Vapaus, July 16, 1925

              1 ^
iii
It4f% t '
j i ^ T II r .«
f 3'
3t -gft. « r t
TemUlm hemik 16 p. — Tbm., My lt2o
femdan Euoaalalsen. työväestön Sänenksnnattaja, Ilmes­t
y Sudbaryssa, Ont. joka tiistai, torstai ja laoaotaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA.
VAPAUS (Liberty)
Ths only orgran of Finnish Worker8 in Canada. Pob-
' IMied in Sadbury, Ont, every Taesday, Thursday and
Eatorday.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
tu second class matter.
General advertising rates 75c per col. inch, M i -
nlmnm charge for single insertion 75c- The Vapana
ts the best advertifiing medium among the Finnish
People in Canada. -
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
gl.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi 'k. |5.50, puoli vk.
03.00 ja kolme kk. 11.75.
Tililuksia, joita ei peuraa raha, ei tb.la lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
via, siksi on tarfcisti varottava kaiMcea poliittista toi-tnintaa.
Jos näin tehdään, tulee kaikki hjrviksi.
Näin puhuvat nämä n}'kyajan ephialle^ Ja heidän
puheillaan on ollut jossain määrin vaikuttista. Eräät
järjestöt ovat osoittaneet taipumusta jäädä pois luokka­taistelusta,
koska se muka ei kuulu ammatilliselle liik­keelle.
Keskustalaissuimta on löytänyt uskojia j a sa­malla
puolueettomuusharhaluulo saanut jalansijaa.
Tiifltain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää, oila kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. ' i
Vapauden konttori ja toimitus; Liberty Bldg Lorne
Bt Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette mil'^in tahansa eaa vastausta ensimaiseen
yrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
persoonallisella nin;eliä.
J . V. KANK^STO. Liikkeenhoitaja.
Tämä asiantila jatkuu parhaillaan. Mitä tuomitta­vin
rikos on tapahtumassa meidän silmäimme edessä.
Vaikka petos käärmeenä luikerteleekin, nähdään se kui­tenkin.
Siksi se on otettava kiinni ja murekattava sen
pää. Kavallus on haikailematta paljastettava. Jokai­nen
työläinen on saatava käsittämään se,-että keskusta­laiset
eivät suinkaan ole sos.-dem. johtajien vihollisia,
vaan heidän ystäviään ja aivan samoin kapitalistien
liittolaisia kuin nämäkin. Saarnaamalla puolueetto­muutta
ja koettamalla herpaannuttaa järjestöjen toi­minnan,
valmistavat he kapitalisteille helppoa voittoa.
Keskustalaisjohtajat ja heihin yhtyneet entiset «vasem­mistolaiset
» ovat työväenluokan vapaustaistelulle yhtä
vihamielisiä kuin konsaan 8os.*dem. oikeistojohtajat ja
varsinaiset kapitalistit. Työläisten on siksi tarmokkaas­ti
taisteltava heitä vastaan. Järjestöjen on vaiennetta­va
heidän puolueettomuusvirtensä ja niistä välittämättä
yhdistynein voimin otettava osaa kaikkeen luoHcatais-telutoimintaan.
Kesälomasta
Kavahtakaa petosta!
Koska seuraavassa kirjotuksessa, jonka nimim, «va-semmistolainen:
» käyttävä .on kirjottanut «Työväenjär­jestöjen
Tiedonantajalle», löytyy meillekin, Canadassa
oleville järjestyneille työläisille huomioon otettavia
ajatuksia, niin julkastäkoon se liehdessämme.
käärmeenä luikertelee inhoittava petos taisteluri
viemme välissä. Sen, mitä eivät taukoamatta: riehuvat
vainot, ohranaluolat ja kuritushuoneet «le pystyneet
murtamaan, sen uhkaa nyt hävittää syöpänä leviävä
kavallus.
Järkähtämättä ovat järjestyneet työläiset vuodesta
vuoteen seisoheet paikallaan luokkätaisteliirintamassa.
Tehottomina ovat siitä kilpistyneet takaisin kapitalistien
raivoisat hyökkäykset ja sosialidemokraattisten johto
herrain villi irääyntä ja siivoton parjaus. Järjestyneet
työläiset ovat olleet selvillä asemastaan, he eivät ole
kummastelleet, vaan päinvastoin pitäneet luonnollisena
asiana sitä, että riistojärjestelmän puolustajat ovat kai­kin
voiminsa hyökänneet työväenluokkaa vastaan. K a ­pitalismin,
ja proletariaatin välinen luokkataistelu op
armottoman vakava asia, luokkien' bleniassaolo ja koko
ihmiskunnan kohtalo riippuu siitä.. Kun proletariaatti
voittaa taistelussa, lakkaa kapitalistiluokka olemastay
sen väärä ja tuhoisa valta häviää, sen riistoK>ikeudet
lopetetaan. £i siis ole mitään ihmeteltävää siinä, että
kapitalistit ja heidän apurinsoi keinoja haikailematta
koettavat työväenluokan taistelurintamaa vahingoittaa
ja sen etenemistä pysäyttää.
Kapitalistit ja heidlm -liittolaisensa'eosialidemb-kraattiset
johtajat näyttävät hekin lopulta käsittävän,
ettei raaka väkivalta sittenkään ole riittävän tehokas
menet'telytapa taistelevan proletariaatin nujertamiseksi.
Siksi ovat he turvautuneet toiseen keinoon^ viekkauteen
j a kavallukseen. He ovat muistaneet vanhaan kreikka­laisen
tarinan spartalaisista TermopYlain vuorensolassa.
Mitä persialaiset eivät saavuttaneet avoimessa taistelus­sa,
sen saivat he kreikkaltiisen Ephialtesin avulla, jolca
kavalsi/ toverinsa ja johdatti viholliset heidän seflkänsä
taakse ja siten mursi heidän rintamansa. '
Tätä taistelukeinoa käyttävät liittoutuneet sos-dem.
johtajat ja kapitalistit nyt Suomen proletariaattia vas­taan*
Eräät, Jotka ovat olleet lai olleet olevinaan to-
Vereitamme, ovat mftnneel vihollisen puolelle, kavalta­neet
meidät viholliselle ja ryhtyneet ajamaan sen asiaa
meidän riveissämme. Nämä ephialleet ovat saattaneet
vaaranalaiseksi rintamamme yhtenäisyyden,, tuottaneet
hämminkiä ja keskinäistä taistelua järjestyneen työväen
riveihin. Tästä on ollut seurauksena, etteivät kaikki
järjestöt enää sillä varmuudella kuin aikaisemmin täytä
velvollisuuksiaan luokkotoistelussa. Puolueettomuuden
harhaluulo, joka itse asiassa merkitsee kapitalistien ja
sos.-dem. johtajien tuhoisien tarkoitusperien avustamis­ta,
on voittanut jalansijaa etenkin ammatillisissa järjes­töissä.
Miten on luopioiden onnistunut Mmätä työläisten
käsitykset siten, että osa heistä on välillisesti ryhtynyt
avustamaan luokkavihollisiaan? Petoksella. He eivät
suinkaan ole sanoneet työläisille, että he ovat kapitalis
tien ystäviä. Jos he sen olisivat sanoneet, eivät he olisi
saaneet mitään aikaan. Vuo^i 1918 ja sen jälkeen rael
kein yhtämittaisesti riehuneet työläisvainot ovat istut­taneet
jokaiseen työläiseeni kiihkeän vihan kapitalisteja
vastaan. Eivät ephialteemme öle myöskään puhuneet
työläisille varsinaisten sos.-dem. johtajien nimessä. • Jos
he olisivat sanoneet toimivansa" vidckaiden ryömien,
valppaiden ja tannerien «rajalle» kirkuvien tainioiden;^
roistomaisten sasujen ja tökerösti vallassaolijoita lie
hittelevien huotareitten asianajajina, olisi jokainen työ-
Iäinen kääntänyt heille selkänsä. Tämä sos-dem. joh-tajajoukko
tunnetaan liian hyvin, ettei kukaan enää
luulottelisi sen ajavan työväen asiaa.
Kavaltajat ovat menetelleet viisaasti. He ovat suu
vaahdossa pauhanneet kapitalisteja ja «oikeistososiali-demokraatteja
» vastaan jä myöntäneet nämä työväen­luokan
vihollisiksi. Mutta samalla he ovat väittäneet
työväellä olevan ystäviä sos.-dem. puolueen johtajalei-rissa.
Näitä liittolaisia ovat muka n.s. keskustalaiset.
Näissä, sanovat he, on työväelle turva ja onni.. Nämä
keskustalaiset ne muka käyvät sotaa sos.-dem. puolueen
Suuret varkaat vapautetaan
Kun Home-pankin johtokunnan jäsenet vangittiin
heti sen vararikkoon joutumisen jälkeen, piti suurta
ääntä kapitalistinen lehdistö siitä erosta, mikä muka
on «brittiläisen oikeuden» ja «amerikalaisen oikeuden^
välillä. Amerikalainen oikeus vapauttaa suuret var­kaat.
Rikkaat miehet ovat lain yläpuolella. Katsokaa
Tha>v-juttua. Katsokaa Harry Sinclairin «vaikasemis
ta» Teapot Dome skandaalissa, Leob-Leopold-jnttua —
ja lukemattomia muita.
Tässä maassa on toisin. Me täällä saamme nauttia
«brittiläisestä oikeudesta» — joka on tasapuolista.
Huomatkaa kuinka' pian Home-pankin johtokunta van
gittiin. Niin, huomatkaa!
Vetoomusoikeus on kuunnellut Home-pankin suur­ten
rosvojain vetoomusta,' «valkassut» ja vapauttanut
heidät. Tämä tulee olemaan hauska uutinen niille tu
hansille pienten summien tallettajille, joitten toivot
pettivät. Yksinpa konservatiivmen, «Toronto Tele-gram
»-lehtikin on pakotettu myöntämään, että «kadulla
kuullaan useiden vertaavan toisiinsa miestä, joka va
if-astäa muutaman dojlarin ja saa pari vuotta vankeutta
ja,panlqn j<^tokunnan jäseniä. Jotka .'kavaltavat tallet­tajilta
mi^'oonia, joutumatta siitä rikosla|n
edesvastuuseen». .
Miksi nämä johtokunnan jäsenet vapautettiin? Sik­si,
etteivät he kuuluneet työväenluokkaan. Siksi, että
he kuuluivat parempiin ihmisiin. Siksi, että he kyke­nivät
maksamaan kolmesataatuiiatta. dollaria puolustuk­sestaan.
_
Mitä mahdollisuuksia on työläisellä? Yli satakaksi
kymmentäseitsemän kaivostyöläistä on vangittuna Nova
Scotiassa siksi, että faie eivät antaneet perheittensä
nääntyä nälkään, Bescon kauppojen ollessa t|y^nä ta­varaa.
Vapautetaanko heidät? ' ' .
«Brittiläinen oikeus», ja «amerikalainen. oikeus»
ovat yhtä maata. Ne molemmat ovat kapitalistista oi
keutta. ;«Laki majestillisessa tasapuolisuudessaan»
sanoiAnatole . France, «kieltää yhtä hyvin rikkaita
kuih köyhiäkin varastamasta, nukkumasta siltojen alla
y. m.» Mutta laki, niajesteetillisuudessaan tekee muu­takin.
— Se sallii pankin johtokunnan jäsenten varas
taa rankaisematta heitä.
Kapitalistista "sivistystä"
Silloin tällöin — joskin vain hyvin harvoin — pää
see totuus kapitalististenkin lehtien palstoille — kir­jeenvaihdon
kautta. Tässä julkasemme Toronton
«Globe»-lehdessä kesäkuun 23 päivänä olleen kirjeen
joka puhuu itse puolestaan. Kirje kuuluu:
Globen toimittajalle: Saanko minä pyytää pientä
tilaa arvoisassa lehdessänne, esittääkseni suurelle jou
kolle ajattelevia ihmisiä muutamia totuuksia, jotka on
kerätty viimeisen kahdenkymmeneneljän tunnin kulues­sa
ja jotka ovat vaikeasti yhteensovitettavissa tässä
meidän suuressa maassamme? Ne ovat:
1) Kaksi miestä löydetty kuolemassa nälkään, iät
18 ja 39 vuotta.
Han.:W.S.Pieldinsille puuhataan $10,000 vuotuis
ta eläkettä.
3) Erään uskonnollisen järjestön ylläpitämiseksi
järjestetään «ryntäys» $4,000,000 hankkimiseksi.
4) Tänään on «kerjäyspäivä» (hyvään tarkotukseen
minä myönnän), ja me saamme; lukea lehdistä, että tu
hansia dollareita saadaan kokoon.
Tästä, huolimatta miehiä löydetään kuolemassa näl­kään,
koska he eivät uskalla pyytää veljiltään aterian
hintaa, kun pelkäävät tulevansa haastetuiksi oikeuteen
irtolaisuudesta syytettyinä.
Kesäkuun 18 p. J. S. Meehan.
Me emme kieltäydy edellisten valladcumouksel-
'listen polvien perinnöistä. Oman maan ja muiden
maiden' kumousliikkeiden historian tutkiminen on väli
tämätönJ Ranskalaisen kommunistin on tunnettava La*
fargue|i\ ja Guesden parhaat teokset, englantilaisten on
kunnioittaen tutustuttava diartismin tärkeimpiin asia­kirjoihin,
saksalaisten kommunistien ei saa unohtaa so^
sialidemokratian parhaiden ainesten taistelua sosialisti-johtoa
vastaan ja voit^uaan heittävät sen pellolle ja vastaisia lakeja vastaan ja käytettävä August Bebelin
tekevät puolueesta oikean työväenpuolueen, joka ei j a Wilhölm Liebknechtin padhaita teoksia sosialidemo-avusta
kapitalisteja. Jotta tätä keskustalaisten suurta
taistelua ei vaikeutettaisi, puhuvat viekkaat agentit edel
leen, on järjestöjenTöltava puolueettomia, eikä otettava
osaa^ luokkataisteluun .kummallakaan puolella. Jos
Oitettaisiin osaa vaali- y- m. toimintaan, olisi se rikos
«puolu^omuutta» vastaan j a louldcaisi toisinajattele-kraalteja
vastaan. Venäläiset kommunistit eivät saa
unohtaa P l ^ a n o v i n toimintaa niiltä ajoilta, jolloin
hän oli marxilainen. > Kommunistien on tietoisesti jat­kettava
sitä työtä, mikä oli todella kumoukEellista ja
toddla niairxilaista Ensimäisessä ja Toisessa Intemat»
sionalessa.
Vapauden lukijakunta tuskin tle-täneekään
sitä seikkaa, että Vapau-den
henkilökunta koettaa joka kesä
järjestää asiansa siten, jotta teistä
itsekukin tulee saamaan kahden v i i -
kon kesäloman. Senpätähden tässä
juuri edustajakokouksien edellä
vaadittiin Juttutuvassa asian julki­tuomista.
Vaatimusta ei tehty ai­van
suorassa muodossa, vaadijtiin-
-pa vain Jussi Juurakkomäen — jo­ka
palkatuista Juttutuvan' miehistä
oli viimeksi saanut nauttia kahden
viikon kesälomasta — kertomaan
havaintojaan.
Tehtyään ensin tavanmukaisia
vastaväitöksiä juttntupalaisten vaa­timuksiin,
puhkesi Jussi vihdoin se­lostamaan,
että oli kävässyt Cana­dan'
suurimmassa kylässä, sekä ohi­kulkiessaan
pistäytynyt myös maan
pääkaupungissa. Niin Montreal, se­pä
se on Canadan suurin kaupun­ki.
Asukasluvun kerrotaan pyöreis-sä
luvuissa olevan 1,000,000, joista
600,000 on ranskaa puhuvia ja
400,000 englanninkielisiä ja muita
europalaisia. Matta vaikka' Mon­trealissa
asuukin 1/9 koko Cana­dan
väkiluvusta, on sen pinta-ala
ainoastaan vähän suurempi kuin
1/14,000 koko ^ Canadan pinta-alas­ta.
Nuo seikat sanoi Jussi saa­neensa
haräviinsa oltuaan viisi mi­nuuttia
tuossa tavattoman suures'
sa ihiniskeössa. •
Nähdäkseen m^ldollisiminan ;pal-jo
Hytettävissään ' olevalla ajalla,
päätti Jussi käyttää hyväkseen kau-pungissavierailijoiUi.
varten yarattu-ja
suuria; 1>u3-autoja, jotka yhden
dollarin maksusta tekevät 2^ mailin
kiertomatkan kaupungin huomätta-yimpain
päikkain': o h i t s e . ' N i i i i pa
jfussi. istuij^n .sittJeii yhteehV sano­tunlaiseen,
autoon, ja niin sitä läh­dettiin
ajaa tärjfyttämääh;, kautta
kaupungin '.«lonimutkaisten katujen.
Vihdoin pyjSäytettiin auto "tavatto­man
sujiren rakennuksen' ' eteen.^
Autoyhtiön puolesta mukaan' viarat-tu'
"luennoitsija" sanoi sen olevan
Notre ODanibn ' tuoriiiokirkon, sanoi­pa
vielä vafatun minuuttia aikaa
sitä varten; että ^saa käydä tuon
mahtavan laitoksen sisällä.
i^^yt joutui Jussi 'kiusaukseen. Hän
el ;511ut 20 vuotaen käynyt min­käänlaisen
'kirkon l sisällä. Käykö­hän
se päinsä, että proletariaatin
luokkalllkkefen palveluksessa oleva
henkilö pistäytyy kirkon seinäin si­sällä
edes kesälomalla ollessaan,
päivitteli Jössi itselleen. Mutta kiii.
saus voitti. Jussi ineni toisten -mat^
kallljäin mukana kirkkooni Se' oli
komea rakennus. Sinne mahtuu 10;-
000 henkilöä sisälle yhtäaikaa mu-komealla
punaisella veralla verhoil­ta.
Samaten alttari. Alttarin
edessä paloi useammassa eri kohdas­sa
pieni tnlL Ensi silmäyksellä
otaksui Jussi niitten devan sääski-valkioita.
Mutta huomattuaan, et­tä
jotkut kirkossa olevista henki­löistä
valkioitt^n sivukuIMessaan
kumarsivat ja tekivät ristinmerkin,
huomasi -Jussi, että varsinaiset kir­kossa
kävijät pitivät tuota tehoisaa
sääskisavua, "pyhänä savuna"...
IhmeelUoen p&ractola
Kirkosta lähdetty kulkea jyristl
bus-auto pitkän matkan, kunnes
vihdoin pysähtyi St. Josephiin Ora-toryn
eteen. Oratoryn huoneisto on
rakennettu vähän matkan päähän
«kadusta, pienelle ylängölle. Huo­neistolle
pääsee kaksia eri klvirap-pusia
myöten, joissa se ihmeelUnen
parannusvoima piilee. Sairaan el
tarvitge mitään muuta tehdä, kuin
kontata noita rappusia ylös ja ales,
uskoa j a rukoilla, niin vaikeimmat­kin
taudit kuulemma paranevat.
Niin selitti auton mukana oleva
"luennoitsija". Todistaakseen vätit-teensä,
osotti hän paria henkilöä,
jotka raahasivat itseään polvillaan
ylös rappusia — olivat kokeilijoita.
Voi olla hyväkin parannustapa,
joka tapauksessa eivät parannus-kustannukset
tule niinkään kalliiksi
kuin luonnonparaiitololssa, joissa
sentään tarvitaan ainakin vettä ja
pyyheliinoja uskon lisäksi.
TayttSmattS jaanyt velvollisuus
Vasta paluumatkalla junassa Is­tuessaan
muisti Jussi, että siellä
Montrealissa on valkoisen Suomen
pääkonsulivlrastokln, jota kaiken
muodollisuuden vuoksi olisi pitänyt
käydä: katsomassa. Olisi konsulilta
pitänyt ainakin käydä tiedustele­massa,
miUä aikoo Isänmaamme,
tuo itsenäinen valkoinen Suomi, ta­sata
kauppabalansslnsa Canadan
kanssa. Viime vuonna näet vietnn
täältä , Canadasta Suomeen tavaroi­ta
pyör^issä luvuissa sanottuna
noin 900,000 dollarin arvosta, jota
vastoin. Suomesta tuotiin tänne
hyödyklceltä. ainoastaan 13,000 dol­larin
arvosta. Huikea erovaisuus.
Tokkopa Suomi pystyy epäedullista
balansslaan tasaamaaiAmSllään muuV
la tavalla, kuin lähettämällä siirto­laisia,
tai mahdollisesti sankaripat-fialta.
Ne ovat ikäänkuin valtimoita, joissa
tunnetaan enshnliseiia talooselsmän
' vilkastaminen ja lamaantuminen,
[Niissä tullaan taistelemaan työn ja
j pääoman välisten taisteloitten rat-kaiievat
ottelut. Sen seikan tietä­vät
porvarit sangen hyvin. Heidän
tietoisuuttaan epäilevät voivat vaik­ka
vaan huvin vuoksi tutkistella
noissa teollisuuskeskuksissa olevia
pankMrakennuksia. Ne muistutta­vat
valmiita linnotuksia. Niissä on
tavattoman suurten ikkunaln ohella
pieniä, noin neliöjalan sauralsia
luukkuja, jciden läpi voi pistää
vaikka'Oknularuiskun piipun.
Työläisillä ei ole ammattiunloita
lukuunottamatta, vielä huomatta­vampia
itsepuolustamisrjärjestöjä.
Työmaasolupohjalle p e r u s t u va a
kommunistista toimintaa on Mon­trealissa
alettu käytännössä toteut­tamaan.
Siellä on sellaisella toi­minnalla
paremmat mahdollisuudet
kehittyä vallankumoukselliseksi lin­nakkeeksi,
kuin missään muualla.
Kesälomat on lopetettava
Juttntupalaisten suureksi ihmeek­si
sanoi Jussi päättäneensä tehdä
esityksen ylimmille orgaaneille, et­tä
Vapauden henkilökunnan kesä­lomat
on tyyten lopetettava. E i ­hän
Canada ole mikään neuvosto­maa,
jossa työläisille annetaan Jte-sä-
ja talvilomia. Pantakoon leh-tlllikkeemme
palveluskunta työsken.
telemaan vaikka 30-tuntisla päiviä,
kuten Vapaudessa kerrottiin erään
paperipuuyhtlön teettäneen paperi-pnunlastaajillaan.
'Elleivät työläi­set
sitä kestä, niin armottomasti
matkasauva käteen.
täisen
seen
Vallankumouksellisen
linnake
toiminnan
Entä mitä huomioita teit Mon­trealista
vallankumoukselliseen toi­mintaan
nähden? kyselivät juttutu-palalsefc.
.
Se puoli asiasta on selvä kuin
päivä, tuumaili Jussi. Montreal,
_ ^ Toronto, W.lnnlpeg ja Vancouver
kavästl Istumaan. Mulraet olivat, ovat, Canadan teollisuuskeskuksia.
Apinakäräjät
alkoivat viime perjantaina Dayto­nin
kaupungissa, Tennesseen valti­ossa,
kansanvaltaisuudesta, terva-pytystä
ja höyhenistä, sekä valkois­ta
vaippaa pukunaan käyttävistä,
yöllä liikkuvista^ klanelsta kuului­saksi
tulleessa Yhdysvalloissa. Jut-ttitupalaiset
ovat aina olleet kiin­teitä
kehitysteorian kannattajia, mut­ta
koska erikoisesti vaadittiin tiede­miesten
lausutatoja Tennesseen apl-nakäräjlen
suhteen, luki Jussi muu­tamia
tiedemiesten lausuntoja nii­den
suhteen.
. G. EUiot Smith,
anatomian professori Lontoon yli­opistossa
sanoo asiasta seuraavaa:
"Jos jossakin yliopistossa kielle­tään
kehitysopin opettaminen," tulee
siltä olemaan seurauksena'se, ettei
ainoastaan kokcj opiston vaikutus­valta,
vaan koko oppilaitos tulee tu­houtumaan."
Arthur Keith,
Britannian etevlmplä tiedemiehiä,
lausuu:
Vaikkapa kehitysopin opettami-mlsruumlln
rakennuksen tutkiminen
siitä huolimatta toteamaan sen tosi-perälsyyden.
Ainoastaan elinkauti­sen
kurltushuonerangalstuksen avul­la
voidaan Ihmiset ehkäistä tutki­masta
kalllomuodostumla, joissa on
nähtävänä kasvien, petojen ja Ih­misten
kehityshistoria, joka puhuu
voimakkaita sanoja kehitysopin puo­lesta."
uutisia
Osaston toimeenpanema keatti.
juhla pidetään entisellä juhlapaikal­la,
Donin laaksossa, lauantai-ilta-pälvällä,
alkaen kello kaksi. Juh-osaston
huoneustoUa. Saapukaa siis
paikkakunnan suomalaiset _ työläiset
monilukuisena joukkona kentälle.^
Kenttä on rauhaisalla paikalla ja
tarjoaa nautintoa luonnosta sekä li­säksi
on juhlatoimikunta järjestä­nyt
useampia kilpailuja ja henkist»
ohjelmaa, joten aika epäilemättä ku­luu
hupalsestl.
Kansainvälinen kenttSjuhla, jolia
Suomen Tyovaehjarjestojen Tiisdonantaja juikasee eriian Tammisaaren
pakkotyölaitoksella olevien toverien keslrinaiseBsa mielipiteiden vaih­dossa
esitetyn lausunnon armoninomuskysymyluesta, sanoen, kun asia
on kUntoisa taalla "vapaanakin" oleville tySlauille julkasemme tatsa
Cuon vankitoverien kannan ilmaisun. Mikäli tiedämme tulkitsevat lau­sunnossa
esitetyt ajatukset pääpiirteissään vankiloissa viruvien po­liittisten
vankien yleista mielipidettä ky«eessäoIevassa asiassa.
Yhtenäinen suhtautumisemme ot­sikossa
mainittuun kysymykseen
näyttää olevan monessa suhteessa
varsin epäselvä. • Eikä kysymys ole­kaan
Itsestään aivan selvä, johon
noin vaan suoralta kädeltä voidaan
vastata: jaa, tai el. Tosin olemme
kuulleet muutamien toverien vält­tävän:
välipä sillä millä keinoin
täältä vankilasta pois päästään, kun­han
vain päästään... Ja eihän por­varille
armonanomuksen yhteydessä
annettuja lupauksia suinkaan, tar­vitse
noudattaa. Päästyämme va­pauteen
me jälleen toimimme kuin
ennenkin On vain pikkuporva­rillisen
sankaruuden tavoitteina, äk­kijyrkkyyttä
ja .penikkatautia kiel­täytyä
tekemästä armonanomusta
j.n.e.
Niinpä niin. . Tämä tuntui yhtäk­kiä
kuullen varsin järkevältä. Ja
ennen kaikkea se kuulostaan käy-tännölllseltä.
Tosiaankin, mitä jär­keä
on istua vankilassa^ jos kerran
on jonkinlaiset niahdoUisundet pääs­tä
vapaaksi Siellä vapaudessa sitä
aina voi jotain toimiakin, täällä ei
mitään. "
Asialla on kuitenkin aina toinen­kin
puolensa. Tällä asialla oikeas­taan
on montakin puolta. ^
Katselkaamme' «hsin juttua. sen
periaatteeHiseltan-puolesta. ^Asetta-
; caamme esim. kysymys^näin: Jou­tuuko
henkilö tehdessään aröionano-muksen
jossain kohdin luopumaan
yleisesti omaksumansa luokkataiste­lun
kannalta ja mikä on tuon teon
vaikutus itse taisteluun? "Kom­munistisessa
manifestissa" sano­taan:
"Konimunlstlt eivät salaa
mielipiteitään. He julistavat avoi­mesti,
että heidän tarkotuksensa on
saavutettavissa ainoastaan tähänas­tisen
yhteiskunnan täydellisellä mul­listamisella"
j.n.e. Huomaamme, et­tä
Marx j a Engels ovat panneet
melkoisen suuren merkityksen sille,
julistaako vallankumouksellinen tyl*
Iäinen oppiaan julkisesti vaiko ^sa­laa
luikerrellen. He ovat siis alle­viivanneet
tämän yhtenä ^tehokkaa­na
talstelukelnona. Kieltämättä lie
luodessaan tätä kommunismin peri
aatteellista ohjelmaa, ottivat myös­kin
huomioon ne valnotoimenpiteet,
jotka aiheutuvat tuosta pelkäämät­tömästä,
ja avoimesta julistamisesta.
Elihän Marx itse juuri samanaikai­sesti
, vainonalalsena maanpaossa,
mutta siltä huolimatta julisti hän
oppiaan pelkäämättömästi avoimesti
ja julkisesti.
Nyt meille tehdään tietysti vas­taväite,
että tuo menettely on ai­van
luonnollinen,, jopa;, välttämä»
tönkin ulkona vs^jajaia ollessa, mut«
simme kuinka sankarillisesti. Tässä
lieneekin asian ydin. Juuri se koh­ta,
joka monesti hämää käsitteitä,
On varsin yleinen tuo ajattelutapa,
että luokka- ja vallankumoustaiste­lua
käydään — ja .voidaan käydä
— ainoastaan vapaudesta. Vanki on
vaan vanki ja on suorastaan voi­teen
haaskausta koettaa valaista
mustia tuomareita ja vankllavlran-omalsla.
Parasta on olla hissuk­seen
siksi kunnes pääsee vapaaksi.
El toverit!. Tosiasia on se, että
luokkataistelua käydään jp on käy­tävä
täällä vankilassa, ohranassa ja
tuomioistuinten edessä yhtä merki­tyksellisesti
kuin konsanaan missään
muualla, jopa toisinaan paljon vai- vain taktiikkaa",
kuttavlmmlnkln. Jouduttuaan van- r l a " j.n.€.
glksl ja oikeudessa syytteeseen, jou-*
tuu vallankumoustaistelija vasta to­della
näkyvästi taistelun pyörtee­seen.
Suurten joukkojen huomio
— ystävien ja vihollisten — oh nyt
kiintynyt häneenf Kalkki odotta-
Henkllö, joka tekee armonano­muksen,
joutuu siis pakostakin luo­pumaan
tai ainakin tinkimään niis­tä,
periaatteista, jotka vallankumo­uksellinen
työläinen on itselleen aset­tanut.
Hän luopuu taistelusta. Tai
oikeammin karkaa rintamalta. Hän
joutuu tunnustamaan tehneensä to­della
jonkun rikoksen, joten ohra­nan
ja porvarillisen tuomioistuimen
menettely saa muodollisen, siveelli­sen
tuen. Ja loppujen lopuksihan
joutuu teollaan osottamaan, että hä-n€
ss|_^ on tapahtunut mielenmuutos,
katumus ja parannus.
Kaikki tämä tehdään tietenkin
mielessä. "Se on
"Petetään porva-uikokultalsessa
kirjottsa maraksttikäräjistä-
"Bryan, Butler (keiytyloppl^^
- säädöksen i5ä> ja ^e-j,,^
lainlaatijat eivät usko " "^
käänlaiseen kehitykseen. He n^i^
vat, että jumala on kekncyt ia
luonut heidät kerta kaikkiaan Etd^
nm paratiisissa, ja huomannut hei
dät. täydellisiksL Sentähdea «vat
he antaneet ^määräyksen, että Ten
nesseen koululasten on opetetta-va
pitämään iankaikkisuutta muot^
tumattomana, kokonaisuutena
tähden kuin täydelliset bryanit iJ
buUerit johtavat tuota onneIlL4
valtiota tuomiopäivään saakka
" J a he ovat .säätäneet ankaria
rangaistuksia kaikiUe niille, jotka
opettavat Bryanin* olevan vähää-kään
kehittyneemmän kuin hänen
Isänsä oU, tai että hän olisi yhtään
korkeammalla kuin kalkalokäärme
Kun englantilainen poika, joka on
opetettu uskomaan raamatusta But-lerin
tavoin, mieheksi vartuttuaan
huomaa, että häntä on opetetta vää.'
rin j a petetty, nousee hän kapi-naan
lausuen:
"'Kaikki papit ovat \ilpimsiä.
raamattu on kimppu valheita; ju!
mäla j a uskonto ovat keksintöjä, sa-maten
kuin helvetti ja vedenpaisu­mus
ja Joonaan niellyt valaskala,
ja kalkki muu pöty.'
"Sellainen vaara piilee luomista-ruun
perustavassa opetuksessa. Mi.
nun käsitykseni mukaan se ei koske
ainoastaan Englantia. Olen tavan­nut
amerikalalsla samaten kuin eng­lantilaisiakin
työläisiä. Heidän kas-voissaan
olen minä huomannut sa.
man kyynlllisen leiman, kuullut sa­moja
pilkkasanoja ia riettauksia,
kuin joku on maininnut u4onno^
ta. Syynä heidän Irvistelyilleen on
se, että heille on tämäpäiväisten tut­kijain
paljastamain totuuksien ase­masta
opetettu luomistaruun perus­tavaa
väärää uskontoa.
"Syventyköön Amerika tähän 1^.
symykseen, tehkööt Tennesseen sa-nomalehdet
ja saarnastuolien käyt.
täjät velvollisuutensa, muussa ta­pauksessa
muodostuu siitä valtiosta
murjaanien ja moraalisten pelkii.
reltten tyyssija. Jos [ he omaavat
virkansa kutsumukseen kuuluvan
rohkeuden, voivat he tehdä lopan
yhtenä ainoana sunnuntaina tuohon
luomistaruun perustuvasta luonnot­tomasta
narrlnpellstä, ja yhtälö
sunnuntaita Amerikassa ei voida •
sen hyödylllsemmln käyttää."
Jussi Juurakkomäki.
LÄHETY.
40e lähetykrist
60c lähetyksist
grti, 75c lähel
_49Ö.S9 ja
1100.00 taikka
miltä lähetyksi
malähetyksille i
Torontossa
tyksiä vastaan
957 B,rpadview
SudburyBsa
asuvat voivat li
konttorissa tie(
kofekurssia.
UiTspiletteji
Tiedvstakaa
VAP
Box 59. —
nen kiellettälsilnkln, niin tulee ih^^an loputtua on virkistävät tanssit ^ |
vat mitä hänellä nyt oikeastaan on
sanottavaa ja miten mlehekkäästl
hän käyttäytyy. Samanlaisen huo-nilon
esineenä hän on edelleen van­kilassa.
Hän on sillä kertaa taval­laan
tuon kaikkialla käytävän luok­kataistelun
voimaa ja suuntaa näyt­tävä
viisari — sen mittari. Hänen
käyttäytymisensä mukaan arvostel­laan
nikkeen taistelukuntolsuus.
Tässä yhteydessä on huomautet­tava,
että järjetön uhmallu, puolue-salaisuuksien
paljastaminen, henki­lökohtaisen
"urhoollisuuden" ' ja
"pelkäämättömyyden" näytteenä ja
yleensä asiaton suunpiekiämlnen ei­vät
ole suinkaan suositeltavaa sen
paremmin oikeudessa kuin vankilas­sakaan.
Sellainen taas -tuottaa
enemmän vahinkoa kuin hyötyä.
Esiintymisen voimakkuuden mää­rääjänä
ön lähinnä kulloinkin ky-ta
mitä hyötyä oijlfehen^kään siitä, seessä olevat vaaitsevat olot, paikka
vaikka mäy vankilassa" ' käyttäytyi-ja aika.
Sitä vastaan ei meillä ole tieten­kään
mitään asiassa, että porva­ria
petetään. Tehtäköön sitä vau£-
ka kolme- kertaa päivässä, jos se
vaan on todella mahdollista. Mut»
tässäkin on tulos aivan ?äinv^
nen. Porvari ei sanottavastftasn
usko noita "vakuutuksia" j a "iBPa-uksia".
Se vapauttaa kyllä mim^
sUloin, toisen tällöin, osottaaksen^a
mailmalle, että aina niistä pumtoj
ta joku ojentuu, joten suunta, jo»
ön noudatettu, on oikea. Porvans-to
saa näin ollen vaino- ja terrOT-toimenpitellleen
näennäisen inor^
Ilsen tuen. Ja mikä J^JI»"»^
se pääsee osottamaan "bnmaaii^
suuttaan". ,^
' -Ajatelkaapa vaan, mikä " i ^ ^^
ystävällisyyden" osotus, kun tamj^
km laitoksen herra Johm^,/^^
usein esittää vangeille: /r^'
armonanomus.... Kyllä
nan paperin". Ja kun sama
sitten vähän myöhemmin ta^ .
kettavaksi klrjotukselle, J^T^^
menpide kokonaan riippuu bff^
johtajista, tulee kylmä ^^f^
"hylätään, huono käytös . ^3
keampikin huomaa, minkätaJoa
oli järjestetty ka
eri puolueosastoja
tlin ukrainalaisten
vänä heinäkuuta,
kaukana West T(
el siellä oliu&aai
sataa osanottajaa,
lettiin erilaisia u
illalla tansdttiin.
Orange-lcLibin
vietettiin T-oronto
päivä. Osanottaj
joka kulki kaupun
Paraatissa kannet
klubin erivärisiä
soittokuntia retke
naan. Paraati ali
väliä kestäen yli
seamnassa liikeke
ti se suoresti työ)
lä paraä:in kulkic
ki oli kotuvaunul
saaipa'"joitakin i
' I Turhanaikainen
I mittymä, mutta si
l kee tuo .huomattt
I kaupimgin virkal
i iHeidän joukossaai
t gin pormestari u
kesäpnvnssaan, pa
pun^ntalon edusi
Ottalvasta j saapun
nen monivuotinen
Churdi — pokk
etumiesten valkoi
jajan «teen —
kobteliaisuudella
män vuoden kul
parkmrenttlvaallt.
mättävän suuren
pokkailee, nöyrär
niin on se samall
kalastelua. , Herr
järjestymättöiiil&n
sä esiinnytään ja
saada heidän ka;
134 junaa lähti
asemalta tämän
vieden mukanaan
herrat armonano
kaasti suositteliva
nutkaan lialusta
paus, vaan sulasi
tä. Mutta pitihä
nakoltakin, etteii
parasta katso, va
Nämä kaikTci i
taen onkin käikk
kumouksellTnen p
esitaistelijat jy
muodollisenkin
luokkavihollisiltaa
jokaista oikeusju
huonetuomiotaan
hannet ja kymme
set entistä tanrn
luun. Muistelka
Lassallea, Bebelii
ro- sen ajan vet
rinällä ja pelottc
tyivät oikeudes
Muistelkaamme n
hevikeja tsaarival
oli aivan tinkimä
Janta tässä siiht
pyysi armoa, ei !
«Iän joukkoonsa.,
kin ottaneet asi
ja sen jälkeen
vankiloihin joutu
valtavin osa
^^uin johtajlstaklr
Paavalia päättäv
«im. Yrjö Mäk«
monesti tarjotun
Tämä käsitys
kin tässä'maassa
viin suuriin työ
Jfoisen syvään,
mieliimme esim.
vuotta sitten, kn
filloinen toimitta
Kotusmääräykscn
pyysi ja sai tsa
mä mies merkati
f^lä. KaikkialU
f ötä vierottiin,
jälkeen.hän