1923-09-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
|te»dan-iflomalalB8n työväestön äänenkannattsja. Hmeir ty? SBdbnryBsa. Ont. joka tiistai, torstai ]a lanaDtau VAPAUS »S in sU^. Oat, every Tuesday. Thursday and Advertifling rates 40c per col. inch. Minlroam cnarge BojSnSe Ssertfon 75c; Discotmt on standing advertiB» K The Vapaus is the best advertfsing medium among «gre Finnish People in Canada Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St.. Puhelin 1038. ^- Postlosote: Sndbnry, Ont Jos ette maloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Mijeeseenne, kiijottakaa uudelleen Hikkceboitajan per-ooonallisella nimel»ä. ^ ^ ^ J. V. TTATJMASTO. Liikkenboitaia. Canadaan yk«i vk. $4.00, puoli vk. 52.26, iiolmo kk. suomeen, yksi rk. |5.60. puoli vk. j o t ei'2uraa raha. ei tulla lähetUmäln. Bflftsl äsjamJcBten ioilla on takaukset nmotushinta kerran jnlaistuiste flrootuli8iBta-40c. oalstatunmalta. Suurista ilmotuksiata sekä ilraotuksista, foiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ^ ^/^'^'J^ loUiMlta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertw; avloeroilmotukset $24)0 kerta, 88.00 ikaksikertaa; syi-tymäilmotukset $1.00 kerta: ha- Ititaantieto- ja bsoteilraotukaet 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa. _ TilapSisilmotnksisU pitää raha seurata mu- :kflna. ' ' " • - Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. ~ eniiittoon kuuIöVärrfiiilen^l^aj . j ^ v a t " : , ^ ^ M" soivat lakossa Ikutn teollisqusuoionifitien tulee eeisoa ja lopettivat taas koko valtavana tuottajaluokkana taistelunsa yhteisten päätösten ja suunnitelmien perusteella. Tuloksena oli buomattavia voittoja mainareille, jonka lifiäbi hiilenkaivajain yhteistunne yhä lujittui, heidän päättäväisyytensä ja rohkeutensa seuraavia taisteluja varten yhä vaan terästyi ja tämän lakon jälr keen he luottavat omiin voimiinsa ja oman yhtenäisen järjestönsä taisteluihin enemmän kuin milloinkaan eii-nen^ Beglstered atthe Post Office Department, Ottavar,'aa eacond class mattcr. i • 1. W. W. liitto sekasotkun tiellä Syyskuun alkupäivinä alettiin I. W. W. liiton puu-tavaralyöläislen jäiljestön nimeä kantavien ryhmäin toimesta puiihata Yhdysvaltain kaikkia lännen valtioita käsittävää metsämiesten ja puutavaratyöläisten lakkoa valtiollisten vankien vapauttamiseksi.^ Syndikalistien äänenkannattajat selittivät tuosta lakosta tulevan yhden mullistavimman ja laajakantoisiraman työtaistelun; mitä Amerikassa on äskeisinä aikoina käyty, sillä nyt kerrankin asetetaan työläisten voimSt liikkeelle sellaisen järjestön toimesta, joka «on ainoa todellinen työväen järjestö Amerikassa» ja joka sitä paitsi edus» taa teollisuusunionismia ei ainoastaan teoriassa, vaap ennen kaikkea käytännössä. Lakon piti olla niin valtavan, että jö edeltäpäin saatettiin nähdä kuinka puuta-varaparöonit tulevat tuntemaan mitättömyytensä I. W. :Wi liiton mahtavan voiman edessä ja itse Yhdysvaltain hallitus ön pakotettu avaamaan vankilan portit kaikille valtiollisille vangeille. Lärinen metsätyöläisissä epäilemättä kytee luontainen, leppymätön tyytymättömyys ja. viha puutavara-parooneja kohtaan ja suurelta osalta he myöskin tuntevat kuinka sovittamaton vääryys on tapahtunut niille työläisille, jotka työtaistelujen tai pelkän valtiollisen mielipiteensä takia ovat tulleet vankilaan teljetyiksi. Lännen valtioiden metsämiehistä ja puutavara-työläisistä ön myöskin jo suuri osa ollut mukana monissa lakkotaisteluissa ja näin ollen kokemuksen perusteella tietävät, että onnistuneessa lakossa tarvitaan ennen kaikkea työläisten jakamatonta yhteisymmärrystä kullakin paikkakunnalla ja ennen kaikkea kiinteää yhteistoimintaa eri paikkakuntain ja alueiden välillä. Tämä on mahdollinen vain industrialistisen luokkaunionismin kautta. , ' Ne jotka Tuulivat L W. W; liiton monien vuosien toimintansa kautta saaneen edes niin paljon yhtenäi-syyttä aikaan lännen puutavaratyöläisten keskuudessa, että he,nyt tällaisessa tärkeässä lakkotaislelussa esiintyisivät yhtenä eheänä joukkona, saavat nyt niellä pettymyksen karvaita paloja. Tämä iakko .oli sekasotkuisin ja johtonsa' puolesta surkein lakko mitä Amer ; rikan työväenliikkeessä tunnetaan. Samalla aikaa kun (toisilla paikkakunnilla ryhdytään lakkoon, niin toisilla jo mennään työhön, työmaalakkoon, kuten lakon häviämisen valheellinen nimitys kuuluu. Kun samassa sähkösanomassa kerrottiin W/shingtonin" itäosissa metsämiesten liittyneen lakkoon, niin samälfa aikaa lak-kotaistelun: keskuspaikassa Centraliassa «bränchi on i päättänyt siirtää lakon työmaalle». «GraysHarborissa lakko käy voimakkaammaksi, samoin Tacomassa», Imutta lakko «Seattlen ja Kelson piirissä on päätetty siirtää .työmaalle.» ^ . ' L W. W. liiton |ohtania lakko, ei siis missään suhteessa vastannut teollisuusunionismin pohjalla taisteltavan lakon vaatimuksia. Tämä i.w.w:läisten lehdissä hälyytyksen alaisena ollut «suurlakko» ei ollut sen kummempi kuin satoja itsenäisiä korpilakkoja eri kämpiköllii, joilla ei ollut mitään yhtenäisyyttä, ei mitään kiinteää keskitettyä yl^teistoimintaa, ei mitään teollisuustmiosmin kuria, ja joukkovelvoitubia, eikä loppujen lopuksi mitään sellaista, mikä olisi takeena lakkotaistelun voitosta. Ja kuitenkin näissä eri paikkakunnilla tapahtuneissa laoissa oli mukana tekijöitä, joiden, perusteella kiinteä industrialistinen lakko olisi ollut ei ainoastaan luonnollinen, vaan myöskin mahdollinen, jos vaan olisi ollut järjestettyyn toinfintaan kouluuntunut järjestö ohjaamassa työläisten taistelu-halun ja oikeutetut vaatimukset yhteistoimintaa va$- taaviii) uomiin. Laldcoa ei järjestetty teollisuusunionismin pohjalla, vaan erillisinä iiajanaisina joukkoina, josta tuloksena sitten olikin, että toisilla paikkakunnilla palattiin jo työhön, kun toisilla alettiin haukotella lakkoon lähdöstä. Muuten kuvaava ilmiö I. W4 W. liiton mistään järjestyksestä tietämättömästä toiminnasta. ^• Samalla aikaa kun Amerikan ainoaksi teollisuus-nnionismiksi itseään kerskuva L W. W. kävi tätä sekavuudessaan vertaa löytämätönta l a k k o a lännellä, suorittivat Amerikan kovanfanlen kaivajat lakkotaistelun, jonka rinnalla h W.M. sekavapäiset lakkomes-larit saavat hävetä. Amerikan vanhoilliseen Työvä- Sitä enune voi sanoa I. W. liiton mukana olleista työläisistä lännen lakoissa. Nämä i . yr. vdäisten johtamat sekavat lakon puuskaukset ovat kylväneet epäluottamusta koko laldotusteluibin, koska tällekin lakolle piti tuleman nain-surullinen loppu. Voitokkaan yhteistoiminnan sijasta saa metsätyöläinen nyt tuntea omassa minässään, että hänen voimansa metsäparoo-nien silmissä on pahasti laskenut, sillä työnantajat voi-vkt nyt ilkamoiden L W. W. liiton lujan yhtenäisen rintaman sijasta viitata niihin pikkuryhmiin, jotka ilman järjestystä ja yhtenäisyyttä käyvät epätoivoista rimpuilua pääomain yhdistynyttä voimaa Vastaan. Kuten tiedetään ollaan L W. W. liiton edesvastuut-tomain johtajain kedcuudessa suunnitelmissa myöskin hiilenkaivajain järjestön murskaamiseksi ja mainarien «järjestämiseksi» I. W. W. Liittoon. Vanhoillisista piirteistään huolimatta on hiilenkaivajain järjestö kui tenkin jo kaikissa suhteissa paljon edellä L W. W. liitosta. Jos L W. W. olisi kyennyt näyttämään edes pienen vaatimattoman esimerkin teollisuusunionismin rakentamisesta puutavaratyöläisten keskuudessa, voisi ajatella seii oikeudesta toimintansa ulottamiseksi muillekin aloille. Mutta I. W. W. käytännöllinen työskentely on kaikissa suhteissa todistanut, että tämä järjestö kertakaikkiaan on mahdoton millään tavalla avustamaan uniÄnismin ja työväenliikkeen rakentamista. Ristiriitoja , Kansainvälinen liikenne on kapitalistisen tuotantotavan välttämätön liittolainen. Tämä on kehittynyt yksinkertaisesta tavaratuotannosta käsikädessä maaiU mankaupan kanssa, joka ei ole mahdollista, ellei yksityisten kansain 'kesken ole rauhallista kanssakäymistä. Sen kehityksen'ehtona on, että kauppias saa sen sampn suojeluksen niissä vieraissa maissa, joissa hän käy kauppaa kuin omassa maassaankin. Maailmankaupan kehitys kohottaa kauppiasten yhteiskuhnallista ke-hityskantaakin. Heidän ajatustapansa alkaa suuresti vaikuttaa koko yhteiskunnan ajatustapaan. Kauppiaat ovat aina olleet sangen liikkuvaa ^ainesta. Heidän. periaatteenaan oli jo muiAoin «ubi bene ibi patria», missä minulle hyvin käy, missä on voittoa saatavissa, siellä on isänmaani. v Mutta kapitalistinen tuotantotapa synnyttää mitä kummallisimpia ristiriitoja. Samoin kuin.se yht'aikaa kartuttaa yhdenvertaisuutta ja eriarvoisuutta, pyrkii se sysäämään köyhälistön syvimpään rappiotilaan ja mitä ankarimpaan yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen piiris-tukseen ja tekemään sen vallitsevaksi luokaksi, vaatii yksilön^täyttä vapauttamista ja sen orjuuttamista —^ samoin käy kansojen ' veijeystämispyrintöjen kanssa käsikädessä pyrintö, joka tarkottaa kansallisten vastakohtien suurentamista. Liikenne tarvitsee rauhaa, mutta kilpailu synnyttää »sotaa. Samoin kuin- jokaisessa maassa yksityiset kapitalistit ja yksityiset luokat ovat alituisesti sotakannalla keskenään, samoin ^vat myöskin yksityisten-hansojen kapitalistit ja kapitalistiluo-kat. Jokainen kansa koettaa laajentaa, tuotteittensa myyntialuetta ja tunkea toiset näiltä markkinoilta pois. Kuta kehittyneempi maailmankauppa, kuta tarpeellisempi maailmanrauha, sitä hurjempi kilpataistelu ja sitä suurempi vaara, että yksityiset kansat joutuvat sotaisiin väleihin. Kuta vilkkaampi kansainvälinen liike on, sitä äänekkäämmät ovat vaatimukset näiden sulkemisesta. Kuta suurempi rauhan tarve, sitä uhkaavampi sodan vaara. Nämä näköjään mielettömät ristiriidat vastaavat täydellisesti kapitalistisen tuotannon luonnetta. Se seikka, että tämä tuotantotapa kasvattaa taipumusta sotaan samassa määrässä kuin se tekee rauhan välttämättömäksi, on vain yksi niisiä monista vastakohdista^ jotka sen lopulta saattavat perikatoon. Köyhälistö ei ole osallinen tähän ristiriitaiseen menettelyyn, johon muut nykyisen yhteiskunnan luokat ovat antautuneet. Kaikissa näissä kapitalistien ristiriidoissa luokkatietoisen köyhälistön edut ja katsomukset lyövät yhä kiinteämmin yhteen. ViiKais f». 10 milj(H>naa sotsraaja-rikkoa maailmassa Kansainvälisessä t y ö toimistossa kokoontui joku aika sitten joukko asiantuntijoita käsittelemään kysymystä työtilaisuuden hankkimimi. sesta Botaraajarikoille, joita on laskettu olevan yhteensä yli 10 mil-jloonaa. ' Raajarikoista on 1,537,000 Saksassa, 1,500,000 Ranskassa, 1470r 000 Suur-Britanniassa ' j a 800,000 Italiassa. Ne ovat pääasiassa 25 Ruhrin valtauksen vaikutus maailman kauppaan Intiasta, Etelä-Amerikasta ja muista pankoista saapuu tietoja, jotka osoittavat Ruhrin tilanteen vaikutuksia ihaailmankauppaan. On ainoastaan harvoja maita, johon nämä vaikutubet eivat ole ulottuneet, ja kuten päaminisleri äskettäin eräässä puheessaan huomautti, näiden vaikutusten seuraukset tulevat yhä vaikeammiksi ja raskaammiksi mitä kauemmin nykyinen tilanne jatkuu. €hile esim- ei voi myydl nitraatteja Saksaan ja sen kansallinen kauppa on tästä vakavasti kärsinyt Monen muun maan tavaroita uhkaa sama kohtalo. Pääministeri Tciinnitli huomiota Intiaan, jossa on maailman runsaslukuisimpia väestöjä ja joka nyt on kadottanut tavalliset markkinansa Keski-Euro* passa sellaisille tuotteilleen kuten, riisille, te^iulle, silkille ja juutille.. Keski-Europa ei nyt voi saada Intian tuotteita ^ i k ä Intia voi ostaa haluamiansa tuotteita Lancashlresta, koska viimemainitun paikkakunnan kehruulaitokset ovat toimettomina ja ne tilaavat entistä vähemmän raakapuuvillaa tuotantomaista. Kulirin miehitys on siten saanut aikaan sen, että osa maailman-kauppakoneislosta on pysähtynyt ja että koko maa-ilmankauppa siitä kärsii. 45 vuotisia miehiä ja 80 proB.jaar jankoista - on palkkatyöläisiä. Osa raajarikoista on saatu jäljestetyksi julkisiin toimiia\ Belgiassa; Englannissa, JugoJSlaviassa, Yhdysvalloissa,- Ganadassaj Puolassa, Rumanias-sa ja Itävallassa'sekä osittain myös-^ (kin Ranskassa j a Italiassa. Täten turvattujen luku on kuitenkin vähäinen kakonaisuuteen verraten. Tämän vuoksi on Italiassa, Jugo-Sla-viassa. Puolassa, Rumaniassa, Saksassa ja Itävallassa ryhdytty toi. menpiteisiin. ' laihsäädäJinön avulla yksityisten" yrittäjäin pakottamiseksi ottamaani paivefukseensa määrätyn prosentin raajarikfcoja. ^ 'Edellämainitut asiantuntijat N olivat sitä mieltä, että tätä järjestelmää olisi laa(jemi6ttava ja'yleistettävä niin, että kaikki liikeyritykset tulisivat velvollisiksi ottamaan työhön viskin minimimäärän Raajarikkoja.- Raajarikkojen palkan suhteen oltiin yleensä sitä mieltä, että hei. dän palikkansa ei saisi olla pienempi kuin terveitenkään työläisten palkat, paitsi poikkeustapauksissa,* Kysymyksiä ja vastauksia — Sikäli kun nykyaikaisilla tieteen välineillä voidaan laskea, on aurinko noi|i 93,000,000 mailia^kau-kana maasta. • # • # — ' V u o n n a 1922 valmistettiin Qanadaösa; kaikkiaan 101,007 automobiilia. , * <i * — Metalleista johtaa hopea kaikkein parhaiten sähköä. / .— Maapallon lasketaan olevan ympärimitaten' noin 24,855 mailia. Maan läpimitta on 7,900 mailia. — «fTimanttihäiiksi» kutsutaan sitä kiin aviopari viettää aviolittton-sa 75:ttä vuosipäivää, siis oltuaan naimisissa 75 vuotta.' Hopeahäitä vietetään 25 vuoden naimisissa olon jälkeen ja kultahäitä 50 vuoden avioliitossa olon kunniaksi. £ikö maapallo sitten- • kaan pyon Korpenikus j a Balilei kääntyvät vannaan baudeissaan lukiessaan autuaiden kentiltä kasin Leydeniii yliopiston prof. M. de Sitterin kirjoitusta hiljattain ilmestyneessä luonnontieteellisen aikakauslehden cNaturen» numerossa. Kuten jokainen koulupoika meillä tietää esitti Kopernitus 400 vuotta sitten tunnetut teoriansa maailmankaft-keuden rakenteesta;, niiden mukaan maapallo pyörii lännestä itään kiinteän akselin ympäri, samalla kun se liikkuu auringon ympäri. Pythagorilaiset olivat esittäneet samoja oppeja jo -paljon aikaisemmin, mutta Aristoteleen kivas vastarinta sai Pythagoralaisen maailman käsityksen.' väistymään geometrisen maailmanjärjestyskäsityksen tieltä, l^alileo Balilei, joka noin 300 vuotta sitten ryhtyi kannattamaan Kopernikuksen järjestelmää, kutsuttiin inkvisitsiohin eteen vastaamaan herjauksestaan Raamattua vastaan. 'Oikeuden «dessä lausui häh kidutuksien avulla paioitettuna kieltämään Kopernikuksenkin, nuo sit'^ temmin liiin^ kuuluisiksi tulleet sa' nat.v «Se pyörii sittenkin !> tarkoittaen hiillä maan liikettä akselinsa ympäri. Prof. Sitter väittää kuitenkin nyt, 300 vuotta myöhemmin, että se ei sittenkään pyöri., Maapallo sanoo tämä oppinut tiedemies, on kuin hyytelöä, jonka pinta liikkuu,!,. sisemmän osan pysyessä paikoillaan, liikkumatta ja pyörimättä. Toisen sanoen, maan pinnan eri osat liikkuvat toisiinsa verrattuina, mutta maapallo ei ole kiinteä ja akselinsa' ympäri pyörivä kappale. Prof.- (Sitteriri teorian mukaan muuttuvat .etäisyydet maan pinnan eri paikkojen välillä Jiitaasti. Langattomat aikasignaalit, joita on vaihdettu eri tähtitieteellisten ase-hiien välillä,' ovat osoittaneet eroavaisuuksia, jotka eräissä tapauksissa ovat nousseet' useihin kymmenesosa sekunteibin. U&ah pinnalla on viime vuosina havaittu samanlaista pinnan virtausta. Tähtitieteilijäin mielestä koko aurinkokunnassa \on parhaillaan tekeillä jotakin hyvin salaperäistä, sillä aurinkokin kuuluu osoittavan tuollaisia astronomisia tartunnan oireita.:-' ^i,''':'^ Tulevaisuus - on nä^ttäväy niissä määrin prof. Sitterin teoria on otettava vakavalta kannalta. Vähäpätöisiltä näyttävät vseikat voivat joko aikaansaada suuria murhenäytelmiä. iNiinpä seismologit ja geologit ovat nykyjään sitä mieltä,' että maapallon napojen, «horjuminen» on salaperäisessä yhteydessä viime aikoina tapahtuneiden , maanjäristysten ja :^ulivubrenpurkauäten kanssa.,:;':-. • • "LASSI-JA JANNE-ANTTr Huvinäytelmä 3:ssa näyt Suomentanut P. Hyrske. '—e——- esitetään ITalöI LAUANTAmA, SYYSKUUN 29 P. "•• M i U Lehtien . . . . . . . J.Towooen Aarnio. H. Sillman •r Tyyne SiUmaiL • Otto Heino HENKILÖT: LaJti.Antti ^ Briitta-Stiina (hänen vaimonsa) Leenii (heidän tyttärensä) ....... Karoliii» (hänen vaimonsa) Kalle-Jubtoi'(heidän poikansa) Anna Monion Joona» (Lassi-'Antin renki) .... Kylän nuorisoa.' Loppuyö tietenkin tanssitaan. Oyilip^u^^ö^^ NäytiiÄ , Tei^etuloa kaupUpkilaisetTiettänaBn Ka^^ ilta. Haali on lämpönen.. : •:'NÖRTH.,^BRÄNCHIN...S. S. 0. • HANURIN SOITOLLA. JUMBO^^^^i^ KOULULLA 28 päivä sj^sk; kello 9 ilL Toimeenpanee Port Arthurin naisjaosto «aadakseen rahaa käsityoai-^ neidon ostoon.; — Kaikki mukaan. Sisäänpääsy 25 senttiä. P. A. NAISJAOSTO. Uusia kysymyksiä — Mikä Oli suurin saari maail. massa? — Kuinka kovalla vauhdilla uudenaikainen junan veturi voi kulkea? — Kuinka monta kuutiojalkaa kovaa työtä tekevä työläinen tarvitsee ilmaa tunnissa? —. Mitä tarkoitetaan amatöörillä, esimerkiksi aipatööriurheilijalla? '—- Kuinka suuri on koko maailman asukasluku? Ilmavoimien i i s ä ä •miskysymys Englannissa Kertomus vedenttaistt'- misesta nuolenpää-kirjotusten mukaan Vanhojen heprealaisten kertomus ved^npaisumisesta on , kirjotettu nuolenpääkirjotuksella" v a n h o i s - 3 a tauluissa, jotka ^löydettiin Nip-purissa ja ovat nyt L P . Morganin: kokoelmissa. ' Professori A. T. Clay, Assyrian ja Babylonian kielien tutkija Yalen yliopistossa, sanoo että nämä taulut pakottavat hylkäämään sen kertomuksen, joka on juutalaisilla ve-denpaisumisesta ja jonka juutalai set olivat saaneet babulonialaisilta. Näissä sanotaan että juutalaiset asuivat Amurussa — eräs seutu Babylonian j a Välimeren välillä — ja että) juutalaisten sivistys on yhtä vanha kuin.Babylonian ja Egyptin. Hän uskoo että henScilöt raamatussa ovat oikeita historiallisia miehiä eikä mitään' tekastuja vertauskuvia, kuten jotkut väittävät ^^iden, taulujen tutkiminen vakuutti'professori Claylle, että sen seudun lustoria menee' 5 tuhatta VttöttU' taaksepäin Kristuksen synty- Nfii^en taulujen mukaan oli ve. denpäisumuksen edellä suuri näl-k%, ja rutto ja sitte tuli tämä tulva. Ilmoituksessaan Englannin hallituksen päätöteestä ryhtyä toimenpiteisiin Englannin ' ilmapuolustus-voimien lisäämiseksi on pääministeri selittänyt, ettei tämä johdu muka misfääh sotaisesta pyrkimyksestä. Saman kannan on esittänyt i l - madepartementin a l i valtiosihteeri huomauttaessaan nimenomaan, että ainoana syynä ilmavoimien lisäämi. seen oli turvata vkotimaan puolustus eikä mikään muu. Päivän lehdet sisältävät lyhyitä kirjoituksia hallituksen ehdotuksesta. Öppoaitsionln vapaamieliseen siipeen kuuluvat lehdet, kuten Westminster Gazette, Daily Nevjs ja Manchester Guardian, valittavat lisäämisen välttämättömyyttä, mutta ovat yksimielisiä siitä, että se nykyistiBn olojen vallitessa on välttämätön. ^Daily New3 lausuu, ettei näytä voitavan välttää Englannin ilmalaiviaston laajaa lisäämistä. Westminster Gazette lausuu: Baldwin on tehnyt ainoastaan sen, mitä olemme jokaisen pääministerin odottaneet tekevän, kun hän ilmoitti ilmataisteluvoimi-en tulevan Usättäväisi suhteellises. ti niitä uMtaavan vaaran mukaisesti. Manchester Guardian ilmoittaa, ettei Englanti voi antautua ilman muuta ilmahyökkäyksen vaaralle alttiiksi, jota vastoin • toiset lehdet lausuvat toivomi&sen, että lisäyö perusteellisen harkinnan jälkeen o^ soittautulsi tarpeettomaksi ja että Englannin turvallisuus saadaan taatuksi toisella- ja teiiveemimällä ta- ALKAEN ::.: MAANANTAINA,: SYYSKUUN- 23 P. Naisten kävelypukuja. Tav. hinta $i20. •$22. nyt $11.95 Alennuksia naisten ja lasten kengille. Myös kaikille miesten tava-roille. .':•'•',.';;••',• z ' - ' i ? ^ ' ' . . ^ i - - ' - ' , ' ' . - ' Farmituotltita^^tetaan, maktukii markettihinnoilla. the Dominion Geiteral^^ Store Ar BROWN, omistaja.; v McAndreiv Block Station S t Sudbury, Ont. kään sivistysvaltip voisi niitä kari- • • Ilmaministeri . sir Samuel Hoare oli puheenjohtaJa,na eräässä juhlatilaisuudessa, johon halli£us oli kutsunut:' kansainvälisen . ilmaisukonfe-renssin osanottäöat.' 'Tällöin kosketteli Hoare puheessaan pääministerin ilmoitusta ilmavoimien lisäämisestä ja lausui, ettei Englanti muka ryhdy tähän toimenpiteeseen uhatakr seen sillä jotain toista^maataJ Teem. me sen alnoästaiäri, lausui ministeri, sen vuoksi, että mielestämme jokaisen maan. yplVölIisuutena on huolehtia kansallisesta puolustujkses-taan. Kysfeessä ön lisäys, joka muka ota laskuihin sodan mahdollisuutta eikä ennusta hyökkäyksen vaaraa. keusistuimet runsa,an elatuksensa Yhteiiskunnallisen ajattelun suuntaviivoja valla. Times lausuu, että täytyy toivoa, että yksimielisyys saavutet-taisim toisten valtain kanssa Klpa-varustautumigen välttämiseTcsL Tällainen yamstautumiskapaiiu flma-voimien suhteen oUsi ajattelematonta ja aiheuttaisi taloudellisesti siksi kohtalokifcaita seurauksia, ettei yksi- YksityisomistusöikeUden; ja i i'ajat' toman keinottelun kiroissa elävän yhteiskunnaile arvoja tuottavan ih-misluokan taistelu pn ja on aina ollut taistelua olemassaolonsa puolesta. Jo viime vuo'sisadan alussa suuret ajattelijat, kuten esim. ranskalainen Charles Fourier, hyökkäävät silloistakin keinotteluun j a yk-sityisomistusoikeuteen perustuvaa yhteiskuntajäijestystä vastaan. Fourier näki elävästi, kuinka tällaisön järjestelmän vallitessa eri yksilöt ja yhteiskuntaluokat tuntevat etunsa vastakkaisiiisi. Niinpä kirjoittaa hän: v :'' Jokainen ammatiriharjoitta 05^ so-taJcaniialla suurten joukkojen kanssa ja ojman. etunsa takia näideii; v i . hollinen. Lääkäri toivoo kansBaih-misilleen sairaloisuutta. Asianajaja odottelee, että riitaisuus perheissä lisääntyisi. Arkkitehti tarvitsee tu- Upalojarmieluummin sellaisia, jotka tuhkaläijäksi muuttaisivat suuren o-, saii kaupunkia. Lasimesteri toivoo kunnollisia raesateita särkemään'^ ihmisten ikkunoita. Räätäli ja;-puntari ovat mirfiggäätt^^jos käyttämät vaate- ja niahkatavarat ovat huonoa lajia jä kuluvat pian repaleiksi Tuomioistuinten mielestä on vallan mukavaa, että Ranskassa vuoättain tehdään tuhansittain f r i - koksia; niiden lukuisuudestahan oi-saavat Asia on niinv että nykyisissä sivistynjpissä ybteiskunpissa on jo. kainen' ammattilainen aivan ^tse-tietöisesti sodassa suurten joukko- -jen kanssa. iSe on välttämätön seuraus yhteisyyttä- vierovassa elämässä, jossa cm kaikki nurinkurin. Tai-, lainen naijirettava asiaintila häviää itsestääii yhteisluontoisessa järjestyksessä; missä jokainen yksilö löytää onnensa koko suuren joukon yhteisessä menestymisessä. , Fourier näki jo silloin, kuinka tällainen väärä yhteiskuntajärjestys taloudellisen kehityksen ja tuotannon, militarisoitumisen rinnalla kas. vattäa loiseläjien vallitsevan luokan^ kuinka maan suuromistus ja teollisuuden monopolisoituminen heittai yhä suuremmat joukot. taistelemaan. olemassaolonsa puolesta ja valmistautumaan sen uUden, työläisten, luokattoman yhteiskunnan jäseneksi, joka muodostuu luokkayhteis-kunnari kuKistumisen seurauksista^ Eläväaä todellisuutefia näkyy silmien edessä täniän lähes 100 vuotta sitten eläneen merkkim.iehen aja- ^tukset., Yksilönä on ihmisellä «nää numeron arvio. Omistavien ja työväenluokan välinen ristiriita on so. vittamaton. Järjestelmän rappeutuneisuus pakoittaa pönkittäjänsä heittämään vihansa työtätekevän luokan päälle. Pienemmästäkin vastoinkäymisestä ovat, he valmiit heit-iämpn työläiset joukkoina työttö-m y y t e e n j a asunnottomuuteen. Aseistettu irikkuri-armeija on valmiina lakkojen murtamisen varalta. Porvaristo näkee teollisuusköyhälis-tön kasvavan joukon, se näkee nou-sevan maa^öväestön. Se huutaa kostoa .työläisille, 5uhkaa julmuuksilla ja käyttäS yleensä kaikkia keinoja paästakseön : avoimeen taisteluun. Parlamentin pyhyys on tehty mitättömäksi. , cKansanValtaisilla» y l Ä ä vaaleilla valittujen työväen eduskuntaedustajain' ja kunnallisvaltuutettujen vangitsemiset ovat jokapäiväisiä.' Porvariston uudempi taktiikka ön: igittää-mahdollisimman suuret joukot yhtaikaa taisteluun saadakseen; "aikaan sekasorron, jonka turvissa olisi rbahdoUisuus käyttää kaikkia keinoja; Mutta työcäteke. i'äluokka, joka on yhteisrlntsmassa, Jn selviytyvä voittajana.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230925 |
Description
Title | 1923-09-25-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | |te»dan-iflomalalB8n työväestön äänenkannattsja. Hmeir ty? SBdbnryBsa. Ont. joka tiistai, torstai ]a lanaDtau VAPAUS »S in sU^. Oat, every Tuesday. Thursday and Advertifling rates 40c per col. inch. Minlroam cnarge BojSnSe Ssertfon 75c; Discotmt on standing advertiB» K The Vapaus is the best advertfsing medium among «gre Finnish People in Canada Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St.. Puhelin 1038. ^- Postlosote: Sndbnry, Ont Jos ette maloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Mijeeseenne, kiijottakaa uudelleen Hikkceboitajan per-ooonallisella nimel»ä. ^ ^ ^ J. V. TTATJMASTO. Liikkenboitaia. Canadaan yk«i vk. $4.00, puoli vk. 52.26, iiolmo kk. suomeen, yksi rk. |5.60. puoli vk. j o t ei'2uraa raha. ei tulla lähetUmäln. Bflftsl äsjamJcBten ioilla on takaukset nmotushinta kerran jnlaistuiste flrootuli8iBta-40c. oalstatunmalta. Suurista ilmotuksiata sekä ilraotuksista, foiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ^ ^/^'^'J^ loUiMlta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertw; avloeroilmotukset $24)0 kerta, 88.00 ikaksikertaa; syi-tymäilmotukset $1.00 kerta: ha- Ititaantieto- ja bsoteilraotukaet 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa. _ TilapSisilmotnksisU pitää raha seurata mu- :kflna. ' ' " • - Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 8. ~ eniiittoon kuuIöVärrfiiilen^l^aj . j ^ v a t " : , ^ ^ M" soivat lakossa Ikutn teollisqusuoionifitien tulee eeisoa ja lopettivat taas koko valtavana tuottajaluokkana taistelunsa yhteisten päätösten ja suunnitelmien perusteella. Tuloksena oli buomattavia voittoja mainareille, jonka lifiäbi hiilenkaivajain yhteistunne yhä lujittui, heidän päättäväisyytensä ja rohkeutensa seuraavia taisteluja varten yhä vaan terästyi ja tämän lakon jälr keen he luottavat omiin voimiinsa ja oman yhtenäisen järjestönsä taisteluihin enemmän kuin milloinkaan eii-nen^ Beglstered atthe Post Office Department, Ottavar,'aa eacond class mattcr. i • 1. W. W. liitto sekasotkun tiellä Syyskuun alkupäivinä alettiin I. W. W. liiton puu-tavaralyöläislen jäiljestön nimeä kantavien ryhmäin toimesta puiihata Yhdysvaltain kaikkia lännen valtioita käsittävää metsämiesten ja puutavaratyöläisten lakkoa valtiollisten vankien vapauttamiseksi.^ Syndikalistien äänenkannattajat selittivät tuosta lakosta tulevan yhden mullistavimman ja laajakantoisiraman työtaistelun; mitä Amerikassa on äskeisinä aikoina käyty, sillä nyt kerrankin asetetaan työläisten voimSt liikkeelle sellaisen järjestön toimesta, joka «on ainoa todellinen työväen järjestö Amerikassa» ja joka sitä paitsi edus» taa teollisuusunionismia ei ainoastaan teoriassa, vaap ennen kaikkea käytännössä. Lakon piti olla niin valtavan, että jö edeltäpäin saatettiin nähdä kuinka puuta-varaparöonit tulevat tuntemaan mitättömyytensä I. W. :Wi liiton mahtavan voiman edessä ja itse Yhdysvaltain hallitus ön pakotettu avaamaan vankilan portit kaikille valtiollisille vangeille. Lärinen metsätyöläisissä epäilemättä kytee luontainen, leppymätön tyytymättömyys ja. viha puutavara-parooneja kohtaan ja suurelta osalta he myöskin tuntevat kuinka sovittamaton vääryys on tapahtunut niille työläisille, jotka työtaistelujen tai pelkän valtiollisen mielipiteensä takia ovat tulleet vankilaan teljetyiksi. Lännen valtioiden metsämiehistä ja puutavara-työläisistä ön myöskin jo suuri osa ollut mukana monissa lakkotaisteluissa ja näin ollen kokemuksen perusteella tietävät, että onnistuneessa lakossa tarvitaan ennen kaikkea työläisten jakamatonta yhteisymmärrystä kullakin paikkakunnalla ja ennen kaikkea kiinteää yhteistoimintaa eri paikkakuntain ja alueiden välillä. Tämä on mahdollinen vain industrialistisen luokkaunionismin kautta. , ' Ne jotka Tuulivat L W. W; liiton monien vuosien toimintansa kautta saaneen edes niin paljon yhtenäi-syyttä aikaan lännen puutavaratyöläisten keskuudessa, että he,nyt tällaisessa tärkeässä lakkotaislelussa esiintyisivät yhtenä eheänä joukkona, saavat nyt niellä pettymyksen karvaita paloja. Tämä iakko .oli sekasotkuisin ja johtonsa' puolesta surkein lakko mitä Amer ; rikan työväenliikkeessä tunnetaan. Samalla aikaa kun (toisilla paikkakunnilla ryhdytään lakkoon, niin toisilla jo mennään työhön, työmaalakkoon, kuten lakon häviämisen valheellinen nimitys kuuluu. Kun samassa sähkösanomassa kerrottiin W/shingtonin" itäosissa metsämiesten liittyneen lakkoon, niin samälfa aikaa lak-kotaistelun: keskuspaikassa Centraliassa «bränchi on i päättänyt siirtää lakon työmaalle». «GraysHarborissa lakko käy voimakkaammaksi, samoin Tacomassa», Imutta lakko «Seattlen ja Kelson piirissä on päätetty siirtää .työmaalle.» ^ . ' L W. W. liiton |ohtania lakko, ei siis missään suhteessa vastannut teollisuusunionismin pohjalla taisteltavan lakon vaatimuksia. Tämä i.w.w:läisten lehdissä hälyytyksen alaisena ollut «suurlakko» ei ollut sen kummempi kuin satoja itsenäisiä korpilakkoja eri kämpiköllii, joilla ei ollut mitään yhtenäisyyttä, ei mitään kiinteää keskitettyä yl^teistoimintaa, ei mitään teollisuustmiosmin kuria, ja joukkovelvoitubia, eikä loppujen lopuksi mitään sellaista, mikä olisi takeena lakkotaistelun voitosta. Ja kuitenkin näissä eri paikkakunnilla tapahtuneissa laoissa oli mukana tekijöitä, joiden, perusteella kiinteä industrialistinen lakko olisi ollut ei ainoastaan luonnollinen, vaan myöskin mahdollinen, jos vaan olisi ollut järjestettyyn toinfintaan kouluuntunut järjestö ohjaamassa työläisten taistelu-halun ja oikeutetut vaatimukset yhteistoimintaa va$- taaviii) uomiin. Laldcoa ei järjestetty teollisuusunionismin pohjalla, vaan erillisinä iiajanaisina joukkoina, josta tuloksena sitten olikin, että toisilla paikkakunnilla palattiin jo työhön, kun toisilla alettiin haukotella lakkoon lähdöstä. Muuten kuvaava ilmiö I. W4 W. liiton mistään järjestyksestä tietämättömästä toiminnasta. ^• Samalla aikaa kun Amerikan ainoaksi teollisuus-nnionismiksi itseään kerskuva L W. W. kävi tätä sekavuudessaan vertaa löytämätönta l a k k o a lännellä, suorittivat Amerikan kovanfanlen kaivajat lakkotaistelun, jonka rinnalla h W.M. sekavapäiset lakkomes-larit saavat hävetä. Amerikan vanhoilliseen Työvä- Sitä enune voi sanoa I. W. liiton mukana olleista työläisistä lännen lakoissa. Nämä i . yr. vdäisten johtamat sekavat lakon puuskaukset ovat kylväneet epäluottamusta koko laldotusteluibin, koska tällekin lakolle piti tuleman nain-surullinen loppu. Voitokkaan yhteistoiminnan sijasta saa metsätyöläinen nyt tuntea omassa minässään, että hänen voimansa metsäparoo-nien silmissä on pahasti laskenut, sillä työnantajat voi-vkt nyt ilkamoiden L W. W. liiton lujan yhtenäisen rintaman sijasta viitata niihin pikkuryhmiin, jotka ilman järjestystä ja yhtenäisyyttä käyvät epätoivoista rimpuilua pääomain yhdistynyttä voimaa Vastaan. Kuten tiedetään ollaan L W. W. liiton edesvastuut-tomain johtajain kedcuudessa suunnitelmissa myöskin hiilenkaivajain järjestön murskaamiseksi ja mainarien «järjestämiseksi» I. W. W. Liittoon. Vanhoillisista piirteistään huolimatta on hiilenkaivajain järjestö kui tenkin jo kaikissa suhteissa paljon edellä L W. W. liitosta. Jos L W. W. olisi kyennyt näyttämään edes pienen vaatimattoman esimerkin teollisuusunionismin rakentamisesta puutavaratyöläisten keskuudessa, voisi ajatella seii oikeudesta toimintansa ulottamiseksi muillekin aloille. Mutta I. W. W. käytännöllinen työskentely on kaikissa suhteissa todistanut, että tämä järjestö kertakaikkiaan on mahdoton millään tavalla avustamaan uniÄnismin ja työväenliikkeen rakentamista. Ristiriitoja , Kansainvälinen liikenne on kapitalistisen tuotantotavan välttämätön liittolainen. Tämä on kehittynyt yksinkertaisesta tavaratuotannosta käsikädessä maaiU mankaupan kanssa, joka ei ole mahdollista, ellei yksityisten kansain 'kesken ole rauhallista kanssakäymistä. Sen kehityksen'ehtona on, että kauppias saa sen sampn suojeluksen niissä vieraissa maissa, joissa hän käy kauppaa kuin omassa maassaankin. Maailmankaupan kehitys kohottaa kauppiasten yhteiskuhnallista ke-hityskantaakin. Heidän ajatustapansa alkaa suuresti vaikuttaa koko yhteiskunnan ajatustapaan. Kauppiaat ovat aina olleet sangen liikkuvaa ^ainesta. Heidän. periaatteenaan oli jo muiAoin «ubi bene ibi patria», missä minulle hyvin käy, missä on voittoa saatavissa, siellä on isänmaani. v Mutta kapitalistinen tuotantotapa synnyttää mitä kummallisimpia ristiriitoja. Samoin kuin.se yht'aikaa kartuttaa yhdenvertaisuutta ja eriarvoisuutta, pyrkii se sysäämään köyhälistön syvimpään rappiotilaan ja mitä ankarimpaan yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen piiris-tukseen ja tekemään sen vallitsevaksi luokaksi, vaatii yksilön^täyttä vapauttamista ja sen orjuuttamista —^ samoin käy kansojen ' veijeystämispyrintöjen kanssa käsikädessä pyrintö, joka tarkottaa kansallisten vastakohtien suurentamista. Liikenne tarvitsee rauhaa, mutta kilpailu synnyttää »sotaa. Samoin kuin- jokaisessa maassa yksityiset kapitalistit ja yksityiset luokat ovat alituisesti sotakannalla keskenään, samoin ^vat myöskin yksityisten-hansojen kapitalistit ja kapitalistiluo-kat. Jokainen kansa koettaa laajentaa, tuotteittensa myyntialuetta ja tunkea toiset näiltä markkinoilta pois. Kuta kehittyneempi maailmankauppa, kuta tarpeellisempi maailmanrauha, sitä hurjempi kilpataistelu ja sitä suurempi vaara, että yksityiset kansat joutuvat sotaisiin väleihin. Kuta vilkkaampi kansainvälinen liike on, sitä äänekkäämmät ovat vaatimukset näiden sulkemisesta. Kuta suurempi rauhan tarve, sitä uhkaavampi sodan vaara. Nämä näköjään mielettömät ristiriidat vastaavat täydellisesti kapitalistisen tuotannon luonnetta. Se seikka, että tämä tuotantotapa kasvattaa taipumusta sotaan samassa määrässä kuin se tekee rauhan välttämättömäksi, on vain yksi niisiä monista vastakohdista^ jotka sen lopulta saattavat perikatoon. Köyhälistö ei ole osallinen tähän ristiriitaiseen menettelyyn, johon muut nykyisen yhteiskunnan luokat ovat antautuneet. Kaikissa näissä kapitalistien ristiriidoissa luokkatietoisen köyhälistön edut ja katsomukset lyövät yhä kiinteämmin yhteen. ViiKais f». 10 milj(H>naa sotsraaja-rikkoa maailmassa Kansainvälisessä t y ö toimistossa kokoontui joku aika sitten joukko asiantuntijoita käsittelemään kysymystä työtilaisuuden hankkimimi. sesta Botaraajarikoille, joita on laskettu olevan yhteensä yli 10 mil-jloonaa. ' Raajarikoista on 1,537,000 Saksassa, 1,500,000 Ranskassa, 1470r 000 Suur-Britanniassa ' j a 800,000 Italiassa. Ne ovat pääasiassa 25 Ruhrin valtauksen vaikutus maailman kauppaan Intiasta, Etelä-Amerikasta ja muista pankoista saapuu tietoja, jotka osoittavat Ruhrin tilanteen vaikutuksia ihaailmankauppaan. On ainoastaan harvoja maita, johon nämä vaikutubet eivat ole ulottuneet, ja kuten päaminisleri äskettäin eräässä puheessaan huomautti, näiden vaikutusten seuraukset tulevat yhä vaikeammiksi ja raskaammiksi mitä kauemmin nykyinen tilanne jatkuu. €hile esim- ei voi myydl nitraatteja Saksaan ja sen kansallinen kauppa on tästä vakavasti kärsinyt Monen muun maan tavaroita uhkaa sama kohtalo. Pääministeri Tciinnitli huomiota Intiaan, jossa on maailman runsaslukuisimpia väestöjä ja joka nyt on kadottanut tavalliset markkinansa Keski-Euro* passa sellaisille tuotteilleen kuten, riisille, te^iulle, silkille ja juutille.. Keski-Europa ei nyt voi saada Intian tuotteita ^ i k ä Intia voi ostaa haluamiansa tuotteita Lancashlresta, koska viimemainitun paikkakunnan kehruulaitokset ovat toimettomina ja ne tilaavat entistä vähemmän raakapuuvillaa tuotantomaista. Kulirin miehitys on siten saanut aikaan sen, että osa maailman-kauppakoneislosta on pysähtynyt ja että koko maa-ilmankauppa siitä kärsii. 45 vuotisia miehiä ja 80 proB.jaar jankoista - on palkkatyöläisiä. Osa raajarikoista on saatu jäljestetyksi julkisiin toimiia\ Belgiassa; Englannissa, JugoJSlaviassa, Yhdysvalloissa,- Ganadassaj Puolassa, Rumanias-sa ja Itävallassa'sekä osittain myös-^ (kin Ranskassa j a Italiassa. Täten turvattujen luku on kuitenkin vähäinen kakonaisuuteen verraten. Tämän vuoksi on Italiassa, Jugo-Sla-viassa. Puolassa, Rumaniassa, Saksassa ja Itävallassa ryhdytty toi. menpiteisiin. ' laihsäädäJinön avulla yksityisten" yrittäjäin pakottamiseksi ottamaani paivefukseensa määrätyn prosentin raajarikfcoja. ^ 'Edellämainitut asiantuntijat N olivat sitä mieltä, että tätä järjestelmää olisi laa(jemi6ttava ja'yleistettävä niin, että kaikki liikeyritykset tulisivat velvollisiksi ottamaan työhön viskin minimimäärän Raajarikkoja.- Raajarikkojen palkan suhteen oltiin yleensä sitä mieltä, että hei. dän palikkansa ei saisi olla pienempi kuin terveitenkään työläisten palkat, paitsi poikkeustapauksissa,* Kysymyksiä ja vastauksia — Sikäli kun nykyaikaisilla tieteen välineillä voidaan laskea, on aurinko noi|i 93,000,000 mailia^kau-kana maasta. • # • # — ' V u o n n a 1922 valmistettiin Qanadaösa; kaikkiaan 101,007 automobiilia. , * tarkoittaen hiillä maan liikettä akselinsa ympäri. Prof. Sitter väittää kuitenkin nyt, 300 vuotta myöhemmin, että se ei sittenkään pyöri., Maapallo sanoo tämä oppinut tiedemies, on kuin hyytelöä, jonka pinta liikkuu,!,. sisemmän osan pysyessä paikoillaan, liikkumatta ja pyörimättä. Toisen sanoen, maan pinnan eri osat liikkuvat toisiinsa verrattuina, mutta maapallo ei ole kiinteä ja akselinsa' ympäri pyörivä kappale. Prof.- (Sitteriri teorian mukaan muuttuvat .etäisyydet maan pinnan eri paikkojen välillä Jiitaasti. Langattomat aikasignaalit, joita on vaihdettu eri tähtitieteellisten ase-hiien välillä,' ovat osoittaneet eroavaisuuksia, jotka eräissä tapauksissa ovat nousseet' useihin kymmenesosa sekunteibin. U&ah pinnalla on viime vuosina havaittu samanlaista pinnan virtausta. Tähtitieteilijäin mielestä koko aurinkokunnassa \on parhaillaan tekeillä jotakin hyvin salaperäistä, sillä aurinkokin kuuluu osoittavan tuollaisia astronomisia tartunnan oireita.:-' ^i,''':'^ Tulevaisuus - on nä^ttäväy niissä määrin prof. Sitterin teoria on otettava vakavalta kannalta. Vähäpätöisiltä näyttävät vseikat voivat joko aikaansaada suuria murhenäytelmiä. iNiinpä seismologit ja geologit ovat nykyjään sitä mieltä,' että maapallon napojen, «horjuminen» on salaperäisessä yhteydessä viime aikoina tapahtuneiden , maanjäristysten ja :^ulivubrenpurkauäten kanssa.,:;':-. • • "LASSI-JA JANNE-ANTTr Huvinäytelmä 3:ssa näyt Suomentanut P. Hyrske. '—e——- esitetään ITalöI LAUANTAmA, SYYSKUUN 29 P. "•• M i U Lehtien . . . . . . . J.Towooen Aarnio. H. Sillman •r Tyyne SiUmaiL • Otto Heino HENKILÖT: LaJti.Antti ^ Briitta-Stiina (hänen vaimonsa) Leenii (heidän tyttärensä) ....... Karoliii» (hänen vaimonsa) Kalle-Jubtoi'(heidän poikansa) Anna Monion Joona» (Lassi-'Antin renki) .... Kylän nuorisoa.' Loppuyö tietenkin tanssitaan. Oyilip^u^^ö^^ NäytiiÄ , Tei^etuloa kaupUpkilaisetTiettänaBn Ka^^ ilta. Haali on lämpönen.. : •:'NÖRTH.,^BRÄNCHIN...S. S. 0. • HANURIN SOITOLLA. JUMBO^^^^i^ KOULULLA 28 päivä sj^sk; kello 9 ilL Toimeenpanee Port Arthurin naisjaosto «aadakseen rahaa käsityoai-^ neidon ostoon.; — Kaikki mukaan. Sisäänpääsy 25 senttiä. P. A. NAISJAOSTO. Uusia kysymyksiä — Mikä Oli suurin saari maail. massa? — Kuinka kovalla vauhdilla uudenaikainen junan veturi voi kulkea? — Kuinka monta kuutiojalkaa kovaa työtä tekevä työläinen tarvitsee ilmaa tunnissa? —. Mitä tarkoitetaan amatöörillä, esimerkiksi aipatööriurheilijalla? '—- Kuinka suuri on koko maailman asukasluku? Ilmavoimien i i s ä ä •miskysymys Englannissa Kertomus vedenttaistt'- misesta nuolenpää-kirjotusten mukaan Vanhojen heprealaisten kertomus ved^npaisumisesta on , kirjotettu nuolenpääkirjotuksella" v a n h o i s - 3 a tauluissa, jotka ^löydettiin Nip-purissa ja ovat nyt L P . Morganin: kokoelmissa. ' Professori A. T. Clay, Assyrian ja Babylonian kielien tutkija Yalen yliopistossa, sanoo että nämä taulut pakottavat hylkäämään sen kertomuksen, joka on juutalaisilla ve-denpaisumisesta ja jonka juutalai set olivat saaneet babulonialaisilta. Näissä sanotaan että juutalaiset asuivat Amurussa — eräs seutu Babylonian j a Välimeren välillä — ja että) juutalaisten sivistys on yhtä vanha kuin.Babylonian ja Egyptin. Hän uskoo että henScilöt raamatussa ovat oikeita historiallisia miehiä eikä mitään' tekastuja vertauskuvia, kuten jotkut väittävät ^^iden, taulujen tutkiminen vakuutti'professori Claylle, että sen seudun lustoria menee' 5 tuhatta VttöttU' taaksepäin Kristuksen synty- Nfii^en taulujen mukaan oli ve. denpäisumuksen edellä suuri näl-k%, ja rutto ja sitte tuli tämä tulva. Ilmoituksessaan Englannin hallituksen päätöteestä ryhtyä toimenpiteisiin Englannin ' ilmapuolustus-voimien lisäämiseksi on pääministeri selittänyt, ettei tämä johdu muka misfääh sotaisesta pyrkimyksestä. Saman kannan on esittänyt i l - madepartementin a l i valtiosihteeri huomauttaessaan nimenomaan, että ainoana syynä ilmavoimien lisäämi. seen oli turvata vkotimaan puolustus eikä mikään muu. Päivän lehdet sisältävät lyhyitä kirjoituksia hallituksen ehdotuksesta. Öppoaitsionln vapaamieliseen siipeen kuuluvat lehdet, kuten Westminster Gazette, Daily Nevjs ja Manchester Guardian, valittavat lisäämisen välttämättömyyttä, mutta ovat yksimielisiä siitä, että se nykyistiBn olojen vallitessa on välttämätön. ^Daily New3 lausuu, ettei näytä voitavan välttää Englannin ilmalaiviaston laajaa lisäämistä. Westminster Gazette lausuu: Baldwin on tehnyt ainoastaan sen, mitä olemme jokaisen pääministerin odottaneet tekevän, kun hän ilmoitti ilmataisteluvoimi-en tulevan Usättäväisi suhteellises. ti niitä uMtaavan vaaran mukaisesti. Manchester Guardian ilmoittaa, ettei Englanti voi antautua ilman muuta ilmahyökkäyksen vaaralle alttiiksi, jota vastoin • toiset lehdet lausuvat toivomi&sen, että lisäyö perusteellisen harkinnan jälkeen o^ soittautulsi tarpeettomaksi ja että Englannin turvallisuus saadaan taatuksi toisella- ja teiiveemimällä ta- ALKAEN ::.: MAANANTAINA,: SYYSKUUN- 23 P. Naisten kävelypukuja. Tav. hinta $i20. •$22. nyt $11.95 Alennuksia naisten ja lasten kengille. Myös kaikille miesten tava-roille. .':•'•',.';;••',• z ' - ' i ? ^ ' ' . . ^ i - - ' - ' , ' ' . - ' Farmituotltita^^tetaan, maktukii markettihinnoilla. the Dominion Geiteral^^ Store Ar BROWN, omistaja.; v McAndreiv Block Station S t Sudbury, Ont. kään sivistysvaltip voisi niitä kari- • • Ilmaministeri . sir Samuel Hoare oli puheenjohtaJa,na eräässä juhlatilaisuudessa, johon halli£us oli kutsunut:' kansainvälisen . ilmaisukonfe-renssin osanottäöat.' 'Tällöin kosketteli Hoare puheessaan pääministerin ilmoitusta ilmavoimien lisäämisestä ja lausui, ettei Englanti muka ryhdy tähän toimenpiteeseen uhatakr seen sillä jotain toista^maataJ Teem. me sen alnoästaiäri, lausui ministeri, sen vuoksi, että mielestämme jokaisen maan. yplVölIisuutena on huolehtia kansallisesta puolustujkses-taan. Kysfeessä ön lisäys, joka muka ota laskuihin sodan mahdollisuutta eikä ennusta hyökkäyksen vaaraa. keusistuimet runsa,an elatuksensa Yhteiiskunnallisen ajattelun suuntaviivoja valla. Times lausuu, että täytyy toivoa, että yksimielisyys saavutet-taisim toisten valtain kanssa Klpa-varustautumigen välttämiseTcsL Tällainen yamstautumiskapaiiu flma-voimien suhteen oUsi ajattelematonta ja aiheuttaisi taloudellisesti siksi kohtalokifcaita seurauksia, ettei yksi- YksityisomistusöikeUden; ja i i'ajat' toman keinottelun kiroissa elävän yhteiskunnaile arvoja tuottavan ih-misluokan taistelu pn ja on aina ollut taistelua olemassaolonsa puolesta. Jo viime vuo'sisadan alussa suuret ajattelijat, kuten esim. ranskalainen Charles Fourier, hyökkäävät silloistakin keinotteluun j a yk-sityisomistusoikeuteen perustuvaa yhteiskuntajäijestystä vastaan. Fourier näki elävästi, kuinka tällaisön järjestelmän vallitessa eri yksilöt ja yhteiskuntaluokat tuntevat etunsa vastakkaisiiisi. Niinpä kirjoittaa hän: v :'' Jokainen ammatiriharjoitta 05^ so-taJcaniialla suurten joukkojen kanssa ja ojman. etunsa takia näideii; v i . hollinen. Lääkäri toivoo kansBaih-misilleen sairaloisuutta. Asianajaja odottelee, että riitaisuus perheissä lisääntyisi. Arkkitehti tarvitsee tu- Upalojarmieluummin sellaisia, jotka tuhkaläijäksi muuttaisivat suuren o-, saii kaupunkia. Lasimesteri toivoo kunnollisia raesateita särkemään'^ ihmisten ikkunoita. Räätäli ja;-puntari ovat mirfiggäätt^^jos käyttämät vaate- ja niahkatavarat ovat huonoa lajia jä kuluvat pian repaleiksi Tuomioistuinten mielestä on vallan mukavaa, että Ranskassa vuoättain tehdään tuhansittain f r i - koksia; niiden lukuisuudestahan oi-saavat Asia on niinv että nykyisissä sivistynjpissä ybteiskunpissa on jo. kainen' ammattilainen aivan ^tse-tietöisesti sodassa suurten joukko- -jen kanssa. iSe on välttämätön seuraus yhteisyyttä- vierovassa elämässä, jossa cm kaikki nurinkurin. Tai-, lainen naijirettava asiaintila häviää itsestääii yhteisluontoisessa järjestyksessä; missä jokainen yksilö löytää onnensa koko suuren joukon yhteisessä menestymisessä. , Fourier näki jo silloin, kuinka tällainen väärä yhteiskuntajärjestys taloudellisen kehityksen ja tuotannon, militarisoitumisen rinnalla kas. vattäa loiseläjien vallitsevan luokan^ kuinka maan suuromistus ja teollisuuden monopolisoituminen heittai yhä suuremmat joukot. taistelemaan. olemassaolonsa puolesta ja valmistautumaan sen uUden, työläisten, luokattoman yhteiskunnan jäseneksi, joka muodostuu luokkayhteis-kunnari kuKistumisen seurauksista^ Eläväaä todellisuutefia näkyy silmien edessä täniän lähes 100 vuotta sitten eläneen merkkim.iehen aja- ^tukset., Yksilönä on ihmisellä «nää numeron arvio. Omistavien ja työväenluokan välinen ristiriita on so. vittamaton. Järjestelmän rappeutuneisuus pakoittaa pönkittäjänsä heittämään vihansa työtätekevän luokan päälle. Pienemmästäkin vastoinkäymisestä ovat, he valmiit heit-iämpn työläiset joukkoina työttö-m y y t e e n j a asunnottomuuteen. Aseistettu irikkuri-armeija on valmiina lakkojen murtamisen varalta. Porvaristo näkee teollisuusköyhälis-tön kasvavan joukon, se näkee nou-sevan maa^öväestön. Se huutaa kostoa .työläisille, 5uhkaa julmuuksilla ja käyttäS yleensä kaikkia keinoja paästakseön : avoimeen taisteluun. Parlamentin pyhyys on tehty mitättömäksi. , cKansanValtaisilla» y l Ä ä vaaleilla valittujen työväen eduskuntaedustajain' ja kunnallisvaltuutettujen vangitsemiset ovat jokapäiväisiä.' Porvariston uudempi taktiikka ön: igittää-mahdollisimman suuret joukot yhtaikaa taisteluun saadakseen; "aikaan sekasorron, jonka turvissa olisi rbahdoUisuus käyttää kaikkia keinoja; Mutta työcäteke. i'äluokka, joka on yhteisrlntsmassa, Jn selviytyvä voittajana. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-09-25-02