Vapaus, April 17, 1930

              A F A US
- VATApS CUbcitrl •
•i<||iit«tM at H M Pett Offic» DqMztacM, Oitswa. u aecosd C I M maxut.
Torstaina, huhtik. 17 pinä ~ Thur., April 17
Suhteellinen vtuttitapa
ItlMtioMUs Vl^Mt, ff«k e», Saibmij, Oat.
/kbcUsett Kostu»! I03«. — Tolaitai S36V. — Kidalcsappa 2387W.
fkcMit CtfQc* Uob •otfc. adreniMacat*. cte.) 103S-£diuir $36W. BoOtMon S3*7V.
OtDca, Booktfara aad Priatihopi V*t«aa Sadiiiac, Dm Streat.
«n M i i to ft« HtfrffatOdr Vapaa*. TJO: pi*^. «adbunOM. "
" ' TILAUaatNltATi
«e «Inauailai I vfc. ««JX». e Uu «3J0 Ja 1 kk. «140.
^ KfricvaiktonmotakNt « IM kerti, t£JOO 'kMkai kätaa.' —-ATjeUlttaoa MCBOaOU cBaaaurfTotakM
m* »abutaasia. {liadtaMattöUlMMktA COe k4>fli.^«lJM » kntaa. — 8ral7aaUaM«k«it $IJ>
««ta, K M ? kotaa. — AMntoetaitmotBktet t2M kcna. t3M kakai kattaa.' — KiitofilootokM
^ •M kaita. — i;B«leB>aaUiM>tBk«ct karta. 50 iiaiouk^i kJHnaltaaiialti tai' anlatoTänrlU. -
~«Jata<a'ilejot Ja JMMeitaAtakaet SOe kena. «IM kohBaktrfai. — TOtpXiaOaMtttJiaB |a iUnota»
«tMtovria» tm. mdTtiMiH.'•nicteill*i'naw(a*bia ^
^ CMeal adfenttiBCC Mc*. 7Se » ir ml.-Isthv kfialaMa aharga for dacU iMorttaa. * . Tb.
i r iha bai< aArmMat oedlaa teoai Ika IQesfah-^ca^I» ia ~
^ T M ctto miHoIo takaat* laa raauasU enstaaiteea kfrieeaaeosa, kMottakaa «adcXIaas lUkkaaa
tetta,ta pCToonanitaMa aliatlUi J. W. Aklgriat, tHkkeeakoSma.
itiiäkö kiJtmmttnisti^ idla epäitsekäs?
Meille saapui muutamia päiviä
takaperin Kirkland Lakelta seuraa­va
kysymys: •
"Käsiteläänkö sanalla cpäit»
käs ja|oinic|istä ihmisiä, vai
Jtiitä yleensä " tarfeöfetaan sa­nalla
epäitsekäs? Asia on tääl­lä
tovereiden kesken tärkeä, jo-
Ien odotamme jännityksellä vas­tausta
eritoten katsoen siihen,
että pitääko ihmisen olla epä­itsekäs,
crihcnkuin liän voi olla
kominunislT?" '
esim. sillä, eitä kaikenmoinen '"hy
väntekeväisyys", mitä niiden ke^
kuuciessa harjotetaan, muka on
altruismia, epäitsekkyyttä. Kuiten
kin jos asiaa tarkemmin tutkii
huomaa tämän näennäisen epä­itsekkyyden
takana olevan todelli
scii^ vaikuttimena varsin itsekkäi­tä
tekijöitä: milloin kunnianhimon
tai ainakin jonkunlaisen "tunnus
tiiksen'^ tavoltelun, milloin taas —
sinaän puhtaasti itsekkään — hy­vänmielen
tunteen siitä, että on
köyhää auttanut ja ansainnut hä
|Cysymyk?cn lähettäjä ei tosin nen kiitollisuutensa
os9|itanut meille luolianiusta, ' -
caä olisi ilmottanut nimensä, niin-kiiih
hy\'ä jä kunniallinen tapa
vaatii, ci|<ä koko kirjeUä sula syys-t^
i oikeastaan oliäi pjtanyl pitaa
Huomioon. Uinmis(ainnie tällä ker­taa
silmämme tuolle puutteellisuu­delle,
Ivoska asla on nijn/jär^^
jä Jännittävä Kirkland Laken toye-reijlic.
yoihari siiliä «illoin o|)a
jotain onkeen otettavaa muillekin.
.Itsekäs^* ja sen vastakohta
^epäitsekäs" oyat siveysopii lisiä
itieiiösti äjatelk^tifb iit^Odti.ijiuiin- tiä.siveysopilirstfeii-'5iö^^^
J;|^9isnayat: ^f^^j^m^^jj^jjf^r
I^yh^ti-sanoen^fiM^
knm^' eli 'Vis^B^la^BKÄ^I-a
sellsuBtd. lictik||o^ }ok^ ajatte-auibasJIaan'
i|^eaaW'jtf^ihenet-
, blce^ aina vain oman etunsa, jniu-
J^aiÄBSti; ^e|jäifeckiw'^««ifc
ti'?r:sjläv4stöin on scmmbinen liön-jojkci
ajattelee vain /oM(c^
f n r ^ ja toinui sea tmikdauva^^
iibitai viimcmaihituita olisi nykyi­sen
kajgitalisUs^^^ jjohjalla ble-
:yan yhtei^uhtajärjestelt^ val­litessa'
. '^ItSl^U^issä;
iriHih varmaan niitä Voisi'sanoa "ja-
Iomielisilcs^^ ihmisilosi. Miitta niitä
«n iiap^assa, vielä paljon harvem­massa
kuin konimunisjeja. Kivätlcä
iieelä liauan.
Näiden rivien kirjottajä on pit­kän
elämänsä varrella tullut tun­temaan
ainoastaan ^ yhden. inicKcn>
• joka ainakin kerran menetteli epä-itsekkäästi.
• Krään kalamiesten jär­jestön
edustajana ofi -hänet lähe­tetty
hakemaan lämän järjestön
jäsenille saatavissa olevat senvuo-tiset
kalastusiupaKirjat. Niitä ci
riittänyt ihan kaikine, jäivät yhtä
vaiiid. Ja iiän jätti itsensä ilman
lupakirjaa, siten luovuttaen mali-idölliseV
vuoden ansionsa Idisille,
jotl(a -—- ehimmäkseeji todellakin
Mutta }uo inhimillisten "hyvei­den"
ja "palieiden" vaslatuksin
asettaminen on vanhan porvarillis
uskonnollisen ajatustavan mukais
la, ja sciitähden meille vanhettu­nutta.
Sosialistisessa yhteiskunnassa —
vaikkapa se vasta olisi niin alus­saan,
että sillä on sosialistiseksi
yhteiskunnaksi kchitlyniisen edel­lytykset
olemassa — tottuu ihmi­nen
siihen, että kaikkien ylUeinen
eiu automaattisesti samalla on ilse-kunkin
yksilön 'öliU'-"Se ei
^iiiia ofcss^^iisla. tgjpg^ejf^^iri su-si?
i»,- vaaÄ«?^«fei8tä»Jseko«**ra|£enta-v,^'
m^-i muu/Slfetslen..j.'.*. j^lfersRShta.
(»Itessaw.4|«?^ijjir^fftfl^
~ olivat suuremmassa tarpeessa
kuin hän. Tietysti iuo^öli kaunis
tclio, mutta kuitenkin toiset kalas­tajat
sitä piUyät eneriimän epä­normaalina
' kuin ihailtavana, ja
alkoivat katsoa miestä pitkään.
Eikä suolla. Miehen seuraava mai­nittava
ja samalla viimeinen tdko
oli. ellä eräänä yönä oli * ämpuntil
kuulan otsaansa, ilman mitään pa-koliavaa
syylä. Ehkä vain siinä
1 arkotuksessa, cllä toisille jäisi se­kin
leipä, minkä hän mahdolii-
MX^li olisi mailmassa vielä syönyt.
Yleisen työUömVyden aikana
«\siin. täytyisi ihmisen, ollaksensa
johdonmukainen allruisli, kieltäy­tyä
ollamasta vastaan työpaikkaa,
jos silä hänelle larjoUaisiin. en­nenkuin
kaikki toiset työUöniäl
Ovat pää^sscel |y<»}ipn. JjiHä- olijcl-'
maila ennen.pitkää kyllä ";J>ää5re
pois läsiä maloisrsla mailniasta i l ­man
revöh-triakin. Yhlcisknmnas-sa,
• jonka /cjämän pcrustiislhkina
on: ''joa- ct sinä syö toisia, niin
toiset syövät: sinut", ei epäitsek-kyyllä
.voida pitää muuua kuin
filo.soofisen mietiskelyn tai uskon-nolfisen
haaveilun luotlccna — ei
minään. todeJlä olevana. Jus alku­peräisessä
ihmislupnieessa olisikin
s-enfuuniaisia taiptirauksia.- on ny-kjiöcn
riistoyhteislaiota aivan
mahdoton niitä taipumuksia yllä­pitämään,
ja kehittämään; päin­vastoin
on se omansa ne . tappa­maan.
- ""Poirarilii^ssa -piirein
kyllä petetään itseään ja toisiaan
cftäa jää ailifetlasiriistää. ja ^raastaa
tbislita mitään häille kiiuluvaa, ei
k«raiH^ i?snafep^iVi^^
haripiiiyän" varaa — sanalla sa­noen,
ei enaiÄkäSh. "elääi''Oniaan
,...'..':S»>Ä}, :^-^TfMt.!{iJ?< r{f)r:.\^hS>Kiilsi
Koko sen lähes 2,000 vuoden
ajaii kun kristinuskoa on saarnat­tu,
"ja e|ika'^eräiia vuösTtuhäilsia
•;sifökifi';'eii^h^' oit' tuota^*ibfekkyy^
&nti^](t\y]|^U,öetuiluu^ •i"yan|iäa
tamja" kehoteltu jokapäiväisen ka­tumuksen
jä parannuksen kautta
upotlämaan ja kuolettamaan, ja on
sitä ehkä joissakuissa tapauksissa
vilpittömästi yritelty tehdäkin.
Multa aina se vain kelluu pinnal­la.
Pyrkiipii silloin tällöin noste-lemaaja
päätään vielä Neuvostolii­tossakin,
' kbska siellä yhä täytyy
käyää katkeraa taistelua milloin
"nepinanneja", milloin "kulakke-ja'\
inilloin niitäkin yksilöeluili-joita
vastaan. Sitkeästi se näkyy
istuvan kiinni myös muutamissa
kommunistia nSytelleissä ncuvoslo-virkailijoissa,
joila tuonluostakin
täytyy ojentaa lahjuksien otosta ja
muista väiirinkäylöksislä, eikä sille
paiiallc tavalle näy vähäsiä ole
vaiV äjnia,' vaikka luota "ojennus­ta"
annetaan sangen kovakälisesli.
Lahjuslcn olio oli pureutunut liian
syvullcJ Vänbaii Pyhän Venäjän
virkamiehistöön; vaikea saada silä
tyyjcn häviämään yhden sukupol­ven
ajalla^ Niin syvälle on ilsrk-kyyden
perisynti juurtunut ihmis­luonteeseen,
cllä kaikkien sen jäl­kien
poistaminen voi susialisliscs-sakin
yhteiskunnassa ollaa useam­man
kuin yhden sukupolven ijän.
Kuitenkin piiää paikkansa, että
ilnnisluonne on pääasiallisesti yni-pärislön
ja olosuhteiden luole.
Niinpä Neuvos.toliilossa tulw var­masti
kasvamaan uusi ihmislyjrpr
pi: yhleiskunta-ifuninen. joka vais­tomaisesti
näkee kaikki asial ko-konajsuiMlcn
kannalla —r sen yk­s
i l ö l l i s en ihmisen lilalle, joka ny-
Jos pääministeri Kingin aiko­mus
liilloparlamenlin vaalien
nuuUamisesla suhteelliselle poh­jalle
«jollaista vaalitapaa Suonu»-
a on käytetty koko nykyisen yksi-caraari.
sen eduskunnan ajan) olisi
ie kieilämältä edistv-saskel siinä
iuhteessa, että pienet puolueet tu-
.isivat saamaan useampia edusta­jia
kuin nyt, ja eri vaalipnirien
iänestäjien todellinen mielipide
jääsisi oikeammin vaikuttamaan
•dus-tajakamarissa. Valtapuolueit-
-en keskinäiset voimasuhteet, por-
/arilli.'-:len lehtien ennakkoarvioin-lin
mukaan, tuskin silti muultui-iivat
sanottavasti. Milii toinen
niisiä voittaisi yksissä piireissä,
ien se jokseenkin menettäisi toi-iissa,
niin lasketaan.
Esimerkkinä nykyisen enemmis-
.öllisen vaalitavan ailicuttamasta
cohtuutlomuudesta mainitaan, että
»ilmeisissä eli v. 1926 vaaleissa
\^uehecin maakunnassa annettiin li­beraaleille
507,775 ääntä, jotka
tuottivat heidän puolueelleen 60
iduslajaa; konservatiivit saivat
286,821 ääniä — siis enemmän
kuin ]>uolel ]il)eraalien äänimää­rästä
— mutta ainoastaan 4 edus­tajaa.
Kolmen aavikkomaakunnan
yhteenlaskettu äänimäärä samoissa
vaaleissa «»li: liberaaleille 200,-
512 ääntä ja konservatiiveille
200,138; liberaaleille joutui 23
edustajapaikkaa, konservatiiveille
yksi ainoa, vaikka äänimäärässä ei
najän naistenkin oloista. Matta
vallan toista ön toiskielisten' aulii
teen, heillä' ei työläispiireusä ötc
niinkään oUat tilaisaos saada to^
dellfsia tietoja.
KeskuEteltiin kansallisen kon-ventfionin
alustnksien lähettämi­sellä
ja velvoitettiin jokaisen jä­senen,
jos sainkin voi, jostain
yleisfayötyä koskevasta asiasta' laa­timaan
alustuksen iiiin pian kait>
mahdoHista j a lähettää vaikka pos­tissa
H. Hiltuselle tai A . Wäis8-
seJle.
Ebyn organiseeraaja luki rapor­tin
ja palau^tti keräyslistan Venä­jän
lähetystön hyväksi, ' j o k a ' oli
tuottanut $7.85 j a myöskin iltä-matuloja
$1J.05. Kiitos vair
Ebyn tovereille.
Seuraava naisosaston kokous on
Hiltusella. Kaikki mukaan j a uu­det
jäsenet tervetulleita.
VÄHÄN OSUUSTOI.
MINNASTA
Koska kerran yleensä järjestäy­tyminen
j ä kommunistinen työ­väenliike
ja myöskin osuustoimin-
Lttkijoille
Tänään ei lehtemme sattuneesta
syystä ilmesty kuusisivuisena, ku­ten
on ollut lapana. Lauantaina
Intian kansan i9|^ii[f|iu$t(^|g
kyisessä kapitalistisessa yhteiskun­nassa
katscire asioita ahtaalla yk­silölliseltä
näkökannalta ja menrl-lelee,
joko yksinomaan tahi etu­päässä,
omien hetkellisien etujon-sa
mukaisesti, niin lyhytnäköi^itii
kuin sc onkin.
Kysymykseai. "pitääkö koninni-nistin
olla epäitsekäs?"* täytyy
vastata: kyllähän sen pitäisi silä
olla. multa vasta sosialistisessa
\-btci5knnnassa voidaai» siihen
päästä. Kuitenkaan ci ole kiellet­ty
kapitalistisessakin. yhteiskunnas­sa
koettamasta hillitä itsekkvy^t-täan
mikäli se-olenssa oloissa on
mahdollista.
r?- . .... • . "
^'»KSlcettäin sattui Englanäin;
.'nbHfesa'' 'tapauksla/r jotka ^i^täilSnitt»
koko ^ mÄatJÄäÄil' hööifritjta" katfr
^Siscn Intiätf'lapäHtätnHffi''**!riglari>^^
m n i ö ^ ; ^ g i l * ^ l a n ; : ^ " ,B
ipa^n- j^päinbpiste ' j ä tuki,. oftv^Ttauttlj
aikojen V, oUui sen siirtonlaissa ja
mnen kaikkea Intiassa. •., Siirtomaa-kansoja
riIstämäUä_..on.,.:Knglannis
inpsrialismi hankkinut voimansa ja
mahtavuutensa. Mutta rajaton riisto
% sorto oyat herättäneet siirtomaa^
^ ö s a t -iiiS^öakfn. •'tai^luttiii^f^SmC
•ri sortokonÖSton sfvilll&» Vvat-€n^>;
antilalget kuitenkin tähän asti kj^^
anneet pitämään intialaisia valtan*
5a'lilla'. ,-r-';'"^.-
-Viime aikoina on- tilanne^ kum­e
i n k i n ' huomattavasti muuttunut
rntlaii karisallinen porvaristo, joka
aikaisemmin on taistellut Intian i t -
«hälsyydenkin puolesta, on kapi­talismin
kehityksen mukana joutu­nut
samalle kansainväliselle pohjal­le
kuin kaikkien muidenkin maiden
porvaristo työtätekevien sortamiseen
^ähden. Mutta siitä huolimatta on
se edelleenkin joutunut käymään
näennäistä taistelua Intian vapau­den
puolesta. Nouseva vallankumo­uksellinen
hike on siihen pakoit-tanut.
Viime aikoina on maailman
porvarillisessa lehdistössä lyöty suut­ta
rumpua Intian kansallisporvarll-li^
cn . liikkeen johtajan, Gandliin,
"tottalemattomuustaistelusta" Eng­lannin
imperlalismfa vastaan. T^Lniä
taistelu on kuitenkin ollut vain te-kopeliä
ja tarkoitettu todellisen t i ­lanteen
salaamiseksi sekä vallah-
•••unioustaislelun kehityksen estämi­seksi
Intiassa.
intias.sa on työläis- ja talonpoi­kaisjoukkojen
liike saanut viime ai­koina
voimakkaan vallankumoiik-sellisen
luonteen. Tätä liikettä on
"tottelemattomuustaJstelullakin" se-kä
muillakin keinoilla koetettu lyö­dä
alas. Mutta siitä huolimatta sen
vaikutukset ovat ulottuneet aina
Englannin parlamenttiin asti. Val­lankumoukselliset
työläiset Englan­nissakin
ovat nousseet entistä tar­mokkaampaan
taisteluun Intian ty6.
tätckcvicn puolesta.
.To vuosi sitten vangittiin Intiassa
joukottain vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
johtajia, kun vallan-kumouk.
selliscn nousun merkit olivat
=;clvästl havaittavissa. Tästä ei kui­tenkaan
ollut Englannin imperialis-teillo
heidän toivomaansa apua.
Suuret lakko- y.m. taistelut ovat
sen jälkeen entistä voimakkaammin
järkyttäneet Englannin asemaa kau-kaise-
ssa Intiassa. Englannin;.- ^sOs-dem
hallituksen aikanakin on siellä
edelleen toimitettu työläisvang|^-
mi.sia. Ja vuosi sitten vangitiitTj^
väcnliikkeen jolita^jat istuvat edel­leen
vankilassa. Heitä ci ole voita
edc5' lopullisesti tuopiita mistään
mutta siitä huolimatta ei heitä ole
la.<;kettu . vapaaksikaan. Täysin pä­teviä
todu^tukf^ia on puuttunut, joten
MacDonaldin vallanalla toimivat
cnszlantUaisct tuomarit eivät ole voi­neet
antaa tuomiota, jota imperia­listien
edut vaatiäval, 'mutta joka
samalla saattaisi sosialifascistisen
hallituksen Englannissakin hyvin
ollut sen suurempaa eroju
SuhteeUisen yäatitayan toimeen­paneminen
ensi vaaleissa, jos se
toteutuu, takaisi liberaalipuolueel-ie
vankan vähemmistön parlamen­tissa,
vaikka se vaaleissa ei saisi
enemmistöä, niinkuin fiialtavasti
tulee tapahtumaan, jgillÄ tuolina-vastakohtien
karj istyessa vai itsij a-jbiikot
ta^»d]&(atp l^iim ää-rimmäisyyspuoIueiJtten
tadcse —
taäntumujb^lisjmpainr vänhoil 1 is-ten
ja jyrkijDiteäh vaseinmistopuo-lueen.
.ympärUle. VVapaiamieH-
«yytt#^ ja suvaitsevaisuutta teäten-tcleyat
yälivouhkat, joita liberaalit
of>'at olevinaan, joutavat silloin si­vuun.
Nyt kun liberaaleilla vielä
on edustajakamarissa enemmistö,
tuo vaalireformi varmasti läpäseisi.
Mutta se samalla osottaisi, ellä
liberaalit itsekin pitävät tappion­sa
ensi vaaleissa varmana, koska 1 ^ "kulkevat käs^Tkädessirniir^^s^^
haluavat varata itselleen niin vah-1 lankeaa meille järjestyneille työ-van
edustajiston kuin suhteellisen ! Iäisille niinkuin itsestään että köe^-
taisimme päästä siihen näkökan­taan
että osuusliikkeet ovat meidän
työläisten omia liikkeftämme, ja
kun ne ovat nieidän omia, niiii
tietysti jokainen' koettaa oroän
liikkeensä parasta ja parhaiten
voimme tehdä sen sillä kun ostam­me
kaikki ostoksemme osuuskaii-pois':
a. Silloin oma kauppamme
-saa tehdä meidän työmme tulok­silla
liikevälityksen ja silloin jää
myöskin liikevoitto omalle liikkeel­lemme
ja se on siis meidän osta­jien
hyödyksi ekä yksityisten väli­käsien
hyväksi. Ja jos mikään, tiiin
osuustoiminta on yksi ja sattuvin
iskuväline riistäjäämme porvaris­toa
vastaan, jä kaikkein yksinker­taisin
mitä joka päiväisessä elä-märsämme
käytännössä voidaan to­teuttaa.
Toivomukseni olisi, että
osuuskauppojen valiotpimikunnat
kiinnittäisivät enempi huomiota
farmilla asuvan väestön keskuu­teen,,
sillä heillä on monellakin
iialua toimia yhdessä, kun vain
neuvoteltaisiin, että voitaisiin jär­jestää
tavaran kuljetus niin, ette:
se ^tuottaisi hankaluutta. Luulen
että sen voi järjestää ainakin ke­sän
aikana jos vain on yksimieli­syyttä.
Yaikfea ^ imaalla . asuva, ^väestö
näjrttaäkin ^ picnytai/i: näin äkkiä
katsoen, mutta ajan ipittaan siitä
voi ' toivoa suurtakin.' Sillä mää-
No. 91
vaalitavan nojalla voisi saada.
Voitostaan varma puolue ei tuota
uudistusta koskaan suostuisi esit­tämään.
Työväen kannalta on jotenkin
yhdentekevä, millä tavalla ja miiä
lajia fohograafilevyjä/ kapitalistit
lähettävät parlamenttiinsa. Mutta
tuolle pärpätyslaitokselle itselleen
olisi suhteellinen vaalitapa ajan­mukainen
uudistus, josta työväel-
I^in saattaisi joskus olla tila­päistä
etua.
$ptte mitä teillä syötetään, ja
edelleen^ tniaSä teidän palkattu
l ä n t ä n n e ostaa teidän taryikkeen-ne.
•
Nyt kun olette saanat uuden ja
ajaninakaisen rakennuksen, niin
voihan 'sen toiminnankiii järjestää
ajanmukaiseen'kuntoon. Ensinnä­kin
kaikki palvelosvälci kokista
isäntään asti unioon. Myöskin jä-senleftölle
tehtävä selviöksi että
työväenliikkeen tulee kulkea etu­nenässä
järjestäytymiseen nähden.
Hutta ei aina kuuin siltä, koska
yksi oli niinkin paksua esittänyt,
että tulee liika paljon l£ommunis'ti-lehtiä,
että on paras Tyämies-leht?
lopettaa j ä se esityä oji; kelvannut
jonkun pienen osan "vastaväitök­sillä.
Sellaisei kokouksissa tehdyt
päätökset johtua siitä, että jäse­nistö
on huOiimatpn omien liik-keittensä
menestyksestä, kun ei
runsaslukuisemmin saavuta koko­uksiin
päättämään ja seuraamaan
asioita jotka vaikuttaa liikkeen
eduksi tai liikettä vastaan.
L A I V A L I I K E N T E EN
ALKAMISTA
varttoo moni nuorukainen joka on
saanut talven olla niin näin, kos­ka
ovat ollee^t liian heikkoja me­nemään
metsään elatustaan hank­kimaan,
siltikin toiveissaan taas
pettj^eenä. Vaikka paikkakunta­laisia
olisi mohikertaan, niin idäs­t
ä on tuotu miehiä laivoja var<ten.
Täällä Canad&ssa ovat laivoissa
kappale kolmessa näytöksessä. Koe­tetaanpa
itse kukin tehdä voita­vamme
näiden juhlain onnistumisen
suhteen. Me täällä maalla emme voi
järjestää mitään kulkueita ja sen
semmoisia niissä merkeissä kuin kau­pungeissa
ja liikekeskuksissa, voim­me
ainoastaan kokoontua yhteen
haalille. täällä kun ei ole mitään
semmoista paikkaa job"" "oisi men­nä
mielenosoitukseUe vississä tar-kotuSsessa.
Me vaan jokamen_ tun­nemme
ja tiedämme tämän järjes­telmän
joka meitä kaikkia työläisiä
painaa. Ja raikka me asumme tääl­lä
maalla ja olemme muka itse her.
famme ja teemme omia töitämme,
tuin sUti me joudumme porvarilli­sen
järjestelmän kynittäväksi aivan
j^:akvin teollisuustyöläinenkm
kin niin että kyllä tässä yhteiskun­naspa
jokaisen pitäisi jo vääryyden
ja nurinkurisuuden huomata ja lut-tyä
käsikädessä toimimaan siihen
suuntaan, että smom kun tilaisuus
tulee voisimme yksimieUsesti asettua
cen rintaman tueksi joka köyhäUs.
iölle vapauden tuo. Siispä tunnussa­naksemme:
kaikki naiset naisUittoi.
hin jäseniksi!
En malta olla vielä mamitsemat-ta
että viimeinen naisten kokous
oli seUaisessa Ulossa jossa ei oi?
naisväkeä ollenkaan. Enempi vaan
pitäisi olla sellaisia miehiä jotka an­taisivat
naisten pyrinnöille sellaisen
huomion ja tunnustuksen, ja kehot-taisivat
vaimojaan ja tyttäriään me­nemään
naisten kokouksiin, eikä ai­nakaan
missään nimessä estäisi. B
tsmisn Snoa
osastoille
Toveri John~L^^.a T
on hiljattain koieutunut '
luton matkaltaan ja ^•aJl^
neliä tällä kertaa olekjuT^
ta vierailla kaikissa J=-
osastoissa tekee hän knH,
kaisen kierroksen C
lostaen tuloksia ja
tuolta pitkältä matkaa
pyydetään hänelle järj€—
ko illan tilaisuudet ku
kak-unnalla, allemerkitS
nä:
Ki?klan(J Lak-.-: ig p.
Cobalt: 19 p.;
Burritt: 20 p.;
Sudbury: 21 p.-
Creighton .Mine: 22 p-
Levack: 2-3 p.; " '
Long Lake: 2i p.;
Sault Ste. Marie: 25 p.
Bruce Mine.s: 26 p.- '
Bcaver Lake: 27 p.'
_ Osastot! Unhoittakaa hj^ia
ri Latvan PuhetilaisuuksUtj.
neliä on paljon sellaista k
vaa, jota kannattaa tulla
maan.
Toverillisesti
Joha WL
työläiset ilman uniota. Yhdysval- tämä sukupolvi vielä tätä maaihnaa
tain puolella kun on unio, niin valmiiksi saa. niin että turhaa se on
saavat samasta työstä, esim. läm
mittäjä, Canadassa $70 j a Yhdysv
niin kiirehtiä ettei joka toinen tors­tai
ehdi kuluttamaan muutaman
tulee sensijaan kuusisivuinen nu­mero,
jonka pyydämme lukijoil­lemme
täten huomauttaa.
Toini.
puolella $105. Täällä siis olisi tunnin yhteisessä keskustelussa. —
Jos kohta se tuntuukin toishiaan
sUtä, että elämämme ei siitä parane,
mutta silti ei saa jäädä valmista
vartomaan, ei se itsestään tule. Ja
onhan meiUä nyt jo yksi valtakunta
selvänä esimerkkinä ja varmana ta­keena
siitä, että mikään ei ole mah­dotonta
kun joukolla käymme asiaa
eteenpäin viemään. Ja nyt lopuksi
toivon vaan kalkille lujaa uskoa sii­hen,
että tulevaisuus on meidän.
Lempi.
niitä voäaanV; Mu^^sitjSmi^^^ he
ovat rieiltahetei naamarin 'kokonaan
kasvoiltaan ja asettuneet tässäkin
aslais^ ävQiines«''tälMäi^^ l»??!?"-
nin impertalistien puoIestl('. ' PWn'ä-'
rilliset äslÄtiäJäjät ovat Jo kteltäy-tyneet
äjäinästa' vsmgittujen ~ asiaa­kin.
Näin on Intian vapaiistalste-hik^.
l ^ t y „ lÄ^^lieV^^I^
kfi Intian kansalliseii porvariston
e t t ä ' Englannin sosdem hallituksen
toimesta. Mutta vapaustaistelua ei
sUti ole JTvpJ^j,iv>f|^ltÄM Kuten
alussa jo mainittihi. turitiivat sen
AaitiiöRitr entistar^vulnmtekaammitt
aiii^ :^iglannih.' iiarlamenttiin asti.
Päättävästi o^l^ jpjifglfifinin työläis­ten
edUi5tejat"^|ll|>|fJä^enttiedusta-jat),
sielläkin-.v|iatitieet;lntian työ-v
a e h j ö h t ä Ä y4i>attttaiatsl»:
Nyt keirtovätkto t»rvarilliset 'tie­dot,
että BehgaUn kuvernööri In­tiassa
on ilrttotttahut eätyksen an­tamisesta,
jolla esityksellä kumöP>*'ik'äiklci' kaikessa. .
täisiin vuonha 1925 Intian rikosla-'
kih Otetut määräyksiet. joiden mu-kaim
yjtähomateet "ovait saaneet p i ­tää
• ihmldft •\^öjikilasJ5a ilman edel-l
ä k ä y j ^ tuomiotakhi." Tm^ ilmo-tuä
ei luonnollisesti tiedä sitä, että
siinä esitetyllä tavalla myöskhi toi­mittaisiin.
Mutta se osoittaa tyo-laisväestö
on enimmäkseen pai­kalla
asuVaa, joten heistä Voidaan
saada kiinteää osuustoimintaväkeä
vaikkapa alussa oltirisilnkin heidän
suhteen vähän uhrautuvaisenipia,
sillä'maalaisella ei ole joka päivä
Rätselta^na ' kilpailevat—näyteak"
kunat eikä alennusmyyntiosastot,
vaan heidän täytyy; tilata tavaran­sa
suuremmissa .Eiimmiss?. • Näin
ollen,.,yhteistoiminta olisi maalai­selle:
1,suuresta^ merkityksesta, ' ja
myöskin koko työväenliikkeelle.
Yhteistoimintaa tämäkin, peruk­ka
kaipaisi, sillä olemmehan use-atti^
i Valmiiksi ostknt tavaratkin
jou'tuneet menettämään "mustan
käden'' kautta. Tämäkin epäkohta
on korjattavissa vain yhteistoimin­nan
avulla, sillä yhteistoiminta on
järjeä:yttävä silläkin alalla, al­kuunpanijoita
vain puuttuu.
SUOMALAIS-LAHTA.
RtSMI
on runnannut taas koiramaisia
vaistojaan ja heilutellut helapäätä
tämän tästä. Eikö olisi aika vii­sastua,
etJtei niillä hikipenneillä
hanki itselleen j a toisille turmiota.
Olenpa joskus kuullut valitettavan,
että metsämiehiä ' halveksitaan.
Mutta eiköhän ole syy niissä hen­kilöissä
itsessä jotka saa toiscd
halveksimisen. Tullessanne sinne
missä ei koiratorptaa runnata saat­te-
sen kunnioituksen mitä fehel-linen
työläinen voi toiselle antaa.
Lopetan tÄnian töherrykseni sil­lä
toivomuksella, että .kevätaurin^
ko vaikuttaisi,-työn runt»Iemaan.
ruumiiseenne paraift&vasti.- .:Moiliä
on.. kyltil:-tarpeeksi vtyötä - .käyttää
voiniammel-ihySdyUisiiiikin harras­tuksiin,
sillä' kommunistisessa Jiik-
S. J. osaston toimin-näsiä
Garson
tä. Se olLsi hyvin kehittävää.j
pettävää, kun kukin laOsua-"
teensä asioista jotka kosieni'
työläisiä yksUöinä niinkuin
nakin. Me kun olemme oU^'
järjestötoiminna.^ta jo vseik
paitsi mitä naisosasto oa i'
tällä perukalla, niin se näia"
vähän tuntuu oudolta, mutia"
siihen pian opasluu, kun M
vaan mielestämme sen pais'
"en minä kykene" siihen'ja
toimeen. Yrittää sitä pltaä,
meidän' keskuudessamme ole'
oppineita organLseeraajla. Mutii
kukin täytämme paikkamme-voinutimme
mukaan, niin siH^"
me tehneet velvoIIisuutemMe"
ämme ja luokkaamme köiUat:
Kirjeenvaihtaja.
Sftoi^iaiscn Järjestön paikallisen
ij^t^h kokous ' pläettiih \'iime 'sun-iniiTalna'
ii3 p." huhtlköuta, jossa kes-el
j ä ä aikäa':pahundten -pesistä tut.^ m-.J^^^.' ^'""^"^/Ki ' ..Sh
tftvln hakemaan _ X tysmiehet.,, sanomalehtiku-jeenvaih-tavia
hakemaan. — X . 't^ja Ja haalin taloudenhoitaja. Joh­tokunta'"
ja jäsfeiikirjuri tulivat va­lituksi
edellisessä, kokouksessa. Koko­uksessa.
QI1[' paljon osanottajia ja hy-v
ä ^ t t i t h ' * osastoon - jäseniksi lähcö
; k ä k ^ ^ i i i Ä henkilöä. Kdkouk-
^0'i&^n(}''p\i vilkasta'. Miiun muaissn
mVÄEN
Sananen jalka
lusta ja sen
joittelusta
tätekevicn vallankumouksellisen voi­man
vahvuutta sekä Intiassa että
muualla. Sen pakoittamana on i l ­moitus
tehty.
Intian vapaustaistelun kehityksel­lä
el ote. merkitystä ainoastaan In­tiassa.
Seia Vftikutiikset tiUevat ' ä i -
A. Wäisänen.
Uutisia Fort Wit
lianusta
nakin yhtä selväsi*tuntumaan Eng­lannissa
Ja kaikkialla muuallaldn
maailmassa. Sen vuoksi työläisten
on kaikkialla syytä seurata' taistelun
kulkua, j ä 5<;n vuoksi ovat Englan­nin
työläiset; myöskin omalta osal­taan
otlaneet osaa tähän taistelihni
He tietä^^t. että Intian työtätÄe-vien,
vapautus merkitsee myöskin
Englahnih tj^öläisten vapautumista
kapitalismin riiston ja sorron alta.
vaikeaan asemaan. Sen tähden on­kin
keksitty uusi keino, jolla van­gitut
voidaan pitää edelleen kiinni.
Selitetään, että asiaa täytyy uu­delleen
tutkia. '
Kun nämä vangitSKniset toi­meenpantiin.
olivÄt^Intian kansalli­set
porvaritkin alussa asettuvIriBan
JärjestötoiiDiiita Rose-grt^
jEissa
Näyttää niinlcuin kesä alkaisi
tulla jo tällekin perukalle, koska
aurinko paistaa niin lämpimästi
j a kosketkin j a pauhaa. Vaan raa­tajalle
kesä tule ei, laakaan
näin farmiperukälla, sillä kevään
tulokin jo -ennustaa vain kiireitä
työaikojia.. .. . ^z, T
NAISOSASTON KOKOUS
öfi Leskisen farmille t.k. 10 p.
I^aisia olikin saapunut lukuisasti.
Kfeskosteltiin sihteeristöltä tulteefi
kirjelmän jOh'döst». Ensiksi otjrm-iB
«r-*öHfe"^^ustajain -Trailinnan iain-salliseen
konventsioniin j a ehdo^
timme Kirkl*nd Lakelta Aino Lah- oikeiseen elementtiinsä, kun on
i — Ti.nmtincicrfs T. i n n o . . iT^rv ruokailijoittcn joukossa sellaisia-
Osuntkavpan ohjelmailtama pi­detään
't.k. 20 p. S. J.'osaston ta­lolla.
Siitä tulee mahtavampi agi-tatsioni-
iltama mitä vielä on pi­delty,
sillä nyt ensikertaa juhlim­me
kansainvälisissä merkeissä tällä­kin
alalla. Toivomme vain suurta
yleisöä näkemään mitä yhteenliit­tyminen
saa aikaan.
Näytelmäseuran johtaja W. Kää­riäinen
on sairastanut vaikeanlais-ta
reumatismia parisen kuukautta,
joten . on täyitynyt pitää niinkuin
pieni paussi näytelmäkappaleitten
asettamisessa näyttämölle. Nyt
kuitenkin hän on parantunut ja
ottanut toimensa jälleen, joten
toivomme taas pian nähtävän'näyt­tämötoiminnan
täydessä työssään.
SEURAAVA JUHLA
on tietenkin Vappu, jota tulemme
viettämään kansainvälisenä juhla­na,
joka myöskin olisi otettava ja
vakuutettava jokaisen itselleen, et­t
ä minä juhlin Vappua, juhlikoon
toiset jos tykkäävät. Niin, luulen^
juhla muodostuisi suurenmoiseksi,
joukkoa kerääntyisi juuri sen " i t
se minän" perusteella enempi,
kuin jos varrotaan sitä, että minä
lähden juhlimaan jos tuo toinen­kin
lähtee. ' Siis kaikki' juhlimiian
lyötätekeTOin juhlapäivää Vappua.
OSUUSHOMMISTA
Osuusmeijeri itäisi olla-tuplavee-laisille
oikea muurheen kiryyni, kun
joutuvat istumaan kokouksia ja
jrauvaamaah sitä aivorustinkiaan
tea ja Timminsistä Linnea Kor-ria.
•
Keskustelimme Venäjän nais-lähetystöön
edustajan lähettämi­sestä.
Me' emme - katsoneet tar­peelliseksi
Ttyt Ettomalaisen lähet-
Uimista, sillä bnhän meitä suoiaa-laisia
siellä käytij* jo useampia
inie^ovei^ita,' jb^Eä oyat meille
kertoneet ja selittäneet Venäjän
oloja, - jos vaan halpamme knalla
ja ndtoa ja meiUä on monta sano-malehteS,
jofeta olemme saaneet
hyvin usein ja faänune. luke$ "Ve­kin,
jotka haluaisivat että nimel­lisetkin
työväenliikkeenä itseään
pitävät kannattaisivat osuustoimin­nallisia
yrityksiä. Tässä osuusmei-jerikysymyksessä
«i ainakaan vie­lä
luulisi olevan kommuhiätikäö-huakaan,
mutta kuitenkin he oyat
tietoisia sen verran e t t ä yksimieli­syys
on voimaa.
Thden neuvon haluaisin antaa
niille, jotka poikatalojen pöydän
alle jalkansa pistävät, e t ^ seiirai-sitte
niin paljo aikaanne <^ttB kat
ihotappä tajs^' ejttä oh,, jotain , ^ .
fea. Sanon iiyt sitte,'ettette lUUie et-t
ä tulee pe saniat-mitkä "vanhassa
maassa" pääsiäisenä tulivat, nimit­täin
"trullit", ;Sätiä on tulossa vaan
erikoiset pääsiäists&nssit: Ne on haa-lilla
ensi sunnuntai-iltana, 20 p. tk.
Siellä tanssitaan, ^ksi sellahien tans­si
josta annetaan palkinto sille pa­rille
Joka voi enemmän ailcaa naura­matta
tanssia. Ottakaapa ^ huo­mioon
sjmldcämieliset, ainoa tilai­suus
jossa voitte olla hyödyksi itsel-leime
jä iloksi toisille. Sisäänpääsy-"
kin on sellatn^ viaton, aivan niin-kun
naiset itsekin.
' Samassa koköliksessa myöskin pää­timme
niVeta valmistamaan vappua
vartan ohji^lmaa, että saataisiin
näistä köyhälistön juhlista tarko-tustaän
vastaavat. Kumpahan luon­toon
olisi tavalUsutidesta poikkeava,
hehkitö ottamaan asiasta selvää,
jöskö" olisi sellaista poikasta joka ot-talsi
tämän tehtävän ja kuinka pal­jon
se tulisi maksamaan. Ja sitten
valittin osaston puolesta Vapauden
paikalliseksi asiamieheksi E. Nyfors,
koska ei paikallinen asiamies ole
toiminut kyllin ripeästi lehden le-vittämtsieksi
paikkakunnallemme.
Muuten osastomme aikatoiminta
näyttää hyvin innostuneelta ja vilk­kaalta.
Kun vaan jatkamme samaan
tapaan edelleen ja kukin tuomme
edes yden uuden jäsenen seuraavaan
kokoukseen, niin silloin toimintam­me
alkaa olla hyvässä kunnossa. O-saston
kuukausikokous päätettiin pi­tää
joka kuukauden ensisuimuntai-na.
Ja sitten päätettiin pitää ohjel-makokous
joka kuukauden kolmas
sunnuntai. Tähän, toverit, meidän
olisi ms*s kiinnitettävä huomiomme,
sillä yhteisissä kokouksissamme voi­simme
keskustella paikallisista ja
sillä Eppuna 'aina tapsia olla hyvUi
icylmä j ä sataa joko luhta t ^ vettä.
Vappuhä tulee" olemaan myöskin myös yleismaUmallisistä kysymyksis-kkon
näkökulmasta
Kokoillut rE.MKKil
I ; '•'^A
Kun Canadan suomalaisia;-
väen urheiluseurojen li0i:
rastetaan tavattoman ja
kin ollenkaan, jalkap
huolimatta, että se on"ji^-
kein parhaimpia jo
muotoja, ja ollen mitä
valmennusmuoto eri
suorittajille eli harrastajfllC
allekirjoittaneen mielessä,"
den toverien lausumien
johdosta, herännyt ajatffi'
kysymystä liitossamme ja'«a
roissa ajamaan eteenpäin
palstoilla. Ja .siihen pien
tännöllLsecn kokemukseen ja
tiseen tietoon nojautuen,
lekirjoittanut on aikalseniini|
kapalloiluhaiTast-ukisena ja
telulla saavuttanut, meta
dessa asiasta. kirjoittamaan,
vittämään harjoitusmuotoja
miesten tehtäviä jalkap
Allekirjoittanut hjTin
asiassa on monet vaikeulcaf;
sinnäkin kenltäkj-s>-mys. SE
tetaan monessa seurassa
taa: missä me sitä harf
hän meillä ole edes
Se on kyllä tosi, mutta
tunut näkem.^än asiaan
den alkavan hyvinkin kara^
la, josta vuosien kulues»^.
piiksi kumminkin kej
On usein tullut sanottua, että
täss^ porvarillisessa yhteiskvmnassa
on jos jonkinlaisia sysäreitä. Por­varillinen
yhteiskunta kun kaikkine
laitoksiheen on sellainen vehe, että
se kasvattaa toisinaan hsmstäkin
tarpeista kokoonpannun ihmisen
iiiieleisekseen, idsia, sitten kaikille
rehellisyyttä puolustaville on vas­tusta
monessa paikassa, myöskin t ä ­män
punaisen iuokkataisteluarmei-jan
riveissä.
"Edelläolevänlaisijn mietelmiin tu­limme
Inm saimme käsiimme erään
historiallisen tokumentin", jossa
eiäs muutamia aikoja sitten vallan-kumousarmeijaan'
kuulunut henkilö
nostelee rintojaan ja röyhistelee
ikiiänkuin hyväkin porvaria vastaan
tappelija^ vaikka selville on käynyt,
että mainittu henkilö on jo pitem­män'
aikaa pahasti höijperrellut niin
aatteellisesti kuin myöskin tulilie­men
vaikutuksesta.
Asia on sillä tavalla, että mafaiit-tua
henkilöä pyydettiin eräästä toi­sesta
maasta saapumaan Canadaan
muutaman järjestön palvelukseen
käytännölliselle alalle!, jossa hän oli
t<^mmut aikaisemminkin. Luultiin
tietenkhs, -että mies on entisenlai­nen
selväjärkinen proletaari, mutta
siinäpä sitä eiebdyttön oikein pa-hanlaisestL
BSiäiestä oli ehtinyt täl­lä
mmitamien yuiBien aJaBa kehit­tyä,
kuten eddlä mainitsimme, niäi
höildneQ kuin my«kin nimniillinen
hfäsertäija.- -
•lyaäisellä kun ei monastiöle ra-hoJU
piin paUoa. että voisi pitem-
Bä mattoja tehdä, ja niin el edellä-mainjtuUakaan
"toverilla". Palveluk­seensa
haluava työväenjärjestö lä­hetti
hänelle matkarahat ja alkoi
odottamaan miestä saapuvaksi. Ei
kuitenkaan kuulunut Sensijaan e-räältä
toiselta taholta saapui kirje,
jossa ilmoitettiin, että se . teidän
varinne täällä kotitanhuvilla ura-koitsee
niiden matkarahojen kanssa,
koettaen parannella horjuvaa aat­teellisuuttaan
niin kutsutun kirk­kaan
ja makian a^IIa.
Mainittu tieto osoittautui todek-si,
sillä muutaman päivän perästä saa­pui
itseltään miekkoselta kirje, josta
emme malta olla lainaamatta muu­tamaa
kohtaa lukijaimme nähtä­väksi,
osoitukseksi siitä, että toisi­naan
ci ole koiraa karvoihin katsot,
tava. Näin se viinan voimalla run-naava
"aatteenmies" pakisee:
rSen rahan mitä lähietti jä­ä
n e t sinun kauttasi, olen luonhol-lifesti
siitä vastuussa niin aineelli-kaliikkeesecr.
täällä ja _ ^
kin koko maailman iöi
veissä, mutta takoa ras»
aina mlssii rauta on i^-^,.
toveri muutamat
mietelmä! iotka maailmm
li,^ tuo tvötätckevälle luot^:
mutta ne r.^lfct murtuu.?,
luokkammo :,;.?cnct tuis
maan clui hciä on
tetty!- — - - ^. ^
Tosinrtnkir,' Petetyin
tullut. JO- \!;äoIcvan E?»
joittajan ••li-^i ottanut,
kukaan in;r. kuin If^;;^-
katkaissut voi^i tuolla VH
nalasin ä ä r - l ä örjf^
järjsstölie. i^vytäen >&a.
juopotteluu::, vetoten
kaliikkee.-e::. Vai
meinannu:, ^iiä "raaa|^
takoniLsel:;;- päastä »»^
vanhan k::r.-?.n oor^
täällä 0::'R:-IC^^3
TuoHai^r^t. oiiot
ovat to^iannVm seDas^
kuten cr;^^^ ;ov?ri sasoi
vät kuiviin r.aiken
luokkäliikfcff.-tamme.
sesU kuin moraalisesU. Jos nyt to- valtoimenaa:: heil"3-
verit . . . . . näette, että on eduksi fcuje^.ei onnistanet
sen puolen luokkaliikkeeUp tulla mi- {roittaa ' j3rjc.=r:.-3eit3
nun sinne, eikä ainoastaan se .puolen bataistelt::: nim?.==53
työväenluokan, mutta koko maail­man
köyhälistön eduksi, niin pan­kaa
$30.00 pesuun niin tulen sinne
••••• ja teen parhaani että muu
kustannus siitä jää sivuun." Kaikes­sa
tapauksessa, vaikka se ottaisikin
nyt f80.oa alkukustannuksen . . . . ..
niin aineellisesti kun etiä agilatsio-niffiselta
puoleta se minun käydän-nöDiseltä
kun myös periaatteellista « r t . » , --
puolen tulee täytetyksi — _ _ m- 'mieleensä, po^a
pä siltä että eikö oU työmaata luok- jhionto tahtoo vetäÄ-kymmenelle
öoX^^
ei seUaLnc:-. rnni-^^"/^'
Iöyt5->- aivan luankj ^
Joita kuitcr.Jin « s s » ^.
puhdisfellssn "-P^
kuin heitä ilmaaEtaa-.
ei ole' mikaan
kehujien ezka
kettä, tämä pitäis