Vapaus, September 13, 1929

              Siva2 Perjantaina, gyysk. 13 pinä — FrL, Sept. 13 JNo. 216 — 192.Q
VAPAUS r j M . Oattzio. lfifWn«. mamtatai. i a aOidUtrial hUspiifid
VAPACS aOxny}
A a «adr oisaa of RsalA Voriccn ta CaauU. Fsblubed &u]y at Svamrr, Oota>f«.
•atfitarfij at ika Paai OUka I>c»artawst. Onaarv aa ae«oad elsM mtttOT.
8. C KEDL, A . VAAB>
T O I M I T T A J A T ?
B . T E K H U S E S . M. P O H J A K S . U Ä, A, PllVJö.
TILAOSBINNATt
t kk. «2i». 8 kk- «.75 Ja 1 kk. flM. — TWya»«I»oflUa Ja
t 1 «k. 164». « kk. SSJO. S kk. »M Ja I kk. «140.
UMOTUSHJNHAT VAFADDESSA: ,^ ^
KfaJcnSkMOaMitakicc flM kata. tZM kakaJ kertaa. — Ariollittoo» » » « ^ ""^!?**'^^l*SnJr
.~l->-*TTnT' — KimouBaattcämotofae» SOe k«ta. f l Ä S ktrua. — ST»»y»a«lBoeBtoet « J O karu.
lotakHt «rXO kerta; SOe lidaukaa klitoaUaaael» u. ma\*^»ajbi. — " J » * * » * ^ . . **
S kertaa.
laatcOx^akaet SOe»k«rta. tlJOO koJaa kertaa- — Taapiiaitaocujlea Ja a»«*Baa«a«ttwia« oa. »aadJt-t
M M . SkatetäTi nrtofaAinta ataHtara. '
rwm1ilTnt' - ' - t 1 75e per eoL la«i. Uiaimam ehar»a for dafU i»anio«. tU. Tfca Vanfaa
li-flM iMat advartiaisc OMdiasi *mm>€ tka r»aaW 'aopla »a Caaada. - • • -
lm m» BäOoia tahaaaa ata «aauaru eaaiaZiaeca kirie.»aaBB-. kirjoltakaa adcbaaa Hfltk-apfcjluja.
—iiiaiirTiini a W » s i ; V. KAICTASTO. Uikkeeakottaja. ;
Ubtaca alMtaJas OaMtoataa »itsa olla koaturUaa k»Va 4 k». ga^atyialapitTZa eaaffiaanl arkipaitlaa.
1rapa»!«» trfHdtaaj Baasaoata 307, Maekar BalMiag. 4 Dnfaaa St- Pakalto
Tvaa4Sca koettarli Ukcny B;UUi«(. »7 I/r.aa St. Tokalla 1038. Poa»lo«rtaj Bo« W. SaÄary. Oot.
Tanarlm paSae |a teomor litxrty BalMin». »7 Lorea St. PakeliB^»7W;_^ _,
Murhasalaliitto Gastoniassa murskaa
• m •
Kansallisen kutomatyöläisten liiton järjestäjäryhmää vastaan Gas-toniassa
viime sunnuntaina tehtyä murhaavaa hyökkäystä seurasi liiton
järjestäjäin kiinniottaminen ja kiduttaminen liikemiesten ja tehtaiden
omistajain hurtta- ja pyssymiesjoukon toimesta maanantaina, heti sen
.jälkeen kun Gastonian jakonjohtajain oikeuskuulustelu julistettiin myt­tyyn
menneeksi ja uusi kuulustelu määrättiin alkavaksi syyskuun 30
päivänä. Hallitseva luokka on määrännyt kuolemaan ne lakonjohtajat
ja kutomatyölsten liiton järjestäjät, jotka johtavat työläisten vastustusta
palkanalennulcsia, työpäivän pidentämistä, lapsityötä ja kapitalistisen
teollisuuden järkiperäistyttämisen kaikkia seurauksia vastaan.
Pyssyhurtat ja pahamaineinen "sadan komitea" ei onnistunut mur-faa-
aikeissaan kesäkuun 7 päivän iltana Gastonian telttaleirillä lakkolais­ten
urhoollisen puolustuksen takia. Ne sitten turvaantuivat lailliseen
murhayritykseen niitä vastaan, jotka uskalsivat suojella henkeään. Lak­kolaisten
tclttaleirille tehty hyökkäys eikä laillinen murhayritys ole voinut
pysäyttää työläisten ryntäystä kutomatehtailla käytännössä olevaa or
juutusjärjestelniää vastaan.
Oikeuskuulustelun ikinainen keskeyttäminen ja valamiehbtön erot­taminen
osotti, että kapitalistisen valtion erikoiskoneisto lakonjohtajain
laillista murhaamista varten ei käynyt hallitsevan luokan tyydytykseksi,
katsoen useiden yalaniiesten lausuntoihin siitä, että he uskoivat kaikki
vastaajat syyttömiksi, on perin selvää, että erään yalamiehen mielenvi-kaisuuskohtaos
oli tervetullut syyttäjille.
Tämä heidän oman laillisen telotuskoneistonsa "hitaus'* yhä enem­män
raivostutti ieht^iden omistajia ja heidän kätyreitäan. Liikemiesten
burtlajoukkue . lahti maanantai-iltana liikkeelle ilmeisellä tarkotuksella
ottaa kiinni ja kiduttaa ja-murhata joitakin huomattavimmista Idconjoh-lajista
ja niistä, jotka johtavat Gastonian syytettyjen puolustusta. ^Jo­kaista
lakonjohtajaa ja kutomatyöläisten liiton Järj^tajää alueella uhkaa
icuolema petomaisen "sadan komiteaii^* käsissä.
Huolimatta kaikbta - oletuksista' Ja ylistyksistä, joiden mukaan teh­taiden
omistajaita oikeuslaitoksen pitäisi "tasapuolisesti" jdcaa oikeutta
kutomatyoläisille, itse oikeudenkäyntikin on luokkien välistä taistelua.
Luokkakysymyksen, kapitalistien kylmäverisen julmuuden alastomuus
niitä vastaan, jotka pyrkivät järjestämään työläisiä taisteleviin tieollisuus-liittoihiu,
paljastuu fascistisissa kidutuksissa ja muirhayritylösissä. Pa­kollinen
kedceytys oikeudenkaynnbsä ei' merkitise mitään välipäätä hal­litsevan
luokan murhaamisryntäyksessä. M lynkkausyritys
osotti saman taistelun jatkuvan toisissa muodoissa.
Gastonian verenjanoinen hurttajoukkue on haasteena koko työväen-luokaMe.
Työväenluokan on vastattava sen julkeuteen entistään päättä-väisemmällä
vastarinnalla. Yhdysvaltain ja koko' maailman. työläisten
on autettava Gastonian ja etelän työläisiä, jotta he kykenevät puolusta­maan
itseään kapitalistista shakaalilaumaa vastaan. Työläisten täytyy
osottaa päättävää solidaarisuutta tässä taistelussa murhasalaliittoilijain
tappiolle saattamiseksi. Vain työväenluokan joukkotoimintä voi pelas­taa
Gastonian tihrit, jotka ovat vankilassa odottamassa seuraavaa vaihet­ta
yrityksessä laillisesti polttaa heidät kuoliaiksi sähkötuolissa. Vain
.päättävä puolustus voi estää tehtaiden omistajat toteuttamasta pelkuri-maisia
suunnitelmiaan oikeuslaitoksessa tai yleisillä maanteillä.
iiOt
Kirj. A. T- H.
Vaan musiikista
n
MAAN¥ILJELIJ2(T OVAT LUKfJMXXEÄLTäXN TÄRKEX TUOTTAJA-LUOKKA,
JOTA PAINAA BAHAFAAOHAN ISANN¥TSVALTA —
KAPITALISTINEN JABJESTELHX
Lukumääränsä puolesta ovat kaildd tarjonnasta. ' maanviljelyskonetrustels
edellisessä artikkelissa luetellut maan-viljelljäkerrokset
tärkeitä. Hallituk­sen
tilastojen mukaan ne edustavat
noin 49 prosenttia maan asukkaista,
Joten niihin on kiinnitettävä vakavaa
huomiota.
Työtätekevät maanvUJeUJät ovat
rikkauksia tuottava luokka, kuten teol­lisuusproletariaattikin.
Senkin puoles­ta
ovat ne yhteiskimnallisesti tär­keitä.
Farmarit omistavat tuotantoväli­neensä
Ja osaltaan, paiisi vuokravil­jelijöitä,
myöskin maan. Jolla työs-l-
entelvät. Kun nykyhetkellä tarkas­tamme
maanviljelystuotantoa, niin
ta^ rautateistä, viljankeinottelijoista
Ja ennenkaikkea pankkiireista.
Farmari tavaraintuottajana on riip­puvainen
myöskin tuotannon anar­kiasta.
Joka on ominainen kapitalis­tiselle
Järjestelmälle. Farmari tuottaa
vuodentulon. ollenkaan tietämättä
saako tuotteensa kaupaksi tai ei.
Maanviljelystuotteita tuotetaan siun-massa,
ilman ennakkolaskelinia. Jos-havaitsemme,
että tuotanto on muut­tunet
markklnatuotannoksi. kuten
teollisuuden tuotantokin. Aikaisempi
tuotanto kotitarvetta varten on pie­nentynyt
Ja tuotanto markkinoita
varten on suiurentunut. Maatalous on
saavuttanut kapitalistisen tuotanto­tavan
perusmuodon Ja ominaisuuden.
Farmari saa tulonsa myymällä tuot­teita.
Tämä on muuttanut hänen ase^
mansa, riippumattomasta eläjästä
kaikkien niiden lakien Ja suhteitten
alaiseksi. Jotka nykyisessä ,yhteiskim-cassa
vallitsevat. Hän bn riippuvai­nen
kapitalistien määräämistä markki- kiinnityksistään farmarin omaisuuden,
nahinnoista, tavaroiden kysynnästä Ja I Hyvänä satovuonna esim. vehnän hin­ta
tuloksena on. että Joillakin tuote-lajeilla
ilmenee liikatnotantoayhtenä
vuotena on vehnää markkinat tulvil­laan,
toisena penmolta, j4i-e.). Täs­tä
bn seurauksena, että hintoja las-^
kctaan- Keinottelijat hallifcsevat mark­kinoita,
käjrttäen tuotannon anarkiaa
hyväkseen. .
Useinkin täytyy farmarin pantata
seuraavan vuoden sato etukäteen
pankkiireille, saadakseen elintarpeita,
siemeniä, koneita, j.n.e. Jos sitten
sattuu tule^Tiaan katovuosi, eikä far­mari
voikaan maksaa sitouinuksiaan:
Joko sadon niukkuuden taildca hinto­jen
alhaisuuden takia, niin pankklt-rit
käyttävät tilaisuutta hyväkseen,
kiristäen entistä suiuempia korkoja,
sekä lopputilissä ryöstää pankkiiri
nat romahtavat alas Ja farmari saa
mjrydä viljansa alle tuotantokustan­nusten.
Huonoina vuosina ei ole mi­tään
myytävänä. Joskin hinnat olisi­vatkin
hiukan korkeammat. Viljan-kelnotteUJat
Ja pankkiirit vahi hyöty­vät
— farmari menettää maansa
Minä en mieli Jättää tätä asiaa al­leen,
vaan p37kimykseni on että mu­siikkiasia
otettaisiin täällä Canadas-sakin
vakavalta imnnpTta En ole
nähnyt Vapaudessa muuta kuin oman
pankkiireille. Hänestä tulee vuokra-^
viljelijä,, taikka sitten sihtyy kaupun­keihin
Ja teollisuuskeskuksiin palkka-työläiseksL
Tällä hetkellä on ilmeistä maata-louskriisin
kehittyminen Canadassa.
Viljelyksen alaisten maiden lisäämi­nen,
eritoten Peace Riverin alueella
merkitsee huomattavaa lisäystä vil-
Jstuotanhossa. Kansainvälisillä mark­kinoilla
on kuitenkin canadalaisella
viljalla vastassaan Intian, Argenti-nan,
Australian, yjn. vilja Ja Yhdys­valtain
tulliaidat. Nyt esimerMksi bn
viime vuoden sato melkein vielä va­rastoissa.
Ja. huolimatta tämän vuo­den
pienestä sadosta, eivät hinnat
voikaan kohota. Pienviljelijäin tulot
supistuvat mitättömiin. Seurauksena
edellä selcfötettu tulos. (Seiu^vassa
artikkelissa käsitellään nUtä seikkoja,
joilla farmareita yritetään jatkuvasti
sokaista suurpääoman valtion ta­holta).
— ATH.
» (Jatk..)
kirjoitukseni tästä. Näyttää siltä kuin
ei tällä mantereella olisi yhtään oi­kean
musiikin kannattajaa, tai sitten
kalkki ne. Jotka pitävät itseään musU-kic
ystävänä, todellisuudessa ovat
vain hanurimusiikin 37stäviä. TtTtnun
mielestäni tämä asia kazmattaa poh­tia
Ja ajaa .siihen pisteeseen, että saa­taisiin
tänne mies tai nainen. Joka
voisi antaa meille työläismusilkkerell-le
perusteellista opetusta. Olihan tääl­lä
Suomesta kiertävä voimlsteluhopet-tajakin.
Tosin el musiikki liene sen
arvoista, kuten minulle eräs urheiUJc
sanoikin, että: Voimistelu Ja urheilu
on korkeampaa taidetta kuin musiikki
Ja näytteleminen. Tässä asiassa olen
eri mieltä. Siis toivon, että saataisiin
kiertävä musiikin ohjaaja. Ei sovi
kannatus salaisille so^kmmote ia
orkestereille, niin ne menisiTät eteen
päin täällnkfn Mutta ne eivät saa sil
tä. Täällä mnksptaan hamnin soöttal
jalle 'leikkimättä'' kymmenen dSaI
ria ilfca ja jos OTkesteri ottaa sunan.
niin se on väärin. Olen t u l l t ^ h^
naamaan, että hanminsoittajat eivät
kuulu mihinkään unioon, eikä muu­hunkaan
Järjestöön. Mutta snti niitä
käytetään osastoissa aiemman kuin
union soittajia. Siis "skääpia työvoi­maa".
Eikö meidän velvollisuus olla*
käyttää union soittajia? Soittajma on
nnio Canadassakin, Johon v o ^ yhtyä
jos stdttaja on sen arvoinen että hä­net
siihen hyväksytään. Ja vaan u-nlon
soittajia olisi mielestäni käytet­tävä,
sillä me Itse Järjestämme työn­tekijältä
nmmatilHsUn unioihin. T l s ^
menen vähän pois varsinaisesta asi­asta.
Minä edelleenkin patnoastan sitä
Kumoaniaton tosiasra
Tass'in wlenlläisen kirjeenvaihtajan
iimotusta nootin sisällöstä. Jonka Y h ­dysvaltojen
ulkoministeri Stimson
heinäk. 26 p:nä lähetti kuuden sutur-vallan
hallitukselle, ei tähän asti vie­lä
ole. kuj^ottii.^f^iiovat. neuvostoleh^:^
li^t' 1'osln'b^ sijainen hä­nen
lomallaoloatkanaan kleltäyl^nyt
antamasta minkäänlaisia tietoja.
Washingtonln "asiaa tuntevat piirit"
ovat suostmieet tunnustamaan aino­astaan
sen. että nootti todellakin on
läheteti^, mutta sUnä oli ainoastaan
ehdotus, jossa esitettiin muodostetta­vaksi
kansainvälinen komitea Neuvos­toliiton
Ja .Kiinan välien selvittämi­seksi.
Ja täniän kysymyksen ratkaise­miseksi
sovinto-bikeuden avulla. Täs­sä
nootissa ei heidän vakuuttelujen-se
mukaan ole ollut minkäänlaisia
\rUttauksia siihen suuntaan, että Itä-
Kiinan rautatielle asetettaisiin kan­sainvälinen
kontrolli Ja vielä vähem­män
sUta. että Johtajaksi asetettai-
'Tari kolme menest^slä^—
i haka paahan
Neuvostpliiton kommunistipuolueen viidennelletoista kokoukselle piti
lov. Stalin ohjelmapuheen, jossa hän arvosteli johtajia ja kieltäytymistä
itsearvostclusta, lausuen seuraavaa:
Marx jo aikanaan sanoi, että proletaarinen vallankumous'eroaa m.m.
sen kautta kaikista, muista vallankumouksista, että se arvostelee itseään
ja, arvostellen itseään, vahvistuu. Tämä Marxin antama ohje on san­gen
tärkeä. Jos me proletaarisen vallankumouksen edustajat suljemme
silmämme puutteiltamme, ratkaisemme asioita perhejärjestyksessäj vaie­ten
toistemme virheistä'ja ajaen mätäpaiseet sisäänpäin — niin kuka
tulee oikaisemaan näitä virheitä, näitä-puutteita? Jokaiselle pitäisi olla
selvillä, että me lakkaamme olemasta proletaarisia vallankumpusmiehiä
j a menemme varmasti turmioon, ellemme me pysty k^kuudestamme kar­koittamaan
tätä pikkuporvarillisuutta, tätä perhejärjestystä rakennustyöm­me
tärkeimpien kysymysten ratkaisussa. Jokaiselle pitäisi olla selvä,
efta' me, kieltäytyessämme rehellisestä ja suorasta itsekritiikistä, kiel-täytyessämme
rehellisestä ja avoimesta virheittemme oikaisaziisesta, sul­jemme
itseltämme tien edistykseen, asiamme paranemiseen, uusiin saavu­tuksiin.
:
Meidänkehityksemme ei kulje tasaisessa/summittaisessa liikkeessä
ylöspäin. Ei toverit, meillä ovat olemassa luokat, meidän maassamme
on ristiriitoja niiden välillä, ja me emme voi liikkua eteenpäin ajautuen
tasaisesti elämän aalloilla. Me liikumme eteenpäin taistellen, ristiriitojen
kehit)^csessä, näitä ristiriitoja voittaen, tuoderi ilmi ja likvidoiden näitä
ristiriitoja. Meillä ei tule koskaan, niin kauan kun meillä on olemassa
luokkia, olemaan mahdollisuutta sanoa: no, jumalan kiitos, nyt on kaik­ki
hyvin. Tätä ei tule tapahtumaan toverit. ' Meidän elätnässämme tu­lee
aina jotain kuolemaan. Mutta tämä kuoleva ei tahdo kuolla iioin
vain, vaan se taistelee olemassaolostaan, puolustaa inennyttä asiaansa.
Meidän elämässämme syntyy aina jotain uutta. Mutta tuo syntyvä ei
synny aivan yksinkertaisesti, vaan kirkuu jä huutaa, puolustaen olemas­saoloaan.
Taistelu vanhan ja uuden^ kuolevan ja syntyvän välillä, —
siinä meidän kehityksemme perusta. Jättaessämme avoimesti ja rehelli­sesti
huomauttamatta ja esiin tuomatta työssämme ilmenneitä puutteita
ja virheitä, suljemme me itseltännne tien eteenpäin. Mutta me halu­amme
astua eteenpäin. Ja juuri siksi, että: me haluanime astua eteen­päin,
on meidän yhdeksi tärkeimmistä tehtävistämme asetettava rehelli­nen;
vallankumouksellinen itsekritiikki.- Ilmari sitä ei ole mahdollisuutta
astua eteenpäin. Ilma sitä ei ole kehitystä. Multa juuri tällä suun­nalla
ovat meillä asiat heikolla kannalla. Riittääpä sekin kun on muu­tamia
saavutuksia, niin puutteet unhotetaan, rauhoitutaan ja annetaan
tunnustus, Pari-kolme huomattavampaa rneneslystä — ja jö nousee häkä
päähän. Vielä pari-kolme suurempaa Saavutusta --^ ja jo annetaan
tunnustus, jieitellään hattuja. Mutta virheet jäävät, puutteet elävät, mä­täpaiseet
ajetaan puolue-elimistön sisään."
siin Johkih sellaiseh maan kansalai­nen.
Jolla maalla ei ole etuja valvetta-!
vana Kiinassa.
Asiasta hyvin! tietoisen amerikalal-sen
"Baltimore Öiin" lehden washingr
tonllainen kirjeenvaihtaja vakuuttaa,
että Stimson ~ puhuu .nootissaan aivan
avoimesti ulkorbaalaisen johtajan a-settamisesta
Itä-Kiinan rautatielle,
kim taas saksalaisen Kölnissä ilmesty­vän
lehden viimeinen "rauhoittava"
kirjoitus pakottaa vieläkin enenunän
tarkkaamaan Ja seuraamaan joka
puolelta saapuvia tietoja amerikalalsen
imperiUsmin laajoista aikomuksista
Kiinassa.
Kölnilälnen lehti katsoo "Moskovan
kiiht3rmisen" Stimsonih suunnitelman
johdosta "tarpeettomaksi" ja kehottaa
olemaan uskomatta, niitä huhuja, jois­sa
kerrotaan yhtenäisen Imperialisti­sen
rintaman muodostamisesta Itä-itilnan
rautatien kysjmyksen ympä­rille.
Mutta tämäkään lehti ei rohkene
kääntymisestä suurvaltojen puoleen,
vaikkakin se vakuuttaa, että SUmso-nln
toiminnan taxkotuksena on rau­han
.palauttaminen Kaukaiseen Itään
laajan välitystoiminnan avulla,
^^fchden^ va^uttjdun.^^,,mjtito on
iBämsoii^Q iuinmitelmä'^ '' aino-aftaan
"ehdbllisestl", sellaisen sattu­man
varalta, jos el Kiinan kysymys­tä
saada ratkaistuksi muulla tavalla.
Ja koska yhtt suurella tarmokkuudel­la
työskentelevät näiden kalkkien
toisten keinojen - epäoxmlistumiseksl
kalkki Imperialistiset diplomaatit Ja
TYdVMURHEUU
SELOSTUS KUtKLAND LAKEN
KILPAILUISTA
katsoa tätä asiaa läpi sormien. Se,
että nyt on jiarempi musiikki kuollut­ta,
on Johtanut Ja kasvattanut ylei­sön
huomion hanuritalteeseen. Mutta
ei ole mahdotonta nostaa ylös musiik-iia,
sillä sillä on Juurensa vielä mei­käläisissäkin
piireissä. On kyllä totta,
eitä on vähän henkilöitä jotka todelli­suudessa
pystsrvät musiikista luennoi­maan,
tai sitä ohjaamaan oikealla ta­valla,
niin että, kannattaisi tehdä
työtä sen eteen, mutta uskon että sel­laisia
voi löytyä. Eihän se koko mu­siikkitaito
ole sentään 'aivan tyyten
maailmasta hävinns^. Suomessa käy­dessäni
olin tilaisuudessa näkemään
Ja kuulemaan, että vielä voidaan saa­da
paljon aikaan musiikkialalla. Siel­lä
on torvisoittokunta melkeinpä pie­nemmissäkin
työväenyhdistyksissä. Ja
se on pitkä askel pois hanurista.
Myöskta siellä on hyviä orkestereja
Jotka tyydyttävät meikäläiset inusii-kin
Janon. Jos täälläkin annettaisiin
että pitäisi saada yhteinen musiiKke-rien
kokous. Jossa voitaisiin näitä a-:
slolta pohtia Ja miten olisi mahdol­lisuus
meimä eteenpäin tällä ainiia
Ja että osastot yksimielisesti rvustai-sivät
näitä hankkeita ja puskisivat e-teeni^
lin. Tavallisesti huomataan mu­siikin
arvo suurissa iltamissa ja kent­tä
juhlissa. Silloin käsitetään se. kuin­ka
suuresta merkityksestä olisi torvi­soittokunta
tai orkesteri. Mutta muul­loin
sitä ei huomata. Tanssin soittajia
näet saadaan joka nurkasta, niistä
C! ole puute, sillä nykyään osaa mel­kein
joka mies ja nainen soitella ha-niu-
ia. Miksi el nämä hanurit ätten
kelpaa juhliin ja muihin semmoisiin
ohjelmaa antamaan? Asia on hyvin
yksinkertainen: haniuria^ei kukaan,
viitsi kuunnella sellaisissa tilaisuuk­sissa
ja toiseksi, se on harva hanurin
soittaja jonka kalloon mahtuu mitään
muuta kuin polkkaa, valssia Ja fox
trottla. Nämä eivät ole konsertiimu-
.silkkla. En heitä moiti, alallansa ku­kin,
mutta tuntuu kiunmaUlselta kun
sellainen musiikki on aina ensihu^-
kaista Umoltuksista päättäen. Jätän
taasen Ja JäSkan Jonkun^aJan kulut­tua.
— JepettL
kansainvälinen soslalldemokraiJa. niin
ei ole kovin vaikea käsittää köhiUäl-een
lehden tekemien "kumoamisväit-teitten"
sisältöä.
Itä-Kiinan f rautatien tapahtumain
yhteydessä ' X t ^ kamp­pailua
käyvä ' sosialidemokraattinen
lehdistö selvästi kannattaa mandshu-rialaisten
Ja nankingilaisten bandiit­tien
hyökkäystä Neuvostoliittoa vas­taan.
Tämä lehdistä koettaa yllyttää
ll°ltää tosiasiaa Stimsonin uudesta lopuksi.
heitä olemaan suostumatta neuvosto­hallituksen
ilailllsiin vaatimuksiin,
koettaa sekottaa mielialaa valheellisil­la
jutuilla Kiinan Ja .Neuvostoliiton
välisistä neuvotteluista. Joiden neuvot­telujen
tuloksettomuuteen on miika
syyssä Neuvostoliitto. Tämän kamp­pailun
päämääränä on tien puhdista-;
minen Itä-Kiinari rautatien "kansain-vällstyttämis"-
suunnitelmllle.
Ottaen huomioon, että Intohlmoi-semmin
hyökkää Neuvostoliittoa vas­taan
saksalainen kokoomushallituksen
lehti "Vonvärts", voidaan todeta köl-niläisen
lehden kirjotuksen nojalla,
että "mielipiteiden vaihtoa" kapitalis­timaiden
välillä Itä-Kiinan rautatien
suhteen on ollut. Mutta vieläkin e-uemmän
onlmeillä oikeutta vakuuttaa,
että tämän "mielipiteiden vaihdon"
tarkotuksena oli yhtenäisen rintaman
aikaansaaminen Neuvostoliittoa vas­taan
Kiinassa, sanovat neuvostolehdet
Port Arthiirin Uotisia
L a p ^ t k e ^ r i n hajrjotakset.
jotka, kuten useammat muutkin toi-miimanhaarat,
on ollut lakkautettuna
kesän aikana, alkavat taasen maanan­taina
syyskuim 16 päivä kello 5.30 i l ­lalla
Ja tulevat sen Jälkeen jatkumaan
säännöllisesti Joka maanantai Ja per­jantai
ilta samaan aikaan. Kaikki en­tiset
orkesterin Jäsenet saapukaa sil­loin
paikalle ja uusillekin kuuluu vielä
olevan tilaa. Vanhempia Joilla on soi-tannolllsuuteen
taipuvaisia lapsia ke-holtetaan
lähettämään ne osaston
kaalille näihin yhteisiin harjolti&siin,
draama ja ehdottomasti uutuus Ca­nadassa.
.
Osaston torvisoittoknnnan
Vf^capellimestari llinolttaa. että soitto
kunnassa olisi vielä Ulaa parille op-pUaalle.
Ottakaapas siis nuoret mie
het, Joilla on soitannollisia taipumuk­sia,
Ja menkää; Villen puheille. Kun
asiasta sovitte "hänen kanssaan^ niin
voi hän treenata teistä soittajan. S.
niissä on heillä tilaisuus kehittää tai-
.pumuksiaan. . . • /y'
Haalin! laajennus
edistyy nopeasti VanhMi rakennuksen
kohdalla on vesikatto Jo valmiina Ja
pojat lyövät ylimmäisen kerroksen
laaiaa paraillaan. että mälkiim kuu­luu.
Jatko-bsalla alkaa betongln las­ku
aamulla. Valmista siis on tullut
Mutta pojat — vaikka ukkoja ne suu­rimmaksi
osaksi lienevät — näjrttävät
tarttuneen asiaan käsiksi siinä mieles­sä,
että siitä pitääkin tulla valmista.
"Postivaras"
Vsu-kaitakin on monenlaisia. Jos­kus
varastetaan postia jä silloin sano­taan
kepposen suorittanutta postivar-kaaksL
Tässä yhteydessä ymmärre­tään
sanalla "postivaras" kuitenkin
hyvin viatonta asiaa, näytöskappa­leen
nimeä. Osaston näyttelijät sitä
harjcittelerat kuumeisella kiireellä ja
tulee se esitettäväksi lauantai-iltana
syyskuun 21 p. Kappale, joka on Srssa
näytöksessä, on yhteiskunnallinen
Kesän riemuhetJret ovat Jääneet
taaksemme. Vaikka viää on ollut kau-;
niitä lämpimiä ilmoja, niin sittenkin
olemme s y k ^ otteissa. Kohta on
uintimatkat Ja muut kesäpäivän vie^
tot Jätettävä, tulee slbi kysymys, mi­ten
vietämme nämä si^csyn viileät i l ­lat
nautinnoksi kalkille. Tästä etu­päässä
ovat huolehtineet naisjaostom­me
toimeliaat Jäisenet, sillä he {dtä-vät
syysjuhlat: 29 p. d l viimeisenä
sinmuntalna syyskuuta Ja oikein ko­kopäivän
kestävät. Kello 2:lta alkaa
ohjelmallinen Iltama aivan erikoisella
ohjelmalla, mjn; tulee Detroitista lau-
InJatar. Muuta ohjelmaa: puhe, käsin-krjoitettu
sanomalehti Heijastus ym
Läheskään kaikki ohjelma ei ole tie­dossani,
mutta riittää kun sanon, että
&e on jotain uutta Ja erikoista. Siis
ei ne naiset ole turhia hyörineet.
Myöskin on saatavana ravintoa ruu­miille,
ei tarvitse kuunnella suolien
suniUista ja ärtyisää ulinaa, sUIä on
•varattu runsas ravintola aina mojak-kaan
saakka ja kaikki mahdollisim-raan
halvalla, että ei tule itku sil­mään
rahan vuoksi vaikka tyydyttää
vaativammiuikin vatsan tarpeet. Sit­ten
illalla on kokoillan kestävä näy­töskappale
nimeltä "Turma". Siis ter­vetuloa
nauttimaan, nuoret ja vanhat,
tästä monipuolisesta juhlalta. — L. A.:
Kenttäui^Uukllpailut,^ Jotka J ^ ^ '
Jesti Klrkland Laken v.c Ja u.-sem:ä
Jymy 8 p. syyskuuta, sujui kaikin puo­lin
tyydyttävästi, urheilijain puolel­ta
osanotto oli kUtettä"^ runsas, kai
siksikin, kun ottelut oli luultavasti
kesän viimeisimpiä kilpailuja. Osan­ottajia
oli kuudesta seurasta. Miesten
viisiotteluun 19 osanottajaa, naisten
kolmiotteluun S, poikien alle IB vu6-i
den S Ja 3,000 m. Juoksuun 5, JÄesten
viisiottelu. suoritettiin ensin, alkaen
kello 1 J.p.p. Hma olikin kaunlis. Taan
hixikan kylmänlalnen. Joten ei otteli­jat
saaneet erikoisen hyviä tuloksia
missään lajissa. Naisten 3-otbdussa
Elsa Tynjälä hyppäsi pituutta uuden
liiton ennätyksen (4.38). Hyppypaik­ka
oli hiukan epänormaalinen, joten
tulosta el voi hyväksyä uudeksi en-nätykseksL
Poikain ottelussa .saatiin
kohtalaisen hyviä" tuloksia. V. Vesa
työnti kuuluu 14.97 ja hyppäsi korke­utta
145. 3,000 metrin Juoksussa Jor
hoh lähtijöitä oli 5 miestä, ei syn­tynyt
erikoista jännitystä. M. Kyrölä
otti johdon .ja piti loppuun asti, tul­len
voittajaksi ajalla 10.23 2) S, Luo­pa
10.34, 3) K. Kolari 10.37.
Miesten 5-ottelun voitti S. Rasula,
South Porcupinen ViesÖistä, 352.94
pistettä. 2) J. Penttilä, Sudburyn K i ­sasta,
342.32. 3) Y. Teppo, Klrkland
Laken Jymystä, 330.
Naisten 3-^ttelim voitti Elsa Tyn­jälä
Timminsin Ilosta. 208.82 pistettä,
2) Aimi Grönholm, samasta seurasta,
195.45. 3) Kyllikki Heino, South Por­cupinen
Viesti, 165.37.
Poikien ottelun alle 18 vuoden voitti
V. Vesa, South Porcupinen Viesti,
209.92 pistettä. 2) E. Salomaa, Tim­minsin
nosta, 197.45. 3) S. Luhta,
South Porcupinen Viesti, 174.87.
Tulokset eri lajeissa: Miesten sadan
metrin juoksu: V. Valenius; Ho, 12,
A. Tamminen, Kisa, 12. 2) E. Kuusisto
ja Y. Teppo, Jymy. 12.05. 3) J. Pent­tilä
Kisa. 12.06,
Kuula: L. Rasula. Viesti, 1135. 2)
K. Penttilä, Jymy, 10.73, 3) J. Pent­tilä,
Kisa, 10.48.
Kohniloikka: L. Rasula, Viesti, 11.75.
2) V. Valenius. Ho. 11.49. 3) E. Kenp-painen
11.40.
Kiekko: 1) L. Rasula 33.78. 2) J.
Penttilä 32.41. 3) K. Salo. Viesti. 31.19.
Korkeushyppy: L. Rasula 1.54. 2)
V. Vesa 1.45. 3) Kemppainen, Pekkala,
Valenius, Teppo, J . Penttilä: ja R "Vesa
144. • • - . i
Naisten 3-bttelu: y. >t
Kuula: Anni Ganholm 7.62. 2) Slsa
Tynjälä 7.61. 3) Alma Latvala 6.83.
Pituushyppy: 1) Elsa Tynjälä 4.38.
2) Anni Grönholm 3.97. 3) Kyllikki
Heino 3.51.
60 m. Juoksu: 1) lasä Tynjälä 9. 2)
Anni Grönholm 9.03. 3) Kyllikki
Tov. Fosteriii yleisselostus Clevelandin
edustajsEikokoukselle
Heino 9.07.
Poilden alle 18 vuoden 3-ottelu:
Kuula: V. Vesa 14.97. 2) E. Salomaa
1139. 3) Luhta 11.09.
Korkeush.: V. Vesa 145. 2) E. Sa­lomaa
141. 3) R Hela 133.
100 m. J.: E. Salomaa 13.03. 2)
A. Korpi 14.00. 3) V. Vesa ja S. Luhta
14.02.
Yleinen 3,000 m. Juoksu:
1) Martti Kyrölä, Vesa, 10.23 2) S
Luopa, THesti, 1034 3) K. Kolari 1037.
Sitten vielä kilpailujen loputtua
heitettiin nuolta ja parhaan piste­määrän
sai V. Jermllä 28. 2) K. Kuu-senaho,
24. 3) J. K o n i 23. Kaiken tä­män
loppiaisiksi yleisö tanssi lavalla
ennen kotiinsa lähtöä.
VJ Ja u-seura Jymyn puolesta
sihteeri.
Yhdysvaltalaisten toverilehtien kir­jeenvaihtaja
esittää seuraavat pää­kohdat
selostuksesta. Jonka ammatil­lisen
vallstusliiton kansallissihteeri
Wm. Z. Poster teki Clevelandin yh-tenäisyyskonventsioniUe
Uiton suorit­tamasta
työstä Ja uuden keskusjärjes­tön
tehtävistä.
Työlälstoverit: — Ammattiunioiden
ValistusUItto (TUEL) syntyi naaallJ
mansodan Ja vallanktunoiisvuosien
jälkeisenä ' aikana' Ja sen ensimäinen
konventsioni pidettiin v. 1921; toi­nen
karisalliskonveritsioni v. 1924 ja
kolmas y. 1927. Tämä oli aikaa. Jol­loin
Yhdysvalloissa alkoi kovalla vauh­dilla
esiintymään r^tsionalisinin to­teuttaminen
teollisuudessa. Viimeises­tä
konventslonista lähtien on T.UJE.
L:n keskuudessa tehty paljon arvo-
•kasta työtä. Mutta vastoinkäjmiisiä
on myöskin ollut.
Tässä yhteydessä minä pyydän kon-ventsioniile
huomauttaa, että tänä ai­kana
on myös siirtynyt manan ma­joille
eräs Amerikan vallankumouk­sellisen
työväenliikkeen taistelija, Bill
Hayrrood.
Nyt on astimut eteemme uusien
tehtävien jakso. SUtä syystä on T.U.
E.L. harkinnut vastaisen toimintamme
mahdollisuuksia ja tämän konventsi-oonin
koolle kutsumisen tarkoitukse­na
on perustaa koko maata käsittä­vä
vakinainen teolUsuusunioideri kes­kus.
Kapitalismin kehitys on mennyt sel­laisella
vauhdilla eteenpäin, että nyt
tuotetaan 35 pros. enemmän tuottei­ta
kuin 10 vuotta sitten. Rautateillä
on 200,000 miestä vähenamän Ja yleen­sä
kaildssa teollisuuksissa ön vähem­män
työvoimaa. Tämä kaikki on rat-sionalisoitumisen
tulos. Nykyään on
Amerikassa yli 3,000,000 työläistä työt­tömänä.
Näemme satoja tuhansia
malnareita työttömänä Ja kriisi ko­hoaa
kaikilla teollisuusaloilla. Työläis­ten
asema ön nyt Jo sellainen, että
kun he tulevat 40—45 vuoden vanhak­si,
eivät he enään kelpaa kapitalis­teille
työhön. Palkkoja ott alennettu
viime yuosjBia.. huomattavastL Enlm^
mäkseen lyöläiscf saavat vain $25.000
viikossa palkkaa, tai sUtä alle.
Viimeisten vuosien tavaratuotanto
cn ollut äärettömän suurta. Koko­naisia
vuoria on kasaantunut tava­roita
varastohuoneisiin. Johonkin p i ­täisi
löytää niille myyntipaikkoja tai
muussa tapauksessa kapitalistit eivät
saa liikevoittoja tuotteistaan. Ame­rikan
tnistikapltalismi edustaa avoin-siellä
on hävitetty kapitalistinen jär­jestelmä
Ja rakennetaan kovalla vauh­dilla
sosialismia. Se ei ole onufc lidp-poa.
Venäjän proletariaatin oli suo­riuduttava
voimakkfESista vlholUises-taan.
Yhteen aikaan neuvostomaan
puna-armeijan täytyi taistella 19:llä
eri rintamalla Ja vihoU^ten ballnssa
oli Jo noin ,90 pros. maa-alueista. Mnt^
ta viholliset lyötiin takaishi. (AfHoo-deja.)
Kapitalististen maiden talouddlisen
rakennustyön tempo (vauhti) on ol­lut
parhaassa tapauEseisiia 8 pros.;
mutta Neuvostoliiton raketmostyön
tempo on 27—30 pros. (Aplodeja.) Sil­lä
syystä, sitä vastaan suunnitellaan
sotaa. Ympärysvaltoihin rakennetaan
sotaleirejä. Mutta jos sota syttyy, tu­lee
Neuvostoliiton proletariaatti taas-.
kin lyömään vihollisensa ti&aisin.
(Aplodeja)..
Mitä lähemmäksi sota tulee, sitä e-!
nemmän Imperialistit agentteineen
harjoittavat "rauhan" propagandaa!
Me taistelemme sellaista propagandaa
vastaan ja paljastanune sen, koska
se on petosta. Mitä tekee täHä het­kellä
American Federation of Labor?
Sen byrokraattinen Johtajisto osoittaa
selvääkin selvemmin, että se esiintyy
kapitalistien apulaisena. Taantumuk­selliset
johtajat ovat muuttaneet työ­väen
unioita • komppaniain unloiksL
Lakeja laaditaan unioita vastaan, i l ­man
että Ä.P.L. tekisi mitään niiden
ehkäisemiseksL Sosialistlpuolueen kel­taiset-
johtajat- edustavat sauiäa oh­jelmaa
kuin Ä . P i :n Johtajatkin. Rat-sionalismin
ohjelma on toteutettu
A-FIain, Musteryhmän ja sosialistäen
myötävaikutuksella. Ainoa järjestö jo­ka
taistelee tuollaista politiikkaa vas-^
taan on t.URJ*.
A J - i m poUtllkka latinalaisessa A-merikassa
ei ole mitään muuta kuin
imperialistien agentteina toimimista.
Kun tulee kysymykseen sen suhtautu­minen
sotalaivojen rakentamiseen,
niin AJFJU. vaatii vain muutaman iis­tä
imperialistista politiikkaa. Yhdys­vallat
Ja Englanti kulkevat nopeasti
uutta imperialistista sotaa kohden. Sir
tä valmistellaan kuumelsestL Uusi so­ta
tulee olemaan ensi kädessä ilma­sotaa.
Tääjlä Clevelandissa parhail­laan
vietettävät llmäilunäyttelyt ja
kilpailut ovat osana tästä varustautu­misesta.
Teknillinen kehitys on huo­mattava
Ilmailun alalla. Kun aikai-:
semmin voitiin lentää 80 mailia tun­nissa,
lennetään nyt sotilaslentoko-neiUa
yli 300 mailla tunnissa. Kun ai­kaisemmin
voitiin kuljettaa vain muu­taman
naulan paljnoisia ppmmeja,
voidaan nyt kuljettaa satoja paunoja
rakkaita pommeja. Ja kun ilmailu-hyökkäyksiä
vastaan voidaan tais­tella
vain ilmassa, pakoittaa se ko­vaan
kilpailuim varustautumisessa.
Suuria kaupunkeja voidaan tuhota
lentokoneilla muutamassa tunnissa
Toisaalta käijjistyy sodan uhka Neu-i
vostoliittoa vastaan siitä syystä, että
teilljän rakentamista union työmaal­la.
(Hilpeyttä.) Niin sanotun progres-slvisen
Muste-ryhmän tarkzdtnksena
on tuudittaa työväkeä harhalmiloina:
uskomaan rauhallisten olojen Jafini-miseen
Ja tekemään työväestö taiste-lukyvyttömäksi,
että kapitalistit voi­vat-
riistää sitä entistä enemmän. Sel­laisesta
politiikasta ovat antaneet hy­viä
opetuksia taantumuksellinen Hoff­man
etelässä, sekä toiset Muste-ryh­män
jäsenet Uuden Tjärigiftnntn Ixn-kälakolssa.
Jji.e.
W.ten meidän tulee suhtautua iSl-lalseen
tilanteeseen? Me näenune. että
viime vuosina on Amerikan ^srSväen
työkilhko (speed-up) oUut paljoa sau-rempi
kuiii muiden maiden työIäiäHä.
Mutta vissi raja on saavutettu: Ame­rikan
työväki tulee tästä lähtien tais­telemaan
työköi&on lisäämistä vas­taan.
Kapiti^Ustit' ovat koettaneet etsiä
sellaisia seutuja, niissä työväen vas­tustuskyky
olisi heikoin. KatötaHstit
ovat huutaneet: tuokaa tehtaanne e-telään.
Mutta nyt jo on' etelän raa-tajat
kapinassa tehtaiUJoita vastaan.
Näin tapahtuu etelän tekstiiliteollisnu-dessa.
.
Mitä näemme hillialueella? A P X :n
agentit ovat saaneet kapitalisteilta
luvan mennä nsrt sellaisille alueille,
missä he viisi vuotta sitten olisivat
saaneet vastaansa konekiväärit. Mistä
tämä. muutos? SHtä, että k^italisät
pelkäävät mainarien Järjestyvän tais-