Vapaus, March 16, 1927

              No. 31 — 1927 Keskiviikkona, maalisia 16 p;nä--Wed> March 16 Sivo 5
1. :ot!-
AHAA
S U O M E E N
KDissi Suomen Markkaa
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTs
40e lähetyksistä alle $20.00, 60c lä­hetyksistä
$20.00—$49-99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 seka
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SihkÖMnomalahetyksisti ovat lä-iietyskulut
$3.50 lähetyksiltä.
kaikki sähkSlähettykset ^dään
saoraan Sudborysta Öelsinldin sa­mana
päivänä kuin eaapavat Va-paaden
konttoriin.
Sadburyssa j a ympäristöllä aanVat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedostamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ MYYOAXN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Bom 69. SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahaväUtyksiä
Tsstaan myöskin:.
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Stareet,
Port Arthur, Ontario.
DAVID HEUN
eripaikkaknnnilla Pöhj.-Ontariosaa.
A. T. HILL,
Toronto, Ont. — Tavattavissa ilta­sin
957 Broadview Ave., j a päivisin
Koom 304, 96 Elbg St., E .
pois kotoaan Kenorasta heille an­netun
huonon kohtelun vuoksi. Po­jat
tallaan lähettämään takaisin K\
noraan.
AxBpoi InunppuuaBM. Kun kaksi
työläistä oli kävellyt metsän läpi
Schreiber nimiselle pysäkille, oli
metsissä suuri uros hirvi hyökän­nyt
heitä vastaan. Toinen miehistä
oli koettanut. hirveä ampua, mutta
ensimäinen panos osui vahingossa
kamppaninsa jalkaan, j a vasta toi­nen
kitasi hirven. Loukkaantunut
kuletettiin Fort Wil}iamln sairaa-laas.
Haava ei liene hengenvaaral­linen.
Kuka ottaa ia!«1caotteem? Port
Arthurin ukkomiehet tässä viikko
alkaa lupasivat ottaa kokonelsonin*
akmsta, pojista j a tytöistä. Akoista
he sen;ehkä ottavatkin, sillä akoil­lahan
onkin iltamat jo aivan heti.
Mutta siitä, panen vaikka vanhan
kokitosvyöliinani veikkaa, että po­jista
ja . ^rtöistä «ivat, ukot ota
minMänTaoista niskaotetta.' Af e po­jat
jä tytöt olesune sellaisia, että
ennne paljoa kersku, mutta vain
nsUn voimme sanoa teille rehellisesti
ukot, etfö tulkaa vain ja ottakaa'
vieS akatkin mukaanne ja vaikka
käsivarrella . kannettavat; lapse-Öiin,
niin sittenkin me iltatnillanime t u ­lemme
näyttämään, että meissä on
se voima, jonka päällä tämä maa­ilma
pyörimään pannaan. ;
NQ niin, niitä meillä sitten on?
Voihan vain, sen sanoa, että meillä
on kaksipäiväiset juhlat, joissa
juuri tullaankin se meidän voima
näyttämään. Juhlat alkavat huhti­kuun
1 päiväp illalla j a loppuvat
sitten 2 päivän illalla myöhään. Mo­lempina
päivinä tulee olemaan näy­töskappaleita,
tansaa, soittoesityki
siä, ^ p l e t t e j a , puheita j a eaamoja.
nialHnen myös tullaan syömään en-simäisenä;
iltana, joten me haluam­me
näyttää, että me voimme illalli­setkin
laittaa. Mitä kaikkea illallis­pöydässä
onkaan, ei sanota ennen­kuin
sitten jokainen pöydässään nä­kee.
Tulkaa vain perässä ukot jos pää­sette.
— J .
väliä ei tähän mennessä ole vielä
missään muussa sillassa.
Siltahankkeella on myöskin vas­tustajansa.
Detroitin taantumuk­sellinen
ammattineuvosto pelkää, et­tä
jos parempi yhteys saadaan Det­roitin
j a Canadan puoleisten raja­kaupunkien
välillä, niin fcanadalai-nen
työvoima voi haitallisesti vai­kuttaa
Detroitin työmarkkinoihin.
Nykyäänkin, vaikka ylikulku on
vaikea, käy, päivittäin Detroitissa
työssä noin 15,000 rajakaupunkien
asukasta.
Tnhannet odottavat passin v i s ^
rausta Yhdysvaltoihin. Yhdysval­tain
täkäläinen konsuli ilmottaa, ev
tä Brittein alamainen, joka tänään
rekisteeraa itsensä saa odottaa noin
10 vuotta saadaksensa passinsa kun­toon.
Ne ovat kuitenkin Jcaikkein
onnellisemmassa asemassa — jos
nimittäin Yhdysvaltoihin pääsyä
voidaan niin suurena onnena pitää
— sillä kaikilta muilta kansallisuuk­silta
menee odotukseen vieläkin pi­tempi
aika. Esimerkiksi viimeinen
tähän saakka rekisteerattu suoma­lainen
saa oäottaa passiviseerausta
117 vuotta. Täkäläisessä konsuli­virastossa
ön nimittäin 352 suo­malaista
hakemusta, mutta viimeis­ten
vuosien aikana on ainoastaan
3' suomalaista vuosittain päästetty
ylitse.
Rah^ tarvitaan vielä ainakin 2,-
ÖOO dollaria yli sen mitä tähän
saakka on lainoja merkitty, ennen-kun
suomalaisen seuran haali saa­daan
käyttökuntoon. Jokainen suo­malainen
joka vielä pitää rahojaan
kirstunsa pohjalla tai kapitalistien
pankeissa, tekee rikoksen itseään
j a yhteistä asiaa kolitaan. Rikok­sen
itseään kohtaan siinä, kun ei
sijota rahojaan parempaa korkoa
kasvamaan ja sellaisia takuita vas­taan,
jossa kiinnittämätön o™^-
SUU8 kaksinkertaisesti vastaa siihen
otettujen lainojen arvoa. Ja r i ­koksen
yhteistä asiaa vastaan kun
jätteä täyttämättä sellaisen velvol­lisuuden,
minkä hyvin voisi täyt­tää,
mutta kiusan tähden siitä p i ­dättäytyy.
On tietysti joukko sel­laisia-
jäseniä, jotka pitkäaikaisen
työttömyyden tai muitten soitten
tähden' ovat sellaisessa tilanteessa,
että parhaalla tahdollaankaan ei­vät
omakohtaisesti voi rahaa lai­nata,
mutta hekin voivat tavalla täi
toisella vaikutpa sellaisiin, , joilla
on varaa lainata. Vain, yhteisillä
ponnistuksilla saamme yhteisen ko­din.
.
Visaa iitania. pn lauantaina 19 p.
maalisk. Jo monta viikkoa ovat \ i -
salaiset haljotelleet jos jonkinlai­sia
konsteja, j a - kepposia erikoisesti
iätä iltamaa varten. Ja Visan nimi
takaa että kaHcki ovat täysiarvoisia.
Pariisin kommtranin muistojnUa
sunnuntaina, 20 p. maalisk. Regent-teatterissa
Ottawa-kadulla näyttää
varsinkin mitä suomalaiseen ohjel­maan
tulee, muodostuvan suuren-moisenunaksi
kuin mikään muu
kansain'rälinen tilaisuus tätä ennen
JuMa alkaa täsmälleen klo 8 illalla,
mutta varminta on tulla paikalle jo
puoli tuntia aikaisemmin. Silloin
voi vielä joltisellakin^ varmuudella
päästä sisälle. -— Joku..^
kapaikoissa saada kunnollista le­vähdyspaikkaa,
kohtelusta puhumat­takaan.
Otetaanpa oikein sydämen­asiaksi
taistrfu väkijuömapahetta
vastaan. Viedään asia metsätyöläis-ten
ensimaiseen edustajakokoukseen,
pohdittavak». Sillä jos me kerran
voimme hallita työmaat, niin kai me
myös voimme tehdä saman - ruoka-
:taloihin nähden. Antakaamme kan­natuksemme
vain niille ruokataloil­le,
jotka ilmottavat Vapaudessa ja
jotka eivät myy väkijuomia.
Minä.
TIMMINS, ONT.
COCHRANE, ONT.
Eri pdddokimiiihd
BORDER CITIES. ONT.
l^BdsoriB-Detroitin sillan raken-nttstöitten
alottamisesta puhutaan
taasldh. Luvataan etta ne pitäiä
alotettaman tämän. kevään aScana.
Kaikki muodolliset Canadan j a Y h ­dysvaltain
virastojen hyväksjrmiset
on jo saatu, ainoastaan Detroitin
kaupunginhallinnon suostumus sil­lan
viemisestä muutamien rantaka­tujen
ylitse on vielä saamatta. Mut­ta
siihenkään ei liene vaikeuksia.
Nämä on siltayhtiön pääjohtajan
lausuntoja, eikä niihin ole paljon­kaan
luottamista. Varsinkin kun
tiedetään, että kiinteimistömiehet
jo kolmen vuoden ajan ovat jok­seenkin
säännöllisin väliajoin hä­neltä
tällaisia uutisia tilanneet.
Jos rakennustöihin tänä keväänä
aletaan, valmistuu silta käjrttökun-toon
vuonna 1931. Kustannusarvio
on 20,000,000 dollaria. Sillan koko­naispituus
tulee olemaan 8,000 jal­kaa
jä jännitysväli virran kohdalla
1,850 jalkaa. Näin pitkää jännitys-
Taistelnnn väkijuomia vastaan.
Täältä, Cochranesta, mikä on Pöh-jois-
0ntarion metsätyöläisten yks:
keskuspaikka, näkee aina silloin ja
tällöin paikkakuntakirjeitä. Vapau­dessa.
Näissä kirjeissä oh mainittu
työoloista y.m. työläisten elämää
koskevista asioista, vaan väkijuo-makysymykseen
ei ole lainkaan k a ­jottu.
Se lie niin .arkaluontoinen
asia, etteivät toverit ole uskalta
neet siihen käydä käsiksi. Mutta
se on: kuitenkin kaikesta huplimat-ta
siksi tärkeää laatua oleva seik­ka,
että tahdon siihen tässä yhtey­dessä
kajota muutamalla sanalla.
Tämän kirjotta j a saapui joku ai­ka
sitten Cochraneen. Menin asu­inaan
erääseen suomalaiseen ruo­kalaan,
joita y.m. pikku liikkeitä
kansalaisemme ovat;' pystyttäneet
mainittuun kauppalaan. Arvelin et­tä
saan talossa kunnolleen leväh­tää,
Jcoska sen isäntäf'kehuu olevan­sa
i.w.w^läxnen, kyuluen siis taval­laan
järjestyneihin työläisiin. Mut­ta
oltuani vähän aikaa huoneessani
huomasin, . että v isäonistön .taholta
alotettiin väkijuomaih myynti ja
korttipeluu. . J a tätä menettelyä
harjotettiin kaiken yötä, aamuun
saakka, jolloin osa metsätyöläisistä
oli kynitty putipuhtaaksi rahoistaan
j a niin ollen pakotettuja lähtemääii
työnetsintään . . . ' ,
^ Pidän ilman muuta selviönä sen
seikan, että jokainen metsätyöläi-nen
käsittää miten tuxaniollisia moi­set
ruokalat ovat metsätyöläisille.
Ne lepäävät raskaina taakkoina
meidän hartioillamme. Mutta me
voimme myös iopettaa väkijuomain
myjTinin ruokataloista, jos meillä
on riittävästi yksimielisj^yttä. 'Mei­dän
ei tarvitse tehdä muuta, kun
julistaa boikottiin jokaisen ruoka­talon,
missä myydään väkijuomia,
ja sillä niistä pääsemme.
Asia ei ole meille metsätyöläisille
suinkaan toisarvoinen. Emme esim.
nvt kevään tullen voi moisissa ruo-
Timminsin saomalaUten solajen
keräys Työväenjärjestöjen Tiedon­antajan
hyviksi tuotti $56.55. Ra­hat
on lähetetty päämajan kautta
Suomeen lähetettäväksi. Naisjaos­ton
aikaisemmin lähettämä summa
50 dollaria on jo saapunut Suo­meen,
Täällä kerätty yhteinen
summa tekee . s i i s 106.55 dol­laria.
Aikaisemmin lähetetystä sum­masta
on naisjaostomme saanut
vastaukseksi seuraavanlaisen kirjel­män
:
Timminsin Nais-osasto.
Rakkaat toverit.
Saimme tänään, 7. 1. 27, vastaan­ottaa
kirjeenne sekä lähettämänne
rahat Smk. 1975:— joista lausum­me
sydämellisemmät kiitoksemme.
Lähettämänne avustus on omiaan
rohkaisemaan meitä toimiessamme
Suomen paljon kärsineen työväen­luokan
vapauttamiseksi j a vastuk­sien
voittamiseksi. Te osoititte toi­minnallanne,
että ne iskut jotka
vastustajamme meihin iskevät tun­tee
työväenluokka itseensä kohdis­tuneeksi
kaikkialla maailmassa ja
rientää niiden aiheuttamaa tuhoa
myöskin yhteisvoimin korjaamaan.
Ojentamalla auttavan kätenne nyt
vaikeana hetkenä te samalla toitte
ilmi ja annoitte kaurifin esimerkin
työtätekevien kansainvälisestä soli
daarisuudesta osatovereitaan koh­taan.
Rakkaat toverit. Saattakaa paik­kakuntanne
työläistoverien tietoon
kiitollisuutemme heidän myötätun-no^
Qan ja ilmoittakaa heiUe, «ttä
me emme vaikeuksissakaan sorru,
vaan teemme kaikkemme vaikeuk­sien
voittamiseksi vakuutettuina
luokkamme lopullisesta voitosta.
Eläköön työläisten kansainvälinen
solidaarisuus.
Eläköön maailman vallankumous.
Tai steluterveisin
Työväenjärjestöjen
. Tiedonantaja <
. Krtta H . T. Paajanen.
MetaStyoIäisten järjestäytynises-tä
paikkakunnalla hyvin harvoin nä­kee
lehtien palstoilla mitään- mai­nittavan.
Vaikka Timmins onkin
kaivoskylä, on sen ympäristöllä
myös • jTOetsätyöläisiä, • joideti järjes­tämiseen
täytyit myös kiinnittää
huomiota, etenkin nyt . tämän ke­vään
aikana. Nyt tulee siihen kau-pungi^
akin mainio tilaisuus, kun
metsämiehet saapuvat kämpiltä. J o ­kainen
metsätyöläinen on saatava
jäseneksi metsätyöläisten järjeiB-töön.
Vain tiiviin järjestäytjnniaen
avulla voivat metsätyöläisetkin jota­kin
saavuttaa.
Metsämiesten kevätjuhlat. L. W.
T. Union of Canadan Pohjois-Onta-rion
aluekomitea järjestää Timmin-sissa
aluetta käsittävät metsätyö­läisten
kevätjuhlat 16—17 p:nä
gen, ensin puristettuaan porton pal­kan
työtätekevien jänteistä. Se riis­tää
ruumista j a tuloksella ostaa se
"\-apaan" hengen.
Taiteilijoita sanotaan kyllä " v a ­paiden
ammattien harjottajiksi". J a
onhan heillä vapautta — sama va­paus
kuin työläisilläkin: kuolla näl­kään
tai tuottaa sellaista mikä ty>--
d>-ttää tarvikkeiden omistajia, ra­harikkaita.
Tosin ei taiteilijalla ole
aina pomoa selän takana yllyttä­mässä,
mutta onpa sensijaan kaik­kein
paras, pomo, nälkä. Taiteilija­kin
tarvitsee — herra paratkoon!
niin henkinen kuin hän onkin, sen­tään
syödäkseen, hiukan vaatteita­kin,
asunnon y.m. mitä "jokapäiväi­seen
leipään", Lutherin mukaan
kuuluu —- j a niitä ei hän saa ellei
ole "kultaa kukkarossa". Ja kul­taa,
sitä saa hän vain kapitalisteja
tyydyttävillä tuotteillaan. Elleivät
hänen tuotteensa tyydytä raharik­kaita,
saa hän kuolla nälkään — ja
sehän onkin ollut useiden taiteili­joiden
kohtalo. Heidän on valitta­va
vain joko — tahi. Onko ihme,
jos useimmat valitsevat Egyptin l i ­hapadat:
myyvät itsensä.
Taiteilija voi olla oma itsensä,
vapaa, vasta silloin kun ei hänen
taiteensa enfS ole riippuvainen os-tokykyisten
mielivallasta, kun hä­nen
taidettaan arvostellaan vain sen
mukaan, onko se totta ja rehellistä,
onko se hänen sisintä minäänsä ja
tyydyttääkö se vapaan j a onnellisen
ihmiskunnan korkeimpia, jaloimpia,
aatteita ja ihanteita. Yhteistuntoi-sessa,
luokattomassa yhteiskunnas­sa,
josta kaikki ihmisiä erottavat
raja-aidat ovat poistetut, ei taiteili­jakaan
enään ole henkinen portto
vaan ihmiskunnan suuri hyvänteki­jä
ja virvottaja. Vasta sellaisessa
yhteiskunnassa on taide vapaa ja
pyhä. Mutta sellaiseen yhteiskun­taan
vie vain vallankumous. Se on
taiteenkin vapautumisen ja kohoa­misen
ensimäinen ehto.
l i j a " ankaraksikin, mutta kun pa-nin
ankaruuden ankaruutta ^'as-taan,
sain häneltä sekä myös aika-pojalta
rauhan. ,
Vielä samana iltana tulin asemal­le
saakka, kulettuani 18 mailin mat­kan,
josta 6 mailia ajoin junalla,
-asemalla sain vaihdetuksi neljän
päivän työstä saamani "aikalapun",
minkä "arvo oli 2.88 dollaria. (Mai­nittakoon
ettei minulla ollut mitään
muuta tilistäni vähennettäväksi,
paitsi yleinen lääkärin dollari ja 12
sentin tapaturmavakuutusvero.) —
Rahoihin päästyäni ostin pari limp­pua
syötäväliseni ja hain yökort-tt-
erm. — (Jatk.)
Suomen
Pääkonsulivirasto
1
I
Luokkataistelu on siis,mitä suuri-arvoisinta
sivistystaistelua — ei
korkeimpien sivistysarvojen hävit­tämistä
vaan niiden ensiasteista
luomista. Taistelu on se liekki, joni
ka hehkussa kulta erotetaan kuo­nasta.
Sen osottaa. meille vallanku­mouksien
historia. — Silas.
Metsä^öläisen elämänvaiheista Albertassa
huhtikuuta. Lauantaina 16 p:nä on
metsämiesten tanssit ja .sunnuntai­na
17 p:nä suoritetaan päivällä eri­koinen
juhlaohjelma. Tilaisuuteen
luultavaisti saapuu puhumaan union
sihteeri Alf. Hautamäki. Illalla esi­tetään
yksi parhaimmista, metsä-työläiselämää.
kuvaava kappale
Korpivirroilla", joka on koko illan
kappale. Tätä tilaisuutta ei saisi
alueemme yhdenkään metsätyöläir
sen jättää käyttämättä.
Taiteen prostitutsioni
Yksi suurimpia j a oikeutetuimpia
syytöksiä, mikä vallitsevan kapita­listisen
yksityisomistukseen perustu­van
taloudellisen järjestelmän kas­voille
voidaan heittää, on, että se
on alentanut. taiteen j a tieteen —
yleensä koko henkisen elämän pal­velemaan
vallitsevan luokan, omis­tavien,
yksilöllisiä etupyyteitä. Se
on tehrjrt taiteen pyhäköstä valheen
temppelin, "isäni huoneesta kauppa­huoneen"
ja taiteen palvelijoista
vääryyden, sorron ja orjuutpks>en
saastaisia kätyreitä. Se on tehnyt
taiteen ja tieteen tuotteet, ihmis­hengen
suurimmat, ylväimmät luo­mukset
kauppatavaraksi, markki­noista
j a ostajien oikuista ja ha­luista
riippuvaiseksi, s.o. tehnyt tai­teilijat
leipätaiteilijoiksi, rahasta i t ­sensä
myyviksi, henkisiksi portoiksi,
jotka ruumiinsa lisäksi ja ohella
myyvät sielunsakin enimmän tar­joavalle
— portto toki tekee kaup­paa
vain ruumillaan. *
Saastaisine käsineen, jotka \ielä
tippuvat orjien verta ja hikeä, tun-ceutuu
kapitalismi ihmishengen- s i ­simpään
pyhättöön, kilisevän k u l -
an voimalla raiskaa se ihmishen-
Huutama päivä sitten saavuin
Edmontoniin Greencourtin tukki­kämpiltä,
joilla olen tämän talven
työskennellyt ja joista tässä aion
hiemon kertoa. Palkkaa siellä mak­setaan
kahdestnkymmene&tilkuudes-ta
kolmeenkymmeneen dollariin
kuukaudelta ynnä ylöspito, johon ei
kylläkään sisälly minkäänlaisia ma-kuuvaatteita.
Mainittu palkkataksa
on yleinen tällä ympäristöllä, eikä
suinkaan rajotu vain Greencourtin
kämppiin. 30 dollarin kuukausi­palkkaa
eivät kuitenkaan saa kuin
ne ani harvat, jotka ovat saaneet
ja jaksaneet olla kevääseen saakka
yhdellä j a samalla kämpällä. Mie­hiä
näet "poltetaan" joka viikko
monia kymmeniä, sillä kaupungissa
on satoja miehiä joutilaana, joten
on helppo <saada uusia hylättyjen
tilalle.- Työvaatimukset ovat näin
ollen . s u u r e t ; ' j a toisinaan etenkin
u Ikomaataise.ttulevat ulosaj etuiksi
ilman, mitään syytä, toisten pelo­tukseksi.
Minulla on kuitenkin ollut koh­talaisen
hyvä onni, sillä minut on
potkittu pois vasta kolmelta käm­pältä
ja kohta,on talvi lopussa. £n-simäisellä
kämpällä en kai ollut
tarpeeksi ahkera, en tuottanut tar­peeksi
ylivoittoaherroille, joten mi­nut
ajettiin pois .«»Ituani ^össä seit­semän
päivää; Olin silloin vielä
dollarin velassa yhtiölle omien las­kujeni
mukaan, vaan herrain ereh­dyksen
taki asainj sentään 3.25 dol­larin
shekin.
Seuraavalla, kämpällä sain olla
lähes kolme, kuukautta. Vaan kun
olin silloin tällöin hienian hiionon-yointinen,
jäin , tämän takia kämp­pään
makaajaan ja^ lueskelemaan,
niin siitä ei tykätty, vaikka sem­moisilta
päiviltä vedettiinkin eri^
koista ruokamaksuä dollari jokaista
päivää kohden.
Kun olin kuusikymmentäyksi ja
puoli päivää- ollut työssä, sain käs­kyn
lähteä lääkärin luo, sekä 12.70
dollarin tUin mainitulta ajalta. Käs­kyä
oli luonnollisesti noudatettava;
ja muutenkin katsoin parhaaksi sil­loin
käydä kaupungissa, sillä halu­sin
muutaman päivän levähtää. Toi­silta
kämpiltä oli sitäpaitsi vallan
mahdoton saada työtä, ellei ollut
työlupaa kaupungin työnvälitystoi­mistosta.
_ Olin sillä, kertaa viisi
vuorokautta kaupungissa. Sen a-jan
kuluttua pestauduin taasen e-rään
kotitrahtorin kätopalle, mikä
sijaitsee aikaisemmin mainitulla a l a -
eella.
Täällä minä vasta näin kuvan oi­kein
huippuunsa kehittyneestä riis­täjien
julkeudesta, jollaista en ol­lut
ennen osannut edes kuvitella­kaan.
Kontfahtorit, joita lienee o l ­lut
neljä, olivat Krause-veljeksiä,
joista kolme oli oikein raivoa ja
raakaa. Kun olin kolmatta päi­vää
työssä, kuulin miten muuan
näistä veljeksistä raivosi eräälle
englantia puhumattomalle puolalai­selle.
Pysähdyin kuuntelemaan ja
ihmettelemään tuota . raivoamista.
J a kun tuo raivoava mies ehti luok­seni,
tein puheenaiheen alkamalla
tiedustelemaan, että kuinka kauak­si
meidän on laitettava näitä tei­tä.
Mutta siihen sain kylmän vas­tauksen:
tuollakin on tukkeja. Uu­distin
kysymykseni, j a täliä kertaa
ärjäistiin vastaukseksi: muuta tuon­n
e " ja pidä kiirettä . . .
hassa. Mutta jo kolmaniena näytti
eräs toinen kontrahtoreista pahuut­taan.
Jouduin odottamaan toimet­tomana
sen aikaa kun hevosmies
otti pois pari tukkia tieltäni. Mut­ta
tällöin kontrahtori jo huusi mi­nulle,
että muuta toiseen paikkaan.
Sanoin ettei tämäkään paikka ole
vielä kunnossa. "Ala perusta siitä.
Mene sinne vain mihin minä käs­ken",
kirkui pomo. En kuitenkaan
muuttanut, koska tiesin pomon rä-hisemisen
vain joutavanlaiseksi kiu­saksi
ja kiirehtimiseksi. Ja sillä
siitä rähinästä selviydyttiin.
Mutta samana päivänä jälkeen
puolisen tuli kolmas isäntä met­sään
j a olikin ottanut oikein hur­jan
näön päälleen. Minulle ei hän
kuitenkaan puhunut yhtään sanaa,
joskus vain pahasti mulkoili; sen­sijaan
alkoi hän raivoamaan eräälle
venättä puhuvalla miehelle, joka
työskenteli -rinnallani, kiroillen ja
karjuen selittäen miehen olevan
liian hitaan . . . Näistä näytöksistä
huolimatta tein sinä päivänä työtä
.kohtalaisen ahkerasti, joskus kuiten­kin
aivan tavallisesti pysähtyen le­vähtämään.
Erään kerran kun taa­sen
pysähdyin lunta haukkaamaan
janoni sammuttamiseksi, huusi eräs
pomoista: mitä siellä laiskottelet!
Ärjääin puolestani: minuako tarko-tatte?
"Ota työkalusi ja kävele
kämpälle ottamaan tilisi", kuului
A^jstaus. K un vielä tahdoin tietää
syytä moiseien komentoon, niin se­litettiin
minulle, että vastustan isän­tiä
liian paljo. Kysyin vielä mitä
he oikein luulevat olevansa j a minä
he minua pitävät, sekä sanoin ole­vani
ihminen, ja rehellisenä työläi­senä
heitä hieman parempi.
Jäin kämpälle vielä, yöksi, sillä
oli jo siksi myöhä, etten halunnut
lähteä pois kämpältä sinä iltana.
Illalla aloin kertomaan kohtalostam­me
eräälle venäläiselle. Uteliaita
kuuntelijoita kerääntyi ympärillem­me
useoita. Eräs kuuntelijoista,
myös venäläinen, keskeytti puhee­ni,
alkaen puhumaan venättä puhe-toverilleni,
pitäen ehkä puhettani
liian rohkeana. Tästä huolimatta
kerroin asioista suoraan yhdelle ja
toiselle oikein kuuluvalla äänellä...
Hevosilla oli tällä kämpällä vielä
kurjempi kohtelu kuin miehillä.
Ajureilla on pitkät piiskat kädessä,
tietenkin isäntien määräyksien mu­kaan,
ja hevoset rääkätään ihan
näännyksiin. Hevosten kohtelu mi­nua
sääliCti niin, että tuskin olisin
montaa päivää siellä viihtynyt,
vaikka olisi pidettykin.
Kun oliii aamusella saanut tili­ni,
lähdin lähellä olevalle toisen
kontrahtorin kämpälle, jonne arve­lin
pääseväni työhön. Mutta sinne
en kuitenkaan päässyt, joten taasen
oli pakko suunnata matka kaupun­kia
kohden. Matkalla kaupunkiin
poikltiesin samalle kämpälle, josta
edellisellä kerralla olin pois ajet­tu.
Sinne mennessäni sattui piha­maalla
olemaan aikapoika, joka heti
minulle ilmotti, ettei' kämpällä tar­vita
lisää miehiä ja vaati mintin
lähtemään hevosvaljakon mukaan,
joka;' juuri oli lähdössä samaan
suuntaan, johon minäkin olin me­nossa.
Mutta kun olisin valjalcon
mukana päässyt vain kolmen mai­lin
matkan, sanoin aikapöjalle, että
voin kävelläkin tuon matkan val­lan
hyvin ja että viivyn tällä käm­pällä
kaksi tai kolme tuntia, kbskd
Uusi Kiina
Kun olin työskennellyt sciv aa­mun
oikein ahkeraan, suutuin po- j halusin lukea siellä eräälle suoma-mojen
kiroiluista,, kirosin oikein suo-1 ^«elle tulevia Vapaus-lehtiä; ja
meksi, heitin kirveen olalleni ja läh- \ myös kirjotellä tuolle suomalaiselle
din kävelemään pois metsästä, sa-'eräitä lauluja, joita hän oli mi
nulta pyytänyt. Selityksestäni huo­limatta
uudisti aikapoika yaatimuk-sema,
Bäncn avukseen tuli kämp-noen
pcmolle etten voi tehdä enem­pää,
HetKen aikaa sanailtuamme po­mon
kanssa tuli tämä siinä vahin­gossa'
sanoneeksi, miksi siinä sei-['Pain puhdistaja j a lämmittäjä, joka
soskelet. mene työhön jälleen. Suos- j myös vaati minun lähtemään tiehe-tuin
siihen ehdolla, että pomo lu-1 nJ heti paikalla, koska kämppä ei
paa olla kiirehtimättä. i ollut mikään majatalo. Vieläpä
Nyt sainkin olla pari päivää rau-i lyöttäytyi viimeksimainittu "virkai-
- Europalainen kapitalismi loi <eu-ropalaisen
sivistyksen> Kiinaan.
Halveksien ja ylenkatseella porva­risto
ja myöskin nykyaikaiset sos.-
dem. johtajat kohtelivat Kiinan työ­läisiä
j a talonpoikia. Sos.-dem. joh­tajat
vielä vuosi kaksi sitten aivan
julkisesti sanoivat, että värillisten
siirto- ja puolisiirtomaiden työläi­set
eivät ole «alhaisen kehitysta­sonsa
» vuoksi kelvollisia heidän i n -
temationaleihinsa.
Mutta europalainen «sivistys» on
tehnyt tehtävänsä. Kiinan työtä­tekevät
joukot ovat nousseet tais­teluun
sortajiaan vastaan. Kauhis­tuen
katselee nyt Europan kapita­lismi
hyökyaaltona eteenpäin vyö­ryvää
kansalliByallankumouBliikettä
Kiinassa. Kapitalismi jo näkee, et­tä
.on myöhäistä «hillitä kiihtyneitä
orjia» j a panna niitä kahleisiin.
Mutta samalla äiltaa 'kun Kiinan
työtätekevät jyristyttävät tykeillään
ja kuularuiskuilalan, samalla aikaa
astuu uusi Kiina kaikilla muillakin
aloilla eteenpäin. . Kommunistisen
puolueen jäsenmäärä oh vuoden k u ­luessa
nelinkertaistunut j a sen vai­kutusvalta
on suuresti kasvanut.
Kiina on noussut uuteen poliittiseen
elämään, uusi kehitysvaihe Kiinan
historiassa on alkanut.
Kommunistisen puolueen ohella
on kuomintang-puolueella suuri
osuus ja merkitys «uuden Kiinan»
luomiftyöBsä. Se puolue tai aina­kin
sen vasemmisto toimii läheises­sä
vuorovaikutuksessa kommunisti­puolueen
kanssa. Tämä vuorovai­kutus
on onnistuttu viime aikoina
muodostaa lujaksi yhteydeksi kom
munistipuolueen ja 'kuomintangin
välillä. Siispä kuomintangpuolueel-la
onkin aivan ratkaiseva orikols-merkityksensä
Kiinan kansallisval
lankumoukscllisen liUckeen johtami
sessa. Lyhyt silmäys Huomintahg-puolueeseen
lienee niiin ollen meil­lekin
mielenkiintoinen.
Joku viikko sitten piti kuomin
tangrpuolue konferenssinsa Kanto
nissa. Ipuolueen päätöksillä on vai
tav^ merkitys, sillä puolue on laaja
ja «kantonilaisilla» on vallaasaän
suuri osa Kiinaa. Kokouksena oi
harkittavana neljä pääkysymystä
1) puolueen suhde uliie- ja maa­kuntahallituksiin
ja kansalliskoko­uksen
kokoonkutsumisen valmistelu­työ,
2). hallituksen olopäikka, 3)
vallankumotiksellisten voimien yh­teyden
parantaminen puolueeseen
j a 4) paikallista j a kansallista mer­kitystä
olevien kysymysten järjes­täminen,
jotka jouduttavat voittoa'
militarismista.
Kokous päätti muodostaa paikal­lisia
virastoja ja maakuntahallin­not.
Kaikki asiat, jotka koskevat
maakuntia (litänejä), 'ratkaistaan
kussakin maakunnan hallinto- jo
paikallisissa virastoissa. Kansalli­nen
hallitus ratkaisee taas kaikki
asiat, jotka koskevat yleensä kaik­kia
sen hallussa olevia maakuntia.
Samoin kansallinen hallitus johtaa
kaikki diplomaattiset asiat ja hoi­taa
sekä kontrodloi finanssiasiat.
Kysymysten ratkaisuilla tähän suun­taan
tulee olemaan tavattoman suu­ri
merkitys maan lähiajan asiain ke­hityksessä.
Ratkaistiin taloudellisten ja po­liittisten
suhteiden yhdistäminen.
Sen kautta tuhotaan feodaaliset, it­sevaltaiset,
tukahduttavat vallanpi-totavan
jätteet. Kaikki %'alta kes­kitetään
kansallisen hallitusvallan
käsiin. Tähän suuntaan tehdyllä
ratkaisulla on valtava merkitys. Se
on askel eieenpäin sosialististen uu­distusten
tiellä. Kansallisuuskysy.
mys ei näyttele vielä töilä hetkellä
suurta'osaa, mutta tulevaisuudessa
saavuttaa se vissin merkityksen.
Kuitenkin Kiinan ensimäinen kan­sanhallitus
Kantonin hallitus —
omaa erittäin selvän poliittisen, kat­santokannan
kanäallisuuskygymyk-sessä.
Konferenssi päätti kieltäj-tyä uu­distamasta
rosvovaltojen sanelemia,
vanhoja häpeällisiä sopimuksia.
Vaaditaan suurvaltoja tunnusta­maan
Kiinan fiuyereenisuus ja hä­vittämään
«konsulioikeudet».
Kantonin hsAXi^K^ on jo käytän­nössä
toteuttanutkin näitä päätök­siä,
kuten viimeaikaieet tapaukset
ösottavat. Lokakuun 27 p:nä päät­tyi
Belgian-Kiinan sopimus. Bel­gian
hallituki-en — sen sös.-dem.
ulkominjfiteri Vander\'elden —- pro-koko
Canadaa varten suorittaa kaik­kia
maan viralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan t ai
muualle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis­tuvia'asioita,
i
Osoite: 'ifl
Coiunlate General of Finland,
518 St. Catherine St.. W . , Montreal
AKSELI RAUANHEIUO,
pääkonsuli
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Korte,
Port Arthur, Ont. — D. J . Cable,
40 King St., St. John, N . B. —
Adiel Saarimäki, 319 Bay St., T o ­ronto,
Ont. — G. ,W.. Tömiooa 651
Howe S t , Vancouver, B. C. — H .
P. Albert Hermanson, 470 Main St^
Winnipeg, Man. — Thomas iYanssi*
Box L , Copper Cliff» Ont.
tynyt Kiinan-Japanin kauppasopi­mus.
Sekin on jätetty uudistamat­ta.
Kantonin hallitus on toiminut
leppymättömästi Kiinan työtäteke­vän
kansan sortajia vastaan. Niinpä
nyt Englannin hallituksen onkin
täytynyt ryhtyä keskustelemaan v i ­haamansa
Kantonin hallituksen
kanssa, sillä Kiinassa levinneelle
Englannin tehdastuotteiden botko-tillo
ei Englannin kapitalistien ty­kit
mahda mitään.
Tullitariffien autonomia järjes­tetään
> ja ^finanssiasiat yhdistetään
ja keskitetään Kantonin hallituksen
käsiin. Lakkautetaan kenraalien ja
tilanomistajien asettamat monilu­kuiset
verot, perustetaan kansalais-pankkL
. ,
Edelleen hyväksyttiin, että on
määrättävä laki, jossa taataan sa­na-,
paino- ja kokoontumisvapaus
ja että hallinnollisiin tehtäviin kel«
paavat vain kunnolliset ja rehelli­set
ihmiset. Sivistystyöhön kiin­nitettiin
erikoista huomiota. Hy­väksyttiin
pakollinen oppivelvolli­suus.
E r i l i s i i n toimenpiteisiin ryh-.
dytään ammaitisivistyksen kohotta­miseksi.
Lähetyskoulut asetetJEum
rekisteröinnin alaiseksi ja nii^eH
toiminnan hyväksymihen jää halli­tuksen
ratkaisusta ' riippuviäis^L
Näin reippaasti Ja erinomaisen hy­vin
suunnitellulla tJavalla alkaa
Kantonin hallitus kansan sivistys­työn.
/
Edellisten suurimerkitykfeUisten
kysymysten lisäksi ratkaisi kuomin­tangin
puoluekonferenild noniff
muita rkysslmyksiä, Jotka e l ) ^ sain- .
kdtfn ole vtUi&inerJdtyksenisia. Niin*
pä tullaan KiinassaSdn toliiiittAnuton
— ensi kerran kannolleen >rr väen- :
lasku, därjestetääh klri«a|^to nai­misiin
mennelsttf, syntyneistä . Ja
kuolleista, annetaan kunnsAKsVaall-laki.
' Kiireellisessä järJestykseBsii
säädettiin laki tupakan Ja ojilumin
kaupasta sekä paäteUlIn ryhtyä
pättUävään taisteluun salakoljettts^
ta vastaan. Uudet lait ovat uuden
elämän aaltoja Ja ovat ne laajojen ;
työtätekevien Joukkojen etujen Ja
harrastusten mukaisia Ja vaikutta­vat
mullistavasti työläisten Ja ta­lonpoikain
elämään Ja ahmaan. On
vielä mainittava, että puolue julisti
naisen ja miehen tasa-arvoisunden
sekä hyväksyi lafn. jonka midcaan
nainen rasltauden aikana on 8a4pa
kahden kuukauden levon yhteiskun­nan
kustannuksella.
Tämä lyhyt selostus kuomintang-
;>uoIueen puoluekonferenssissa rat- '
kaistuista kysymyksistä IlmaJinee
selvästi sen poliittisen Ja taloudel-isen
suunnan, minne Kiinassa nyt >
kuljetaan. Kiinan työtätekevän kan--
san historiassa on auenntit uusi s i ­vu.
Huolimatta ybteiskunnalUsten
ainesten kirjavuudesta, on knomin-tang
kyennyt ne yhdistämään val-ankumoustaisieluun
kansan sorta-ia.
Ja riistäjiä vastaM^ «Kuomin-ang
'siis omaa ensiluokkaisen mer-.
cityksen niissä taisteluissa, initä
käydään «iiuden Kiinan» Itiomlseksi.
Otvl.
Il II i'i I ' I ' I mii IMI ii xiui.. '
The Readers of the
Vapaus
I^teonize only those eoneem^
tnat advertlse: in tiie Vapaus ^and
encourage thelr neis^tbom tb' do
ikewb|e. In thb way we 8upp<^
our ovio coneem and ^so enabte
t toserve tbe adveräsers.for tbeir
money's wortb.
We have bnllt our organization
Uirough eo-operation by vmch meana
only . we can further develop ft.
•"or tiiat reason, let us not xdrset
the Vapaus advertisers.
Vapauden lukijat
testeerailuL«:ta. huolimatta ei Kanto­nin
hallitus ole uudistanut sopimus­ta
Belgian kanssa. Samoin on päät-tekevät
ostoksensa ainoastaan niis­tä
liikkeistä mitkä Vapaudessa i l ­mottaa
Ja kehottavat naapureftaan-cin
tekemään samoin. Siten mene­tellen
tuemme omaa liikettämme
sekä autamme sitä palvelemaan i l -
möttajia rahansa edestä.
Yhteistyöllä olemme liikkeemme
rakentaneet ja vain sen avulla ma
voimme sitä edelleenkin-kehittää.
Siitä syystä äliSämme unhottako
Vapauden ilmottajia.
VAPAXn)EN KONTTOEL
ii t
8 i
%;
pj;
Cl'
lv
m
mmi
!