1929-07-13-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, faemäkntm 13 pma—«ai., juiy x# VAPAUS H. poajARSiXo, A. PJUVIO. l & A C t B O C f A T f : t xfc. Uim. • * k . I 3 « ! . J k k . fesö i. i k k . ffUtttJlfll «&«atittW« ctaUiMm. |I«OTB«HU«UJ' T A P A U D E S S A: HJOÖ k « U . M J » « W )u**Ma. — ATuAfltViM •«ie«fl> f l / » MB*. » I ^ j ^^^^^ _ S y « , m i U = « . d - « « l ^ k - r u . KM <JÄ k#fc- kert-. - KJÄ-ltactak^f tXHOlU*^. M* <*•* • ^ r f i i i i T n i n i i SSttUjT^T. KAÄSJSTO, liikl««ak«i*.i.. ''KansanmM' ja senaatti Karvanvaha on w>enimi3lQ« hallintaa. Se toteutou sellaisena, kun tyaäiset j l i koyhai maanriljelijät ov'at pääpseet valtaan^ Ka. - a B y a l t a k i a lenkin »n iHokkahaJlintaa, eH^Bimistön maodoetaTan luokan diktatuuria kuIeriHje näemme se« riykyäö» Bfcirroaloliitoeaa, kirjt«aa kommmuBt^ puolaeen pää ääuenkannartaja ja jatkaa: - ,u j "Kan«a»vallan" »anotaan myös vallHscvan Canadas«a. Iata Ta>heel- Krta sanapartta käytetään tämän maan isSntäluokn diktalaurin julman U^lelli^uuden peiltäraiaecn. Nravo«»oliit*s«a on raitio takennsttu aitej, ettS jokaikea lywl5i«*i ottaa ?iU»ffn osaa. Caaadassa valtio o» rahamiesten ja riigtäjien luokan käaisaä. Se on r a k i o , joka «n rakenpeföl ri«»te-j^ irjestelmitn ylläpkäraiscissi. - • ^ Spoaexa on läniSn toaieetk^B kork*implÄ ilroaisnja. Se o » kokoonpantu pHol^eiden katyreiatä, hallMsciran ,yl31uokan miehistä ja jomroa)!*»- bummalle kapitalkstipuehieem uskolKsista vailhoista palvelijoista ja asia-miehistä, j o i l l a OB melteinkorfcoin •alta taesa m Semaati» viimeisin teko, nim. rikoslain muulosoeitykBien hylkSaips- BCBu on iMokkadJktJituujriiiteko/kioJtkavallan t«ko; t» on liiokkarietoisien rristäjien.tdco. , Laki, /onka «aBafHin päätös vahvistaft, säfitää kaBdenkymmenen vuoden v«nkUatuorai<?n jokaiseins työläiselle* joka puhuu "vftivaHan" käytön puolcuia. "fÄivalta"! TImä o« menBeisyyderi ja talevalsuudei» kummitus, j o k a täyttfiäpelona näiJCTliallitseigien riistäjien sydämet. Ha eivät palkäg niin kaiiah kun ollaan "perustyslaillisia". Jos työläiset v a i n ovat perastusloilJiaia, aiin elokuun 4 päirä 1914; j o n a imperialistit alkoivat viime tCÄMtuksen, ei mei-kitse mitään. Molta **väkiv«ha'', se on hislo-riatlistt edifUykäen kiitilö, jota kaikkien aikain hallitsevat luokat ovat peKinnW ja joiA^ edeasä valtakunnat ovat vapisseet. "K/thsanraltJi" Gaaadassa on rakenaeHu eannalle. Se on wilheverl»o. I M c i n «btivät ilraaantu^ naeilcit lähestyvänä kriisistä, väistämättömistä yhleÄtorffÄyksistä maailiAts^» jotka nyt ilmaantuvat selyetomin kuiq milloinkaaa »anon, kun kapitalistiset halUteijot repivät naamariasa ja kaikella luoJdcavihallaQn koKÖiatavat iskua toisen» jälkoea työläisten vallanktvmoakäelUäkts Hikeittä vaaten. ^ Rikoafain yljdäksaskyi^ on olemassa väkivallalle perustuva» ja Rakennetun järjtaetelmän ylläpfcämiseksi väkivallalla: Siina väkivalta sonaatin herra», "yäkivallaa"? Te syytätte kommunisteja väkivallan Icäyttimaiseatä?^^ Eaka maihasi kyknmenenmiljöenaa työ-väenluoj^ an p(4k44 V V . 1914—-18? Kuka teunasti kiinalaisia työläieiä? Kuka murhasi Saceon ja' VatiaEettiB? Kuka murhasi kolmesataa työläistä Bombayasa kak^ikuuknutta sitten? Kuica p8rast*äikaa valraistojee aseita kokdkiaislen kansakuxUifiB, kokönaistea ihmisrotujen murhaamiseksi? TMlkaanime Caaadaan! Kuka murhaa! lakossa olevan ndvascotialai-sen kaivosiBielieh v. 1923? Kuka ampui Alberlan kaivostyöläisiä v. 1925? lättäenfiAta tapausta mainitsematta kysymme, kjika on t^Ijennyt Arvo Vaarin riiitikkojenfaAkse tatuuden puhumisest»? Koka on potkinut ja piessyt nuoria pioneereja Toronton kaduilla? Kuka on hajottanut kolcoukslA kyynefkBasnpommoilla j a vanginnut jp teljennyt työläisiä van^ kilaaii katiikökouksien pitämlsoBtä? Kuka pitää Harvey MurpAya ristikkojen takana? vKuka? Halliteeva riistäjä ^ T* puhalte -Väkivallasta", senaatin h«{rrat? Te «leltfe osa i^urhaljte jitjulDialle riistolla rakennetun järjestelmän 9f»rtokonei8tosta. Te olette canadalaisen "kansanvallan" yksi valljieXarssi. Nyityinen ^kansanvalta" Canadassa elää horjuvalla "hyvrnvoinnilla", "ky via voinnilla", joka jo'on täynnä reikiä ja kapitalistiselle järjestelmälle orainaisten rielrriitain läpisyömS. Tämä el ole. muuta kuin "hengähdys-aika", joka on nopeadti päättymässä. Samanaikaisesti eanadalaiäten työ-läistea vallankumouksellinen henki tulee noasemaa^n. "Kansanvallan" valhefarsai tulee yhä enemmän'ja enemraän syrjäytettyä, kuten nyt jo tapahtuu, julmaHe luokkaa keKittavät jjo alka-maansa^- taistelua-enemmän leivän puolesta ja työnkiihdytykrtin epäinhi^ nfilUsiä olosuhteita vastaan, tulevat he selvemmin ja selvemmin havaitsemaan, kuten menneisyydessä havainneet, että leivän asemesta tulevat'he ilaamaan ^yöväenpet pehmeitä sanoja ja parempien olosuhteitten asemesta- Kuninkaallisen pobjöis-lännen ratsupoliisin pyssyn-perää., "Kansanvalta" bn synnyttämässä uusia sotia. Sortokoneistolla ja- tämän "kansanvallan" petoksella työläisiä tullaan ajamaan taistelutante-reiiie jonkun toisen maan työläistovereitaan vastaan. 'yäki\'alta? Kapitalistisen järjes^jelmän hedelmä tulee olemaan sellaisen järjestelmän väkivaltainen pystyttäminen, joka tulee tekemään lopun väkivallasta. Eikä kaikki se murhaaminen, verenvuodatus ja armoton sorto,- joka ylläpitää nykyistä järjestelmää, riitä vastustamaan työ- Iäisten voimaa, joka tulee lakaisemaan syrjään tämän järjeetelmänf jättäen .yain sen veritahran historiaan ja rakentamaan sen tilalle joukkojen yhteistahdolle perustuvan sosialistisen yhteiskunnan. Ranglcp.laistan sotajoukkbjen Ja Marokon, alkuaaofcashateiojen aSlise» yh-teentörrrjiyfcset cvat muodostuneet v l l - meaikalDa aivac jokapiiväliftil Uml- Ranskan hamtua Ja iioko iiotsrsafBI-r^ n ssxicnxBieJvUstja on tähSn asti val-enairt kolconaan c&istä tapahlamigta: Ainoastaan Baziskan konmuustisen puolueen keskuslehti "Humanlte" aa alka-ajottain Julalssuk Marokosta, saapuneita tietoja. Jotka orat päiKeei tclmltukseen aivan gattnmalia. Tällä kerralla ovat yfateentönnaFfe-eet saaneet kuJtenkla entistä euurem-maii laajuuden ja Ranskan liaSltuksea on oUut jo mfthdotoTj vaieta kokooaa» niistä tapahtumilta. Tietojen Julkaisemiaen aHioi siitä, että eräs ranskalaisten eotajoultkojm ofcasto Joutui kaj]4nalUsten JSrJftStÄ-mään eatlmeen Jlenskan hafiltukaen viraHlnen tletotolaiisto Ilmoitti tämSc yhteydessä hyvin kafnostl, ett& joui-fco- osasto Joutui satlmeea alitft syystS» etta se d l lähtenyt tledustehmiatkalle Uman komentajan lupaa. Tuskin niin tyhmäi lukijaa Ifiytyy, joka folsk tällaisen perustelun ottaa vaKavastL K o mentaja määrää sotnaat istianaan lel-rksä, mutta nämä lähtevätkin tiedustelumatkalle omasta alotteestaan. Nyt on kultenldn ranskalalsasaa s a - nomalesdlstösfiä alkanut tolsealainen sävel. NUnpft aelmerkik?! eräs kalkkein mustaaotniolalsimmista sanomalehdistä sehoo rfivan suoraaa, että "nykyiset sotatoimet ovat välttämättömiä ja niiden on johdettava kapinallisten täydelliseen nujertamiseen". MM. varten alloituUkkaat ovat nous- 60et kapinaan. Ranskalai66> kapftalisttt ovat jo a-nastaneet Marokon alSuasukashelmoll-ta noin 793,000 hebtoaria maata J» jakaneet sen keskenään, laafi ryOstö Jatkua yhä edeUeenkfn. Uarolcosaa on mitä rikkaimmat pelldt js laitumet siellä on suuria kupari Ja marsanetsi-vara£ tejla. l^mä kiiholttaa äärimmilleen raaskalatsten kapitallstVen. ruoka-telaa. Mutta heltan mielankllnfcoasa Ma-rokkooA & johdu aflaoastÄah näiscä TnnTvrim^ % * i M i t ^ v ^ He tarvltaevat J l a - rokkoa Haaksi eeHajsena aineena. Jonka keatta ha voisivat Jobt^ rautat^a vlelfigfti rikkaammille seudulfle. Tämä tautaÄa talee fculfcemaan Saharaa e-rÄmaeft halki Ja yBdlstämätn Afrikaii lootetSQslssa olsvai Banskan eluamaat L3E3l-Afrikan altjgmalhln. lymfin rau-tatleQ kautta aikovat Rancfcaa Vnpe-rlafiitlt fcullefctaa Hsäksi sodan «attu- %38a nsekereltS Ranskaan, Joesa nä-m6 tulevat täyttäcnään Ranskan ar-metjan szve^O. iJo vUmelsesää maaHmansadasEa heitti ig^TTiOfpn ijnperlallszBi sotakent^le liOfiO neekeriä. Niistä- sai noin 30.000 «unaaasa j a ' ooln 46,080 jäi iäkseen ]:a3jarikoiksi. Idutta slUotn t£,ytyl ramskalaisten kulJ^Maa neekerit Attazmdn «altameren jEautäk. /okaisen lähetyksen fculjetta-minan kestk miltei kuukauden Ja oli matkaUa aina vihoiUien vedenalaisten uhkaamana. Saharan rautatien rakentamisen jäi keen C^aa voidaan Afrikan läasiosista kuljettaa neekereHä Ranskaan viidessä päsvöeeJL J a tämän Usaesl ei vetfcä pit- U n tarvllse kulkea kuin aivan lyhyen matka|k nhnitt&iii AlserlasV^ MarseiJ-leaihi. Tämä antaa Äanskan Imperia- Ssteille mahdonisuudeh käyttää aee-kereitft tykJnruokam peÄjon suuremmassa määrässä kato «e saattoi kSy»- tää vt&nelaea maailmäneodan .aikana. Saharan raätatien ralcentamiseen o-vat Ranskan kapMalistit atkoaeet ryhtyä vuednalflBO. Tie tulee kjilkemaan Marokon kautta Ja siksi- Juuri helUe on \«dttitmät8htä vallata täydsllisbeti häsllBsä koko Merokan Ja "tyynnyttää" s«a vBeatBn. Tämän takia ratts- 'kalalset sotajoakdt tunkeutuvat yhä e-nemman^ maan «ydämeen ja ranska- Inisee BotSalentokoneät "rauhoitrtavat" pommeillaaB Marokon väestflä. Pokjokta kmHalla Kamin <aka«a tulefe myVekin olemaan arvokaa i l lanvietto h^näk. 20 päivän fltana. Sen järjd&mä Port Arthurin oayiva-toiminaallinen jralktuskomKea. dialla tulee royfJskin esftettä-^äksi näytöskappale, runoja, laulaja, kuplitte je, niift ja tanqejta^n sielläkia. Nämä^ V tilaisuudet aopii näiden yaipäriatöjen asukkaiden panna mi^stiin, ettei epähuomiossa lähtisi mistOän etOmpää huvitastäi hakemaan taona iltana. B&ä se meille haapunkilaisiUekaan pahitteeksi ole vaikka toisinaan pistäänaymme "UlJntrilla", käyväthän ne "köntri- RiisBtkin" katipungri^ tämän tä»- tä. —- S. 10.81, L. Jokimäki 10-38, E. TeTk-kinen 10.22, V. SUlanpää Ö.61. Keihäänheitto: L. Kolari -Jfi-^B, K. Ahlberg 41-41, L. Jekhnälo: 41.- 21, L. Kotila 39.46, V . Kafigas 38.26, F. Trfkkinen 87.27, Eisö-raäki 33.88, V. Sillanpää 28.76, A . Värjä 26.25', Reinpcainen 25.89. 200 metrin juoks»: K. Ahlb«g 2^07, V . Kansas 25.0^, L. Kolari 26.05, S. Kotila 56.07, V . Silfenpää 27.05. A . Värjä 27.07, L . Jokimäki 28. E. Telbkinen 28.01. •yhteiiJtalokset olivat: S. KotUa 470.6JO, K- 4hlbera 470.31, Lt Kolari 467.07, y . E a q ^ 45«.63, B. Telkkitoea 481.33, L. Jokimäki 425.18, A . Värjä 411.37, SUlanpää 386.91. Naistea i^Iottelu: löO m, juoken: A. Mäkir Vesa, 15.03; E. Laakso, Jehu, 16.03; A . Salo, Vesa, 16.04; V. Salminen, Je-ha, 17; M . LelitJnen, V§sa,- 1T.07. KuulantyöntS: A. Salo 7.45, E. Laakso 6.96, M . Lehtiaen 6.59, A. Mäki 5»85, V. Selmlnen 5.38- Pituushyppy: A. Mäki 4.02, A. Salo 3.69, V . Salminen 3.66, M. Lehtinen 8.34, E. ^Laakso 3.118. Kolmiloikka: V. Salminen €.21, A. Mäki 7.88, E . Laakso 7.58, A. Salo 7.34, M . Lehtinem 6.74. 200 m. juoksu: A. Mäki 3J.02, E. Laakso 83.05, V. Salminen 3 3 - 08, A. Salo 34.06,, M. LehÖnen 40.ft3. yhteiatulokBet oKvat: A. Mäki 833.36, A . 3alo 804.55, E. Laakso 299.90, V. Salnrinen 291.16, H . Lehtinen 229.91. Tyttöjen kolrofettelu: 6Ö m. juoksu: V. Mäki •:08, H. Lind 9.06, H . Hieteila 10, S. Huhtala 10.08, J . Valden 10.04, S. EIRJAJLLfölJUTTA UaSoöfaIsu Icdustriallstin Kirklaaj ^'MetsätySt^isen" hei- Laken klrj^nvaahtajan ilkeämielläi nakuun numero •'Heteäfeyöläisen", Canadan puuta-väratyöläisteo teolIi3Uuslii1»n äänenkannattajan ja liiton suöm6nldeli> ten jäsenten ku^kaaaijuakaisun bei-ralheiiUn. Indusfeialistin no. 125 ja 147 Kirk-lacd Laien paiikaScuntakirjeel^i mer-kJtyBsIL gepusfaifeyssa tehdään kurja s^ytSa: että paikkakunnalta poismuuttanut S. J . osaston viimevuotinen r&- hastonlidllsja tqr. J . Oksanen olisi ka- ,valtaaut Pohjois-Ontarion lakkolaisi!- hetetääa. tiJaejille ja hrt^ndiepanta-roiden myyjillö. Sepustuksessa myötiemmällä muuse- JuIka. ^ua s•i a, rät j^t ta ««ai•n tut.ti.a kooa, ^ta^a^n ^s^äv^y^ä^, että hän on ne rahat 15, fh^ar°h^aktä^si^tt^ iJtä^ v^ayst^aa^n" Pjaf ^f"^C^flefkcoa ltanatnlistär^oiste sievoiset l^S-sota tulossa?", mftkä ovat miefea-kijntoista 4u(kemista työl&iöjoukka-jen valjnistautne«9« imperiaBBnria jä sotaa vastaan tähdätyn elokuun 1 "Punasen päivän" mtelenosotuksiin. "Paperipuunkaatejain helvetti ja taivas" on kuVaus ok)ista ja työ-^ enhteista Canadan «jjuriramalla pe-peripuukänpällä AnUcostin saarella, mikä sijiaitäae St. Law56nee--rir-ran suulla. TyöV&iBten tasavallasta, Neuvostoliitoata on kaksi selostusta, " y f s j ^ , avustettava, sffla, mainittua "SosialSvakuutas Neuvostoliitossa" työtaistelua ei olfra sUhen mennesaä ja "E^as Jekkotai3telu Mop^ovaasa". kesl«»^mltean taiolta vielä avUststt». puhuvat kumpikin otaakkcen mukai- ^ O s S o ^ S Ä K a ^ o k i r ^ ^ puolta edustavat Ä ^ ^ r a S o ^ ^ Ä tyskEsbannukaet. Ryhtymättä valistamaan Industria- Ifetln tajullisesti alamittaista kirjeeo-vaihtajaa. eeloetamme vaan lyhyesti a<$old9n kujuh. Kcfika paikkaSmiHallahame oli pi, temmän aikaa käsmniatä keräys Suomen satamatyCliästen lakon avuste-mlsafcai ja samalla alkaa ilmeni, että Pohjois-Ontarlon metsätyöläisten pitkäksi käynyttä lakkotaisteluao'' olisi näytelmä "Kämpällä" ja "Kosto on salolta'? sekä nimimerkki "Rionan" kretemus "Kalle jHB|revaB }anke^ taeaa tmli päätökseen, että silloin ulkona olevilla keräj^sllatoilla jatketaan m u / llÄ* iinutt kIciirrjioottuukkse»e<t : lluiä«ÄaiväÄv i l t ' e d e U e c B ja seuraavassia ko-f ^''"il 'T-^^ itä kerätyt varat lähetetään. Seuraa-huoJimatta kelpaa lUAkien Hyolais-1 ^ ko^ukseea meriaeasä. joka pi-ten luettavaksi, silla .ee» ^ I t ö i ^ ^ ^ j^ Tarkiairien 10.07, E. Pellinen 11.04, f kunloa kalkille työläisille, eikä ai- ten lakko jo loppunut Ja pä^ät ti kes- K. Koski 11.05, A. Jakdnen 12.01. t noastaan . puut^varateoll^uudesaa kiidc. yftsii!ieik1^"tortoet'*-'^^ Kuulaatyöntö: H. Lind 4.88, H . '*"'^"'— Hietala 4.46, S. Huhtala 4.32, V. M ^ i 4.23, S. Tarkiainen 4.1$, £. Saksan kommttnistipuolueen juUsttts Saksan konmiunisti^essa sanomalehdistössä on julkaistu Saksan kommunistisen puolueen hiljakkoin päättyneen edustajakokouksen julistus Saksan työtätekeville joukoille. Nykyistä poliittista tilannetta koskevan kuvauksen yhteydessä sanotaan manifestissa: Pariisissa käydyissä sota-kprvausneuvotteluissa on Saksan imperialismi ottanut ratkaisevan askeleen siirtyessään militaristiseen yhteisrintamaan Neuvostoliittoa vastaan. Mutta Saksan kommunistinen puolue, joka on tuotantolaitoksissa välittömässä yhteydessä työläisiin ja proletaarisiin joukkojärjestöihin, joka käy horjumatonta taistelua opportunismia vastaan sen kaikissa muodoissa, tulee olemaan Saksan proletariaatin horjumaton johtaja kansainvälisen proletariaatin linnoituksen — Neuvostoliiton — rautainen vartija. Kaikkien maiden vallankumoukselliset työläiset mobilisoivat elokuun 1 päivänä joukkonsa Kominternin lipun alla mielenosotukseen rauhan puolesta, Neuvostoliiton suojelemisdcsi, imperialistista solaa valmistelevaa sosiali-fascismia vastaan, pääoman hyökkäystä vastaan ja proletariaatin diktatuurin puolesta. Saksan kommunistisan*puolueen edustajakokous kehottaa Saksan työtätekeviä mobilisoimaan joukkonsa tätä joukkoesiintymistä vartea. ' Menotft jalkanM Winiam Jermes 18-vuotias <JUO-rukainoB •Winnipegriotä menetti oikean jalkansa heiaäkuun 8:n päivän aamuna Fort Williamin ratapihalla yrittäessään ottaa kiinni lännelle menevästä rahti junana. "Se viisiin raeöi vähän hjjoippaan kuifl minä otaksuin", virkkoi loukkaantunut sairaalaan vietäessä. Jatkaen, että hän sai J« kiinni mutta junan no-p ^ B tempasi hanat jaloiltaan ja yrittäessään kaVUta edelleen vetään-tyi hänen jalkansa Jaaan alle, kat>- keton; polven alapuolelta. H&n oli yksi niitä tuhansia jotka työnetsin-nässä joutuvat turraaatumaan " r i - pakyytiin" ja ovaC alituisesti vaarassa menettää, ei ainoastaan' kä-tenaä tai jalkanaa, vaan' bsnkansä-kin.- • , , . • • Syyskuun 9:» päiv& on Apthurin hiinteJtaistönomistajilla tilaisuus äänestyksellä päättää siit|L, tuleeko kaupungin vanha ränsistynyt puhelinlaitos uusittavaksi ajaa-mukaiseramilla ja käytännöllisem-millä välineillä. Niin päättivät kaupunkimme isät heiaäk. 8 päivän istunnossa. Isflle oli myöskin saapu< nut ultimatuumi, jossa ilraotettiin, että kaupungin käytettävänä olevan konttorihuoneuston vuokra tölee kohoamaan huomattavasti. Tämän johdosta Isät tuumivat", että jätetään koko talo ja mennään enjtiseen vanhaan kaupungintaloon, jos sen suinkin voi, laittaa käytettävään kuntoon. Arthurin valtuusto siis • o, i. « i i » i osaa olla säästeliäskin. Mutta ea-*öOOn VCSan UriieilUkll'- massa kokouksessa kuitenkin pää- pailujcn tuIoksct tetthn lainata huomattava summa T-^ rahaa, vesijohtolaitoksen laajentamiseen, siis hyödylliseen tarkotuk-seen kylläkin. Hauskat morlcUtansatt nuorisokurssfrahastön kärtuttamisek-ai toimeenpanee naisliiton osaston naisi|t S. J . haalilla P<rt Arthurissa heinSk. 16 p. Tätä tilaisuutta varten ofti tehty kaunis sohvatyyny. Se pari, joka oöuu lähemmäktt merkkiä, saa sen tyynyn. Elaikilla on nyt tilaisuus koettaa kuka saa tämän tyynyn. Soitto tulete olemaan hjrvä ja sisä^npäSsymaksu on 26 senttiä. Nämä "mainitut merMcitajlssit piti olla jo aikassmmin, kute^ on ilmo-tettu, mutta satunnaisista syistä ei saatu silloin haalia> joten ne ovat varmasti nyt 15 päivä. TervetuJoa vaia kaikille. .— O. Pellinen 3.47, K. Koski 8.28, A. Jakonen 2.68, J . Valden 2.55. P i t a u s l ^ p y : H. Lind 3.37, H. Hietala. 3.84, V. Mäki 3.05, J . Valden 2.95, S. Huhtala 2,89, E. Peili-nen 2.&8, S. Tarkiainen 2.68, A. Jakonen 2.32, K. Koski 1.91. •yhteistulokset olivat: H. Lind 163.48, V. Mäki 156.45, H. Hietala 150.22, S. Huhtala 134.56, S. Tarkiainen 120.62, E. PelHnea 103.22. Potkija kolmiottelu: 60 m. judksu: V. Nurmi, Kisa, 9.02; K. Nurmi Ö.07; V . Huhtala ja L Imberg, Veea, IQ.O»; K. Lehtinen, Veöa, 10.04; R Koski 10,05; V. LehtS I p . M . PituushypöPy: Nurmi 410, K . Nurmi 8.94, V. Hietala 8.43, K. Lehtinen 3.27, I. Imberg 3.25, V. Lehtr ja R: Koski 2.98. Kuulantyöntö: K. Nurmi 8.13, V. Nurmi 5,68, Imberg 5.51, "V. Hietala 6.E3, K. Lahtinen 4.91, E. Koski 4.67, V. Lehti 4.35. Yhteistulokset oVat: iK. Ntmnl 191.65, V. Nurmi 182.19, V. Hietala 14^.91, L Imb^g 148.18, Lehtinen 136.09, R. Koski 126.88, y . Lehti 117.73. Yleisen 5000 m- juoksun voitti Martti Kyrölä ajalla 17.45, T. Tervi 17.69i K. Tuomi 18.S9.03, Lauri Laine 20.55.03. 4x400 metrin viestiajaokaun voitti Sudburyn Kisa uudella liiton ennätyksellä 3.56.08. Joukko: Kangas, Heiskanen, Jansson ja Tamminan- 2. Jehua joukkue n:o 1 ja 8. Jehun joukkue 2" ja 4. Vesan joukkue. Kosti, T. "PATHFINDEB'' ROOMASSA «yöskeoteleviUe. ,i $23.25 c. lähettää Suomen ^atamalak-tttehotamme «Vapauden »kijeite toimisten hyVäkri. ryhtymään jujka;sun dlaajlksi. . T i - l i t ^ r i o n lentokenttä, Roorna, hai-näk. 11. — YhdysvaltcOaiset Atlannin-lentäjät Williams Ja Yancey saapuivat täime lentokentälle kello 9.30 ip. Säkäkään kuti menee naimisiiB Fort 'Williamin koululautakunta viime kokouksessaan päätti, että tästä eteenpäin tullaan kaikki kaupungin kansakoulujen naisopettajat erottamaan toimestaan sitä mukaa kuin menevät naimisiin, jos nimittäin eivät itse ymmärrtä erota toimestaan. Päätös ei koske aikasem-min naimisiin menneitä opettajattaria, jos he muuten ovat toimessaan tyydyttäviä. Päätöksen teossa muuten näyttää olleen erimielisyyttä, osa kouluhallinnon jäsenistä vastustaen sitä. Täällä Arthuria*» näyttää siirrytyn ristiretkien aika-kauteeft. Tn. liifto, näytelmäseura y.m. osaston orgaanit ovat jo tehneet useampia ristiretkiä lähiympäristön suomalaisasutuksille, järjestäen niihin erilaisia huvitilaisuuksia. J a ' uusia on suunnittelun alaisina. Parista tällaisesta tilaisuudesta on allekirjottanutta erikoisesti nyhjäs-ty kylkeen, ja ne ovat molemmat samana iltana. Kivikoskeile menee Arthurin suomalainen agitat-sionikomitea lauantai-iltana heinäk. 20 p. ja järjestää sinne iltamat mo-nipuoUsella ohjelmalla, johon kuuluu näytöskpapale, nimestä en tiedä, sekä muuta arvokasta ohjelmaa ja lopussa sitten, niin sitten tanssitaan. Vesa järjesti yleiset urheilukilpailut viime lauantaina, jotka onnistuivat kaikin puolin hyvin. Osanottajia oli saapunut runsaasti. Jehu oli edustettuna oikein voimajoukol-la. Tulokset olivat tyydyttäviä, ottaen huomioon kentän pehmeyden, mikä johtui sateesta. Muuten oli ilma hyvä. Tulokset jakautuivat seuraavasti: Miesten 7-ottelu: 100 metrin juoksu: A. Tamminen, Kisa, 12.3; K. Ahlberg, Vesa, L; Kolari, Jehu, W. Kangas, Kisa, ja L# Kotila, Yritys, 12.6; E. Telk-kinen, Vesa, 13; A- Värjä, Vesa, 13.1; Reinikainen ja V. Sillanpää, Jehu, 13.3; L. Jokimäki, Windsorin Visa, 13.4; T. Ristimäki, Jehu, 13.6. Kuulantyöntö: E. Telkkinen 10.^ 80, L. Kolari 10.64, S. Kotila 10.44, V. Kangas 10.39, L . Jokunäki 9.87, K. Ahlberg 9.82, Reinikainen 9.41, A. Värjä 9.20, A . Tamminen »9.1, T. Ristimäki 8.37, V. Sillanpää 8.7. Kiekonheitto: S. Kotila 29.21, K. Ahlberg 28.98, L. Kolari 28.44, Reinikainen 28.2, L . Jokimäki 27.37, A. Värjä ja E. Telkkinen 26.66, V. Kangas 24^6, A . Tamminen 23.90, T. Ristimäki 22.95, V. Sillanpää 20.79. Pituushyppy: L. Kotila 5.70, K Ahlberg 5.62, V . Kangas 5.60, A . Tamminen 5.37, L . Kolari 5.21, A . Värjä 5.13, E . Telkkinen 5.11, Ristimäki ja V . Sillanpää 5.06, L . Jokimäki 4.77, Reinikainen 4.73. KolmUoikka: Lw Kotila 12.45, L . Kolari 11.95, K. Ahlberg 11.61, V. Kangas 11.57, A. Tammineo 10.90, Ristunäe 10.88, A . Väijä larushinta on 1.50 dollaria vuosi-kfltralta Ja Vapauden asiamiehet ottavat vastaan *ila,uksia> mitkä voidaan lähettSS myöskin suoraan j u l - kaisaa konttojnuo os.: Mat^tyfSläf-nen, Boz 12»8, Sudbury, Oat Helpoin tapa tilausmaksun suorittamisessa on ostaa 150 dollarin "Pos-tai l^ots", joita mjrydään kaikissa postikonttoreissa. Kiln se'a sulkee kirjekuoreisn yhdessä tilaajan ajmen ja osotteen I«dra, niin tuloe tilaus toimitettua vähäUä vaivalla. _ _ _ _ Seribe. Sandino lutkaa jatkaa • taistel»a Wew York. — AHtl-lmpariaJtsttaen liiton konttoriin on ilmotettu Mexico Citystä, «fttä tnnnettu Nicaraguan va-pau^ kkeen johtaja Aasuetina Sandino en malltalia antl-imperiaUstlsen Uiton maaliman konferetassiin. Kuten alkaiseminjp.an, ilmoitettu. 3andlzu> oa väfialkMsesti asettunut asoiQaan Mek-slktxin. Antamäseaan lattsunnoaea hän on toivorikas Nicaraguaa vapauUlk-fcebn tulevaisuutöen. "Nicaraguan va-pausMMckeen armeijaa dl ole saatu hä-vltetylssl", lausut Bandluo. "Ystäväni Jatkavat edelleen taistelua merlsotUas-koztieniaa vastaan Nftaräguossa :|a A - ftierfkan impOTlallsmln aöetta, presidentti Moncadaa vastaan! Välialkai-eestl olen Jättänyt taistelutantereen paijastaakseHl maaiiaiaUe Yhdysval-täto impeciejlsmhi masiööverit Jotka nyt on suunnattu Nicarasuan kanavaa rakentamiseen. Seuraava aekeleeni vapaustaistelussa on jÄästä kosketuksiin maailman imperiallsmivaslaMen atoesten kanssa tehdäkseni Nicaraguan vapaustaistelu kansalnväUseksd liikkeeksi ja ilmoittaa maailmalle, että Sandino Ja hänen anneillansa ei suunnittele myydä itseänsä amerlkalaisiin dollarell^ln. Tulen pitämään Henry Barbuselle tekemäni lupauksfin, että eilen, lennettyään 10 tunnissa Santan- jatkan taistelua siksi kunnes Nicara-derista. Espanjasta, jonne olivat pakoi- gua on vapautettu, eikä ainoastaan tetut laskeutumaan polttoaineen puut-1 Nicaragua vaan koko lattaalalsen-teessa. »Amerikan kansat." Kirj. EEMIL ELENIUS. Keitasviiastcfita tullut kuitti osoit-iaa, että rahat ovat meaneet Suomeöa palkallisen ammatillisen jaoaton lä-hettäiäiänä. Tftssä Jaostossa ei ole ollut tov, O b ^ e n jäsenenä etkä cäia ollen oie ollut näitten rahojen karesa missään tekemisissä, joten ne henkilöt. Jotka. täHaista parjausta aikaaa saavat, eivät ole olleet ensinkään tietoisia näistä asioista. Mitä tulee t n - dastriallstln malnite^aan S50.80 nila voimme huomaajaa, ^tä k.k. kokouksessaan 13 p. tammik. päätti edelleen jatkaa satamatyöläisten avustamista ja siihen •tarkoitiikaecn Järjesti agii» prop-kömltea Iltamat Jtrfbta oU taloja $51.60 ja hallussamme oleva kuitti osoittaa tämänkin summan m ö i n ^ määräi-t3fyn paikkaan j a samanc jaoston le,, hettämänä. Haluaisimme vielä noilfe Indnst. luulotautia sairastavlae kirjeenvaihtajille antaa hyvän neuvona että Jos vielä alkaa kurkfauan tijjla tuollaista iljettävää otcsenaiKta niin on parasta nielallsta se €nnenkun se tulee ulos. Lisääamae vielä, .että tov. Oksanen, elleBsahsa palkkaktmnaHanfne rahalli-elssa fuottotehtävlssä, kSsitteli tySiätS-ten varoja huomattuja summia, mut*a kaikissa asioissa on hänen jälkensä selvät. Joten tuollaiaten valheidea se-pitfeäaiinon on athalsea moraalin näyte. " Voimme vielä valistaa Induslria-listin kirjeenvaihtajaa tiedolla, että meikäläisessä tolmiimassa on rahallisten, kuten muidenkin asieiden kulku järjestetty siten, ettei minkäänlainen kekkuloiminen ole edes mahdollistakaan. Me olemme näissä kysymyksissä fcäytännöUisestl oppineet ja tiedämme, että työläisten keräämien varojen ympärillä hiipii kaikenkarvaiset varkaat, joiden laihuus Ja mahdoUisuu-det Industrialistin leirissä on vielä nähtävästi aivan rajattomat, koska he otaksuvat sellaisen tilanteen vallitsevan meikäläislseiikin järjestöissä. Työläiset! Tulkaa meidän järjestöjen Jäsenyyteen, siellä teillä on tilaisuus nähdä onko meidän toinuntamme rehellistä valko petollista. Ammatillinen jaosto. Rihma-Hiski oK tullimies ja hänen emäntänsä nimi oli Adelaida. He seurustelivat hyvin vähän saaren kalastajien, luotsien ja laivurien kanssa, ett;ei arvo olisi mennyt, sillä he pitivät itseään vallassavä-keen ja esivaltoihin kuuluvina — ja saarelaismittojen mukaan kuuluivat-kin. Tulli vanhimmalle heidät kutsuttiin tavallisesti juhannuskesteihin. Se oli Adelaiden koyin päivä. Hän kärsi Hiskin käyttäytymisen vuoksir sillä Hiski oli entisyydeltään vain tavallinen Qierimies, kohonnut myöhemmin tullivartijaksi " F l o r de Cu-ba"- nimiseen Suomen valtion tulli-vartiolaivaan j a niihin aikoihin t u tustunut Adelaideen, joka oli hänet nainut, ja nyt oli, kuten mainittu, Hiski tullivartijana eli puphkaanina saaressa, ja Adelaiden oli vaikea saada Hiskille opetetuksi tapoja, jot-milloin nimittäin ei pidellyt käsissään kahvikuppia, tai muuta. Pöydän alitse hän potkaisi miestään usein, ja kun tämä ei siitä mitään älynnyt, katsoi hän -rihai sesti tupakanvärisillä silmillään ja sanoi: — Hiski! Ota pois kyynäspäää pöydältä — rypistät pöytäliinan! Ja vähän ajan perästä: — Hiski! Älä haasta noin kovalla äänellä! Eiiiän täällä kuuroja olla! — Hiski! Vedä vähän ylemmäks: housunlahkeitasi kun istut! Tulevat pussit polviisi, enkä minä jaksa nii^ tä joka päivä silittää! — Hiski! Älä syö liian paljon kahvileipää Luulevat sinulla olevan nälän! ka olivat tarpeellisia hienoissa j u - hannuskesteissä. ; Adelaide sai joka hetki, minkä he istuivat tuUivanhimman salissa, peljätä, että hänen miehensä tqkee joitakin sopimattomia sanoja, sylkee permannolle tupakoidessaan, ynnä mitä muuta hyvänsä, joka on jo kotona kiellettyä. Adelaide itse hymyili mittojen mukaan, käytti valikoituja sanoja IditeUessään tullivanhhnman vallat-taren kahvia j a uutta pukua ja kissaa — niin j^ erikoisesti kahvileipää j a piparkakkuja! — ja istui selkä suorana, kädet hehnassa Hiski! Älä tiputa leivänmuruja housuillesi! — Hiski! Älä ota sokeria solmUlasi! Näethän, että simä on sokeripihditkin. Hiski! Koeta näyttää vähän iloisemmalta, tai minä menen kotiin ja heti! Ihan siinä nokkasi alla ovat sokeripihdit! E t kö kuullut, kun sinulle sanom, vai onko minun huudettava, että kaikki kuulevat! Se vielä puuttuisi! Hiski! Ethän sinä muistanut kiittää rouvaa kahvista! Tällä kertaa Hiski rohkaisi luon-tonsa ja sanoi: — Minä kiitin j o! — Bn minä nähnyt, — - E i sitä nähdä tarvitsekaan, kunhan kuuleekin. Mmä kiitin, kun sam kahvin eteeni. Smä kiitit s i t - ten vasta, varmuuden vuoksi, kun se jo oli vatsässasL Siinä bn ero. Sinä pelkäsit varmaan, että se s i nulta viime hetkellä otetaan pois. Adelaide hillitsi itsensä^ sanoi vain: "Kyllähän kotona kadiit noita sanojasi!", ja sitten: — Etkö sinä näe Hiski, että Kaikki nauravat sinulle, kun sinä himokkaasti katselet aina piikaa, kun se käy sisällä. Sinä! Vanha mies! Etkö häpeä! Hiskistä oli hauska olla esimie-hejisä kesteissä huolimatta raekuurona satarista neuvoista ja nuhteista, etenkfn kun tullivanhin, hänen päällikkönsä, vei hänet toisten miesten mukana omalle puolelleen ja laittoi siellä ryypyt. "Ohho! Ohho! Kylläpäs oli väkevä ryyppy!" Ihanuutta lisäsi se, että tullivanhin toi pöytään aikarilaatikon. Voi autuutta! Voi ihanuutta taivaan, maan! E i päämies hiisku sanaakaan, istuu vain myhäellen ja kohottaa lasinsa ja sytyttää sikaarinsa ja toiset tekevät samalla tavalla. Hiskille nöykäjrttää päämies ja sanoo: — Nol Maistetaas tästäkin! ja Hiski punottaa ja prapattaa koko ajan kuin väkkärä tuulessa. Hän puhuu puoliääneen, ettei Adelaiife naisten puolelle kuulisi j a ääni aina samanlaisena kuin sateen rapina. Hän haastaa tähän tapaan: — Terveydeksenne töllivanhin — herra tullikapteeni! — j a hyvää rommia tämä oiäkin! Taitaa olla Jamaica rommia — niin — niin onkin! Adelaide, minun puolisoni. kuten yleisesti tiedetään, on kova-luontoinen nainen. Hän sanoo: " P i dä nenä pystymmässä, H i s k i ! " — "a mmä pidän. Hän sanoo: " H i s k i I:
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 13, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290713 |
Description
Title | 1929-07-13-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, faemäkntm 13 pma—«ai., juiy x#
VAPAUS
H. poajARSiXo, A. PJUVIO.
l & A C t B O C f A T f
: t xfc. Uim. • * k . I 3 « ! . J k k . fesö i. i k k .
ffUtttJlfll «&«atittW« ctaUiMm.
|I«OTB«HU«UJ' T A P A U D E S S A:
HJOÖ k « U . M J » « W )u**Ma. — ATuAfltViM •«ie«fl>
f l / » MB*. » I ^ j ^^^^^ _ S y « , m i U = « . d - « « l ^ k - r u .
KM |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-13-02