykset. Joilla rahoilla maassa pidetään yllä ko­mentoa
ensi vuoden kesäk. 30. p :ään, kirjotetaan sikä-äisissä
toverilehdissä.
Ulkomaalaisia, vastaaif hyväksyttiin edustajahuo­neessa
:n.s. Holadaynkaikotuslaki, jonka perusteella
okainen ulkomaalainen, joka joutuu jostakin rikokses­ta
tuomittavaksi vuodeksi vankilaan, voidaan myös*
ai^bttaa maasta. Lakiesitys meni senaattiin; mutta se
ei tällä istuntokaudella ehtinyt käsitellä sitä. Senaa­tin
siirtolaiskomitea kyllä piti kuulustelua lain joh­dosta
ja komitean puheenjohtaja ilmottaa käsityl6e-nään,
että varmaankin laki tullaan hyväksymään seu­raavalla
istuntokaudella, joka aika ensi joulukuun
4 p:nä. ^ /•
V Suurilta teollisuuden harjottajilta ja pankkiireilta
armahdettiin veroissa noin 319 milj. dollaria. Muuan
farmioloja koskeva laki, joka säätää hallituksen maan-viljelysosaston
perustamaan ja auttamaan maähviljelys-tuotteiden
kauppaa, hyväksyttiin. Mutta se ei rat­kaissut
maatalousprobleemia maassa. Esiteltiin muita
iakeja, mutia ne kumottiin. Asia muodostui siinä mää­rin
kriitilliseksr, että kongressin istunnon viimeisenä
päivänä saaliin nähdä sellainen harvinainen tapaus,
eitä metsä- Ja maatalouskomitean puheenjohtaja, se­naattori
Nörris, . katsoi 'parhaaksi erota toimestaan.
Maalalouskysymys-tulee nyt vaalisyötiksi ja farmarien
ääniä kalptellaan jälleen tyhjänpäiväisillä lupauksilla.
Kuudennenkymmenenitenyhdefcsännen kongressin is­tunto
teki suuria myönnytyksiä militarismiin. Sille
esiteltiin myöskin laki militarisopetuksen lopettami­seksi
maan kouluista Ja kasvatuslaitoksista. Multa se
jäi komitealle. Pennsylvanian >vaaliskandaalien joh­dosta
sille esiteltiin myöskin laki. Jonka perusteella
kongressimiesvaaleihin ei saisi kuluttaa enempää kuin
$25,000,' mutta sc «fibusleerattiin» seuraavalle islun-nolle.
Kauppalaivaslokomissipni säi oikeuden myydä
hallussaan olevdt laivat yksityisille ja * sitä asetetaan­kin
nyi käytäntöön. — Työväenluokka ei tältä istun­nolta
saanut muuta kuin lakkovastaisia lakeja, lausu­taan
loverilehtien kirjotuksessa. '
misto työläisistä on ulkomaalaisia.
htvSt v o i ottaa osaa mainitun ^'työ­neuvoston"
kol^ouksiin. Ja 'siihen
valitaankin työläisten edustajiksi
yhtiön vanhimpia, "luotetnimpia ja
parempaa palkkaa) nauttivia työläi­siä.
Ne ovat konservatiivisempia.
Njfttemmin on VBalikelpoisuAsehdok
si ^asetettu myöskin Yhdysvaltain
kansalaisoikeus. Yhtiön unio ei o-lekaan
näin ollen päässyt tiukaksi
kokoomukseksi. Neuvoston vaalei­hin
ei innostu kukaan. Mutta työ»
Iäisten {keskuudessa on pa3jon tyy­t
y m ä t ö n t ä mielialaa p a l k k ä o l o j a ' ' jä
tehtaassa vallitsevia työsuhteita
kohtaan. * N ä i d e n kysymyksien y m ­p
ä r i l l e keskittyy yleinen taistelun
mieliala, ^ j o k a . n y k y i s i n laajentuu
nopeasti. \ , ' '
: yPuolnOjäsenten menestyksellinen
toiminta on monien / vaikeuksien a-iaista.
Ensiksikin o n aivan vält^
t ä m ä t ö n t ä , e t& puolueen jäsen, j o ­ka
y r i t t ä ä toimintaa rakentaa, on
kauan aikaa ollut j a vakinaisesti
pysyy työpaikassa^ . Ilman sitä h ä n
ei voi p ä ä s t ä kosketuksiin työläisto-verien
kanssa.. ' , ^ i k e n toiminnan
t ä y t y y perustua työpaikan oloihin
j a työläisten kokemuksiin alussa.
K a i k k i muu muodostuisi luonteel-.
taan sensatsipniksi, eikä :tuottaisi] A . Reinikainen,
tuloksia. Tällä, t y ö p a i k a l l a ei ole ~ puheenjohtaja.
huomiota .yllämainitunlaisella .-'taval­l
a tehtaan työpaikkalehden levityk­seen
ja- sen j ä l k e e n harjaannutetaan
tovereita kykeneviksi yllämainitun
- ' t y ö n e u v o s t o n " toimintaan^ jossa
toverimme ' voivat - saada työläisten
y l e i s t ä luottamusta; Vain täten
j ä r j e s t e t t y n ä jcommunistien toimin
t a .'voi menestyä ^ ^ s y m y k s e s s ä ole­valla
työpaikallaS
TYDVMi.URHEILU
3-^
KILPAILUfCPTSU
Beaver . Laken, Ont., v . - j a u . -
Beura Jehu toimeenpanee kenttä-urheilukilpailut
elok. 1 päivä 1926»
Vermilion Riverin osaston kentällä
kesäjuhlien?, yhteydessä. Urheilut
alkavat kello 2 i p . '~
Urheiluaineina tulee, olemaan mies-ten
3,000 m m juoksu, 3-ottelui j o ­hon
kuuluu kiekonheitto, pituus­hyppy
j a 400 m m juoksu. Alle
14-vuotiaille pojille 3-ottelu, pituus-j
a korkeushjHPPy j a 100 m m juok-su.>
° Naisille suositellaan 3-ottelua,
johon kuuluu kuula (8 paunaa),
korkeushyppy ja 100 m:n juoksu.
Urheilutervehdyksin •
Voimistelu- J a urheiluseura Jehu,
Beaver. Lake, Ont.
L . Lainej
V sihteeri, i
LENIN
II
^Siperiassa
Siellä j ä r j e s t i h ä n heti elämänsä
mahdollisiinman tehokkaaksi. A a ­mulla
voimistelua j a painia sekä -kä­velyä
raittiissa ilmassa. Sitten vaka­via
tutkimuksia (tilastoa, historiaa,
t a l o u s t i e d e t t ä ) ^ välillä Jcaunokirjalli.
suutta: Tolstoi, T u ^ n j e v j a Zola
y.m. Ei r y y p ä n n y t e i k ä tupakoinut,
mutta l u i s t e l i , m e t s ä s t i j a o l i iloinen
toveri. Pelasi i l l o i n sakkia,-jossa o-l
i taitava. Kokosi ajatuksensa j a
voitti vastustajansa. ; ^
Hän j ä r j e s t i aina lehtensä, joita
t u l i koko pinkat yhtaikaa, niin e t t ä.
luki järjestyksessä, jaettuina e^
r i , päiville. Fiti yllä kirjevaihtoa
tovereitten kanssa P i e t a r i i n j a Sipe­rian
eri osiin; r Osasi; .vaikka'tarkas-.
ti pidettiin silmällä, olla yhteydessä
talonpoikain kanssa. V N e pitivät h ä ­nestä,
kun saivat hyviä lainopillisia
neuvoja j a runsaasti ajattelun aihet­ta.
Karkotuspaikkansa oli Shusens-kojen
kylä Minusinskin kihlakunnas.
sa Jenisein läänissä. Maksoi elan­nostaan
talonpojalle 7 r p l . 40 kop.
kuussa. Santarmit panivat toimeen
kotitarkastiiksia j a urkkivat talonpo­j
i l t a mitä se puhuu.
V . 1S97 j u l a i s t i in ulkomailla h ä ­nen
kirjasensa " V e n ä j ä n sosialidem-kraattien
t e h t ä v ä t " , j o k a vielä t ä ­n
ä ä n k i n on mainio prOpagandakirja-nen.
Sen johdosta k i r j o t t i M a r t o y:
" K u n olin lukenut Leninin kirjasen,
olin heti vakuutettu siitä, e t t ä r h än
on tehty s i i t ä taikinasta, josta johta­j
i a tulee". J a Axelrod kirjotti h ä -
nfen ulkomaaniatkansa jälkeen : " T ä -
hän asti ei m e i l l ä « l e Venäjällä o l ­lut
ketään, jossa M a r x i n . oppi olisi
yhtyneenä organisaattorin käytännöl­lisiin
ominaisuuksin. Sellainen on
meillä nyt. Työväenliikkeen luleva
johtaja, Vladimir Djitsh Uljanov-
L e n i n . " •
: Leninin^ koko elämä oli taistelua
työväenliikkeen harhasuuntia vas­taan.
Jo ennen Siperia-aikaansa o li
hän . osottanut oikeaan paikkaansa
n.s. " l a i l l i s e n marxilaisuuden"; N i .
mi johtui s i i t ä , / e t t ä e r ä ä t tutkijat
saivat julaistuksi teoksia, joissa yrit­tivät
sovelluttaa marxilaisnutta V —
niinkuin sen y m m ä r s i v ä t . Sellainen
oli Peter Sruve,~ j o k a taloustieteelli-sesti
todisti . narodnikkain. olevan
v ä ä r ä s s ä , ~ L e n i n kirjotti hänen esi­tyksensä
johdosta laajan arvostelun,
jossa osotti, missä Struve on oikeas­sa
j a missä j ä ä puolitiehen; Tämä
koetti esiintyä "objektiivisena". L e ­n
i n osotti, e t t ä marxilainen ei vain
tyydy toteamaan miksi jokin kehi­tys
on v ä l t t ä m ä t ö n , vaan vetää sHtä
vastaavat johtopäätökset. > Struven
' j o h t o p ä ä t ö s o l i : "Tunnustakaainme
Jculttuurin puutteemme j a m e n k ä ä m ­me
kapitalismin kouluun". Lenin
osottaa; e t t ä Struve todellisuudessa
menee .porvariston leiriinkin. Niin;
kuin menikin. Vielä 1898 k i r j o t t i
häÄ, V e n ä j ä n sd -Työväenpuolueen
ensimäisen kongressin julistuksen,
mutta sitten siirtyi h ä n perustuslail-lis-
kansanvaltaisen ('fkadettien") u l ­kolaisen
lehden toimittajaksi j a o n
nyt ollut valkoisten kenraalien hal­lituksissa.—
Huomattava on, e t t ä L e -
j i i n jo polemiikissa t ä t ä vastaan o-sottaa
olevansa •valtioroppiin nähden
samalla kannalla, jonka sitten. kehit.
t i kirjassaan "Valtio j a vallankumo-:
us".
.;, Hänen Siperiassa ollessaan kierte­l
i Siperiassa mietintö, jonka oli k i r -
jottanut r v a Kuskova, j a joka tuli
Lasten kesSkonlat. Tämän p i i r in
naisten neuvottelukokous p ä ä t t i : j ä r -
j ^ t ä ä lasten k e s ä k o u l u j e n j ä r j e s -.
täjän kiertämään tä"»^ piiyjggs t ä ­män
kesän ' a i k a n a : jokaisessa-' osas--
tossa, jotka.-sitä p y y t ä ^ t . j a jotJia
b i t o u t u v ä t ' ' k o r v a a m a a n ^ - ^ i n ä n r k i e r v .
t ä v ä n - k u s t a n n u k s e t . Nsrt- o n piiri-komitea
yhdessä: t alueen : inaisafateer
rin Imnssa v j ä r j e^
liikkeelle alkaen matkansa t.' k . 14
p ä i v ä n&A
_ i ^ i k s a a tulee t ä m ä ' j ä d e s t ä j ^ b ^ ^ ^ tehtv\'""
alkamaan työnsä t. k . - 2 5 ' p ä i v ä , 4 ™ ^ . tehty kan
kello 9:30 aamulla, tlyt^ ensinnär
k i n tulisi kaikkien lasten vanhem'
pain ottaa t ä m ä huomioon,;etfe l ä ­h
e t t ä i s i v ä t lapsensa- ' t ä ^ ä n \ . konlnun
oppilaaksi, seuraamaan - ope^ista.
Koulu.^tulee kestämään ainoastaan
kolme tai n e l j ä päivää j a on sen
tarkotuks^na- antaa alkeisopetus 'tai
johdanto opintojen jatkamiseen.^ Sa­malla
tu^ee o l l a vanhempia seuraa-nfassa'
opetusta sekä oppimassa kou­l
u n opetussuunnitelmaa j a ^öpetusf
tapaa,. e t t ä ,voivat sitten kuin opet>:
t a j a : poistuu, -alkaa viemään • t o i ­mintaa.:
lapsien ^ kanssa eteenpäin.
Sunnuntaina, t. k. ; 25 päivänä,
tulee olemaan lapsille k e n t t ä j u h l a;
L ä h d e t ä ^ haalilta j a m e n n ä ä n kaik^^
k i yhdessä kentälle, , jossa: lapset
saavat leikkiä j a nauttia kentällä
olemisesta^ Lasten vai^hemmat -voi­vat
tulla s i l l o i n ; . mukana,:. Tämä
p i d e t ä ä n ikäänkuin alkajusma.
Myöhempään tullaan selostamaan
mille kentälle mennään j a mitenkä
on ravintolapuoli j ä r j e s t e t t y , ' ' . Jo
kaisen tulee nyt ottaa t ä m ä . jö
huomioon j a a l k a a j ä r j e s t ä m ä ä n i t ­s
e ä ä n j a : lapsiaan, että voi'vat - o l la
seuraamassa, koulua ja- opetusta se­k
ä madollisia muila tilaisuuksia
m i t ä tpllaan t ä m ä n yhteydessä j ä r ­j
e s t ä m ä ä n .
Työläistoveri : kuollut. Antton
Vaara, joka on ollut paikkakunnalla
j o pitemmän ajan, kuoli ^ sairaalas­sa
t. k. 13 päivän aamulla. Hän
sairasti noin kuukauden - a j an ^ sai^
raalassa jotakin - sisällistä tautia.—7-
Vainaja oli 38 vupden vaÄha; " Sui
remaan l i ä n t ä j ä i leski.
Vaislit; Heti parlamentin hajotuk­sen:
jälkelen on alkanut kuulua pu­hetta
vaaleista j a henkilöistä, joita
mahdollisesti .tulisi olemaan ensi
vaaleissa eri puolueiden vaalilistal­l
a . John J . Carrick, joka . viime
vaaleina pyrki_ itsenäisen^ konser^
vatiivina, on - m y ö s ; taasen ilmesty­nyt
näyttämölle; Hänen tervehdyk;
s e n s ä on jo-, j u l k a i s tu paikkakunnan
englanninkielisen lehden kulmassa,
oten . h ä n todennäköisesti taasen
ensi /vaaleissa asettuu ehdokkaaksi.
Nyt ^olisiA: h y v ä syy tarkistella
vasta hajotietun parlamentin tekoja.
Olisi terveeUistä e t t ä nekin henki-;
IG^ jotka 'Viime kerralla hyvien :lu-:
pauksien humalassa uinuivat', nyt
o saisivat silmänsä näissä vaaleis­sa
auki, e i v ä t k ä lähtisi, jokaisen ta­lutettavaksi
muutamalla hopiapen-ningillä.
Minkälaisen 'vanhuuden-akitekeleen'
värkkäsivät m e i d ä n hy­v
ä t laihlaatijakuntamme jäsenet?
I G t ä muuta sieltä tuli edes
k ä ^ ' työläiaä kokevia
kiristysgjäätöksiä! Kaihia
sopisi näin vaalien edellä
tarkistella.
60.00 dollaria fcuude,
n estä 'sentistä. Eräässä -
sa pankissa oli annettu Joi»
son-nuniselle. henkilölle
t u s t a " v a i h t a e ^ Isav
dollaria, kuudenkymmenen
maksuosotuksesta: Erehdys ^ „
k i n piian huomattiin j a Nclson"i^
tui antamaan rahat takaidn ^
mautnksella, että^ seuraavalla
r a l i a tulee oUa rehellisempi.
^ l ^ i , ? * - ^''^ hiUitokka, josta
puolesta, on nyt muuttanut
lisesti omistajaa./ Devlin h i ^
i>n ottanut, nyt tokan haltuunsa •
tulee mahdollisesti laittamaan
käyntiin.
, KnanaUisvatdit. Shonion k-nailisvaalit
toimitettiin t. k. lo
V ä n ä . : Kunnan esimieheksi »»'^
entinen,' G. V . Ibey, Hänellä
vastaehdokkaina Sam Hm-
Cork. :* Valtuusmiehiksi vaV
John Marshal, Alberta McKeniie »
L . F . Strathy j a P . S. Wmey.
Eri paikkaku
F I N L A N D . ONT.
t u n n e t u k s i r n i m € l l ä " C r e d ö " - (uskÄh-
;unnustus).' Siinä tulkittiin , n i i t ä
katsomuksia, jotka tulivat tunnetuk­si
okonomismin nimellä. ' T ä mä
suui^ta selitti,, e t t ä poliittinen t ä i s t e -
u o n V e n ä j ä l l ä niin raskas j a uhre-a
kysyvä; e t t ä työväkeä ei ole s i i -
hen ohjattava; : On t y y d y t t ä v ä toi­mintaan
välittömien 'parannusten
(palkankorotusten- y,m.s.) puolesta,
oka on vähemmän: uhreja: kysyvää,:
a j ä t e t t ä v ä porvariston asiaksi hom­mata
Venäjälle .poliittiset vapaudet.
T ä l l a i s t a oppia vastaan noasi Lenin
voimalla. Lähetti 17 varustetun:
protestin Pietariin. Siinä - ^ i u t en
koko pitkässä taistelussaan ekono-
Konununistipnolueen Itednaoa».
ton kpkonluessa hein&k. 4 p.
mon. keskustelun alaisena L W. 1
U. of C m osaston perustaminen, j»
p ä ä t e t t i i n se perustaa, sm. piai,
on taas aika, että täähä täyh»
ehkä: usean lähteä muualle kädrar-siansa
kaupalle, disi siis toivot
tavaa, e t t ä ei yksikään lähtisi il-man
mainitun union jäsenkorttia.
V a l i t t i i n : : kolmihenkinen komitej,
joka tekee alkuvalmistelut Vafr
tuiksi tulivat Alex Peterson, Jok
H f l l j a Emil HiU.
Myöskin > pidettiin tyoTua pa6>
Instndiiton' koicous j a valittiin tar-vittavat
virkailijat, että se pääsee
oikein rennosti alkamaan. Päätet-t
i i n ^ m y ö s p i t ä ä -jyryt tyitö- ja poi-kajuhl^
t 17 p. heinäk. mainitun lii.
ton , hyväksL Tytöt ja pojat hno.
lehtivat rahallisista kuluista tälun
iltamaan, joten kaikki mitä niistä
tulee, j ä ä puhtaaksi. Toivottavastr.
tallustelemme-kaikin silloin faaalille.
Nuorison ja lasten toimiaU ti
lä on -: ollut myöskin- käynnissi
Nuoriso-osastolla oli myöskin iiä-
.näk.-' 4 p : n ä kokous, jossa 'valittiii
v i r k a i l i j a t seuraavalle puolelle m
jdelle.
Lapsilla on myös .ollut koulo ji
kokoukset säännöllisesti joka lanan-t
a i ; . T o i v o n vain, e t t ä edeHeen riit-:
täisi innostusta- opettajilla ja m;ö!
oppilailla. , Sillä ainoastaan täti:
t i e t ä me voimme lapset saada pois;
siitä ^porvarien talutusnuorasta, j>
hon -porvarilliset koulut koettant
heidät kytkeä. Ja näin ne fulent
t i e t ä m ä ä n mihin luokkaan he kuu­luvat,
j a näin me voimme heisfi,
kasvattaa : oikeita kommunisteji,
jotka ovat silloin kuin meistä tafr,
hemmista aika jättää, vahniit ts:
tumaanJ:meidän tila^emme, jatifr
mismia vastaan P o s o t e t t i i n ^ kuin­k
a t ä r k e ä t ä o l i - j u u r i proletariaatin
taistella noiden vapauksien puollesta
muista e i olisikaan niiden hankki-aksi.
Hän osotti ekonofnismin- o-piksi,
joka tahi;oo johtaa työväenliik.
keen porvarillisen politiikan h ä n n ä k ­si.
Kuskova on todistanut, kuinka
oikeassa Lenin oli, menemällä por­varien"
palvelukeen (on nyt kumouk­sen
jälkeen ollut valkoisten lehtien
toimituksissa.)
J o "Sd.' t e h t ä v i s s ä " oli Lem*n lau­sunut:
"Emme saa V e n ä j ä l l ä l y k ä tä
työväenpuolueen perustamista, kun­nes
olemme vallanneet poliittiset va­paudet.
Emme saa l y k ä t ä t y ö v ä e n,
puolueemme • perustamista,, kunnes
porvaristo on saanut vallan, koska
olemme muuhun Europaan verraten
sata vuotta jälessä. E i — vaan on
eti tsaarisminikpen alla, näissä hy­vin
vaikeissa oloissa -— luotava i t ­senäinen
sosialistinen luokkapuolue,
oka samalla kertaa on taisteleva
sekä tsaarismia e t t ä porvaristoa vas­taan".
Ei paikkaa Venäjällä
y r i t t i nyt toimia Venäjällä, mntU':
se n ä y t t i vaikealta. Nyttemmin «i;;
santarmiarkistosta löydetty Uidiää^
ta, jotka osottavat kuinka taAatf:
jokaista hänen askeltaan pidettiii;
silmällä. Hän kehitti toveripiirdiV
s ä aatostaan, e t t ä nyt on saatan
poliittinen lehti yhdyssiteeksi hajaK;
listeh ryhmien kesken. Minskis»,
•1898 pidetyn kokouksen «sanott»^
jat^ olivat joutuneet kiinni eikä a*;
allisesti -ollut ollenkaan puoluetta.;
LeiVin ymmärsi, e t t ä se voidaan hy.
da vain lehden ympärille. Pskow-sa'
pidetyssä neuvottelussa päätettöa
e t t ä Lenin, Martov, ja Potressor.
matkustavat ulkomaille lehteä toi­mittamaan.
: E i i n e n / « u i n lähti, heinäk. 16 ^
matkusti Lenin paikoissa, joissa «5
kerhoja j a perusti uusia "Työväen.,
luokan vapautusliitan" osastoji-:
Niitä oli j o syntynj-t Moskovaafl,
K i e v i i n , Uralille y.m. — ainakin 1»
paikkaan." : Lisäksi juutalajstö
" B n n d " j ä Puolan, Liettuan ja 1*^.
vian s d ppolue. Lehtiä ilmestyi
laa. Taisteluita oli käynniss^ u ^ -
Kaukasiassa. ; Nämä oli nyt koot»,
va yhteen. -
N i i n alkoi Leninin pitkä maani»-/
kolaisuuskausi. ,Se kesti vnoijj
1917 ^ keskeytyen vrosiksi 1»^
— 1907. Runsaasti on kertofflnBJ;
Leninistä n ä i l t ä vuosilta, jollom
vieraifla mailla ollen koko ajan^
s y i ^ k i i n t e ä s s ä yhteydessä \er^
esim. sanoo jossai^ että ^ ' ^ . ^
eeU, j p k a nyt on maailman tyov
liikkeen etumaisin.
Paljon on puhuttu ^ ^ ^ ^ . ^ ^
kertaisesta elämästään, " ^ ^ ^ j.
l i t t ä ä muistelmissaan hänc3_ « -
Bä, ettei ole niin ymmärrettävä
o l i s i v a t he kärsineet välitöntä F
tetta. Heillä oU vaatimaton
Karkotusaikansa — jonka k u l u e s - .— »usseeiinn vvaaimn nhuuoonne« ^jon"ku"n ^j^,.
sa t y ö t o v e r i n s a Nadjeshda K r u p s k a - e e n l n o n a - Ja ehyat ^ ,
j a oU tuUut hänen vaimokseen _ W i , . L e n i n ^ ^ u n . ^ f J * * * " ' ^ " ^ ) ) » . '
p ä ä t t y i tainmik. 21 p . 1900. L e n i n alituiseen vahvisti puoiu