Vapaus, August 8, 1930

              Periantainä^(5lQE#^ Fri^ Aug. 8.
'TA A T T CM*«IS MoaatolMB tT«tZ«tS> tOam nmmtnmtuU. n»iiijj S U -
f Ä X X X V . taijM. Oat, k«iltkiB«. »«iul K s a a s u i . «UiittTiU i«k3^li»W
VAPAOS (Iib«t7> .
f W « h « d » •( r i B B i A V a k o * Ia CCBA<U. Palili«h«4^ (Ulif 0 8aJb«r> O m m .
•t tt« Po»» <Wk«'D«j«Hm«i»t. Ott«*«; •« «tetarf C U M «MtMt.
_^W»teM. tcBHari, Bij«lt»«pp« i« p«I«o o«»MW U l c — P » StMttiM.
^_j|>»tic«Bm V«p«M. Bo» 69, S«dl.»fy, Onu
' Heinäkuun loppupäivinä oli ku- on
f lunut 10 vuöUa Karjalan neiivosto-
1 vallan syrtl>-niis>?äiä, mutta elokuun
raenestvnvi erikoisen favvin.
fcouraisesti uoiömme kansallisen' st^
:<ä alueellisen johdon uudeH^in
:«rstelyyn, koska havaittiin ettiS mö-cmme
sairasti huomattävaJrti' oSSS-tii
heikkouksista. EntislS toimitÄ.
ioita on siirrelty pois entisistä toi-
KäUliäSt:' JCositori 1038. — Toi«Un« 536W. — Kiri<]u>pp« 2S8TW.
fkimm'. - O f t k a Oob metk. «d*«ttiMacat«. «U'.) U B S - E d i u * SSiV.—BMIH
' j l p. Karjalan proletariaatti juhli
' i lälä merickihetkeä. Proletariaatti 1 vainoaa.
I Karjalan ulkopuoleltakin on ter-
Neuvosto-
N'cuvöslo-Karjala on ollut uiisi ko­timaa
lukuisille suomalaisille pu- n^.istaan ja uusia on ve^tty mu-
. , . „ . . . c 1 u . I kaan. Tämä on ollut välttämaton-
ILMOTUSHINNAT VAPAinJESSAj | vchlinvt 10-vuotiasta
« i j ^ ^ n - o t i - . fiM k « u . 12.00 u k « , H r u . . „ - A r i o U J B . - " ' S ^ , ^ ! ^ ! ' * ^ KaHaläa tenehdyssähkösanömin ja a M » • • • • I Ml iMi^ii • • ww* «»««nr m^*^mr • — • V^*-B>V> — - - - -— — ••• • • • ~ • ^ «n
• t ptltuiummt. - NuieimiHaMoUmolol.et SOe J t ^ , KM S k » r t ^ ~ St»tT»i»»at»tt«t tlM
A-•Mlo VItMaIr u(t.o 4—o« iKao oo»UoiaeuiIiaJ>muioatka*kMM t« k ' k « uk.e it$*I. MSO kT'oIU^itä» UKlMer uutti.I tM— U»T|O«tc»hp«l idlualM U»«l*tel«a ..rJ»«7 Uttai.« W*'- yhdvmme niihin.
UmctotkinU «taUt^ I ^ -
julkilausunnoin. Me täydellisesti
; ; ^ TlLAUSHIKNATi
:r»V'44isa. » »k. •«^•aj.^S »k. » t T S . i i l kk. 11.00. — TUymlMtU» is
4^«ikMg*!U.f ~I T ( . tbjOO. r kk. i* I i k . t i M .
•••• MaoHiUiiii 1. W. Ahiqtutt
Hmttr I. V. Akkiruc.
Offic*, Bc«k<tara tai PrioUhopi V i p t u Bofldiac. E l s Stnal.
UI auU to U «adieHed: Vtpuu, P.O. Box C9, Sa<BiBn'. Oat.
, 'a^ ctr* Billola u&«aM s u mtttau muImlUMk klfJoMcoa**, MiMtrtäa
. « 6 « { u HnoouUiMlla oiocJIii J . W. Alkl^vJat. UlkkMahoiu]!.
Fäppiparat peris^tteettomina palkka-renkdnä
Tunnettua on, miten paavi koet- to ääntä kelloonsa ja alotti kiitos-ti
lietsoa "uskonsotaa" neuvo.sto-maata
vastaan ja miten siihen yh­tyi
ei ainoastaan katooliset papit
ja uskovaiset, multa myöskin sel­laiset,
jotka muulloin ovat mel­keinpä
veriviholli.-sia kaikelle "paa-
>'iudelle". Ja porvarillinen sano­malehdistö
kokonaisuudessaan eri
raais.sa, eikä suinkaan vähimmin
Suomessa, .sai kuluneiksi käynei­den
valhevälkytystensä lisäksi täs­tä
oivan, vaikka nähtävä-sti sitten-
Jdn lerältömän hyökkäysaseen. Tuo
kaikki on niin tunnettua että sii­lien
ei kannattaisi kajota. Multa
Karjala oli Neuvostoliiton alueis-i
ta viimei-simpiä, jossa kansainväli-
1 set ryövärisakit koettivat erikoisin
hyökkäyksin järkyttää neuvostoval-taa.
Fail-si imperialistien joukkoja,
tekivät Suomen lahtarien retkikun­nat
hyökkäyksiä Karjalan alueille
nostattaen sen talonpoikaisväestöä
sotaan omaa pelastajaansa — neu­vostojärjestelmää
— kohtaan. Mut­ta
onnistuneesti Punainen Armeija
torjui nämä hyökkäykset siksi, kun­nes
imperialistien ja heidän rosvo-kätyriensä
täytyi jättää Neuvosto-
Karjala rauhaan.
Neuvosto-Karjalan a.sema on lä­heinen
.suomalaiselle proletariaatil­le,
ei siksi, että karjalaiset ovat
"heimoveljiä", vaan siksi, että suo­malaisella
proletariaatilla on ollut
läheinen yhteys Karjalan rakennus­työhön,
V. 1918 Suomen vallan-nikeille,
joita Suomen lahtaristo 1 e r i k o i s e s t i sen erikoistilanteen
'vuoksi missä on oltu m.lin. Etelässä
,,. „ •„ . . ia Illinoisissa sekä keski-Pennsyl.
Välittömästi liittyjät sellaisten; ;^nias5a. missä on Jouduttu välit-suomalaisten
punikkien kuin Ed-;:ö.Tiään kosketukseen avoimen fas-.
KansaiS^^^t urhei-lukilpkffttt
Sud-buryyn
V.- ja u.-seura Kisa tulee jär-irärd
GjYlingin.^ofci, on ollul yKtä-' i S S S T l Ä i ' Hk;ttot'l»r«irtllisen . ^ " ^ " Ä J h ^^
kuinka se m.m. viisipäiväisellä työ­viikollaan
hävittää'kristillisen sa-batin,
herran pyhäpäivän. Lopuksi
valittiin »ikein vakituinen komitea
taistelemaan Neuvostoliittoa vas­taan.
Ja tämän komitean kokoon­pano?
Puheenjohtaja piispa Gum­merus
(eräs Pihkala-suvun aktiivi-lahtareita),
muila jäseniä tuomio-
£e, miten Suomen papisto on eri j rovasti Mannermaa, tuomari Kai-aikoina
suhtautunut näihin samoi-' ra, suur-rusthollari Björkenheim ja
ja ylistyshymnit tuon ennen viha­tun
ja piikatun "ryssän kirkon"
puolesta, joka polonen nyt oli niin
vainottuna. Päiväkaupalla lahtari-paplt
Lapuan kirkkopäivillä saar­nasivat
neuvostovallan pahuudesta^ kumousyrityksen jälkeen ovat Neu-
" v o s t o l i i t o n alueille joutuneet suo­malaiset
punikit ottaneet voimak­kaasti
osaa ei vain rosvoretkeläis-teri
Karjalasta karköittkmiieen,
vaan yhtä hyvin myöskin sen ta­loudelliseen
rakennustyöhön, joka
Jiin asioihin, on niin kuvaavaa, et­tä
siihen kannattaa haaskata joku
rivi. Eräässä Suomen pappien suo-iitnas.
sa hisloriajulkäisussa sano­taan
Venäjän kirkosta m.m. näin:
-•Oikeauskoihen kirkko, pyhäksi
synodiksi nimitetyn mustan papis-tokoplan
johtamana vainosi uskot­tomia
ja toisruskovia aivan keski­aikaisella
tavalla. Alönia lulheri-
Jaisia pappejakin sai mennä Si-oräitä
muita siiurporhoja. Ja tä
mä komitea kääntyi heti avoimella
julistuksella m.m. Venäjän, oikea-uskoisen
kirkon puoleen, jossa l i ­verrettiin
hyvin kauniisti.
Pappien "Kotimaa"-lehdessä ju­listaa
muuan pappi:
"Kansallisessa suhteessa elää
ylioppilasnuorisomme kansallista
nöiisukaiitta ja näyttää tätä nykyä
» • - I mintamuotojen palvojat olivaKmuo,
sidentlina sen perustamisesta ta- d.^^tuneet suureksi vaaraksi järjes-hän
päivään asti, Santeri Nuorte- -ömme edelJfira kehittymisen tiellä
van, Jaakko Mäen, Yrjö Sirolan ;'-aikestä. työläisten myötätunnosta
v.m. nimet Neuvosto-Karjalan pro-:--'"Ciimatta. Yhtsisrintama huipbu-
; , .. , . " u- . • ::errosten kans-sa ja kalvoskapitalis-leiaansen
rakennustyön historiaan. ^.^.^ laillisuuden edessä - kumartami-
Heidän ja Neuvostoliiton kommu- .-t„ muodostuivat toimintamme haL
nistipuolueen johdon alaisena on vaannuttajaksi, joista virheistäsaim-
Punainen Karjala vaurastunut ja -'^^^ maksaa kalliin hinnan,
kehittynyt sekä poliittisesti että ta- Elämme yhäti kärjistyvän maail-loudellisesti
sanomattoman joutui- inan vallankumoustilanteen kaudes­sasi!.
Hvljätvstä Karjalan korpi- -a. jolloin Amerikassakin Joudutaan
sadusta •„„ i„nuj nc„vos.ojärj«. • , — i~To.toSlSS"
telmän alaisena alue, jossa teolli- varustauduttava avohneen
suuden näyttelemä osa on jo huo- taisteluun porvariston terroria Ja
mattava ja joka on kaikin puolin öiktatuuria vastaan. Tämänlaisen
suuria edellytyksiä antava vastai- '^^'^t«^"",^ärje=f";'/^«« iLr^^l' „ , , ,,. . - - . i , nen ei ole mahdollista entisillä me-selle
taloudelliselle ja smstyksel • „^ttelytavoiUa. Vanhat leiUt eivät
liselle kohoamiselle. J kestä uutta viiniä. V
Tervehdimme Neuvosto-Karjalaa i Tämän vuoksi johdon terästämi-sen
merkkijuhlien johdosta ja toi ' " ^ n ja keskittämmen sekä Jäsehis-von,,-*
s i l . . - ™ n « . y l c s e i n s . ä .-iSJÄS Ä Ä S S
kennustyota yhtenä autonomisen;i; tavat sen pohjan, Jolle voimme ja
osana suuresta ja nqpeasli van- täytyy voida rakentaa uniomme
rastuvasia Sosialistisesta Neuvos-. ohella
totasavallastä. Tuottakoon
murtumattomat työläisten
Imperialistien ^^puolueetfomuus"
I^iihassa
p^nam» maariprfkoori ttion perke- ^ ' i ^ ' ^ " f sen vaikutuksessa kan-lefillisen
laitoksen'pyhän synodin' sallinen herätys on leviämässä Var-
' ' " sinalsen maalaisnuorisonkin kes­kuuteen,
vasemmistöfiiirejä lukuun­ottamatta.
Tämä herätys sai syn­tynsä
ja varsinaisen si^äUyksensä;
Suomen ja Keiiliol»hSoJfenitr!eJ vö^
toimeksi - at^oMa. Erikoisesti kun­nostautui
tleaarin kirkko viime
Viiö$'|$aäan \ opuUa ja täniän alku-
JPo ledoflpszev-nimisch po-i!^
an j ma!9ri miehen ollessa
8eW::j<!»hdossfi. P. komcnti tsaareja,
AleksdnieriJlII:tta ja Nikolai vii-mVisiii
sekäi valtakunnati-neuvostoa.
S4 on häpeällinen lehti uskonvai-iiböjien
kylläkin muutoin mustas-tfdi'historiassa."
'Oikein sanottu, tietysti — enti­sillä
ylistetyistä liittolaisistaan. Ja
väliä ennen äskeisiä "Lapuan kirk­kopäiviä"
kirjottivat * kirkolliset
Iliirrat julkaisuissaan vielä näin:
"Pkäessään kiinni saavultamas-taon
vallasta (Venäjän) oikeaus-köinen
kirkko oli liittoutunut kei-ättrilliscn
hallitusvallan kanssa ja
oli taistellut katkerasti Venäjän
uudenaikaistumista jä ^sivistymistä
vastaan. Nojautuen (Heisarjjliseen)
li/iUitusvaltaah se on yangitsemisil-lu,
vankeudella ja karkoitlamisilla
terrorisoinut vuosisatojen aikana
Venäjän kansaa ja saattanut sen
sivistyksestä suunnattömaslt taka­pajulle
muuhun Europaan verra­ten.
Siveellisen tajunnan vaalija­na
se oli päästänyt Venäjän laa­jan
tsaristisen virkakunnan siveel­lisesti
turmeltumaan."
Mutta annas olla kun "pakanal­linen"
Rooman paavi sinkosi tun­netut
nuolensa Neuvostoliittoa vas­taan,
silloin muutti Suomen papis-paus-
sodista (siis'rösvörietkilla jia
v. 1918 punaisten tappamisessa.
K. L.)' taifelelleen nuorison kes­kuudessa,
ja ilmenee se heimo-
.kansojemme vapauteen tähtäävänä
Suur-Suomi aatteena ja aito-suoma-laisuusliikkeenä.
Erikoisesti tahtoi­sin
alleviivata sitä vakuutta ja
vakaumuksellisuutta, jolla tämä
(lähtaritekoihin osallistunut) nuori­so
suhtautuu tehtäväänsä samoin
kuin sitä seikkaa, että huomattava
osa nuorinta pappispolveamme ja
virkamiehistöämme samoinkuin us­konnollisesti
herännyttä' ylioppilai
nuorisoamme tekee työtä tämän
kansallisen (fascistiseri) liikkeen
riveissä. — ja tulevat luo­maan
kansallensa suuren tulevai­suuden."
Noin ne kirjottaa ja noin ne
vehkeilee, saadakseen syntymään
neuvostovastaista ja samalla koti­mäistä
kommunismivastäista kiiho­tusta.
Kaikki entiset "periaatteet
ja uskonnon "totuudet" heittävät
tämän rinnalla kuperkeikkaa. Ja
mitä tämä "papillinen herätys" on
vaikiittahut kansassa, se oii äsken
huomattu tekoina, "lapualaisuute
na", josta saakoon Suomen papis
tö kunniaa ansaitun osan. .
sitä turliaa kainostelee
Paneuroopa-liiton (jonka al­kuunpanija
ja johtaja on Ranskan
pääministeri Briand) kustantamassa
teoksessa "Paneuroopa" kirjole-ta"
an:
"Europa on tällä hetkellä kulke­massa
uutta sotaa kohti. Useam­mat
varustelevat diplomaattisesti ja
sotilaallisesti tätä sotaa. Naapu­rien-
keskeinen viha ja kateus pn
suorempi kuin vuonna 1913."
Edelleen samaisen teoksen sivul­la
90 kirjoitetaan:
"Tulevaisuudensotaa käydään
rintamasta piittaamatta sen takai­silla
alueilla ja ennen kaikkea toi­sen
maan suurkaupunkeja vastaan.
Siellä sotilaitten vaimot ja lapset
suhnataan myrkkypommeilla tule­van
kostosodan ehkäisemiseksi.
Erotusta ei tehdä rihtaman ja sen
takaisen alueen, aseellisten ja
ase^ftoinien välillä. Jokainen saa-
Tutettavissa oleva kaupunki hävi­tetään,
jokainen vihollinen, johon
päästään käsiksi, surmataan."
"Tulevaisuudensota ei pääty
rauhantekoon, vaan siihen, että voi­tettu
kansa hävitetään sukupuut:
toon. Tappiolle joutunut valtio tu­lee
kärsimään kolmannen puuni­laissodan
jälkeisen Karthagon koh­talon."
Näin avoimesti ja suorasukaises­ti
johtavien imperialististen valto­jen
edustamat liitot ja heidän kir­joittajansa
puhuvat sodasta- He
eivät kiellä siihen valmisteluja, ei­vätkä
kursaile sanoa tarkoituksiaan
sodasta.
Kirjan kirjoittajat haaveilevat
Europan valtojen liitosta, joka ka­pitalismin
vallitessa on mahdoton
toteuttaa. Vasta työtätekevien luok­kien
neuvostovalta voi toteuttaa
kansojen veljesliiton, suistettuaan
sotia hautovan ja synnyttävän ka­pitalistisen
järjestelmän.
Sanomalehtitiedot kertovat, että
heti kun kommunistien johtama
Punainen armeija oli valloittanut
Changshan kaiupungin, Honan maa­kunnassa,
Kiinassa, lähettivät im­perialistiset
vallat, nimittäin Yh­dysvallat,
Englanti ja Japani, jot­ka
Kiinan asioissa pelaavat omaa
politiikkaansa, sotalaivansa mah­dollisimman
lähelle valloitettua
kaupunkia pommittaakseen sitä ja
auttaakseen sen takaisin palautta­mista
imperiäliaihin kätyreille.
- Tämä tapaus Vanuen ^elävästi ku-;
liieettomuuä", jota imperialistiset
vallat noudattavat Kiinassa. K u n
siellä rililitdri^tiÄet ryhmät taiste­levat
keskenään,- saattavat näthä
rauhallisesti katsoa päältä ja vie-nrole
puolustuskaartit, Joita ilman ei voi
. , „ . , .„ , .f edes kuvitellakaan tavallisen pai-taannen
itsehallinto sille yha run- kallisenkaan lakkotalstelun käymis-saammin
hedelmiä sekä taloudelli • pchiunattakaan yleislakosta. Jota
sella että sivistyksellisellä vainio!- varten meidän tulee valmistautua.
]gi Ei siten että määräisimme keUo-
I ja päivänmääräileen sanoisimme
. , I Amerikan työväenluokalle. "ettS me
olemme nyt julistaneet teille yleis­lakon",
mutta siten, että Jokainen
paikallinenkin taistelu käydään sli^
nä mielessä, että sen kautta val­mennetaan
työläisiä suurlakon va­ralta.
Suurlakkotunnus ei ole min­kään
leikkikalu. Se on vallankumo­uksellisen
köyhälistön vallankumoi-ukselllhen
täisteluase jä työväen-luokka
täytyy saada ymmöxtäniään
sen käyttämisen arvo ja tarve.
Me tulemme tietoisesti ja mäa-räperäisesti
varustautumaan koko­maata
käsittävää suurlakkoa varten
ja käymään armotonta talstÄlu|i'
läpä ayustaa molempia taistelevia
puolia, mutta niin pian kuin leik­kiin
sekaantuu proletaarinen ar­meija
ja se valloittaa proletariaa­tin
ja talonpoikaiston ylivatlan
alaiseksi alueita, silloin loppuu
imperialististen väliojien "puolueet­tomuus".
Huolimatta keskinäisistä; palkkojen polkemisia ja työsuht^lt-
. . . . . . . . . , . t^n kiristämistä vastaan, jotka tule-ristinidoistaan
ne sangen hyvin ^•|'^" ittriömuuai.tt viwi,o<»ii, j ,
pivat jonkun Kiinan militaristisen
vat olemaan ikäänkuin koulima suii.
rempia:. taisfeluit» varten. Tetitä-lisiBt
rata- jä kenttäurheilokiliäilul
Siidburyssa 31 pnä elokuuta ja 1
pnä syy^couta. Kuten muistetaan;
olivat kisan urheilijat kilpailu­matkalla
Detroitissa ja he olivat
iailloin jo puheissa Yhdysvä3tain
LSU :n jäsenten vastavierailusta
tänne. Sen jälkeen on Kisa ollut
kirjeenvaihdossa Detroitin Voiman
kanssa, josta nyt pn tuloksena, et­tä
Detroitin Voimasta kaiken to­dennäköisyyden'mukaan
tulee 8 ur­heilijaa.
•Tämän lisäksi on Voiman sih­teeri
Chas. Heimo ruvennut kir-jeenvaihtbbn
kolmen ulkopuolelta
Voiman olevan hyvän urheilijan
tänne tulemisesta, nim. Wäukegan
Inhon Verhon,-hyvä keskimatkain
juoksija; Bessemeristä Liuska, par­haita
pitkänmatkan juoksijoita ja
Moriessenistä L . Kuosmanen, etu­rivin
ottelumiehiä. Detroitin Voi­man
miesten nimet ovat J. Koski,
•B. Kuosmanen, O. Mäki, A. Mus­tonen,
A. Kuparinen, A. Välimaa
B. Lehto ja J . Lehtinen, näistä
kaksi ensinmainittua ' olivat Järne­feltin
ja Passin pahimpia vastus­t
e l i ^ ^DTe^roitia^ä. Onpa todella
hauska nähdä Koski ja Järnefelt
10-ottelussa täällä. Näistä tulee
varmaan sellaiset kilpailut, että ei
ole liitossamme ennen ollut.
Kun nyt aikimaan tuleö kaikille
tiedoksi Kisan kansainväliset ur-.
heilukilpailut työnpSTvänä jä edel­lisenä
sunnuntaina, niin toivomme
kaikkien niiri, liittomnie urheilijain
kuin yleisörikin varaaniahan jiämä
päivät sitä varten. Tulemme lähi
aikoina antamaan lisätietoja kil
pailuista,"" tässä vain tähänastisia
R. S.
KISAN POJAT TIMMINSIIN
Sudburyn Kisa lähettää Timmin-siin
liittomme mestaruuskilpailui­hin'
Ilmari Järnefeltin, Paul Jans
sönlii,. Heikki , Jaakkolan, Arvo
Tammisen ja Vili Kankaan. Toi­vomme
pojillemme onnekasta mat-kaä.
— R.. S. .
ryhmän avustuksesta Puriaiata;^ir- vHmineiiön varustautiia kuklstaniÄap:
meijaa vastaan. Tästä hu6lirii'affa koko'kapitalistinen järjest«Jriiä. isillä
o. „n selvää, e..t.t.ä. KT ^i.iin_ _a n proletariaat­ainoastaan
köyhälistön diktatuurin
t i lopuksi voittaa ja karkoittg^^B^-
perialistit^ Kiinati. alueilti;.-
sen tayty)^ tapahtua aseelhsesii y t »
tamalla imperialistit jä heidän kä-tyrinsä,
sillä muuta ne eivät usko,
kuten Venäjän proletaarisen val­lankumouksen
historia niin sel­västi
osoittaa.
uiiiin
(Omalta kirjeenvaihtajalta —Jatkoa Dunhen raporttito)
lieikkouKslfeil aihrdateltt ja saällmä-töii
ItselöiiU^ tblmliuian
tehosta»U«)eb polijana
Jos mielimme kehittää järjestös­tämme
todellisen köyhälistön tais­telu
järjestön, niin meidän tulee
muistaa seurata Pimaiseri Taloudel­lisen
Kansainvälisen ohjetta todelll.
sen yhteisrintaman rakentamiseksi
alhaalta. Tämä kokous on todistus
siitä, että tätä perus-seikkaa emme
ole^. vielä Jaksaneet käytännössä to­teuttaa.
Vaikka kautta monien hll-halueiden
neekerltyöläiset muodos­tavat
noin viisikymmentä prosenttia
kaivostyöläisistä, niin siltä huolimat­ta'
edustajistossa el ole kytnment^
prosenttia heistä, jotka ovat enim­män
sorrettuja. Samoin naiset Ja
järjestöömme kuulumattomat työläi­set.
SeuraavaSisia kokoufeitösa tulisi
tämä epäkohta korjata. Suurempaa
huomiota neekereille, nuorille ja
naisille. Ainoastaan siten menetel­len
kykenemme muodostamaan Jär.
se, kuten valhekansanvaltaan nojaa,
vat tiiplajuulaiset ja sosialidema-kraatit
tekevät. Sellaiselle johtajis­ton
edesvastuuttomuudelle kuin IW-W
liitossa kansanvallan nimessä
harjoitetaan meidän järjestössämme
ei saa olla tilaa. Jokainen johtaja
vastuuseen teoistaan jäsenistön tiu­kan
keskitetyn joukkokurin alaisli
na. Armoton itsekritiikki johtajien
sekä jäsenistön heikkouksista tulee
olla ohjeena tulevaa toimint^jia vaie­ten.
Arvostelumme ei saa muodos-*
tua muutamien yksilöiden häpäise­miseksi
eikä myöskään toisten ylis­tämiseksi
toisten kustannuksella,
mutta todelliseksi koko luokkamme
kouluuttamiseksl entisten virheideia
valossa voittamaan kaikki heikkou­temme
sekä vastuksemme,
Lewikseta rivimiesten lahjomls- '
poUtiikka <
Lewiksen ' vallansäilyttämlsen sa-jestöstämme
todellisen suurten työ-MflS"^ "^'""^T ^^^i"^^^**" ^^^jo-läisjoukköjen
taistelifjärjestön.
Samoin on havaittavissa heikkout­ta
ja hprjuvaisuutta:' taistelussa Le-wiksen
3mnä muita työväenluokan
pettureita voistaan käytävässä tais.
telussa. Näistä hIKkkouksista on
päSstävä. Meidän on kyettävä voit­tamaan
petturuuden ja toivotto­muuden
vaikutus suurissa joukoissa
todellisen yhteisrlntatoiatolminnan
kautta suurten joukkojen keskuu­dessa
sekä päästävä eroon entisls.
tä ahtaista käsitteistämme vallan­kumoukselliseen
uniönismiin nähden.
Nykyiset uniot eivät voi tä3rttää
historiallista tehtäviensä ellei näis­tä
-entlsj^rtemme Jätteistä päästä.
Meidän on käytävä kokoamaan yh­teen
kaikki kaivos- Ja metalliteolli­suudessa
työskentelerät "työläiset,
miehet sekä naiset Ja lapsetkin yh­teiseen
vallankumoukselliseen tais­telurintamaan.
Tämä seikka koskee
erikoisesti Johtajien kouluuttamista
ja kehittämistä. Entistä suurem­paa
huomiota on annettava uusien
nvimiesvöimien johtoon vetämiselle.
Neekereitä ja nuoria naisia tulee
vetää vastmmalaisim toimiin oppi­maan.
Järjestömme täjrtyy muodos­tua
todelliseksi alhaalta Johdetuksi,
kurinalaisuuden avulla keskitetyksi
kiinteäksi iskujoukoksi, joka ei petä
työväenluokkaa omien ahtaitten
ryhmäetujensa vuoksi, jonka "joh­tajat"
eivät pyri vastuunalaisuut­taan
pakoon Jäsenistön selän taak-miseen
ja systemaattiseen rappeut-tamlseen.
Hän salakavalalla tavalla
veti johtoon osalliseksi jokaisen tar-mokkalmman
ja älykkäfmmän työ­läisen.
Yhtiöitten myötävaikutuk­sella
aloitettiin hiljainen välillinen
lahjominen sellaisiin työläisiin näh­den
jotka tavalla taikka toisella o-sottivat
tarmokkuutta ja nauttivat
työläisten luottamusta. Taas sellai­siin
nähden, jotka eivät alistuneet
myymään tovereitaan persoonae-dulsta.
kohd)(stettiin yhtiön sekä
union vlrkailijoitten yhteinen vai­no
työpaikasta ulos saamiseksi. Tä­ten
Iiewis on onnistunut luomaan
ympärilleen uskollisen henkivartio.
kaartin, joka on omien persoonaetu.
jensa vuoksi valmis tekemään mi­tä
tahansa. Tästä menettelystä on
meidänkin otettava oppia siten, et­tä
järjestömme johto lakkaamatta
vetää johtoon osalliseksi jokaiselta
paiklcakunnalta jokaisen toiminta-tarmoisen
ja hyvän toimitsija-alun.
Että jokaiselle työläiselle tules se!,
vaksi se, että tässä järjestössä ei ole
hajuakaan suosikkijärjestelmästä,
joka on ollut vallalla vanhoissa uni-oissa.
National Miners TJnion tienhaarasriX:
Näiden arvostelujen jälkeen ryh­tyi
raportteeraaja osottainaan mis­sä
määrin on työtä edelläselostet-tmm
suuntaan tehty. Miten NMlj
ja Neuvostovallan kautta voi työ-iväenluökkö!;
Vapauttaa itsensä.
voisroliltossa ka,iklsta saarroista Ja
provokatsioohista huolimatta kohöaiä
työläjsten elintaso Jokaisen tuötaii-ntKsa-'
tapahtuvan teknUlisen paran,
nuksen johdosta. Meillä, kaikissa
kapitalistisissa maissa, tapahtuu
•iJäinvaätoin. Jokainen tuotantotek­niikan
parannus tuo työläisille en­tistä'
enemmän työttömyyttä Ja kur­juutta
sekä vainoa. Tästä perus­syystä
on. lähtöisin se neuvostoliitto,
vastainen "^kiihotus. Jota tehdään kal­killa
mahdollisilla keinoilla; Johon
osallistuu ei ainoastaan varsinai­nen
musta taantunius, mutta Jota
pitää tärkeimpänä tehtävänään kai­kenlaiset
luopurit ja petturit, "py.
hästä" paavista lähtien vlattömlm-päah
sosialidemokraattiseen sunnun-talkouluopettajaan
saakka. Ei ole
sitä lehteä taikka Järjestöä, ulko­puolella
kommunistista lUkettä, Jo­ko,
ei hioisi veistä Neuvostoliittoa
vastaan ja joka, ei epäsuotallä tai
suoralla tavalla tukisi maiallman
imperialistien maallmarisotaliiank-kelta
ja hyökkäyssuunnitelmia Neu-vöÄtoliittoa
vastaan.
Allekirjoittanut tiili puhuneeksi
palturia viimeisessä ^Toronton kir-jeeasäaQ.
Tuli sanottua, että to-mlSC^
ifii!^ \©<ld|#4 jok«^ kylpic. .Savolan
^ saunan ensimmäisessä löylyssä'dol­larin
piletillä, olisi muka; V(rindso-rileisia,
mutta se oli erehdys. Täy-
;t5^yf turvautua siihen kerrallisen
neropatin lauseöseen, että "ereh­tyminen
on inhimillistä, mutta ereh­dysten
korja&niinen jumalallista'*.
Mainittu Udd on torontolaisia, ja
.vieläpä. sama mies, joka leipoo
osuusliikkeeUe niitä päivä päivältä
pareinnialrai" käypiä limppuja, 'joten
vedettäköön viime kerralla Windso-riin
aniiettuil liikaa kunniaa ta­kaisin,
ja annettakoon kunnia sille
jolle kuonia kuuluu. — Junnu­ja
TUUL joutui tarttumaan kov
Olemme siis velvolliset itseämme
ja koko magman työväenluokkaa
kohtaan tekemään,voltavämmie kaik­kien
kapitalistien sotahankkelden
vastustamiseksi sekä ennenkaikkea
jNfeuvostoliiton puolustamiseksi, sillä
ainoastaan maaliman työläisten neli-vostolUtto
voi vapauttaa kalkki sor­retut
raatajat Ja ainoastaan niiden
vapauttamisen mukana vapalituu"
Amerikankin työläiset.
Eteenikin! Kohti suurempaa jä
voiniäkkaampaa kaivostyöläisten val­lankumouksellista
teolllsuusuniota.
Kohti Amerikan Ja koko maailman
työläisten ja talonpoikien yhteistä
neuvostotasavaltaa.
Aläs kapitalismi Ja sodat. Elä­köön
köyhälistön vallankumous.
Seurasi kauan kestävää suosiian-osotusta
ja yleisen innostuksen val­litessa
laulettiin Kansainvälinen.
• Tässä olen pääpiirteissään lyhy­esti
koettanut antaa kuvan ko.
kouksen i»äraportistä. Joka muo­dosti
pohjan kalkille keskusteluUte
ja päätöksille. Raportin esitystä
tervehdittiin vähäväliä reippaiUa suo'
sionosotuksilla. Voimme sanoa, että
se . muodostif, täydellisen, vastäköh-dari
kaikille', alkalsemniiile^^^^^t^
laatuisissa"kokouksia'esitetyfile ra.
porteille, jpisäa tavallisesti laverrel-laan
' johtajiston saavutuksista Ja
muutamista hyvistä miehistä. Alle-kirjottaneeh
toivomus öDsi. ettS
mainittu raportti völfälsiih Julka!s{ff
kirjasena, ällä siitä oteltiin ^pOät-
Hrjötilsote. (Jatfera) _
Kirje Blsiriiforesta
Täällä sai työläiset "lomaa"
kahdeksi viikoksi samalla lailla
kuin viime ' vnomiakih. Mishtane-yätko
herrat ajatella; että työläi­set
uskottelevat olevansa Venäjän
työläisten asfemassa ja unohtavat,
että heidän ruölcavelkääisa vain
ai-
L S. SÄLÖ
•A I n trSil U l r t a M l b . Skari
f « 2 S. AtkOBiä SiMM.
Port A r t L v . P«k N. lasa
nousee noidien "lomapäivien
kana. •' ; , _
Päällepäin .ei, tämä elämä ylei­sesti
katsoen 'vfelä näytä niin kur­jalta,
öiila työläiset ovat oppineet
ylpeyttä riiyös sen Verran, että
.JcofettaVat piilöittaä köyhyyttään
mikäli malidöllista. Mutta kiertä-
4ssa vfislr-"täkkiä" kaupalla ta­loissa,
hökkeleinä, joissa työläiset
asuu, näkee yhtä jos toista. Mutta
samalla kylee siellä myös halu
nousta ylöspäin. •
Kommunistipuolue el ole enää
niin vieras kuin ennen. Siitä pu­hutaan
yhä useammassa mökissä.
Mökkien väki ei enää nuku niin
sikeästi, etteivät heräisi, * u n heitä
kirtsntaaii. /
Toisaalla taas järjestelmä au­koo
kukkiaan. Varkaustapauksia
on alkanut ilmetä silloin tällöin.
Mutta ne oviat kohdistuneet kaup­poihin,
joten siinäkin näkee, vaik­ka
anarkian muodossa sen, * että
"otetaan sieltä missä-on".
Tuleva talvi suinkaan ei ole hert­tainen
täällä sen paremmin kuin
niauallakaan työläisille. Yhä enem­pi
työläisiä joutuu työttömien ar­meijaan.
ja yhä enempi kärjistyy
työsuhteet niille, jotka jotenkuten
riippuvat työssä kiinni. Nyt on
aika justiin tehdä agitatsionia ja
orgäniseeraajien liikkua, sillä työ­läisillä
on parhain Vaatäanottoky.
ky juuri nyt.
Täällä^on meillä ollut toveri
Syvairtz ~ jatjestämässä nuorisoa ja
IHönelereja. Hän ssikiB taas pio-neeriosBston
CöleiJäBiiiin pystyyn,
Mfutta sninkä^ ei se fute pystyssä
py^yicään eti^ paikalliset toverit
valvo, etta «sc!^ pysyy toimintakun­nossa.
Tov. Swartz piti myös ulkoilma-kokouksia
Colemanissa ja Bell^-
vuessay sekä; otti osaa paikallisten
.tövereideii;^ l&ahssia XKinäsbh päivän
•ijäi^jestelyihin. Elök. 1 päivänä oli­kin
siis Etisin ÄfeUeVuessa ulktnl-makokous
kello 6.30 ja _Coleinanis-sa
kello 8.30. Puhujana oli piiri-organiseeraaja
Myrphy. Hän se­losti
ensin kaivosmiesten lakkoa
pohjoisessa (Mercoalessa). Ke-hoittl
tovereita tukemaan kaiken
vointinsa mukaan taistelua käypiä
tovereita, jotka pakosta yritetään
saattaa kuulumaan U. M . W. Am
la vedetään maksu siihen ilinan
niesten suostumusta. Kuvasi Tiy-iin
miksi ja miten ovat U. M . W.
.A.., poliisivoimat ja kaivosporhot
iittoutuneita taistelevia kaivostyö-äisiä
vastaan.
Myrphy myös vetosi työläisten
larkintakykjryn juuri toimitettujen
/aalieii suhteen ja niihin lu^auk-
•iin nähden,, joita .työläisille ennen
/aaleja tehtiin. Nimittäin miten
'uvattiin poistaa tuo kirottu työt-ömyys
y.m, Sitte lopuksi kuvasi
miten ^uujret summat on kulutet-u
sotavarusteluihin, josta ei vaa­lien
aikana ole puhuttu mitään.
Kiivasi viime sodan kauhut ja ve­tosi
^olaisiin, että he rupeaisivat
•;odella itsenäiseen ajatteluun tä­män
kieron pelin suhteen. Ja sen
«ihteen onko tässä järjestelmässä
rnit^n puolustamista ja kannat­taako
sitä hävittää.
Yleisöä oli kokoontunut run­saasti
kuuntelemaan ja huonosta
ijasta huolimatta luovuttivat nik­kelinsa
puhujan matkakuluihin.
Punanön päivä oli täällä ensi
:<erran vietettynä ulkoilmakokouk-sen
muodossa. Viimeinen ei se
suinkaan tule olemaan, vaan yhä
enempi suurenee työläisten kö-koontuniishalu.
Toveritar Anna Apponen on
Sylvan Laken piirissä järjestämis-hommassa
ja oli myös osallistu­massa
Punasen päivän viettoon
neliä.
Naisliiton hommista voin maini­ta,
että yksi uusi naisliiton osasto
ori perustettu Bellevueen', jossa
on enemmistö ranskankielisiä jä­seniä.
Me olemme käyneet vuo­roin
edustamassa osanotolla hei­dän
kokouksissaan ja he meidän.
Toivon vaan kestävyyttä heille.
Meidän velvollisuutemme on innos­taa
heitä eteenpäin jotka olemme
jo olleet useampia vuosia järjestö­toiminnassa
mukana.
Blairraoren naisliiton kokous oli
hieinäk. 30 pm illalla. JäseniäVei
ollut paljo saapuvilla, kaksi ollen
Sylvan Lakella. Mutta toisinaan
tuntuu, että maasta pieninkin pon­nistaa,
jos vain on halua. Luettiin
Canadan työväen yhtenäisyysliitoi:
säännöt ja jätettiin yhtymisasia
pöydälle toistaiseksi, siihen asti
kun kaikki osastot piirissä ennät­tivät
tutustua asiaan. Samoin on
asia alulla Bellevuessä, mutta ei
ole ollut sääntöjä vielä joka osas­tolle
lähettää. Niitä olen jo kir­joittanut
lisää. Valittiin myös uu­tisten
kirjoittaja "The Western
Minerille'^
*:iTMsaalta,-^"^^ jpipnaltapäin vain
Jcätselee, hiin tuntuu elämä kuin
keskipäivän uni: lamautuneelta.
Ihmiset rientävät järvien ja jo­kien
varsille viettämään tuota
"palkatonta lomaansa". Ja joskus
tuntuu, että toiminta kärsii liian
paljon myös "kesälomasta", mutta
lohdutan sillä, että työläiset toki
tarvitsevat edes jonkun verran voi­mistuttaa
itseään auringon pais­teella.
Mutta silti ei luokkataiste­lu
joutaisi kesälöinälle, jos oikein
pilaan siinä tosissaan.
roilta, vaikka teki
ren palveluksen
Suurempia IQ-työmaalla
ole nvtr»;i
Joltakin työläueltäS"
fcennut jalka ja p ^ J ,
ta loukkaant^.nur ss^n
ta on täytp-.rt p a S *
Paman . a i r a a l a . . r ^ .
paukset ovat
alassa,
sangen
sille Xun joutuu
uhraamaan vertaan ™
tarille. .saaten itse kSai i
kärsiä. '
Yhteistoimintaa tT5!äistM^i>
puuttuu tääOäkin. -TS^
su et a eivätkö työSt
tarpeeksi havahdu,
vetaa itseään nenästä
ti. Työläistoveni'
Pitalistista iärjesteln^ _
Muistakaa taL^tehjlauiuaaj^
orjat
sorron yöstä
Toiffljijj^
ääriin kuuluu kutsamus!^
UNKARIN PO-RISTON
TEfi
TINEN HYöl
Jo pitemmän aikaa on
porvari.ston luokkaoikeudes^"
t e t y kahta ..uurta komm-oikeu..
juttua. Itse asiasa^
kaikki yhtä juttua, jossa jjy
jen pönkillä istuu 122 työ--
keen toimihenkilöä, mutta m
keuselimet nähneet parfaala
kaa jutun kahteen osaan,
taakseen •=en suunnatonta
tusta. Juttuja on käsitelty .
tujen ovien takana. Miksi
r i n porvari.sto on tällä kerta
vautunut suljettuihin oviin,
se ei ole aikaiseminin tehnyt?
si se oi edelleenkin näyttele o:"
sa luokkana, joka on ebdotto-^^
vakuutettu herruutensa varm-"
ta, joka horjumatta uskoo
voimaan.sa? Siksi, että tämä
ki on käynyt mahdottomaksi i
sissä oloissa. Siksi, että InoV
tiriidat ovat tavattomasti
neet, työväenluokka on huo^
vasti vasemmistunut, komnrn
sen puolueen vaikutusvalta Inf
nut. Ei koskaan aikaisemmij
Unkarin kapitalismin pula
niin syvä ja kärkevä kuin «
on. Ei koskaan aikaisemmia
kuunottamatta ,vastavallankr
sellisen taantui)iuksen ensi i
ole valkoinen ferrori maasa
hunut niin raivokkaana, fin
tava osa nykyikistä syytetyJäS
jo kokonai-^ita S—3 vuotta
vankilassa ilman oikeuden
ta. Useiden vuosien kulo^-;
jutun • kä.sittelyä'. erjlaisilla,.*^'!''
lä siirretty. ViAnomaisef i f l
että monivuotis^ vank
set murtavat" vallankumoa
ten taistelutahdop ja lieidäni
tuu järje^ää täslin'"r8n
prosessi. V
t&s; kiltilefe, 6ttä ön uusia järjes­töjä
tai'' ryhmiä perustettu, jotka
innosta palaen haluavat toimia.
Katsellessa tätä maailmaa ympäri
tulee Ö. V. Kuusisen sanat mie­leen:
"Nykyisen kauden luonne ilme­nee
myös siinä, että niin meidän
Fraölellamme kuin reformistienkin
puolella on kiteytymiskeskiiksia,
jotka suurten mägnettien tavoin
vetävät puoleensa sukuläisvirtauk-sia.
Vasemmisto joukko j a ' vetää
kommunismiin ja samalla aikaa
meidän keskuudestamme sosialide­mokratia
vetää puolefnsa kaiken
mikä on taijiuvaista kulkemaan oi­kealle,
mikä kuuluu porvaristoon."
J.n.e. — Kesälomallakin voi lukea
jos ei muuta toiriai.
Mary North.
Porvaristo, on ^kuitenkin
nyt laskuissaan. Puolue on
kyllä joutunut kärsimään, m
essään parhaat poikansa, joth
rimmaksi osaksi ovat joutunedf_
keuden kynsiiijl sosialifascistiö;
miantamina. Kärjistyvän
taistelun oloisj a on puolneöi .
tenkin onnistunut ei vain no:
täyttää tyhjät paikat, vaan
Toisaalta'kin nostaa ja liisvattaa uusia..
Vähän oloista Beau-harhoisissa,
Que.
Tämä kylä on nostanut kuului­suuttaan
suurten kanava, ja sähkö-tehtaan
r^entamisek vuoksi, joista
nyt aijon lukijoille hieman kirjoit­taa
ikäänkuin kylämme kuulumi­sina.
Olot täällä ovat pysyneet yhtä
huonoina kuin mitä on aikaisem­min
julkisuuteen tuotu. Työhön
pääsy on ollut hyvinkin huonoa ja
sellaisten, jotka ovat tänne työn-etsintään
tulleet, on ollut pakko
lähteä hakemaan uusia leipämaita,
usein ilman rahaa ja ruokaa, joka
seikka ei tosin m i ^ n ihmeteltä­vä
tällä aikakaudella ole työläis­ten
keskuuc^siSEi.
Suomalaisia on täime kokoontu­nut
huomattava määrä, joista toi­set
ovat töissä,- toisten, melkoisen
huomattavan joukon, odotell^sa, et­tä
jospa joskus sellainen onnen au­rinko
paistaisi, että, Saisi työtä.
Muuten täällä on ilmeimyt suo-mälaisten
keskuudessa halpamaista
menettelyä työmailla; RrnjgiriTt mies
aruuttiil työnjohtajana toimineen
suomalaisen kanssa ja meni sitten
kantelemaan isommille herroille
mainitun työnjohtajan päälle, josta
oli seurauksena, että mainittu ty&i-johtäja
ja kymmenisen muuta suo­malaista
saivat iy&naalta lähtöpas-siri-
Teko ei siiinkaan ollut kau­nis,
sillä tnlehet eivät <dleet. teh­neet
mtfÄäp .pahaa. Mainittu ilmi­antaja
kuitenkin jäi palkkiotta her-
''lä kertaa on kommunistisenJ
een työläiskaarti suurempi j»
makkaampi kuin koskaan
Poliisiterrori ei ole heikentäsjl;
tä. Päinvastoin, suhtautuvat
Iäiset j ä köyhät talonpojat
myötämielisemmin kommn
puolueeseen. Puolueen
joukkoihin kasvaa jatkuvasi
syytettyjen taistelutahtoa ei
Variston terrori ole voinut
Valtion prokuraattorin oli
tettava, että huolimatta mo"
tisesta vankeudesta, "ovat
edelleenkin jääneet komn
fanatiikoiksi ja ovat mitä
lisimpia valtiojärjestelmälle^
kuraattori on epäilemättä oifc
Syytetyt eivät peitä sitä, ett»
kilassakin he laskevat itseiöt,
karin kommunistipuolueen
j a käyvät taistelua ny'
hallitusta vastaan. P f
luokkaoikcuttakin käyttavst^.
agitatsionipaikkana. Huolimatti^
tä ankarimmista tuomioista, -
he hetkeksikään ole luopune^
telumielestäi.';, eivät lakann*,
listamasta ki-mmunismm
Hallitus määräsi ovet
vaksi, että porvarillisen
lidemokraattisen sanomaJ
kautta saataisiin asia pisW
likvideeratuksi. Unkara P
to tarvitsee, "rauhalhsuntta"
dakseen esteittä alentaa
elinehtoja ja toteuttaa 1
ta ratsionalisointia, J " ' ^ ^
varistelle välttämätön nytyi»
lan vallitessa ja
ratcssa imperialistisen soii^
mjsteluihin.
Mutta tässäkin on F
erehtynyt. Oikeuden ^sdjet*.
ovat eroittaneet vangitm
tvötätekevistä Joukoista, B
eivät ole voineet esfaa
tista puoluetta kehittämä-^
nrotestikamppailua tasce
r i n veristä terroria vastaan-tujen
oviieenn edustalla on
työväestö laajoilla mie.cB.
la osoittanut mieltään, ^
mesti esiintynyt fascu*
vastaan ja neuvos
dan lietsomista ^^s^aan.
Unkarin kommunistina
j a kommuni?tjnen
käyttävät hyväkseen
keusprosesseja mobiiiso
jat työläisjoukot po
tatuuria vastaan,
diktatnurui puolesta.
IfflO-^