Vapaus, August 27, 1929

              No. 202 — 1^29 Tiistaina, dok. 27 pmä — O&ies,, Aug. 27
h'iyiiL 1—2 pvaä Sudboryssä Union
IHdston kentanä aDcaen möleJApina
^ v & ä klo 11 ap. Vielä aivan kuin
Jreiken kukkuraksi on täkäläinen v.-'
Ja u.-seura "Kisa", joka kilpaflut jär­jestää,
järjestänyt tähän yhteyteen n:
s. Special kilpailun, jossa yksityslajeis-sä
JnlpalUaan seiurojen kesken tästä
pokaalista siten, että ensimäinen mies
saa kussakin lajissa 5 {Estettä, toinen
neljä, kolmas kolme, zieljäs kaksi ja
viides yhden pisteen seuransa hyväksi
Näin ollen tulee näistä tämän vuoden
mest. kUiiailujen B. sarjasta muodos­tumaan
oikein tuollaiset* sanoisimmeko
joukkokilpailut. sillä osanottajien lu­kumäärä,
kuin myöskin tietysti heidän
etevyytensä eri lajeissa tulee aina
hyödjrttämään seuraansa tässä Idlpai-pailussa,
kun siinä on laskettu niin­kin
monen mielien kuin viiden tulok-taas
näyttelee nainen, kuvan {äähäi-
^ ö . Mutta tämä nainen ei cde lad^^
onpahan vain työläislyttö ranskaM-cessa
an"'''^^^"P'^^f»'^- fossa. canada-
^aiset pojat käyvät ryypyillä, toiset
jjjeiistelemässä tuota-kaunista annis-kelutyttöä.
•
Kaunista on sotilaan elämä, kua
giihfin sisältyy romanssi ranskalaisen
ixnmea kanssa. Nainen tekee toisästa
sotilaista sankareista, toisista narreja
mutta t ä y ^ käy selville että nainen
on tärkeä tekijä sota-aikana. Suitat
sotilaan jalassa näkyy parsituilta, kun
hän onnellisena vetelee haikuja lukien
äitimuorilta tullutta kirjettä. Mutta
Eitte sumenee elämä, kun nainen pe-
22a toistakin roolia, urkldjan osaa.
Ottaa epäilyltset maineestaan nurku­matta
vastaan. Kuin eritoten-huomau­tetaan
että "kauneutesi voi erinomai­sesti
palvella isänmaata, jos vaan ha­luat
herrat kääntää sen avuUa." Nai­selle
avataan sotasalaisuuksien aarre­aitta.
Nainen pettää vihollista, nainen
lähtee rakastettunsa perään punaisen
riftin vaunujen perällä rintamalle.
Siis Icaikkeen pystyy nainen. Näin ro­maanin
hienossa muodossa kylvetty
siemen itää, kun kuvan lopussa näy­tetään
ranskattaren ja canadalaisen
sotilaan ihana koti, johon tuo entänen
sotilas poikansa karissa juiui on me­nossa,
kertoen hänelle mennessään
viime sodasta, joka antoi äidin pojalle.
Lapsen sieluun i ^ painaa,ihanaii ku­van.
Olihan tosin kauheaa taistellEi,
mutta itun toiset lauloivat "old soldier
never die" jJi.e., niin virkistj^ mieli
ja nyt siis on näin Icaunis kotL Poika
aikoo hjrväksi sotHaakä kuten isäkin
on oHut.
Näin hyvin siis on järjestetty por­varillinen
agitatsioni. Ihanasti kyllä­kin
kuvattiin vUme sodan edelläkin | näyttämöltä esittämään kaunis ar-rintamaelämän
seiklcalluja ja sen ta-} gentiinalainen laulunäyt. 3 näyt. Haih-kia
melkein lapset pukivat ui^ormun i tuvia pilviä, joten näiden mest. kil-pääHeen,
jpailujen ajaksi on kylliksi katsomista
1 Jä kuulemista. Palkinnot jaetaan
katselee sitä fTdihtyisää" olotilaa, mi­kä
vallitsee noissa luolissa ja ruu­missa.
Sulassa sovussa legiopnain k&r-t&
stea kanssa hihkuu siellä rakkaat
veljemme sakean savun, ^^evän ha­jun
ja liukkaan liejun keskellä pus­kien
seipäällä palloja vihreällä rä-syllä
peitetyin pöydän päällä. Ja jänni­tys
on hirmuinen, se on selvä, onhan
sestL Pakkotyönä käytetään puoseifin-työtä
ja tässä joukossa el ole ainoata­kaan
ammattimiestä. Siltä huolimatta
\Baditaan kaikilta ammattimiehen
teho. ^ottamatta huomioon edes ruu­miillisia
mahdollisuuksiakaan tähän
set huomioon pokaalin pisteissä. Mes­taruuden
saajille tullaan jakaniaan
mest mitallit ja sen lisäksi jaetaan
kuimiapalldntoja jollaisesta uudesta
ennätyksestä, mikä näissä kilpailuissa
synt3?y, huomioonottaen liiton viral­liset
ennätykset. Pidenunälti paino­musteen
uhraaminen näiden arvokil­pailujen
suhteen on kaiketi' tällä ker-kysymys
kuka "voittaa". Y h d e ^ nur­kassa
on ainakin yhtä jäimittävä kor-tinpeli
käyimissä ja peremmällä sei­nän
takana, missä haju ja hämäryys
lisääntyy, siellä on — luultavasti itse
"skorpioonit". Minä en koskaan ole
uskaltanut tutkia sitä seutua. Ja yleen­sä
on näiden paikkojen 'ystävät ja,
kannattajat niitä, jotka eivät vahin­gossakaan
poikkea toisten työläisten
järjestämiin näytehnä- ja puhetilai­suuksiin.
Ovatko pojat jo niin tottu­neet
tähän "huräiaa;vaan hämärään"
että pelkäävät valoa ja siisteyttä vai
ovatko he jo niin selvillä itsestään ja
muista, että kaikki on "au right". E -
rittäinkin kun ollaan niin "vapaassa"
ja ylistetyssä maassa kuin tämä Ca­nada
on. — Riena.
taa suotta, huomautamme vaari vielä­kin,
että erikoisen mielenkiinnon
np -tulevat saamaan rriyöskin penkki-urheiUjoideij
kesken ja yleensä kU-pailuja
seuraavan yleisön kesken, kun
ei niin erikoisen varmoja mest. kandi-taatteja
ole kovin monta liitossamme,
vaan on niitä mest. tavoittelijoita u-seainpia.
joka tulee lisäämään inie-lerddintoa.
Suomalaisen jaoston qk-heiluseurojen
neuvottelukokous iride-tään
syysk- 1 p:än iltana alkaen klo
6 Liberty haäliUa, ja lauantaina sekä
maanantaina tullaan Lil}erty hanllh
Onfbö imhoUtimiii jo toddllsons
Onko xoahoittimut J9 mitä menetti
mauiantal-Utana. Muodostakaamme
mest. kilpailuista todelliset arvokilpai­lut
ja oikein voimanäyte suomalaisen
Suomen poliittinen
vanki
On hnoncmman kohtelun iJat^gnn
koin kriminaallrikollinen
Canada vihne ,.st)äassa .-kuoUeissakin,. työläisurheilun kehityksen todisteena,
puhumatlakaai;! kotona t olevien kärsi-j r . • . p. B.
Tm>yivkTsrsifset!fää.. I"fNfuiimeprToott ..nääyvttttääää 6633..66669i9 vscoo-­'
• ' ~ ' "'
dassa tai BoOsD. VfäsSa. kuolleen. E i ole
heille koti hymyilevhie ranskattarjl-neen
lEOkkana,: VTVan parempi kuiten­kin-
on heääSn kohtalonsa kuin, niiden
tuhBcnsien raajarikkojen, joiden toi­veet
on tyysito tuhoutuneet. Nämä ta-kaidn
tulleet-sotilaat, todelliset, ei c-lävien
kuvien sankarit, voisivat kertoa
sodan todellisen kurjuuden. J i naiset
joita aina on huomattu ^liioin kun 1-
sänmaa on vaarassa, heidän tulee tun­tea
todella voimansa. Aina on naista
käytetty vällkalppaleena kaikkina ai­koina.
Mutta elV&t ole naiset esitel­leet
mnie puolelle he;:milloinkin voi­mansa
uhraavat. — Kenelle he i ^ -
nyttävät polMa, omalle luokalleen us­kollisia
vai yhäkö sortajien sddan ju-manne
Jauhettavaksi? Kasvakoon san-kareltal
Mutta omia taisteluja varten.
l^Öläisnalsten itutee.;,-.^^ pioryaxill|T
sen sota-agätatsäonin ;Vällln, jota hiu:-^
joitetaan kouluissa, lehdissä,; kuvissa
y.m. EHei se autaymeldän huutomme
sotaa vastaan, niin emme ole ainakaan
sitä ^esauttamassa.
, . Mary North.
URHEILU
Harrastuksensa
kullakin
tujrtyy sanoa, ktin katselee meikäläis­ten
tuohua sellaisessa, liiker ja hum-puugikeskuksessa
kuin on esim. tämä
—. .ämerikalaisen tavan mukaan sa­nottuna
— maailman suurin Sudbury.
Kun sanotaan, että Canada on vapaa
inaä, ' niin moni kai sillä tarkoittaa,
että niihä elän ja hommaan naiten
minua huvittiaa ja tee sinä samoin.
Sitä vapauttakin kun on niin hiton
montaa lajia. " '
Vaikka olisikin synnjnmnäisiä taipu­muksia
laiskuuteen ja tyhjäntoimitta­miseen,
niin ei kukaan taida olla niin
Julkisuudessa on usein näkynyt tie­toja
siitä valkoisesta komennosta, jota
harjotetaan poliittisia vankeja kohtaan
Tammisaaren pakkotyölaitoksella. Esi­tetyistä
valituksista ei ole ollut apua,
vaan valkoinen "länsimainen" Suomi
kohtelee edelleen poliittisia vankeja
tavalla, jonka vertaa el tsaristinen Ve­näjäkään
el ole esittänyt. Täällä -vai-'
iltsee vankilajohdon ja vartijain täysi
j mielivalta..
I Samaan aikaan kun vankeinhoito­laitoksen
ylijohtaja Arvelo kertoo sa-nomalehdilie,
miten muualla Euro-passa
pyritään saamaan vankiloihin
t^^etta. .radiot yon. ja nämä kaikki
kiimlnaalirikollisinekln. riistetään
täällä alkeellisimmatkin oikeudet, sel-laisetMn.
jotka ovat asetuksilla miÄ-i
rätyt.
Muuaäa. sivistyneessä maailmassa,
käsitetään rangaistuksella • poliitti£äs-ta
s^tä valh eristämistä ulkomaail­masta
ja xmHlttisista puoluelaisistaan,
ahtamalla poliittiselle vangille mah-domiämman
suuret "vapaudet" vanki­lan
sisällä. Suomessa on suunta pi^n-
•vastainen. Täällä kiristetään poliittisia
vankeja thahdollisimman paljon ja hei­dän
"oikeutensa" ovat eräissä siih-
Mestaruuskil^ailut
lähellä
Aina^ edellisinäMn vuosina on mes-taruTiskllpailut
saaneet niille kuuluvan
täyden arvonarmoh osakseen liittom­me
seurojen, urheilijoiden ja myöskin
yleisön taholta; Olemme myöskin var­mat,
että tämä traditsloiii on säilynyt
ns^kin tämän vuoden inest. kilpailujen
B. sarjaa kohtaan, jotka pidetään
laiska, ettei-vähän katselisi ympäril­leen,
kuri kerian 'oiöi vaivautunut k a ­dulle,
läiytyy ainakin katsoa, ettei
joudu auton' alle tai tönhää kolmesa­taa
paunaa painavaan liikkuvaan 11-
häläjään, joita liikkuu melko paljon
käytävillä hitaasti mutta varmasti,
niin "maskuliineja" kuin "feminiine­jäkin".
Ja omakohtaisesta kokemuk­sesta
voin vakuuttaa, että heillä pn ai­na
suora tie edessään; ne ei itseään
laihemppa eikä : köyhempää väistä.
Mitkä seikat myöskin on todistuksena
siitä, että Canada qn "vapauden Ja
hy\'invoinnin" maa, ininkuin moni
meikäläinenkin sita useasti vakuuttaa.
Laiskakin voi olla sentään hieman
utelias. Siksipä ei hän tyydy vain ka­dulla
vetelehtiinään vaan poikkeaa vä-liUä
joimekln sisällekin. Varsinkin kun
on niinkin "vetäviä" paikkoja, kuin
"skorpionien luola", "hölmölän pal-loruiuna"
ym. (Huom. nisj^t minun
väärentämiäni). Suomalainen on kuu­lemma,
"iisi" sulautumaan, uusiin 0-
losuhteisiin ja sen kyllä uskoo, kun
teissä pienemmät kuin kriminaalivan-kien-
:
Törkein ktiritustoimenpide on pak­kotyö.
Poliittisille v,angeille on myön-,
hetty n.s; tutkintovangin oilceudet ase­tuksella,
jonka mukaan työ on vapaa­ehtoista.
Tästä huoliihatta on rangais­tuksen
uhalla tehtävä työtä 10% tun-t4a~
päivittä.in. Työtehon kiristämisek­si
mahdollisiimnan korkealle ovat her­rat"
keksineet ja parmeet käytäntöön
lakiin perustimiattoman pistejärjestel­män,
jonka mukaan annetaan korkein
pistemääiS 3 työn valmistusmäärästä,
joka vastaa täyden ammattimiehen ai­kaansaannosta
vapaudessa. Ellei täl­laista
työmäärää kykene saamaan jou­tuu
istumaan % tuomiosta 11^. Tä-työhön,
vielä vähemmän sitä. etteivät
edes kaikki armnattimiehetkään va­paudessa
ole saman veroisia työmää­rään
nähden.
Pisteitä antavat lisäksi pappi opiske­luista
ja johtaja käytöksestä. Nämäkin
vaikuttavat kärsimysalkaan. Useasti on
käynjrt siten, että johtajai. piste on a-lermettu
asianomaisten tietämättä
syytä siihen ja johtajan kykenemättä
seUttämään mistä käytöksen aletmus
johtuu. Useimmiten se johtuu vartijain
perättömistä ilmiantoraporteista. jois-te
vangeille ei aimeta mitään tietoja.
Vartijat, ovat taasen sitö surullisen
kuuluisaa joukkoa jota jäi Tammisaa­ren
pakkolaan "vapaussodan" perin­tönä.
Heillä ei ole harmaata aavis­tusta
vanginvartijan tehtävistä, pu­humattakaan
heidän henkisen tason­sa
mataluudesta. Nämä sitten "kasvat^
tavat" vankeja.
"Kasvatuksen" pääapöstolina on e-räs
ruotsinkielinen pappi, joka ei edes
täytä läheskään n.s. kielilain vaati­muksia,
puhumattakaan siitä, että
I täyttäisi kasvatus- ja valistuspäälll-kölle
asetettavat vaatimukset. Poliitti­silta
vangeilta on poistettu kirkkopak-ko,
mutta siitä huoUmatta tämä herra
yrittää "esitehnissään" salakuljettaa
tökeröllä tavalla uskonnon opetusta
ja tekee voitavansa loukatakseen van­kien
maailmankatsomus^*. Joskus hän
ivaa vankien yhteiskmmalllsta asemaa
"luennoiden" tarkoituksellisesti 10—20
huoneisen loistohuvilan ksilustamisesta,
joskus taasen keskeyttää vangifi esi-telmänpidon
tavalla, joka tuo mieleen
santarmlajat, siitä huolimatta, että
vangin esitelmä on tarkastettu Ja hy­väksytty
pidettäväksi. T&a& herra sit­ten
arvostelee vangin opiskelun Ja saa
aikaan pisteitten aleimuksella vangeil­le
vuosien lisäkärslmyksiä. Saavutetta­va
kokonaispistemäärä on asetettu
niin korkeaksi, että plfenikiri alennus
tekee niahdottomaksl t^ästä ajallaan
pois. . • ' • ' • •
Nyifc on IcalkUta poliittisilta vangeilta,
muutamia taloustehtHyissä olevia lu-kuimottamatta,
otettu työpisteet koko­naan
pois toisin^ sanoen .lisätty tuoml-cta
n. 100 vuodella, ^iöbeet on ryös­tetty
summasi kaikilta huolimatta
hyvästäkään työtehosta. Laittomia
keinoja mielivaltaisesti, soveliiittamaUa
on riistetty poliittisilta Vvarigeilta lain
suoma okeus päästä, eb^oi^seen va­pauteen
palveltuaan ^tuomiostaan.
Älussamainittu aselius.poliittisten
vankien oikeuksista on muiltekin Icoh-diitaan
vain koriste. Asetuksen mu­kaan
kuuluisi kirjeiden, .vastaanotto,
.kirjoitus ja tapaauÄieh k^rrjm viikos­sa.
Nyt taintuu tämä vain kerran
kuukaudessa Ja mUlä tavalla sitten.
Tulevat kirjeet kiertävät ej^;": sensuu­reissa
toistakin kuulpaut^ 'Cvlevia. ia.
meneviä kirjeitä pidätetääh mieUvaltai-sesti
ja hävitetään, ettei, vanki voi nii­den
pidätyksistä valittaa.. Yleisten asi­oiden
kertominen kirjeissä katsotaan
oottimaista kävely-ympyrää. Pystyä
ei saa hetkeksikään. Täällä säilytettä-
\'ät kriminaalit saavat joka päivä ur­heilla,
meille suodaan se vain sunnun­taisin
lyhyen ajan. Ei silti kriminaali-rikollistenkaan
kohtuu ole verratta­vissa
sivistysmaiden komentoon. Poliit­tiset
vangit ovat vielä huonommassa
asemassa täällä kuin murhamiehet,
rosvot Ja kavalt^at. Ei tämä ole kui-tenkaian
ihmeteltävää tässä yhteiskun­nassa.
Nämä varkaat ja kavaltajat o-vatkin
erehtyneet käsrttämään muoto­ja,
jotka eivät ole laillistettuja Ja hei­dän
ruumiillisesta kuimostaan huoleh-dltaEin
samalla kuin poliittisia vankeja
kiristetään ruumiillisesti ja henkisesti.
Puutteita ja väärinkäytöksiä löjrtyy
vielä lukemattomia, mutta riittää kun
sanoo, että ensimäisellä tilalla poliit­tisten
vankien kiristämisessä on Tam­misaaren
pakkola, sen jftikeen on pal­jon
tyhjää Ja vieläkin tyhjää ja vasta
sitten tulee Joku Balkanin tai Horthy-
Unkarin vankila. Suomi voi liittää en-nätyksiinsä
myöskin ermätyksen po­liittisessa
vainossa ja poliittisten van­kien
kohtelussa. — Työ.
Sivu a
työläisiä, jotka uskovat, ettft bddfin
elämänsä tarkoitus oa vain työn l a a -
taminen. uusien raatajien-maiUlnuuai
jättäminen ja — kuolema joesaUn
vaivaistalossa tai pahimmassa tajiutuk-sessa
maanttenojassa.
No. onko nyt sitten tyjSnteko Ihmis­elämän
päämäärä, siis 'elämän naa-tinnon
ainoa todellinen olemus' Ja ai*
noa todellisen ilon tuoja? BAyöime-tään,
että työnteko, ihmisen tietoi­nen
tahtominen ja tämän tahtomi­sen
Ilmentävä pozmistus luoda aivo­jensa
ja lihastensa avulla jotakin
SUOMEEN
RAHA-ABPAJAISTEN VOITTO­VAROJEN
JAKO
Esityksessään ensi vuoden tulo- ja
menoarvioksi hallitus ehdottaa, että
raha-arpajaisten voittovaroista pää­sisi
osalliseksi myös urheilu. Kun ra-ha-^
ärpajaisten lukumäärä on lisätty
kuudeksi, on voittovaroja odotettavissa
ensi vuonna 4,500,000 markkaa. Tästä
määrästä tulisi 1.200.000 markkaa käy-tettäväksi
avustukseksi Stadion-sää­tiölle
Ja muu osa eli 3.300,000 markkaa
jaettavaksi tasan tieteen ja taiteen
edistämiseksi. Taiteen osalle tulevasta
määrästä on suunniteltu 800,000 mark­kaa
käytettäväksi teatterien avtistaml-seen
ja 300,000 markkaa Helsingin
konservatorion oman talon hankkimi*
seen.
TYÖNTEKOKO
ELÄMÄÄ?
Uuvnttava rai^amlnen elämän
nautintojen ionnns?
Porvaristo ylistää työntekoa juhla­puheissaan.
Maalaa työnteon Ihanilla,
elämän nautintojen tunnusväreillä ja
asettaa sen työläisten elämän kor-kehnmaksi
ja ahioaksi päämääräksi,
hyveen esikuvaksi, työläisen arvon tar­kaksi
mitUipuuksI. Joutilaisuus vaan
on työläisille paheista suurin, rikok­sista
raskain. Mitä lujemmin ja mi­tä
pitempiä päiviä työläinen puskee
työtä, sitä parempi "isänmaan ystä­vä"
hän on. Pitkä työpäivä ja ras­kas
tyÖ!- estävät tyytymättörnyyden
puhkeamasta, esille työläisten mielissä
Ja näin saa heidät nöyrinä möyri­mään
työnsä ääressä. Pienet palkat
ovat myöskin oleimainen pitkän työ­päivän
ehto. Sillä jos työläisille makJ
settaisiin suuria palkkoja, eivät he
tyytyisi tekemään pitkiä työpäiviä,
poliittiseksi khjoitteluksi" ja kh-je pi-I koska he tällä suuremmalla työn hin-suurta,
josta elämän arvojen määrä
lisääntyy, on välttämätön Ihmiskun­nan
kehittymiselle Ja mahdollisuu­delle
ihmisten elää ja menestyä. Il­man
työtä, määrätietoista poimlstusln
luoimonvoimien voittamiseksi Ja väli­neitten
keksimiseksi ja tekemiseksi tä­hän
taisteluun, olisi ihmhien vielä
raakalaisasteella, vaeltaisi villinä met­sissä.
Mutta vaikka työ, aivojen ja lihas­ten
ponnistelu tietoisen tahtomisen
ohjaamana onkin ollut ja tulee edel­leenkin
olemaan ihmiskunnalla arvo­ja
luova voima ja elämisen ehto. niin
ei se ole silti elämän päämäärä, eika
nautinto, vaan sdnoastaan keino. Jolla
elämän nautinnoista osalliseksi idäs­tään.
Ihminen ei ole kositaan raata­nut
työtä nautinnokseen, vaan koet­tanut
aina päästä mahdollisimman vä­häisellä
työvoiman käytöUä mahdolli­simman
suuriin tuloksiin. Nllnkauan
kun voimme ihmisen JäUdS seurata,
sen historian pitkällä tleM. aina
esihistorian aamuhämärään, näemme,
että ihmisen tarkoitus on ollut va­pautua
liiallisesta työn raatamisesta,
saada vähemmällä työvoiman kfisrtSUa
elämänsä moninaiset tarvikkeet han­kituksi
Kaikki taistelut luonnonvol-i
mien alistamiseksi Ihmisen palveluk­seen,
teknillisten apuvällneltten kek­simiset
tässä suUressa ja pitkässä tais­telussa
ovat tähdäimeet isamaan: työn
käytön vähentämiseen ja elämiseen
tervittavien arvojen määrän lisäämi­seen.
Alkuihmisen kivikirveen keksi­misellä
oU tarkoitus helpottaa riistan
tappamista ja saada rakennetuksi pa­rempia
suojia kyhhyyttft vastaan, kuin
myöskin valmistaa toisia käytännölli­sessä
elämässä tarvittavia väUneltS.
Meidän aikamme tekniikan Ja työta­pojen
täydentämisellä Ota sama tar­koitus
— joskiit nämä keksinnöt tule­vat
nykyjään vaan hyOdyttämflAn har­voja
yksUöitä.
Ihminen ei koskaan ole ollut niin
tyhmä, että olisi työtä pitänyt elä­mänsä
korkeimpana nautintona ja on­nena.
Hänen uupuneet lihaksensa o-vat
aina kärsineet raskaasta raataxnl-sesta
ja panneet vastalauseensa yh­tämittaista
käyttöä vastaan. Hänen
älynsä on ilmoittanät jo ajan aamu-'
na, että eläminen on Jotakin muuta
kuin pelklcää lihastensa kiusaamista.
Väsymys, joka aiheutui raskaasta, pit­kästä
raataihisesta, aiheutti aina pa­han
tunteen, Joka meni ohi kun oli
Harikaa
3940
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60e lä-
5®^^^ f20.00~$49.99/80c UU
hetylMlstä |6D.O0~?79.99 ja $1.00
lähetyksistä ?80.00--$100,00 seka
>0c jokaiselta seuraavalta alkavalta
uidalta dollarilta.
SäbkoMmomalälietykaMtS ovat Ifi.
lietyskniut 13.60 lähetykseltä.
Saomea rahaa oatetMO. Kursd
iZ.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteeUa:
VAPAUS^
Box 69, SUD&URY. Oat.
LaivapUeUeJä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Vapaudelle ottavat rahavailtyksift
rastaan myOskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCa
1196 S t Antoine S t ,
. Montreal, Qne.
JOHN WiRTA,
167 Broadview Ave., Toronto, O n t
AARO KIVINEN,
Kirkland Lake. Ont
JOHN VUORI, '
South Porcnpine, Ont
CHARLES HAAPANEN,
Oanuflkauppa, Timmina, Oot.
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla PohJ.-Ontariosaa
Viisivuotissuunnitelma asettaa teh-täväksenune
saavuttaa Ja jättää jäl­keen
kapitalistiset maat. Tästä ylei­sestä
suuremmoisesta tehtävästä huo­mattava
osa lEUikeaa Leningradin, a-lueen
ja Leningradin kaupungin osalle
Neuvostoliiton huomatulmpana teolli­suusalueena.
Leningradin tulee jär­jestää
itselleen kokonaan uusia ttio-'
tantoalpjä. sen tulee aittaa tarve­aineet
ja voimat niiden järjestämisek­si
muuallakin Neuvostoliiton kolkilla.
Huomattavimmasta merkityksestä
tulee olemaan teollisoinnin ja maa­talouden
uusimisen pohjan muodos­tava
metalli- ja sähköteknilUnen te^
ollisuus. Niiden merkitys tulee ole­maan
sekä teoUisOhmlssa, että maa­talouden
uusinnassa kerrassaan poik­keuksellinen.
S&si muodostavatkin ne
alueen \iisivuotiS5UUiuiitelman rungon.
Siksi viisivuotiskaudella tullaan me­talli-
ja sähköteknilliseen teoIUsuutben
lieningradin alueeJla sijoittamaan mel­kein
puolimlljardin ruplan 4^ milj.
ruplan lääonta. Tästä summasta tul­laan
käyttämään uusien tehtaiden
järjestämiseen yli 166 mllj. ruplaa Ja
loput nykyisten tuotantolaitosten uu-destjjätjestämiseeh
jä laajentamiseeiL.
Viiden Tuoden.,kuluessä tullaan r a ­kentamaani
10 uutta valtavaa tehdasta.
Ensitilalla näiden jättiläisten keskuu­dessa
on Punainen Putilovi. Uuden
Punaisen Putilovintaotaaitokj^ ra­haksi
arvioituna tekee 100 milj. rpL
^ n rakentaminen on jo alkanut' ja
tulee loppumaan toisella 5-vuotiskau'
öella V- 1935-36. Mutta viidoi vuor
den kuluttua voimme jo nähdä Ja
havaita kuuden jättiläisen ääthitvat
Nykyinen Punainen Putilovi tulee vai­heistamaan
v. 1933 vuodessa 15,000
traktoria eU 50 kpl. päivässä. Nyky.
ään, S.O. häihin asti on se valmista­nut
3,000 kpL vuodessa. Suutmitehnau
mukaan jokaisen 20 minuutin kulut­tua
tulee kasausverstaasta ulps uusi.
vielä maalille haiskahtava traktori.
Että tämä suunnitelma on täysin
realinen, siitä ei ole epäilystäkään
mä laiton pistejärjestelmä on jo tähän
mennessä lisännyrt vankien kärsimyk­siä.
Näin joutuu 15 vuodeksi tuomittu
kärsimään ilman omaa sy3rtään lähes
4 vuotta liikaa. TäHe Joukolle, joka
nyt on tuomioitaan kärsimässä, tie­tää
tämä vankeinhoitoherrojen laitto­muus
n. 100 vuoden ylhnääräistä kär-shnystä.
Tätä laitonta plstejärjestehnää so­vellutetaan
lisäksi aivan mielivaltai-
Päinvastoin tulee todeta, että 5-vuotis-suuimitelman
puitteet käyvät ahtaiksi.
Jo tulevana vuonna tulee Punainen
Putilovi tuottamaan 10,000 traktoria,
.^yt jo ,on alettu tekemään valmis­tuksia
tämän suimnitelman täyttämi-seksL
On rakeiiteilla 13 uutta uunia
traktorin osien karkaisemiseksL Paja-verstaassa
pazmaan ylös kolme höyry-vasaraa
ja prässi traktorin osien val­mistamista
varten. Tällöin pajavers-tas<.
tulee laskemaan ulos kuiulcausit-tain
' 1,000 traktorin osat entisten
450 asemasta. Valuverstaan tuotanto
tulee entisten 560 koneen asemasta
olemaan 700 konetta. Vertas sUxtyy
työskentelemääh' ktdmiessa vuorossa.
Yleeiisä tullaan tehtaan uusintaan
käyttämään 15—16 mllj. rpl. Tämän
min Leningradin teollisuuteen. Teh­taan
rakentaminen alkaa ja loppuu
viimeisten 2 vuoden kuluessa S-vuo-tiskaudella.
Se tulee maksamaan 3
1|3 milj. rpl.
5-vuotl5kauden viimeisenä vuonna
tullaan lopettamaan 5,000 tozmia tuot­tavan
alumiinitehtaan rakentaminen
johon tullaan kiinnittämään 10 milj.
rpl.
AutompbiUitehtaan rakentamiskysy-mys
on parasta aikaa keskuksen ran­kaistavana
Sitäpaitsi on kaikld mahdollisuudet
suunnitellun Instrumenttaalltehtaan
rakentamiseen.
15 milj. ruplaa maksava mootto^
ripyörätebdas tulee valmistamaan vuo­sittain
20.000 moottorii^örää.
Max BölzinjDlmelle omistettu tehdas
on jo laatinut suunnitelman ja luon­nokset
uudesta kirjoituskonetehtaasta.
j Trlkookutomokoneita tulee valmis­tamaan
oma tehtaamme, joka tullaan
dätetään. Sensuurto "mustakäden" kä­sitys
maailman menosta on nUn sup-
Iiea kuin se voi oHa vain sillä, joka
katselee sitä Tammisaaren pakkolan
kanslian ikkunasta.
Kummallista tulkintaa ^pudatetaan
myöskin ruokapakettien saantiin näh­den.
Hedelmiä saa vastaanotti vain
€:sti vuodessa % kg. kerralla. Täällä
ne käsitetään herkuksi, kun muualla
käsitetään välttämättömäksi ravin-noksL
Samoin on sokerin laita. Se­kin
on herrojen mielestä herkkua, jo­ta
ei vanki saa syödä muuta kuin 1
kg. kuukaudessa, vaikka se muualla
cyh välttämätön ravintoaine.
On myöskin ulkonaolosta.mainittava.
Poliittiset vangit saavat olla ulkona
tunnin päivittäin. Tämä aika on mars-^
sittava pölyisellä kentällä vangin idi-
12,470 tuhatta ruplaa.
Punaisen Viipurilaisen" vanha va­limo
jättää paikkansa uudelle vali­molle,
jota aletaan rakentamaan ensi
vuonna. Sinne tullaan asettamaan
kaasugeneraattorit. Nykyaikaiset va-linuunit
tulevat työskentelemään il­man
hiiltä ja metalli ei näin ollen
johdosta tulee tehdas Jo v. 1931—32
tuottamaan 20,000 tr^rtcvia, siis ylit­tämään
vilsivuotissuunnitelinan.
Tulevana vuoima aletaan fakcnta-?
maan uutta vahitehdasta. Jonka tuo­tantokyky
tulee olemaan 30,000 tonida
eli 1 milj.. 800 tuhatta puutaa valtia.
Kustannukset .tulevat, nousemaan 12
mUJ. r u p l a ^ Se tulee tyydyttämään
valutarpeilla Metallitehtaan, suurem­milla
valutuotteilla "Buskij Diesel" —
tehtaan, '^ElekircBila'' sähkömekani-sen
tehtaan g^ir^' Vpsfrint^PTfaigfPff va-
IntuotteOla Sverdlervih tehtaan.
Eiarjjaldn järvimalmivalutehdas tu-rakentamaah
5-vuotiskaudm kulues­sa,
niin'ettemme enää ole pakoitettu-ja
hankkir.aan näitä koneita ulko^
mailta.
Vuoden kuluttua valmistuu tänä
vuonna rakenteille pantu keihotekois-hiomoaineiden
tehdas.
Puhelin ja radio tulee olla Jokai­sessa
työläisasunnossa. Siltä tulee
huolehtimaan "Punaisten Ruskojen'
tehdas. (Zavod EIrasnaja Zarja.) Se
tulee järjestämään uuden radipvers-taan
kovapuhujien valmistainista var­ten.
Se tulee valmistamaan kalkkiin
tule turhaan kulutettua. Uusi valimo
tulee miaksamaan 2 milj. ruplaa. Teh­das
tulee valmistamaan veturien läm­mityslaitteita
15,000 tonnia nylcyisten
5.000 asemasta vuodessa.
Engelsin tehdas tulee tänä vuonna
ensikerran valmistamaan tupakkate­ollisuutta
varten 10 kampauskonetta.
Jalkinekoneita lasketaan jo tänä yuon-lia
ulos 900,000 rpl:n arvosta. Viisivuo­tiskauden
loppuun mezmessä niiden
vuotuinen tuotanto nousee 1 milj. 900
tuhanteen ruplaan ja kampauskonei-den
valmistus 100 kappaleeseen.
SähkömekaazUsen tehtaan "Elektro-sllan"
Volhovstroille, yja. uusille säh-nalla
onnistuisivat saamaan ulkomaa-ihnan
ihniöistä Jotakhi herätteitä, elä­män
makua Ja siitä seuraisi kapi-'
noiminen yhtämittaista raatamista
vastaan. Ja se saattaisi johtaa "isän-inaälle",
se on porvaristolle, arvaamat­toman
vahingollisiin seurauksiin. Sen
tähden on työpäivä pidettävä mah-dollisinunan
pitkänä ja työpalkat
mahdollisimman alhaisina. Sentähden
on juhlapuheissa ylistettävä työtä, uu­vuttavaa
raatamista, elämän korkeim­pien
nautintojen summana. Sentäh­den
manattava työläisten joutilaisuus
— Joka puristetlaisUn pitkästä työ­päivästä
— ailmmaisen helvetin kel­lariin
ja korkeampi palkka, jolla voisi
päästä elämän nautintoje nmakuun,
tuomittava kaiken pahan alkujuurena.
Ja valitettavasti on vielä suuri osa
neltä J ^ alkaa seurusteluun, opisr
keluun. huvitteluun, syömiseen, Juo­miseen
Ja nukkumiseen Ja mitä suu­remman
palkan hän työstään saa, sit&
enemmän hän voi hankkia kalUtl»,
yUälueteltuJä elämisen välineitä, äitS'
suuremmaksi Icäy hänen fyysllllnea
kuntoisuutensa Ja henkinen Joustavuu­tensa
Ja sitä enemmän hän haluaa
saanut levähtää, syödä Ja juodai j Päästä osalUscksI yhä suuriemmlsta e-
Tässä oU kylliksi alkuihmiselle ope-(lämisen arvoista, sekä sitä volmape-tusta
arvioimaan ja alottamaan tals- N»semnUn voi hän taistella yhä pa-telun
luonnonvoimia vastaan, Jotka 'empien olojen saavuttamiseksi. V i l -
panlvat esteitä hänen elämIseUeen.niematoittu. edellyttää tietysti Jo valls-
Luonnon laihjoittama, rajoitettu U- tunutta luokkatietoisuutta, mutta tä-hasten
kyky ponnistaa yhtämittaisesti mähän voidaan saavuttaa ainoastaan
raskasta työtä, aistimet, hermot Ja Pitkän vapa^ajan Ja Järjestökouluu-sielulliset
toiminnat, nämä ne ovat tuksen kautta, Johon tietysti hyvlnvol-synnyttäneet
ihmisissä tyytymättö-J pa työläinen pystyy paremmin kulns
myyttä jo olevaan Ja pakottaneet sekä | nälkäinen ryysyläinen. Juuri sentBh-olleet
Välineinä ponnistelemaan kor- deri, että suuri osa työläisistä tässä-keammalle
elämän tasoUe. EUel Ih- kin maassa vielä pitää i^dintekoa elä­minen
jo harmairiimassa mulnalsuu- niän ainoana oikeana tarlcoituksena,
dessa olisi tuntenut kyUästymlstä ras- tämän maan työväenluokan elä-kalsiin
ponnistuksiin elämisen tar-} nilstaso alapuolella normaalin Ja sen
peltten hankiimassa, halua työstä va- ttetolsuus omista oikeuksistaan niin
pautumlseen ja ellei hän myöskään j vähäinen; taisteluvoima on heikko,
olisi älynsä avulla kehittänyt työmc-| ettei se pysty porvaristolta purista-netelmlä
tuottoisammiksi ja helpom-Jniaazi BunnolUsIa elämisen nuOidoUi-mlksi
Ja näin suurentanut elämisen jsuuksla.
arvojen määrää, el Uxmlskunta oll,si) Nykyinen yhteiskunta on elämisen
voinut koskaan irtautua vilistä raa^ arvoista niin rikas, että Jokainen Ih-kalaistilasta
Ja kohottaa kulttuuriaan, i minen voisi saada varsin Icohtuullisella
Tyytymättömyys olevaan ja tietoinen työllä täysin riittävät rutuniin tarpeet
poimistelu parempaan, mukavampaan | J& heflklset nautinnot. Ei puutu ml-clämään,
jossa olisi vähän raskasta tään muuta kuln"saada työväenluokan
työtä, mutta kaikkia fyysilllsen ja hen- enemmistö käsittämään, että he ovat
kisen nauthmon tilaisuuksia, nämä j elämän arvojen luojat Ja että heUle
SNTL:n kaupunkeihin aut(miaattJsetz
puhelinkeskukset. Viiden vuoden lop­puun
Tppnnessft. on sen tuotanto ko­hennut
11.400,000 ipl:sta 40 mllj. rup:
laan ja työläiset lisääntyneet 3,700
hengestä 5 1J2 tuhanteen henkeen.
Kazidskin nim. omistettu tehdas
valmistaa radiovastaanottajia ja lahet^-
täjiä. 5 vuoden kuluttua tulee teh-lee
käyttämään Karjalan järvien mal-| taan vuotuinen tuotanto tekemään
köasemille valmistamat turbiinlgene-raattorit
ovat soi ensimälsiä valmis­teita.
V. 19S^—30 tulee se vahnista-maan
60 generaattoria yht. 360 tuhatta
kilowattia, V. 1930—31 — 85 gaie-raattoria
600. tuhatta kw., v. 1931—
32 122 generaattoria 850 tuhatta kw.,
V. 1932—33 yht. 138 generaattoria yht
1 milj. kw. Alkaen rakentamaan
muutamien tuhansien kiIowattiai ko­neisto
valmistettiin viime vuonna 10,-
000 kiv. kone. Tulevana vttomm tuil­laan
valmistamaan 30.000 kw. gene­raattorit,
mutta jo V. 1931—32 Svir»f-trbita
varten, y,m. 117 tuhatta kw.
Volhovstroin, Shaturkan, y.m säh­köasemat'
teollisuuskeskuksiin yhdis­tää
syvällä maan alla Jä ilmassa kul­kevat
kaapelit, joita pitkin sähkö
virtaa tehtaille. "Sevkokabcl" tufee l i ­säämään
vuotuisen tuotant<msa 26 milj.
^ tuhannesta rplcsta 103 li2 milj.
ruplaan.
Sähkömekaaninen tehdas "Elektro-tajilla,
jne. Sen vuotuinen tuotanto
tulee kohoamaan 12 miljooiiasta 33
miljoonaan ruplaan- Tullaan raken­tamaan
uudet mekaani- ja kasaamis-verstaat,
jautomaattiverstas, paja- ja
prässäysverstas, raaka-aine- ja val­miiden
tuotteiden varastorakennukset.
Uusien rakennusten joukossa tulee ole­maan
koelaboratorio, tehtaan keskus-lämmitysasema
sekä xnatmnos- ja
kompressOTiasemat.
Uudet suuret sähkötehtaat vaativat
MetalUtehtaalta ympäri Neuvostoliittoa
suuren määrän kattiloita ja turbiine­ja.
Turbiinit, joita tehdas tulee v i ­rnistämään
tulevat olemaan ennen
kuulumattoman suuria — 44 tuhatta
kilowattia. Näuiin asti tehdas laske*
nut suurimman turliiliäin 10 tuhatta
kilowattia. 5-vuoti8suunnlteIman ensl-mäisenä
vuonna tehdas valmistaa 27
turbihiia, yht. 142 tuhatta kIlowattia,
viimeisenä vuonna 63 turbiinia, yht.
420 tuhatta kilowattIa. Tehtaan tulee
suunnitelman mukaan valmistaa 103
kattilaa lämpöpinnaltaan 80,000 neliö­metriä
viimeisenä 5-Vuotlssuunnitel-man
vuotena. T^mä tehtävä on Jo
apiJarat" saa tehtäväkseen tyydyttää
koko Neuvostoliiton tarpeen virran
kattosijoilla, virran johtajilla,^ muun- voimat W'ovarohJannfect"lhmlskun-J8lls kuuluu elämän n«ittonotklir~Ja
^^^^^^^ ^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ 1 ^ vältämätön keino
linnoista ja sivistyksen siunauksista «läniän arvojen luomiseksi. EI puutu
rikkaan yhteiskuntamme, jossa näitä miltään muuta kuin saada työläiset
saavutuksia kuitenkin väärinkäytetääa tyytymättömlicäl oleviin oloihin Ja Jär-
Ja tästä huolimatta aikamme por-|jestää heidät tietoiseen toimintaan Ja
Varisto uskottelee meUle, että työ on Ja taisteluun oikeuksiensa ottamiseksi
vaan meidän elämänilomme Ja tästä Työläiset saavat kaikki^ Joa osaavat
huolimatta löytyy mahdottoman pai- Joukkona ottaa. Eikä tässä tai^h-jon
työläisiä, jotka näitä fraaseja tuisi hiluistakaan vääryyttä, koska
u.skovat. I l>c vaan ottaisivat omaansa.
Porvariston kantaa tässä asiassa j Jos työläiset tekisivät vähemmän
emme ihmettele, sUlä onhan tällatoen työtä el oUsl myöskään työttömyyttä,
uskottelu sUle etuoikeutetun hiokka- eikä ty&iantaja voisi näitte^ työttd-aseman
säilyttämiskeino Ja vallan nilen avulla- alentaa palkkoja Ja pu-tehokkaln
ja lujin pönkkä, Ihmette-ristaa työläisten elinehtoja yhäkin
lemme vaan, että löytyy vielä niin j huonommiksi,
paljon työläisiä, Jotka mokomaa us-1 Työnteko, raskas ja uuvnttava räa-kovat,
vaikka Jokaisen lihakset pane- tamlnen el ole elämää, JosUn työ on
vat vastalauseen silloih kuhi ne ^ Ö s - elämän säUyttämlsen ehto. Jos työn
tä uupuvat, jokaisen aivot ilmoitta-) raataminen olisi elämää, niin rehkisi
vat, että Uikatyö on paha Ja Johtaa porvari pyhänsä Ja arkensa ^össä
sairauteen kun se Jatkuu äärimmäl- Ja antaisi työläiselle kaikki ne eläman-seen
pisteeseen,' antimet mitä se nyt käyttää. Tämfin
Ei ole nUn tyhmää työlista. Joka Päitäisi jo lyhytnakölshmnällekin työ-el
raskaan työn kestäessä haluaisi Iäiselle osuttaa, että työ ei ole itse
hengähtää, nauttia Jotakin virvokkeita, elämä.
Tämä on jo pisara elämää. Jokainen Elämää on syöminen. Juominen, xmk-työläinen,
«llpa hän miten "Isän- knmtoen. seurustelu, luennot, koko-maallinen"
tahansa, lopettaa mielel- ukset Ja hurittelut. Elämää on koti,
lään työnsä sUloin kun hän on äärlm- Jossa rakkaus vuodattaa siunaustaan
maisen väsynyt. Eikä löydy niin toi- ia Jossa hyvfavototi vsdlltsee, Elä-loa
työläistä. Joka ei tuntisi elämän mää on työläisille luokkatietoisuuden
suloista nautintoa kun raskaan työn lisääminen Ja luokkataistelu elämään
Jälkeen saa istua kahvi- Ja ruoka- Johtavien esteiden poistamiseksi. Elä-pöytään,
peseytyä ja pukeutua puh- mää on toveruus Ja keskinäinen r^k-tolsiin
vaatteisiin, nauttia luonnc|sta, 1 katis. iriläl raskas raataminen porva-seunistelusta,
lukemisesta Ja huvittele- rin mukayuiuIeksL Jospa Jokainen tyS-misesta
olipa ne mitä tahansa. {iäinen IdislttSlsi tämän selvlflii.
nyt koroitettu 130 tuhanteen neliömet-ritei.
Tehtaan vastapäätä Nevan rannal­le
on jo rakezmettu uusi vesipaine-laboratorio
jättiläislturbihiien kokei­lua
varten. Tehtaan alueella kohoaa
suunaton 6-kerroksizzen turbiiziisali.
LäMvuosloa tullaan käyttämään 32
milj. ruplaa uuden pajan, malli-'.
putki-, kondensaattori- ja kattilavers-taan
rakentamiseen. Korkea-amznat-tilaltdsten
^ölälstenhikumäärä tulee
lisääntymään 3.225 hengestä 5,000.
Heitä tulee johtamaan 400 izislnööriä
ja teknikkoa, jotka smsittittelevat uu-lia
turbiineja ja kattiloita sähköase­millemme
Ja tehtaillemme,
Leningradin Vapaus.
Näemme näin ollen, että työnteko ci
ole elämää, vaan elämän ylläpitSmir
sen keino, ididen feurvikkeiden hankki­miseksi,
joita ihmineh_ tarvitsee elääk­seen,
Jati^aakseen stikuaan Ja rikas-tuttaakseen
henkistä eii^tistaan, ^Mi­tä
lyhemmäksi tySiSisen onnistuu pu­ristaa
työailcansa, sitä enemmän hä-
V. M .