Vapaus, August 20, 1929

              Ko* 196 1029 Tiistaina, d o k J ^ ~ Tiies:, Aug; 20
HITX S E ON ~ BUTENK& SE TYÖSKENTELEE
Kirjottanut
M. J E N KS
Kustantanut
. Yhdysvaltain Kömmunistipuolaeen Suomalainen Toimisto
«KOMMUNISTINEN. SOLU" on mainio^käsikirja puolueen toimit­sijoille
ja jäsenille eikä tee pahaa muillekaan lukea se. Se on
tavallaan Kommunistinen Katkismus" organisaattorisissa kysy­myksissä
ja puolueen tehtävien ymmärtämisessä.
Kirjanen maksaa vain 20 senttiä. Sitä voidaan saada asia-miehiltämme
tai tilaamalla suoraan:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
TILAUSKAAVAKKEELLA
Mukaan Intän , jaolla lähettäkää allaolevalla osot-teella
kpl. kirjasta "Kommunistinen Solu".
Nimi
Osote
< I
*MMJt
Kommimistiseii känsainväliseh toimeenpanevan
komitean täys'istanhpn työstä
S U O M E E N
lorssi Suomen Markkaa
Canadan Dollarista
LähetysktthU:
40e lähetyksistä alle $20.00. 60e UU
betykeistä ^0.00—$49.99, 80c lä-betyfatistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
i^iet^csistä $80.00—$100.00 sekä
-50e jokaiselta seuraavalta alkavalta
Miialta dollarilta.
' SiUcSMMOMJiiMtyksbtä ovat lä.
betyskuint $3.50 lähetykseltä.
Smameu -rntbaa - osCetaaa. Kanai<
92:45 sadasta Smksta.
Täikfiä Uthetykset osotteella:
VAPAUS,
Boa «9. SUDBURY. Oat.
LmvapUeUeji myydään.
Tiedu^ahcux pile^tiasioita.
Vapaodelle otuivat rahavälitykdä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCn
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
JOHN fFIRTA,
067 Broadview Ave.. Toronto, Ont
AARO KIVINEN,
Kirkländ Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES~HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontarioasa
toimikunnan jäsenistä ollut saapuvilla.
2. Hyväksyttiin Montrealin v. ja u.-
seiira Jousen säännöt sellaisenaan.
3. Montrealin Jousen tarjous Keno-gamin
Alun urheiluvälineiden ostami­sesta
hyväksyttiin, summa $18.00 dol­laria,
samoin hsrväksjrttiin toimenpiteet
mitä Kenogamin Alun puolesta tove­ritar
O. Kangas oli tehnyt tUittäissään
seuran jälelle jääneen omaisuuden
$13.20 liitolle ja muuten huolehtiessa
että Alun jäsenkhrjat ja tilikirjat on
tuDut säilytettäväksi liiton arkistoon.
4. Soon Vesan maljan säännöt 4x400
m. viestinjuoksusta hyväksyttiin sellai­senaan.
5. Timminsin Ilon kilpailuissa hel-näk.
7 prna sattunutta erimielisyyden
aiheuttajaa 4x400 m viestijuoksussa
Jaatettiin tiedustella Timminsin I-lolts
sen johdotsa että South Porcu-pinen
Viesti oli asian alistanut liitto-toimikunnan
ratkaistavaksi määrätyn
valitusajan sisällä. Asia idätettiin' uu­delleen
käsitellä ja päätti^ seuraa-:
vassa kokouksessa sen jälkeen kun
saadaan Ilolta selvitystä asian johdos­ta.
6. Soon Vesan jäsen U. Kataja, joka
tietensä ja tietoisena oli osallistunut
eilisiin painikilpailuihin Amerikan
puolella erään ammattipainljan kanssa
ja vastaanottanut siitä palkkiota, joka
ei £unatö6iis^ntöjen mukaan ole lu­vallista,
päätettiin rangtdsta 1 vuoden
kilpaOukelvottoiaiuudella liitossanune
alkaen 12 p:stä elok. tätä vuotta ja
päättyen vuoden kuluttua.
7. Seuraava kokous intettiin pitää
sunnuntsuna 18 p:nuä tk. klo 5 ilta­päivällä
Sudburyssa Liberty haalilli^
jossa käsitellään tästä kokouksesta
siirtyneet ja mahdolliset uudet asiat.
• Vakuudeksi: P, Ruohonen.
Kapitalistimaiden ristiriltaisaudet
kärjistyvät
Maailmansodan iKiättymisestä kulu­neiden
kymenen vuoden aikana ixnva-rlsto,
n Intematsionaalen puolueiden
suoranaisella myötävaikutuksella i>et-kutti
työläisiä selittämällä, että v. 1914
—1918 sota oU "vihneinoi'*, että nyt,
senjälkeen, kun Saksa on lyöty ja a-ssistariisuttu.
tulee olemaan luja rau­ha
kapitalistimaiden välillä.
Todellisuudessa asia on niin. ettei
vielä milloinkaan viime sodan jälkeen
uuden, yleismaailmallis^ imperialis­tisen
sodan ulika ollut niha kärkevä
kuin n3^ Aseistusten huimaama kasvu
kapitalistimaissa ja uusien sotapoliit--
tlsten liittojen muodostuminen (Eng­lanti
— Ranska, Englanti — Japani,
Ranska. — Puola jJi.e.) vielä kerran
todistavat imperialistisen sodan lähen­tymistä.
.
Suurimpana vaarana on imperialis­tien
hyökkäys Neuvostoliiton kimp­puun.
Tätä todistavat yhä uudistuvat
neuvostovastaisen sotaliiton luomisyri­tykset,
rajavaltioiden kuumeinen va­rustautuminen
ja systemaattiset kon­fliktien
provosoimlsyritykset, joita
tehdään hyökkäUemällä neuvostoliiton
edustajistojen ja järjestöjen kimppuun.
ImperialisUvaltojen provosoima kii­nalaisten
vastavallankumouksellisten
hyökkäys Neuvostoliiton Harbinin kon­sulaatin
kimppuun, julkea Neuvostolii­ton
kanssa tehtyjen sopimusten rikko­minen,
Itä-Kiinan rautatien valtaus,
neuvostokansalaisten joukkovangitse-mlset
ja ^kivaltainen kohtelu on vä-
~ Koko tällä kansainvälisen sosialide­mokratian
kannattamalla taloudellisen
ja poliittisen sorron kauhealla systee­millä
porvaristo koettaa moniksi vuo­siksi
^ikvideerata proletariaatin vallan-
Proletaarisesta 4a porvarillisesta taiteesta
SUEISEMFIit VXXBINKASITTKSM PROLETAARISEN TAITEEN ÖUE-MUKSESTA
JTA TEBTXVXSTX ; ; . ». ; :
taunouksdiisen liikkeen. Mutta tässä­kin
sen yritykset oUvat tuomitut epä­onnistumaan.
Ei porvaristo onnistunut
myöskään vftHaTrlnimftuslHtflrppn tu-kahduttanilsessa
siirtomaissa.
Utön sodan provosoimisyritTs Neuvos^
toliittoa vastaan kansainvälisen fl-nans^
IKiäoman taholta. Kaikki tämä
Neuvostoliiton lujittumisen ja emä­maiden
vallankmnot^sellisen työväen­liikkeen
Inousiin olosuhteissa tulevat
paljon voimakkaammin kuin tähän
saakka kasvamaan vallankumoukselli­set
liikteet-siirtomaissa, lähentäen ko­ko
kapltalistijärjestelmän kukistu­mista.
On mnrskattava maaliman sosiali-fascismi
Porvariston voimattomuus löiytää
ulosi^Lässrä kärjlstsrvistä ulkonaisista
Ja sisäisistä ristiriidoista saattoi sen
avonaiseen yhteistoimintaan n Inter-cationaalen
kanssa. Tästä seurauksena
on sosialidemokraattinen ilmestyminen
valtaan Saksassa ja "työväenpuolueen"
valtaantitlo Englannissa.
Sosialidemokratia valtaan tultuaan
tukahdutti lakot pakollisella sovinto-oikeudella,
auttoi kapitalisteja järjes­tämään
työsulkuja, likvideeraamaan
distetään ylelsliiton yhteyteen ja että
veromerkkien väUtys siirtyy yleiselle
liitolle' ja että seiu-at seuroina ovat
sööranaisesU ylelsliiton jäsenyksikköjä
eikä kuten liittomme kahden edellisen
liittokokouksen: tekemät päätökset e-dellyttävät,
että suomalaiset v- ja u.-
seurat ta^uluvat yleislyiittoon suoma­laisen
jaoston kautta ja iiiillä sään­nöillä
mitkä liitossamme ovat voimassa
cykyisinkih. Kaikki nämä kysymykset
ovat sellai^ asioita joiden johdosta
jiittotoimikunta on voimaton teke-mnnn
nUnfraansniintaista päätöstä
kuulematta' seurojen mielipidettä en-shL
Jos tämä seurojen neuvotteluko­kous
: tulee antamaan tai tekemään
päätöksen, että liittomme nykyhien
tbimintamuQto lakkautetaan ja lUtto-tbimlkuntä
lakkautetaan j.n.e. niin
5lll(dnpääs€3nme siitä sekavasta tilan­teesta
mihin nyt on jouduttu esini. sen
kautta että yleisUitto on tehnyt pis­toksen
veromerldn hinnasta seuroille
5 senttiini Jä liittokokouksemme päät­ti
k x r o i t t a a i ^ 8 senttiin ja että ve­romerkit
välittää seuroille suomalainen
jaosto. Näistä kysymyksistä pyytää
t a n i a velvoittaa llittotohnlkunta seu­roja
kB;sittelemään kokouksissaan Ja
evästämään Ja valitsemaan edustajia
1 pmä pidettävään neuvottelu^
ift>|ri^iiiifcg<»<»n- Ediistuqperuste' on sama
kum täbäiddn asti, nim. 1 edustaja Jo-käisUa
25 Jäseneltä. Lyhyen ajan
vuiAsi keholtamme seuroja toimimaan
FORSSAN POmSIN EDES-OTTAMISET
ripäteti ja nrheUiJamaisella vaippaa­pa
TULrn snmnalalsen Jaoston puo­lesta.
- P. Ruohonen.
FdYTKKIBJA
C . T . U i r n suomalaisen Jaoston
liittotoimlkunnan kokouksesta 12
prnä .1929, l i b ^ ^ haaliUa
Sudbmrssä. Läsnä olivat J . 8ep-pälä,
E. Passi Ja sihfc. P. Ruo^
htonen, Seppälän Johtaessa puhet-tallleMrJolttaneen
Jaatisessa pöy-täklrjan
L KdKjqksen p^rtäkirja päätettiin
lukea ensi kokouksessa Ja käsitettiin
kokous enempi neuvottelukdkouksen
luontoiseksi kun el enemmistöä liitto-
Kun Forssan ammatillisen keskus-neuvoston
vaUtsema työnjuhlatoimi-kunta
piti kokoustaan, saapui Forssan
nimismies poliisipäällikön ja etsivän
seuraamana "tutkimaan" kokousta^
vaatien luettavakseen kokouksen pöy­täkirjat,
niitkä hänelle- luvutettiinkin.
Luettuaan mainitut asiakirjat, joissa
puhuttiin vain juhlan järjestelystä, no­lostui
nimismies ja rupesi tiukkaa-maai^
kiertokirjettä sodanvastaisen
juhlan järjestämisestä. Siitä ei ku­kaan
kuitenkaan tiennyt mitään, "nis
tä huolimatta ilmoitti nimismies että
Jos sodanvastainen juhla järjeistetään
niin järjestäjät vangitaan. Myöskin
kirjallisuutta kyseli nimismies mutta
kun sitäkään ei löytynyt, aikoi hän
lähteä pois. Tällöin ylikonstaapeU puo
lestaan rupesi tiukkaamaan aseita. Jo­hon
nimismieskin yhtyi Ja niin he al­koivat
peukalohnaan kaikkien koko
uksessa olijain taskuja. Tässäkään et­sinnässä,
ei löytynsrt mitään .muuta.,
kuin erään toverin muistilehtiö mis­sä
oU yksityisiä merkintöjä Ja joka
siis oli vaaraton kapitalistien sotahuI«
luttelulle.
Mainittava on että nlmisniles aluksi
ilmoitti määräyksen tarkastuksen pi­toon.
Ja juhlan järjestäjien vangitse­miseen
tulleen y l e m i ^ Myöhemmin
hän kuitenkin selitti tarkastuksen Joh­tuvan
viimeisen tulipalon Johdosta,
saaden kuitenkin tyhjentävän vastauk­sen
alentaMn sjryt^cäinsä.' Omitul-slhta
oli, etteivät niainitut vieraat
edes suvaimeet esittää pahbittelaa sii­tä
että hähritsivät rekisteröidyn Jär.i
Jestön alaisen tohnlkmman kokoxista.
uusien Imperialististen sotien valmis­telu
tapahtuu "sosialististen puoluei­den"
aktiivisella avulla Ja kaikfaipuo-hsella
osanotolla.
Samanaikaisesti osoittautuivat tur­hiksi
porvarien toiveet Neuvostoliiton
kapitalistisesta uudelleensyntymisestä
sUtä että Neuvostoiutto vählteUen tai­puisi
kapitalistimaiden edessä ja sillä
muuttaisi itsensä kansainvälisen pää­oman
alusmaaksi.
Neuvostoliiton nopea edistyminen
sosialismin tiellä on yhtenä tärkeim­pänä
tekijänä kapitalistisen vakitotu-mlsen
häiritsemisessä ja kapitalismin
yleisen kriisin kärjistymisessä. Tulok­settomiksi
osoittautuivat myöskin por.^
Variston yritykset suurimmissa kapita­listisissa
maisca saada "raiiha teolli­suuteen".
*
Kaikki työväenluokan vuosiksnnmen.^
ten taistelussa ja erikoisesti vuosien
191ft-T-1920 Vallankumouksellisessa kuo­hussa
saadut yhteiskunnalliset voitot,
joko likvideerataan tai on ne asetettu
kyseenalaisiksi. Muutamissa maissa
proletariaatin yhteiskunnallis-poliittl-set
saavutukset likvideerataan sosiali­demokraattien
aviilla.
Kapitalistisen järkiperäistyttämlsen
työväenluokan saavutuksia. Se panssa­rilaivoja
rakentamalla ja oman uuden
militaristisen ohjelmansa hjrväksyml-sellä-
valmistaa sotaa. Sosialidemokra­tia
kieltää vappumielenosotukset. Se
ampuu aseettomia työläisiä mieleno­soituksen-
aikana. Se lakkauttaa työ-i^
enlehden (Rote Fahne). kieltää val­lankumoukselliset
joukkojärjestöt, val­mistelee
Saksan kommunistisen puo­lueen
lakkauttamista ja järjestää työ­väenluokan
tukahduttamista.
Koko "työväenpuolueen" politiikka,
etenkin viimeisten vuosien ajalla o-solttaa,
että MacDonaldin hallitus tu­lee
kulkeutumaan samaa tietä kuin
Saksan fioslalidemokraatltkln. Se tulee
toteuttanlaah taantumuksellista impe­rialistisi,
sotapolitiikkaa, etui^lässä
Neuvostoliittoa vastaan, peittäen tätä
paslflsUsella sanahelinällä.
Kominternin tpkrn täysistunto vel­voittaa
kaikkia Kominternin sektioita
voindstut^xunaan taistelua kansainvä­listä
B(^lalldemokratiaa, tätä kapita­lismin
tärkeintä tukea vastaan.
Maailman proletiarlaatin vailankoko-ofeseiltaien
aktilvismis kasvaa
Utitta kuudennen yleismaailmallisen
Iccngressin jälkeen on:, kansainvälisen
työväenluokan selväpiirteisesti Ilmen­nyt
vallankumouksellistumlnen ja
vallankumouksellisen työväenliikkeen
uuden nousun kehittyminen. Pääoman
hyökkäys törmää jo kasvanneeseen
työväenluokan vastustuskykyyn.
Ssmtyy joukko solldaarisuuslakkoja
Seuratessaan luovaa taiteellista toi­mintaa
proletaarisen taiteen harras­tajien
piirissä Suomessa, havaitsee
tarkastelija siinä kohta vakavia epä­kohtia.
^[>äköhdot eivät johdu aino­astaan
jonkinlaisesta "tottumattomuu­desta".
S.O. siitä, että luovat talteiU-jamme
olisivat vain aloittelevia. Ne
johtuvat ilmeisesti suurimmalta osal­ta
sUtä. että työläistaiteiUja ei ole
selvillä taiteesta ja sen olemuksesta
yleensä, vielä vähemmän proletaari­sesta
taiteesta erikoisesti. Kun luova
taiteellinen työ näin tapahtuu vaisto-maisesU.
ilman selvää tietoisuutta pro­letaarisen
taiteen erikoisista tehtävis­tä,
siirtyy sekasotku tietysti edelleen
esittävään taiteeseen.
Ei o!e kovinkaan harvinaista, että
käsitetään proletaariseksi taiteeksi
kaikki se taide, mitä työläiset luovat
ja esittävät. Kaikessa siinä taitees­sa,
johon sosdemeillä On vaikutusval­taa,
on tämä käsitys tietysti ilman
muuta omistettu (eikä sen talteen
tarvitse edes aina olla työläisten luo­maakaan
— kunhan on taidetta, joka
ei "loukkaa" sosdemeja). Mutta onpa
niitä vasemmistolaisenkin työväen kes­kuudessa
taiteilijoita, jotka tällä sa­malla
perusteella vaativat itselleen
kannatusta. Ettei tällainen käsitys
taiteesta ole oikea, on tietysti nor­maalijärkiselle
työläiselle itsestään
selvää. Eihän taide sUtä sen prole-taarisemmaksi
muutu, olkoon sen luo­jalla
tai esittäjällä miten risainen tak­ki
tahansa.
Proletaarisen taiteen täytyy erota
porvarillisesta paljon syvemmin. Mar­xilaisina
me tiedänune, kuhika tolsU-leen
vastakkaisia ovat näiden kahden
luokan yhteiskunnallinen pohja, nii­den
teoriat ja Ideologia. Olisihan ai­van
mahdotonta, että (yhteiskunnal­liselta,
luokka-*) pohjalta nouseva tai­de
niiden kummankin käsissä muo­dostuisi
samanltdseksl.
Proletaarinen taide ei sovi lainkaan
niihin puitteisiin, missä porvarillinen
on. Se ei sovi niildn sisällöltään. Ja
käytännöllinen kokemus (Neuvostolii­tossa)
on osoittanut, ettei proletaari-ja
työläisten vainoamista vastaan pro-tuloksena
on ollut työttömyyden jät-; testeeraavia. työnseisauksia,
tnälsmäinen kasvu (12—13 milj. työ-'
töntä kapitalismin päämaissa).
Rinnan työväenluokan taloudellis­poliittisen
tukahduttamisen kanssa
kulkee poliittisen taantumuksen kas­vu
porvariston valtiokoneiston fascis^
tisoltumlnen, kuritustoimenplteiden ja
valkoisen terrorin voimistuminen.
JOUKKOEROTTELEMISIA FRENC-K
E U N TEHTAALLA . . ..
BADIOKinDNTEIfU
Toukokuun loppuim mennesi^ oli
rekisteröity kaikkiaan ^.491 vastaan-ottokonetta.
^^Ime vuoden' lopussa
vastaava luku oli 73.842, Joten lisäys
tämän vuoden aikana on 15,648. N-s.
salakuuntelij<dden luku ra^ tietenkin
mySts kasvanut, Joten Stiomessa kair
kesta Inttäen nykyisin on puolisoi-toistasataatuhatta
radiokuuntelijaa.
NE ISÄNBIAALLISET ILTAMAT
Äskettäin vietti Ilmeen Nucvisoseura
kesäjuhlaansa. Juhlapaikan läheisyy­dessä
syntyi t3iq[)elu' eräiden hamaJ
laisten kesken Jossa O. Huhtanen
Hyttilästä sai kaksi luofja rintaansa
Ja kaatui heti kuoiUaana maahan. P.
Ovaska sai pitkäh imukonhaavan har­tioihinsa.
Kolme kirvulaista. Joiden
nimiä tutkimusten. keskeneräi^den
Prenckelin tehtaalla on ryhdytty ja­kamaan
lopputilejä työläisille. Parin
viimeisen viikon aikana on noin 50
työläistä saanut lopputilin. Vaikka
työläisille kuuluisi kesäloman palkka;
eivät herrat olesuosttmeet sitä mak­samaan,
työläisten vaatimuksista huo­limatta.
Tämä johtanee siihen, että
työläisten on oikeudellista' tietä se
haettava.
Tehtaan Johdon taholta on toitotet­tu,
että suuri osa työläisistä muka
pääsee työhön saman yhtiön tehtaalle
Poriin. Niin ei kuitenkaan nyt tapah­tuvan,
kuten edelläkerrotut erottele­miset
todistavat. Vain muutamat "ar­moitetut"
saavat työtä Porin paperi­tehtaalla.
Mitä tulee vanhojen työläisten koh­taloon
senjälkeen kun tehdas on
Tampereella kokonaisuudessaan lopet­tanut
toimintansa, vakuutetaan asian­tuntevalta
viralliselta^ taholta, että
vanhojen työläisten etu on tullut la­kien
Ja asetusten mukaisesti Järjestet­tyä.
Tulevaisuus näyttää, missä mää­rin
sopimus takaa vanhuksille siedet­tävän
elämän illan.
Samalla tapahtuu vallankumouksel­listen
mielialojen kasvu sorrettujen
kansallisuuksien ja talonpoikaisjoukko­jen
keskuudessa.' joka muutamissa
maissa ilmeni joukkoesiintymisten ja
aseistettujen yhteentörmäysten muo­dossa.
Laajenevien lakkotaistelujen ja uu­den
vallankumouksellisen nousun
taustalla erikoisen merkityksen saa
Berlinin proletariaatin esiintyminen
v.appupäivänä. Vappupäivät Berliinissä
ovat luokkataistelun käännekohtana
nen taiteilija saa sanottavaansa sano­tuksi,
ajatustaan ilmaistuksi, luoduksi
taideteostaan edes käyttämällä samo­ja
muotojakaan kuin porvarillinen
taide. Niin syvä on näiden kahden
taiteen välinen eroltus, että proletaa­risen
talteen on täytynyt rikkoa van­hat
muodot Ja luoda uusia.
Se että työväenliikkeen alkuaikoina
useat taltelUJat (varshikin kirjalUjat
ja näytelmän kirjoittajat) aivan oi­kein
pyrkivät ensikädessä kiinnittä­mään
lukevan ja katsomoylelsön mie­len
työväenluokan suureen kurjuuteen
on johtanut toiseen epäkohtaan. Kur-
Juuskuvauksesta on tullut traditio.
Monet työläiskuvaäjat luulevat, että
ainoa oikea tapa .luoda proletaarista
taidetta, on vetää tämä sääUttävä
kurjuus esille. Tämä käsitys, paitsi
sitä, että se tekee tuotteemme yksi­puolisen
synkiksi ja alituiselle surkut­telullaan
tympäisee yleisöä, on lisäksi
lilan suppea Ja "periaatteellisestikin
väärä. Työväenluokan kurjuuden ku­vaaminen
silloin kuin sitä (sääsfatOiääs-ti)
käytetään, on vain välikappale,
jolla proletaarinen taiteilija pyrkii he­rättämään
yleisössä myötätuntoa. Jdlla
hän perustelee taidetuotteensa sitä
muuta sisältöä, jota vastaan hän ar­velee
yleisän nousevan. -T^Lllkappalees-ta
ei saa tuUa päämäärä.
Kurjuuskuvaukset kuiiliivkt tilhen
aikakauteen, jolloin ' työväenluokka
heikkona ja järjestyinättöm&nä pyrki
omistavan luokan katiäsa tasa-arvol-seksL
Nykyajan työväenluokka ei halua
tasaarvolseksi omistavan laiskurlluokan
kanssa. Se nousee ^ n hallitsijaksi,
pyrkii — ei tasa-arvoisuuteen — vaan
herruuteen. Ellei työlälstaitellja tätä
tosiasia muista taideteostansa luodes­saan,
ei hän ole aikansa tasalla, vaan
elää vielä, koneitten murskaajain aika­kautta,
f
Jotkut proletaarisen taiteen harras­tajat
ovat käsittäneet tehtäväkseen
ajaa taidetuottelllaan suoranaisesti
työväen politiikka. Näin käy varshikin
niissä taiteissa, jotka pyrkivät vaikut^
tnmaan yleisöön*' pääasiassa Enojen n-vulla
(kaunokirjallisuus, runous, draa­ma).
Kirjoittaja selittää laajasti omia
viisaita mielipiteitään tai sitten luet­telee
perättäln sanomalehtityyliin po­liittisia
iskulauseita, vieläpä yrittää
.scvlttoa sankariensa suuhun kappa­leita
Jostakin teoreettisesta työväen
kirjasta (tietysti "muokkaamalla". 8.o
p'laamalla kirjan selvät ajatukset).
MeUIä el ole tässä yhteydessä tilai­suutta
käsitellä talien Ja politiikan
välisiä suhteita luokkataistelussa. Ra­joitumme
vain sanomaan, että vaikka
ti ma^^^^ii^SSmu^
raottaa j » J»lMrttBvii^; aaaparelb^
lon.;^«lDeBpi|hi Sten men»>
teUea toeauiia^^ liikett&mra*
sekä «^tBinBw> j i i i i piUreleraaaa fl-motb^
ia T S I H U^
Yhteiatyens olemme liikkeemme
rakeataneet |a vain sen avulla me
voimme sitä eddleenkiB kehittää.
Siitä ayjpstfi liisiimme unhottako
Vapaodea naottajia.
niillä onkin läheinen suhde toisiinsa,
el se suinkaan merkitse sitä. että suh­de
saisi olla minkälainen tahansa
ja että meillä olisi oikeus sotkea taide
ja politiikka minkälaiseksi velliksi ta­hansa.
Kun talteen tehtävänä yleensä on
tulkita ja Ilmaista elämänilmiöiden Ja
koko elämän merkitystä tunnearvois­sa
voinemme sanoa, että taide pro­letaarisessa
mielessä on sellainen inhi­millinen
toiminta, jonka tarkoituksena
on tartuttaa muihin niitä tunnevai­kutelmiamme
(ei siis teorioita). Jotka
ovat meille vallankumouksellisina pro­letaareina,
luokkana ominaisia, anta­malla
niille suunnitelmallisesti tartut­tavaksi
muovailtu ja todella myOs
thrtuttavasti vaikuttava havaiimollinen
ilmaisumuoto.
Meidän on oltava selvillä proletaa­risen
taiteen luokkaluonteesta. Luo­vuttava
ykshiOmaan kurjuuskuyauksls-ta.
Ymmärrettävä, että proletaarisella
taiteella on oma erikoinen tehtävänsä,
jota ei politiikka voi suorittaa (yhtä-vähän
kuin taide puolestaan kykenee
suorittamaan politiikan tehtäviä).
Proletaarisen taitelijan tehtävänä on
fytyttää luokkansa tunteet palamaan
työväenluokan suuren asian ja pää­määrän
puolesta. Hän el saa kääntää
luokkansa katseita ainoastaan sen
kurjaan asemaan, vaan tämän luokan
suurenmoiseen sankaruuteen, sen pet­tämättömään
tulevaisuudenuskoon,
särkymättömään taistclumooralUn. Hä­nen
on oltava tulevaisuuden lipunkan­taja.
LEHTIEHAIE PAmOKANNEJDTDT
vuokä d vielä Onu^teta, on pidätet­ty.
^ ...
Äsken antoi Vaasan raastuvanoikeus
päätöksensä toverllehti Tjöa. XSaten
palnokannejutussa, NUnkoIn muiste­taan
^rytetään Työn Aähen;:pBät^^
mittajaa samoinkuin Tyä^äen^LäuIen-khi
viime kevä^ä Julkistaisi työ­väen
vaallkomttean v^ipujulistaksesta
Ja Tampexeella pidetyn ktrico maata
IsSäiXävSn nutoten työläisten ktdeoiyc-sen
lähettämästä tervehdyksestä por
UitttsOle vahdeille. Kanneviskaali vaa.^
ti - lisäksi lehden lakkauttamista.
Antemassaan ' päätöksessä' • katkoi
raastuvanoikeus kanteen vappujtd^
uksen johdosta aiheettotnaksi. Joten
h y H ^ sen.' Sehsijaän tuomittiin vas­taaja,
iämittajä Mykkänen pcöilttisffle
vangeille lähetetyn .t^en^hd^icseh Joh­dosta
3 kk. vankeuteen. L^luten }aji-kauttamlsvaatimuksen
oikeus. myöädn
tyikSri. ••' •
^Vastaaja ttilee vefoamaai;i ipäätök-sestä
hovioikeuteen^ ' •
Saksassa Ja kiihdyttävät Saksan työ­väenliikkeen
vallankumouksellisen
nousun vauhtia. ""^ »
Kominternin tpk:n täyistunto 11-
mituoden' solidaarisuutensa BerUlnln
sankarilliselle proletariaatille — bar-rikaadien
miehuullisille puolustajille
— antaa täyden kannatuksensa Sak­san
kommunistisen puolueen taktiikal­le
Berliinin tapausten aikana..
Sääibuätön iaistdtn oikeistolaisia vas­taan
on voiton vältHunätön ehto
Puhdistumatta niin julkisista kuin
salaisistakin ' ' opportunistisista' ainek­sista,
kommunistiset puolueet eivät
voi menestyksellisesti edistyä luokka­taistelun
kärjistymisen asettamien uu­sien
kysymysten ratkaisuin tiellä, työ­väenliikkeen
uudella etapilla.
Oikeaksi on osoittautunut Komin­ternin
kuudennen kongressin lausunto
äitä, että suurimpana vaarana kom­munistisissa
putineissa nykyaikana on
taantumuksellinen. (C^istosuunta.
Täydstunto ki^soo mahdottomaksi
ybteensovittaa^onkun Jäsenen taholta
totnmmilstisessa^^^'.]^ jä
Kominternin tU(Hnit$enian pupluevas-taisen
Ja inuletaarisen , vallankomouk-seOIsen
liikkeen, ^äst^ viha»
mielisen, oikeistosuunnan näkökanto­jen
puolustamlSCTL , • ., - i
SamanalkalsesH.; täysistunto • toteaa,
etta avonaista^ }ikfddf»ttoriat^
levär aika taantHmnkselltnpij iovitte-hjalomta
on % i m ^ ^
kaOdssa Itysymykdssä öilcea]fe:Ja K6-'
mlnterfn sl^UIä aa ottanut; ttseltera
oikeist(daisen df^ub< r. \ i ''^
Kominternin-^intäysistuntp vaa­tii:
a> että myötätunttisestl^ o/Osei^
laisiin suhtautuvat sovittelijaa'i^ttäi-
.Täysistunto katsoo, että ilman näi­den
päätösten toteuttamista, ilman oi­keistolais-
sekä "vasemmlstolais":^
(trotskilaiset) llkvidaattorlen hajoitta­mista,
ilman' päättävää sovittelevai-
Buuden voittamista on mahdotonta to­teuttaa
Kominternin Ja sen sektioiden
tehtäviä uuden nousun olosuhteissa, —
sodanvaaraa vastaan taistelun — Ja
Neuvostoliiton puolustuksen tehtäviä.
Taistelussa sodanvaaraa, työnanta­jien
hyökkäystä Ja reformistien val-tietenkään
voida asettaa samoja tun­nuksia,
kapitalistisen riiston oloissa
el voida asettaa ttirmuksia työntuotta-valsuuden
kohottamisesta, mutta sil­loin
tulee asettaa uudet tunnukset val­lankumouksellisen
työn volmistutta-misesta
Idässä ja Lännessä.
Siinä tarkoituksessa "Komsomölska-
Ja Pravda" kehoittaa alkamaan kan­sainvälisen
vallankumouksellisen kil­pailun
ensisijassa nuorisolilttojärjestö-
Päivänkuva Helsingistä — KirJoittanuV
Ladoir Kosonen
"Suuri mtelenosoitudcokous tänällta-nn
työväentalon pihamaalla". Sellai­nen
on sisältö ilmoituksissa ja kädestä
käteen kulkevissa monistetuissa pa-'
perilluskolssa. "Kokoontukaa sanomaan
sananne Imperialistien hyökkäyksestä
Neuvostoliittoa vastaan Kiinassa".
Vastalausekokoukslln vällnpitämät»
tömSsti suhtautuva helsinkiläinen tyO-lähien
lähtee tähän kokoukseen. Hän­tä
kyllästyttävät alinomaiset ponnet ja
päätöslauselmat. Jotka, muodostavat
vastalausekokousten ohjelman. Eihän
niissä ole Joukolla muuta tehtävää
kuin huutaa "hyvä!" Elväticä ne ko­koukset
ole mitään auttaneet. Sehän
on satoja kertoja nähty. — Kyllähän
se on nUnUn. että jollei niitä ko­kouksia
pidettäisi luulisivat lahtarit,
että tyOväkUdn hyväksyy kalkki hei­dän
Ilkitekonsa. Hyvähän on. ettfi
pidetään. Mutta ainahan sinne muu­tenkin
väkeä ilman minuakin tulee,
että saadaan ne pozinet hyväksyttyä.
Hoh->h(d. Mitäpä minä sinne.
Nyt kuitenkin lähtee. Tällä kertaa.
Ön tuo asiakin, Jonkavuoksi kokous
cn kooUekutsuttu tavallista tärkeämpL
ICahsa parveilee työväentalon rappu­sissa,
ravintoloissa, pihamaalla Ja sen
edustalla kaduilla.
Mutta portaita ylös Ja alas ravaav
polilslapseeri Ja hänen sIvUUi;
seuralaisensa. Sitten sulkevat poliisit
kadulta tyOväentalon pihaan Johtavan
portin. Kokonainen lauma vlrkapukul-ria
poliiseja kokoontua sen edustalle.
Väkijoukossa pujahtelevat ohianafc.
Kokouksen alkaminen on n^ln tulhit
estetyksL Kokoontunut väkijoukko at-kaa
lanlaa vallanlnumoniDBelUsIa lau­luja.
Poliisien päällikkö ärjyy väkeä
hajalle, työntäen omakätisesti lähin-näselsovla
taapäln. -.n
*^BrsovaIainen".... " ^
"KansalnväUnen"....
Joukosta kuuluu huuto: "Toveritf
Eläköön Nemrostolilttol" Valtavia elä-^
kSönbnntoJa. Poliisi hermostuu yhä
enemmän. VäUjoukkoa aletaan käsin
tyäntää taapähi Ja keholtetaan ha­jaantumaan.
Vastaukseksi saavat ha^
jöittajat laulun ''Kumouksen kalpa".
•^uun kaiken petän viekastellen
niin Jos tarvitaan.
Vaan vallankumousta en, •
sen vannon. mlUolnkaani" >
hetulvaa vastaan kaikkien kommunls- i ? " ^^^^^}};. Kilpailun tarkoituksena on
tlpuoluelden on tehtävä laajaa selos-tustyötä
sosialistisen rakeimustyön
suunnattomista saavutuksista Neuvos­toliitossa
(viisivuotissuunnitelma). '
Samalla kaikkien puolueiden on voi­mistutettava
kommunistien ja vallan­kumouksellisen
ammattllilttoopposltsi-onin
toimintaa reformistisissa ammat­tiliitoissa.
Kominternin tp.k:n täysistunto kut­suu
kaikkia sektioitaan mitä päättä-vhnpään
taisteluun kalkkia hännyste-
Ijiiendenssejä vastaan, jotka ovat sel­västi
sosialidemokraattien perintöä, ja
joito voittamatto kommunistiset puo­lueet
eivät voi suorittaa omia tehtävi­ään
työväenluokan etujoukkona.
NUORISON OSASTO
västi katkaisevat > suhteensa :atkeIsto-'
laislhi; b) että he veisivät J aktliviste
taistelua olkeistosuuntaajl vastaan ei
siuloilla, vaan tositeoilla; c)^ i^ttä he
vastiistamatta : valistuisivat % - i^^i^icttt%
Kominternin Ja sen sektioiden i^lä-t^
csUn Ja aktiivisesti Jaiität<>teuttaisl-vat
Näistä ehdoista yhdenkin' ayttl^»
mättä -Jätiäminen' asettaa: J<^alsen
Kmnmunistisen, Internationaalen ri­vien'-
nlkopuoielfe.-'• --' •: •
Nuorison kansämväU-nen
vallankumoiik-sellinen
kilimila
SOsIaJIstlseh kilpailun laajennnihen
Neuvostoliitossa osoittaa, että tämä
kamppailu oh temmannut mukaansa
ei ainoastaan työläiset, vaan kalidd
I«retivostoIiItoh ^ötätekeyät. T ^ t u o t -
iavaisuuden käiottamlsesta ^alkavat
työtätekevät siirtyä työtottumusten,
koko tuotannoUisen työn Ja eUoapöien
uudelleenjärjestämiseen. Käytäntö on
osoittanut, että sosialistisen kilpailun
leniniläinen tunnuslause on läheinen
kaikille N^östolilton työtätekeville.
Neuvostoliiton sosialistisen rakeimus­työn
alalla saatujen tulosten yhdistä^
minen kapitalistimaiden työläisten
vallankumouksellisen taistelun kelil-tyksen
kanssa. Tätä kUpailua on käy­tävä
Jatshelkkojen, palkallisten ryh.
mien Ja kokonaisten järjestöjen kes­ken.
Julkisesti toimivat järjestöt voi­vat
tehdä julkisia sopimuksia,, saman­suuntaisia
kuin Neuvostohitossa sosia­listisen
kilpailun alalla. Maanalaisten
järjestöjen on taas tehtävä sopimuk­sensa
muuto tietä.
Kansainvälisen vallankumoukselliseh
kilpailun on saatava liikkeelle Idän
ja Lännen työtätekevä nuoriso, samoin
kum sosialistinen kilpailu Neuvostolii­tossa
on saanut liikkeelle monimiljoo­naiset
työtätekevät joukot. Kommu­nistiset
nuorisojärjestöt ovat siinä
suhteessa proletariaatin vallankumo­uksellisen
hyökkäyksen alkuunpanijoi­na.
• .
"Pravdan"
daan tämä
lausunnon mukaiEin vol-u
järjestftä esim.
Ifyt on otettava esIUe kysymj^ tä­män
kilpailun laajentamisesta, s^
jsaattami^esta Idlpailuksi, Johon
osallistuvat kaikkien maiden ' val­lankumouksellisen
proletaarit 'Sil­loin
sosialistisen ' kilpailun tunnus.^
lause. muuttuu :.vft'nftT»in'TT^*kpeT'l^^''*
taistelutunnukeekisi, Jdcä Järjestää pro­letariaatin
luokkataisteluun Silloin ei
Lezilngradin Ja He^npurin nuorisojär­jestöjen
välillä. Leningradin Järjestö
voi ottaa tehtäväkseen Iskujoukkojen
lisäämisen, työläisnuorison vetämisen
niu>ri8öliito& rivelhliu IcoHektUvisten Ja
neuvostotUojen laajentamisen Ja Ham­purin
nuorisojärjeistö ottaa tehtäväk­seen
työlälsjfrtshelkkojen lukumäärän
lisäämisen ammattiliitoissa, poliittisen
kasvatustyön voimistuttamlsen Jne-
Kumpikin laativat omat kilpailuehton­sa.'
•• ' ^ • •
Va^iffTfirnn^mifrypin^ kilpailun ailca-na
syntsry varmasti laaja koicemusten
vaihto näiden Järjestöjen ketken Ja
se edistää Jo nyt olevan kansainvä­lisen
yhteyiien muodostumlsto vaka-"
v^si poliittiseksi kasvatustyöksL
Kansainvälinen vallankumoukselli­nen
kilpailu <m valtava ase vallan-kiunöUIcBellisen
proletorlaatin hyök­käyksen
kehittymisesi Idässä Ja l i l n -
nesä.. Neuvostoliiton nuorisojärjestöille
Kun laulu on päästy loppuun, ale­taan
se Jälleen alusta. Kauan lanle-taan
"Kumouksen kalpaa".
Hurraahuutoja. Kauimimna olevat
eivät kuule mlUe hurrataan — mutta
yhtyvät huutoihin. Jotka kasvavat, pai­suvat
Ja leviävät väkijoukossa. Vuo­roin
hiljeten, vuoroin taas yltyen
myjpkyää Ihmlsmert
Väkijoukko alkaa Jo hajaantua, kun
kulman takaa porhaltaa paikalle rat­sastava
polilstosasto. Poislähtevä jouk.>
ko kääntyy takalshi. l^öväen talolle
poistuneet palaavat katsomaan ratsu­ja.
Kuuluu huutoja: "Bobhikoffin
kaakit tulevati" — "NUnhän ne ajavat
päälle kuin kasakat!"
Työväen talon edessä oleva Jalka­käytävä
saadaan puhdistetuksi väestft,
joka nousee talon portaille Ja vetäytyy
muihin sellaisiin paikkoihhi. Jonne
ratsut eivät pääse perässä. Pitkin
Jalkakäytävää karauttelevat ratsas-tovat
poliisit «destakalsta.
Työväentahm edtistalla odottelee po-llisllalt<*
sen« yanldauto saalistaan.
Pari Innostunutta mlelenosoittejaa
korjataan sinne. Väkijoukko kohot- -
%aa eläkOÖidt-hitUdon pidätetyille.
Hakaniemen torilla leipoo Joukko pe-lastusarmeijalalsia
rumpmjaiyi Tyf!^
väentalon eduStaUa alkaa levitä huhu.
että kokous ollakin silmtty sinne.
Väki alkaa poistua tiariUe pUn, Jo­pa
saapuu poliisiopseerin hio hengäs­tynyt
siviili, ihnoittaen. etta Hakanle.
men torilla on naisia. Jotka laula­vat
"punaiset nauhat hatuissa". Polii­sit
rientävät torille "hajoittainaan''.
Sinne mennyt tyOIäisylelsö ob jo Imo-maxmut
erehdyksensä Ja pcdilsleii tun­keutuessa
väkijoukkoon, tervehditään
iieltä iyanatmilla.
PolUsIannelJa palaa fyöväentakni e-dustaUe,
alkaen uudelleen häSrift siel­lä.
Erikoisen tiukan vartioinnin alai­sena
on työväen talon portti. Joka
Johtaa kleUe^^ kokousalueelle. T u ­leepa
sUhen urhrtlnliikkeen hajoitta-jana
tunnetta sos^tem "toveri Kostiai­nen".
Tulee Ja teJretan portista sl-säne.
Joku huudahtaa: "Kyllä ne o-mansa
tuntevat!" VäklJouldm nauraa.
Poistuin pariksi tmmikd sinipuseroi-den
pariin. Knn palaamme harJ<Atns-ten
Ja kahvin Jälkeä kadulle, seisoo
väkijoukko yhä siellä illan Jo bämär-tiyessSL„,
Be eH pidä kokousta. Se el
enää laula, eikä hurraa. Se vain s^p»
soo palkallaan, poistumatta.
Helsingin tyOväU on tuikin koäkaan
O^lt^tanut mieltään ykdhkertaistnimll-la
lKihcdll£L 8e (m Jo Vuosl^ hajaan-tiyi^
nt po|Ht^' pt«dmatiy<^ l^lskystft.
Kyt se ei haJaantomit.i Se seisoi myk-:
oa se qrsäyksenä kansainvälisen kas- känä vastalraae^ia imperlaUU^
vatustyOn vcdmistuttamlseksL jtaan, Neuvostoliiton puolesta.