Vapaus, September 25, 1923

              |te»dan-iflomalalB8n työväestön äänenkannattsja. Hmeir
ty? SBdbnryBsa. Ont. joka tiistai, torstai ]a lanaDtau
VAPAUS
»S in sU^. Oat, every Tuesday. Thursday and
Advertifling rates 40c per col. inch. Minlroam cnarge
BojSnSe Ssertfon 75c; Discotmt on standing advertiB»
K The Vapaus is the best advertfsing medium among
«gre Finnish People in Canada
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St.. Puhelin 1038. ^- Postlosote: Sndbnry, Ont
Jos ette maloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mijeeseenne, kiijottakaa uudelleen Hikkceboitajan per-ooonallisella
nimelȊ. ^ ^ ^
J. V. TTATJMASTO. Liikkenboitaia.
Canadaan yk«i vk. $4.00, puoli vk. 52.26, iiolmo kk.
suomeen, yksi rk. |5.60. puoli vk.
j o t ei'2uraa raha. ei tulla lähetUmäln.
Bflftsl äsjamJcBten ioilla on takaukset
nmotushinta kerran jnlaistuiste flrootuli8iBta-40c.
oalstatunmalta. Suurista ilmotuksiata sekä ilraotuksista,
foiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja ^ ^/^'^'J^
loUiMlta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertw; avloeroilmotukset $24)0 kerta,
88.00 ikaksikertaa; syi-tymäilmotukset $1.00 kerta: ha-
Ititaantieto- ja bsoteilraotukaet 60c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
_ TilapSisilmotnksisU pitää raha seurata mu-
:kflna. ' ' " • -
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ~
eniiittoon kuuIöVärrfiiilen^l^aj . j ^ v a t " : , ^ ^ M"
soivat lakossa Ikutn teollisqusuoionifitien tulee eeisoa
ja lopettivat taas koko valtavana tuottajaluokkana tais­telunsa
yhteisten päätösten ja suunnitelmien perus­teella.
Tuloksena oli buomattavia voittoja mainareille,
jonka lifiäbi hiilenkaivajain yhteistunne yhä lujittui,
heidän päättäväisyytensä ja rohkeutensa seuraavia
taisteluja varten yhä vaan terästyi ja tämän lakon jälr
keen he luottavat omiin voimiinsa ja oman yhtenäisen
järjestönsä taisteluihin enemmän kuin milloinkaan eii-nen^
Beglstered atthe Post Office Department, Ottavar,'aa
eacond class mattcr. i •
1. W. W. liitto sekasotkun tiellä
Syyskuun alkupäivinä alettiin I. W. W. liiton puu-tavaralyöläislen
jäiljestön nimeä kantavien ryhmäin toi­mesta
puiihata Yhdysvaltain kaikkia lännen valtioita
käsittävää metsämiesten ja puutavaratyöläisten lakkoa
valtiollisten vankien vapauttamiseksi.^ Syndikalistien
äänenkannattajat selittivät tuosta lakosta tulevan yhden
mullistavimman ja laajakantoisiraman työtaistelun; mi­tä
Amerikassa on äskeisinä aikoina käyty, sillä nyt
kerrankin asetetaan työläisten voimSt liikkeelle sellai­sen
järjestön toimesta, joka «on ainoa todellinen työ­väen
järjestö Amerikassa» ja joka sitä paitsi edus»
taa teollisuusunionismia ei ainoastaan teoriassa, vaap
ennen kaikkea käytännössä. Lakon piti olla niin valta­van,
että jö edeltäpäin saatettiin nähdä kuinka puuta-varaparöonit
tulevat tuntemaan mitättömyytensä I. W.
:Wi liiton mahtavan voiman edessä ja itse Yhdysvaltain
hallitus ön pakotettu avaamaan vankilan portit kaikil­le
valtiollisille vangeille.
Lärinen metsätyöläisissä epäilemättä kytee luon­tainen,
leppymätön tyytymättömyys ja. viha puutavara-parooneja
kohtaan ja suurelta osalta he myöskin tun­tevat
kuinka sovittamaton vääryys on tapahtunut niil­le
työläisille, jotka työtaistelujen tai pelkän valtiolli­sen
mielipiteensä takia ovat tulleet vankilaan telje­tyiksi.
Lännen valtioiden metsämiehistä ja puutavara-työläisistä
ön myöskin jo suuri osa ollut mukana
monissa lakkotaisteluissa ja näin ollen kokemuksen
perusteella tietävät, että onnistuneessa lakossa tarvi­taan
ennen kaikkea työläisten jakamatonta yhteisym­märrystä
kullakin paikkakunnalla ja ennen kaikkea
kiinteää yhteistoimintaa eri paikkakuntain ja alueiden
välillä. Tämä on mahdollinen vain industrialistisen
luokkaunionismin kautta. , '
Ne jotka Tuulivat L W. W; liiton monien vuosien
toimintansa kautta saaneen edes niin paljon yhtenäi-syyttä
aikaan lännen puutavaratyöläisten keskuudessa,
että he,nyt tällaisessa tärkeässä lakkotaislelussa esiin­tyisivät
yhtenä eheänä joukkona, saavat nyt niellä
pettymyksen karvaita paloja. Tämä iakko .oli seka­sotkuisin
ja johtonsa' puolesta surkein lakko mitä Amer
; rikan työväenliikkeessä tunnetaan. Samalla aikaa kun
(toisilla paikkakunnilla ryhdytään lakkoon, niin toisilla
jo mennään työhön, työmaalakkoon, kuten lakon hä­viämisen
valheellinen nimitys kuuluu. Kun samassa
sähkösanomassa kerrottiin W/shingtonin" itäosissa met­sämiesten
liittyneen lakkoon, niin samälfa aikaa lak-kotaistelun:
keskuspaikassa Centraliassa «bränchi on
i päättänyt siirtää lakon työmaalle». «GraysHarborissa
lakko käy voimakkaammaksi, samoin Tacomassa»,
Imutta lakko «Seattlen ja Kelson piirissä on päätetty
siirtää .työmaalle.» ^ . '
L W. W. liiton |ohtania lakko, ei siis missään
suhteessa vastannut teollisuusunionismin pohjalla tais­teltavan
lakon vaatimuksia. Tämä i.w.w:läisten leh­dissä
hälyytyksen alaisena ollut «suurlakko» ei ollut
sen kummempi kuin satoja itsenäisiä korpilakkoja eri
kämpiköllii, joilla ei ollut mitään yhtenäisyyttä, ei mi­tään
kiinteää keskitettyä yl^teistoimintaa, ei mitään
teollisuustmiosmin kuria, ja joukkovelvoitubia, eikä
loppujen lopuksi mitään sellaista, mikä olisi takeena
lakkotaistelun voitosta. Ja kuitenkin näissä eri paik­kakunnilla
tapahtuneissa laoissa oli mukana tekijöitä,
joiden, perusteella kiinteä industrialistinen lakko olisi
ollut ei ainoastaan luonnollinen, vaan myöskin mah­dollinen,
jos vaan olisi ollut järjestettyyn toinfintaan
kouluuntunut järjestö ohjaamassa työläisten taistelu-halun
ja oikeutetut vaatimukset yhteistoimintaa va$-
taaviii) uomiin. Laldcoa ei järjestetty teollisuusunio­nismin
pohjalla, vaan erillisinä iiajanaisina joukkoina,
josta tuloksena sitten olikin, että toisilla paikkakun­nilla
palattiin jo työhön, kun toisilla alettiin hauko­tella
lakkoon lähdöstä. Muuten kuvaava ilmiö I. W4
W. liiton mistään järjestyksestä tietämättömästä toi­minnasta.
^• Samalla aikaa kun Amerikan ainoaksi teollisuus-nnionismiksi
itseään kerskuva L W. W. kävi tätä seka­vuudessaan
vertaa löytämätönta l a k k o a lännellä,
suorittivat Amerikan kovanfanlen kaivajat lakkotaiste­lun,
jonka rinnalla h W.M. sekavapäiset lakkomes-larit
saavat hävetä. Amerikan vanhoilliseen Työvä-
Sitä enune voi sanoa I. W. liiton mukana ol­leista
työläisistä lännen lakoissa. Nämä i . yr. vdäisten
johtamat sekavat lakon puuskaukset ovat kylväneet epä­luottamusta
koko laldotusteluibin, koska tällekin la­kolle
piti tuleman nain-surullinen loppu. Voitokkaan
yhteistoiminnan sijasta saa metsätyöläinen nyt tuntea
omassa minässään, että hänen voimansa metsäparoo-nien
silmissä on pahasti laskenut, sillä työnantajat voi-vkt
nyt ilkamoiden L W. W. liiton lujan yhtenäisen
rintaman sijasta viitata niihin pikkuryhmiin, jotka
ilman järjestystä ja yhtenäisyyttä käyvät epätoivoista
rimpuilua pääomain yhdistynyttä voimaa Vastaan.
Kuten tiedetään ollaan L W. W. liiton edesvastuut-tomain
johtajain kedcuudessa suunnitelmissa myöskin
hiilenkaivajain järjestön murskaamiseksi ja mainarien
«järjestämiseksi» I. W. W. Liittoon. Vanhoillisista
piirteistään huolimatta on hiilenkaivajain järjestö kui
tenkin jo kaikissa suhteissa paljon edellä L W. W.
liitosta. Jos L W. W. olisi kyennyt näyttämään edes
pienen vaatimattoman esimerkin teollisuusunionismin
rakentamisesta puutavaratyöläisten keskuudessa, voisi
ajatella seii oikeudesta toimintansa ulottamiseksi muil­lekin
aloille. Mutta I. W. W. käytännöllinen työsken­tely
on kaikissa suhteissa todistanut, että tämä järjes­tö
kertakaikkiaan on mahdoton millään tavalla avus­tamaan
uniÄnismin ja työväenliikkeen rakentamista.
Ristiriitoja ,
Kansainvälinen liikenne on kapitalistisen tuotanto­tavan
välttämätön liittolainen. Tämä on kehittynyt
yksinkertaisesta tavaratuotannosta käsikädessä maaiU
mankaupan kanssa, joka ei ole mahdollista, ellei yk­sityisten
kansain 'kesken ole rauhallista kanssakäymis­tä.
Sen kehityksen'ehtona on, että kauppias saa sen
sampn suojeluksen niissä vieraissa maissa, joissa hän
käy kauppaa kuin omassa maassaankin. Maailmankau­pan
kehitys kohottaa kauppiasten yhteiskuhnallista ke-hityskantaakin.
Heidän ajatustapansa alkaa suuresti
vaikuttaa koko yhteiskunnan ajatustapaan. Kauppiaat
ovat aina olleet sangen liikkuvaa ^ainesta. Heidän. pe­riaatteenaan
oli jo muiAoin «ubi bene ibi patria»,
missä minulle hyvin käy, missä on voittoa saatavissa,
siellä on isänmaani. v
Mutta kapitalistinen tuotantotapa synnyttää mitä
kummallisimpia ristiriitoja. Samoin kuin.se yht'aikaa
kartuttaa yhdenvertaisuutta ja eriarvoisuutta, pyrkii se
sysäämään köyhälistön syvimpään rappiotilaan ja mitä
ankarimpaan yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen piiris-tukseen
ja tekemään sen vallitsevaksi luokaksi, vaatii
yksilön^täyttä vapauttamista ja sen orjuuttamista —^
samoin käy kansojen ' veijeystämispyrintöjen kanssa
käsikädessä pyrintö, joka tarkottaa kansallisten vasta­kohtien
suurentamista. Liikenne tarvitsee rauhaa, mut­ta
kilpailu synnyttää »sotaa. Samoin kuin- jokaisessa
maassa yksityiset kapitalistit ja yksityiset luokat ovat
alituisesti sotakannalla keskenään, samoin ^vat myös­kin
yksityisten-hansojen kapitalistit ja kapitalistiluo-kat.
Jokainen kansa koettaa laajentaa, tuotteittensa
myyntialuetta ja tunkea toiset näiltä markkinoilta pois.
Kuta kehittyneempi maailmankauppa, kuta tarpeelli­sempi
maailmanrauha, sitä hurjempi kilpataistelu ja si­tä
suurempi vaara, että yksityiset kansat joutuvat so­taisiin
väleihin. Kuta vilkkaampi kansainvälinen liike
on, sitä äänekkäämmät ovat vaatimukset näiden sulke­misesta.
Kuta suurempi rauhan tarve, sitä uhkaavampi
sodan vaara. Nämä näköjään mielettömät ristiriidat
vastaavat täydellisesti kapitalistisen tuotannon luon­netta.
Se seikka, että tämä tuotantotapa kasvattaa
taipumusta sotaan samassa määrässä kuin se tekee rau­han
välttämättömäksi, on vain yksi niisiä monista
vastakohdista^ jotka sen lopulta saattavat perikatoon.
Köyhälistö ei ole osallinen tähän ristiriitaiseen
menettelyyn, johon muut nykyisen yhteiskunnan luo­kat
ovat antautuneet. Kaikissa näissä kapitalistien ris­tiriidoissa
luokkatietoisen köyhälistön edut ja katso­mukset
lyövät yhä kiinteämmin yhteen.
ViiKais
f».
10 milj(H>naa sotsraaja-rikkoa
maailmassa
Kansainvälisessä t y ö toimistossa
kokoontui joku aika sitten joukko
asiantuntijoita käsittelemään kysy­mystä
työtilaisuuden hankkimimi.
sesta Botaraajarikoille, joita on las­kettu
olevan yhteensä yli 10 mil-jloonaa.
' Raajarikoista on 1,537,000 Sak­sassa,
1,500,000 Ranskassa, 1470r
000 Suur-Britanniassa ' j a 800,000
Italiassa. Ne ovat pääasiassa 25
Ruhrin valtauksen vaikutus maail­man
kauppaan
Intiasta, Etelä-Amerikasta ja muista pankoista saa­puu
tietoja, jotka osoittavat Ruhrin tilanteen vaiku­tuksia
ihaailmankauppaan. On ainoastaan harvoja mai­ta,
johon nämä vaikutubet eivat ole ulottuneet, ja ku­ten
päaminisleri äskettäin eräässä puheessaan huoma­utti,
näiden vaikutusten seuraukset tulevat yhä vaike­ammiksi
ja raskaammiksi mitä kauemmin nykyinen ti­lanne
jatkuu. €hile esim- ei voi myydl nitraatteja
Saksaan ja sen kansallinen kauppa on tästä vakavasti
kärsinyt Monen muun maan tavaroita uhkaa sama
kohtalo. Pääministeri Tciinnitli huomiota Intiaan, jos­sa
on maailman runsaslukuisimpia väestöjä ja joka
nyt on kadottanut tavalliset markkinansa Keski-Euro*
passa sellaisille tuotteilleen kuten, riisille, te^iulle, sil­kille
ja juutille.. Keski-Europa ei nyt voi saada Intian
tuotteita ^ i k ä Intia voi ostaa haluamiansa tuotteita
Lancashlresta, koska viimemainitun paikkakunnan
kehruulaitokset ovat toimettomina ja ne tilaavat entis­tä
vähemmän raakapuuvillaa tuotantomaista. Kulirin
miehitys on siten saanut aikaan sen, että osa maailman-kauppakoneislosta
on pysähtynyt ja että koko maa-ilmankauppa
siitä kärsii.
45 vuotisia miehiä ja 80 proB.jaar
jankoista - on palkkatyöläisiä. Osa
raajarikoista on saatu jäljestetyksi
julkisiin toimiia\ Belgiassa; Englan­nissa,
JugoJSlaviassa, Yhdysvallois­sa,-
Ganadassaj Puolassa, Rumanias-sa
ja Itävallassa'sekä osittain myös-^
(kin Ranskassa j a Italiassa. Täten
turvattujen luku on kuitenkin vä­häinen
kakonaisuuteen verraten. Tä­män
vuoksi on Italiassa, Jugo-Sla-viassa.
Puolassa, Rumaniassa, Sak­sassa
ja Itävallassa ryhdytty toi.
menpiteisiin. ' laihsäädäJinön avulla
yksityisten" yrittäjäin pakottamisek­si
ottamaani paivefukseensa määrä­tyn
prosentin raajarikfcoja. ^
'Edellämainitut asiantuntijat N oli­vat
sitä mieltä, että tätä järjestel­mää
olisi laa(jemi6ttava ja'yleistet­tävä
niin, että kaikki liikeyritykset
tulisivat velvollisiksi ottamaan työ­hön
viskin minimimäärän Raajarik­koja.-
Raajarikkojen palkan suhteen
oltiin yleensä sitä mieltä, että hei.
dän palikkansa ei saisi olla pienem­pi
kuin terveitenkään työläisten
palkat, paitsi poikkeustapauksissa,*
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Sikäli kun nykyaikaisilla tie­teen
välineillä voidaan laskea, on
aurinko noi|i 93,000,000 mailia^kau-kana
maasta.
• # • #
— ' V u o n n a 1922 valmistettiin
Qanadaösa; kaikkiaan 101,007 auto­mobiilia.
,
* <i *
— Metalleista johtaa hopea kaik­kein
parhaiten sähköä. /
.— Maapallon lasketaan olevan
ympärimitaten' noin 24,855 mailia.
Maan läpimitta on 7,900 mailia.
— «fTimanttihäiiksi» kutsutaan si­tä
kiin aviopari viettää aviolittton-sa
75:ttä vuosipäivää, siis oltuaan
naimisissa 75 vuotta.' Hopeahäitä
vietetään 25 vuoden naimisissa olon
jälkeen ja kultahäitä 50 vuoden
avioliitossa olon kunniaksi.
£ikö maapallo sitten-
• kaan pyon
Korpenikus j a Balilei kääntyvät
vannaan baudeissaan lukiessaan
autuaiden kentiltä kasin Leydeniii
yliopiston prof. M. de Sitterin
kirjoitusta hiljattain ilmestyneessä
luonnontieteellisen aikakauslehden
cNaturen» numerossa. Kuten jo­kainen
koulupoika meillä tietää esit­ti
Kopernitus 400 vuotta sitten
tunnetut teoriansa maailmankaft-keuden
rakenteesta;, niiden mu­kaan
maapallo pyörii lännestä itään
kiinteän akselin ympäri, samalla
kun se liikkuu auringon ympäri.
Pythagorilaiset olivat esittäneet sa­moja
oppeja jo -paljon aikaisemmin,
mutta Aristoteleen kivas vastarinta
sai Pythagoralaisen maailman kä­sityksen.'
väistymään geometrisen
maailmanjärjestyskäsityksen tieltä,
l^alileo Balilei, joka noin 300 vuot­ta
sitten ryhtyi kannattamaan Ko­pernikuksen
järjestelmää, kutsuttiin
inkvisitsiohin eteen vastaamaan
herjauksestaan Raamattua vastaan.
'Oikeuden «dessä lausui häh kidu­tuksien
avulla paioitettuna kieltä­mään
Kopernikuksenkin, nuo sit'^
temmin liiin^ kuuluisiksi tulleet sa'
nat.v «Se pyörii sittenkin !> tarkoit­taen
hiillä maan liikettä akselinsa
ympäri.
Prof. Sitter väittää kuitenkin
nyt, 300 vuotta myöhemmin, että
se ei sittenkään pyöri., Maapallo
sanoo tämä oppinut tiedemies, on
kuin hyytelöä, jonka pinta liik­kuu,!,.
sisemmän osan pysyessä pai­koillaan,
liikkumatta ja pyörimättä.
Toisen sanoen, maan pinnan eri
osat liikkuvat toisiinsa verrattuina,
mutta maapallo ei ole kiinteä ja
akselinsa' ympäri pyörivä kappale.
Prof.- (Sitteriri teorian mukaan
muuttuvat .etäisyydet maan pinnan
eri paikkojen välillä Jiitaasti. Lan­gattomat
aikasignaalit, joita on
vaihdettu eri tähtitieteellisten ase-hiien
välillä,' ovat osoittaneet eroa­vaisuuksia,
jotka eräissä tapauksis­sa
ovat nousseet' useihin kymmenes­osa
sekunteibin.
U&ah pinnalla on viime vuosina
havaittu samanlaista pinnan virta­usta.
Tähtitieteilijäin mielestä ko­ko
aurinkokunnassa \on parhaillaan
tekeillä jotakin hyvin salaperäistä,
sillä aurinkokin kuuluu osoittavan
tuollaisia astronomisia tartunnan
oireita.:-' ^i,''':'^
Tulevaisuus - on nä^ttäväy niissä
määrin prof. Sitterin teoria on otet­tava
vakavalta kannalta. Vähäpä­töisiltä
näyttävät vseikat voivat jo­ko
aikaansaada suuria murhenäy­telmiä.
iNiinpä seismologit ja geo­logit
ovat nykyjään sitä mieltä,' et­tä
maapallon napojen, «horjuminen»
on salaperäisessä yhteydessä viime
aikoina tapahtuneiden , maanjäris­tysten
ja :^ulivubrenpurkauäten
kanssa.,:;':-. • •
"LASSI-JA JANNE-ANTTr
Huvinäytelmä 3:ssa näyt Suomentanut P. Hyrske.
'—e——- esitetään
ITalöI
LAUANTAmA, SYYSKUUN 29 P.
"•• M i U Lehtien
. . . . . . . J.Towooen
Aarnio.
H. Sillman
•r Tyyne SiUmaiL
• Otto Heino
HENKILÖT:
LaJti.Antti ^
Briitta-Stiina (hänen vaimonsa)
Leenii (heidän tyttärensä) .......
Karoliii» (hänen vaimonsa)
Kalle-Jubtoi'(heidän poikansa)
Anna Monion
Joona» (Lassi-'Antin renki) ....
Kylän nuorisoa.'
Loppuyö tietenkin tanssitaan.
Oyilip^u^^ö^^
NäytiiÄ
, Tei^etuloa kaupUpkilaisetTiettänaBn Ka^^ ilta. Haali on lämpönen..
: •:'NÖRTH.,^BRÄNCHIN...S. S. 0. •
HANURIN SOITOLLA.
JUMBO^^^^i^ KOULULLA
28 päivä sj^sk; kello 9 ilL
Toimeenpanee Port Arthurin naisjaosto «aadakseen rahaa käsityoai-^
neidon ostoon.; — Kaikki mukaan.
Sisäänpääsy 25 senttiä.
P. A. NAISJAOSTO.
Uusia kysymyksiä
— Mikä Oli suurin saari maail.
massa?
— Kuinka kovalla vauhdilla uu­denaikainen
junan veturi voi kul­kea?
— Kuinka monta kuutiojalkaa
kovaa työtä tekevä työläinen tar­vitsee
ilmaa tunnissa?
—. Mitä tarkoitetaan amatööril­lä,
esimerkiksi aipatööriurheilijalla?
'—- Kuinka suuri on koko maail­man
asukasluku?
Ilmavoimien i i s ä ä
•miskysymys Eng­lannissa
Kertomus vedenttaistt'-
misesta nuolenpää-kirjotusten
mukaan
Vanhojen heprealaisten kertomus
ved^npaisumisesta on , kirjotettu
nuolenpääkirjotuksella" v a n h o i s -
3 a tauluissa, jotka ^löydettiin Nip-purissa
ja ovat nyt L P . Morganin:
kokoelmissa. '
Professori A. T. Clay, Assyrian
ja Babylonian kielien tutkija Yalen
yliopistossa, sanoo että nämä tau­lut
pakottavat hylkäämään sen ker­tomuksen,
joka on juutalaisilla ve-denpaisumisesta
ja jonka juutalai
set olivat saaneet babulonialaisilta.
Näissä sanotaan että juutalaiset
asuivat Amurussa — eräs seutu Ba­bylonian
j a Välimeren välillä —
ja että) juutalaisten sivistys on yh­tä
vanha kuin.Babylonian ja Egyp­tin.
Hän uskoo että henScilöt raa­matussa
ovat oikeita historiallisia
miehiä eikä mitään' tekastuja ver­tauskuvia,
kuten jotkut väittävät
^^iden, taulujen tutkiminen va­kuutti'professori
Claylle, että sen
seudun lustoria menee' 5 tuhatta
VttöttU' taaksepäin Kristuksen synty-
Nfii^en taulujen mukaan oli ve.
denpäisumuksen edellä suuri näl-k%,
ja rutto ja sitte tuli tämä tulva.
Ilmoituksessaan Englannin halli­tuksen
päätöteestä ryhtyä toimen­piteisiin
Englannin ' ilmapuolustus-voimien
lisäämiseksi on pääminis­teri
selittänyt, ettei tämä johdu mu­ka
misfääh sotaisesta pyrkimykses­tä.
Saman kannan on esittänyt i l -
madepartementin a l i valtiosihteeri
huomauttaessaan nimenomaan, että
ainoana syynä ilmavoimien lisäämi.
seen oli turvata vkotimaan puolus­tus
eikä mikään muu. Päivän lehdet
sisältävät lyhyitä kirjoituksia halli­tuksen
ehdotuksesta. Öppoaitsionln
vapaamieliseen siipeen kuuluvat
lehdet, kuten Westminster Gazette,
Daily Nevjs ja Manchester Guar­dian,
valittavat lisäämisen välttä­mättömyyttä,
mutta ovat yksimieli­siä
siitä, että se nykyistiBn olojen
vallitessa on välttämätön. ^Daily
New3 lausuu, ettei näytä voitavan
välttää Englannin ilmalaiviaston laa­jaa
lisäämistä. Westminster Gazette
lausuu: Baldwin on tehnyt ainoas­taan
sen, mitä olemme jokaisen
pääministerin odottaneet tekevän,
kun hän ilmoitti ilmataisteluvoimi-en
tulevan Usättäväisi suhteellises.
ti niitä uMtaavan vaaran mukaises­ti.
Manchester Guardian ilmoittaa,
ettei Englanti voi antautua ilman
muuta ilmahyökkäyksen vaaralle
alttiiksi, jota vastoin • toiset lehdet
lausuvat toivomi&sen, että lisäyö
perusteellisen harkinnan jälkeen o^
soittautulsi tarpeettomaksi ja että
Englannin turvallisuus saadaan taa­tuksi
toisella- ja teiiveemimällä ta-
ALKAEN
::.: MAANANTAINA,: SYYSKUUN- 23 P.
Naisten kävelypukuja. Tav. hinta $i20. •$22. nyt $11.95
Alennuksia naisten ja lasten kengille. Myös kaikille miesten tava-roille.
.':•'•',.';;••',• z ' - ' i ? ^ ' ' . . ^ i - - ' - ' , ' ' . - '
Farmituotltita^^tetaan, maktukii markettihinnoilla.
the Dominion Geiteral^^ Store
Ar BROWN, omistaja.; v
McAndreiv Block Station S t Sudbury, Ont.
kään sivistysvaltip voisi niitä kari-
•
• Ilmaministeri . sir Samuel Hoare
oli puheenjohtaJa,na eräässä juhla­tilaisuudessa,
johon halli£us oli kut­sunut:'
kansainvälisen . ilmaisukonfe-renssin
osanottäöat.' 'Tällöin kosket­teli
Hoare puheessaan pääministerin
ilmoitusta ilmavoimien lisäämisestä
ja lausui, ettei Englanti muka ryh­dy
tähän toimenpiteeseen uhatakr
seen sillä jotain toista^maataJ Teem.
me sen alnoästaiäri, lausui minis­teri,
sen vuoksi, että mielestämme
jokaisen maan. yplVölIisuutena on
huolehtia kansallisesta puolustujkses-taan.
Kysfeessä ön lisäys, joka mu­ka
ota laskuihin sodan mahdolli­suutta
eikä ennusta hyökkäyksen
vaaraa.
keusistuimet runsa,an elatuksensa
Yhteiiskunnallisen ajat­telun
suuntaviivoja
valla. Times lausuu, että täytyy
toivoa, että yksimielisyys saavutet-taisim
toisten valtain kanssa Klpa-varustautumigen
välttämiseTcsL Täl­lainen
yamstautumiskapaiiu flma-voimien
suhteen oUsi ajattelematon­ta
ja aiheuttaisi taloudellisesti siksi
kohtalokifcaita seurauksia, ettei yksi-
YksityisomistusöikeUden; ja i i'ajat'
toman keinottelun kiroissa elävän
yhteiskunnaile arvoja tuottavan ih-misluokan
taistelu pn ja on aina
ollut taistelua olemassaolonsa puo­lesta.
Jo viime vuo'sisadan alussa
suuret ajattelijat, kuten esim. rans­kalainen
Charles Fourier, hyökkää­vät
silloistakin keinotteluun j a yk-sityisomistusoikeuteen
perustuvaa
yhteiskuntajäijestystä vastaan. Fou­rier
näki elävästi, kuinka tällaisön
järjestelmän vallitessa eri yksilöt
ja yhteiskuntaluokat tuntevat etun­sa
vastakkaisiiisi. Niinpä kirjoittaa
hän: v :''
Jokainen ammatiriharjoitta 05^ so-taJcaniialla
suurten joukkojen kans­sa
ja ojman. etunsa takia näideii; v i .
hollinen. Lääkäri toivoo kansBaih-misilleen
sairaloisuutta. Asianajaja
odottelee, että riitaisuus perheissä
lisääntyisi. Arkkitehti tarvitsee tu-
Upalojarmieluummin sellaisia, jotka
tuhkaläijäksi muuttaisivat suuren o-,
saii kaupunkia. Lasimesteri toivoo
kunnollisia raesateita särkemään'^ ih­misten
ikkunoita. Räätäli ja;-pun­tari
ovat mirfiggäätt^^jos
käyttämät vaate- ja niahkatavarat
ovat huonoa lajia jä kuluvat pian
repaleiksi Tuomioistuinten mielestä
on vallan mukavaa, että Ranskassa
vuoättain tehdään tuhansittain f r i -
koksia; niiden lukuisuudestahan oi-saavat
Asia on niinv että nykyisissä
sivistynjpissä ybteiskunpissa on jo.
kainen' ammattilainen aivan ^tse-tietöisesti
sodassa suurten joukko-
-jen kanssa. iSe on välttämätön seu­raus
yhteisyyttä- vierovassa elämäs­sä,
jossa cm kaikki nurinkurin. Tai-,
lainen naijirettava asiaintila häviää
itsestääii yhteisluontoisessa järjes­tyksessä;
missä jokainen yksilö löy­tää
onnensa koko suuren joukon
yhteisessä menestymisessä.
, Fourier näki jo silloin, kuinka
tällainen väärä yhteiskuntajärjestys
taloudellisen kehityksen ja tuotan­non,
militarisoitumisen rinnalla kas.
vattäa loiseläjien vallitsevan luokan^
kuinka maan suuromistus ja teolli­suuden
monopolisoituminen heittai
yhä suuremmat joukot. taistelemaan.
olemassaolonsa puolesta ja valmis­tautumaan
sen uUden, työläisten,
luokattoman yhteiskunnan jäsenek­si,
joka muodostuu luokkayhteis-kunnari
kuKistumisen seurauksista^
Eläväaä todellisuutefia näkyy sil­mien
edessä täniän lähes 100 vuot­ta
sitten eläneen merkkim.iehen aja-
^tukset., Yksilönä on ihmisellä «nää
numeron arvio. Omistavien ja työ­väenluokan
välinen ristiriita on so.
vittamaton. Järjestelmän rappeu­tuneisuus
pakoittaa pönkittäjänsä
heittämään vihansa työtätekevän
luokan päälle. Pienemmästäkin vas­toinkäymisestä
ovat, he valmiit heit-iämpn
työläiset joukkoina työttö-m
y y t e e n j a asunnottomuuteen.
Aseistettu irikkuri-armeija on val­miina
lakkojen murtamisen varalta.
Porvaristo näkee teollisuusköyhälis-tön
kasvavan joukon, se näkee nou-sevan
maa^öväestön. Se huutaa
kostoa .työläisille, 5uhkaa julmuuk­silla
ja käyttäS yleensä kaikkia kei­noja
paästakseön : avoimeen taiste­luun.
Parlamentin pyhyys on tehty
mitättömäksi. , cKansanValtaisilla»
y l Ä ä vaaleilla valittujen työväen
eduskuntaedustajain' ja kunnallis­valtuutettujen
vangitsemiset ovat
jokapäiväisiä.'
Porvariston uudempi taktiikka
ön: igittää-mahdollisimman suuret
joukot yhtaikaa taisteluun saadak­seen;
"aikaan sekasorron, jonka tur­vissa
olisi rbahdoUisuus käyttää
kaikkia keinoja; Mutta työcäteke.
i'äluokka, joka on yhteisrlntsmassa,
Jn selviytyvä voittajana.