Vapaus, May 31, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, toukok. 31 p:nä— Sat., May 31
V A P A usss:; kmkkia». pan* « M — f « t - > auunUtjruul iahJbyuTUi.
VAFAUS (Liixrtr) ' ^ ^ .
tmemt, Ouam*. m
h l t o M Mnstiri-c «>4iMi « M C A . r-m-fc »*fl» ta Ca^l».
4B • i lX I» t> •ifamili -r«»—*, PX>. Bot ti9, Smahan, O t - '
lUlOTUSUUfNAT VAPAUDESSA I
KbImrAtaammuVm gtM kett^ fZM UkMi kattaa. — Attaliltlaoa «aoaaill* «aacateifOtaUrt
Jk > < IHillli II «»aiitaatttAlMolatart Me ken», , » « 3 kertaa. - SralnaiiUaotaijat «1*0
4 t J W k « t a a . ^ —-Aaaafeayoit^itmk»»! $84» ^^«a^a. kanaa- — Kiito.iIjM»«kati
*Jt luMtä. ~ KaaU—Bil»o«aW knta. SO I>i<a*kM ^aailaa«wlt» Ui Bui-««»i*i»yia- —
'-«Istaaa jteJat >a aao«ciloK>iak«et SOe kerta. «1.00 k«l»a kertM. — TUayiiaUaaaaliaa )a OaMla*
• '»aMfria» «aadtaaeata. l i k c l a t U T i iliaotsjbiata MaUtxca. -
- ^ >" TILAirsUSOtATi 1 «fc4iM. « kk. tZJ*. » kk. O J S {a 1 kk. MUa. — rhijtaiuV*ia {a
'«e mTtmtinn t «k. KXIO. « kk. $3M ja 1 kk. I l M .
faa alia alDoia takaaaa aaa raauoaU «alaiZiaMS kirJccMraaa. ibjottakaa
otatfwi pataBoaamaalla aiaMlUt J. W. Akl«*iat. IiJkkacakoiuJa.
a84(0aw lilfckaaa-
/• Vf. yf. harjoittm agit^tsionia komppania-umoiden
hyväksi
Yhdysyalloissa ja Canadassa
' Jtituvassa toiminnassa olevalta li.
:8. tuplajiiulaistcn järjestön johta­jien
taholta on totuttu kuule­maan
ja kokemaan yllätykstä lä-män
iä$lä. Järjestö, jossa vuonna
39Q5 oli pyoreissä luvuissa noin
• SOjOOO jäsentä, on nyt muuttu-iiul
merkityksettömäksi kääpiöksi,
jota johtaa muutamat ammatti-iiyndikalistit
ja liarhaanjohtajat.
Tämän mainitun järjcstöpahai-sen
karhunpalvelukset työväelle
ovat varsinkin viimeaikoina tul­leet
päiväjärjestykseen, niinkuin
esim. hcidaq pctlnritekonsa v.
1927 kaivoslakkolai&ten ' keskuu­dessa
Coloradossa, samoin viime
vuonna hiilikaivosalueilla Illinoi-fiisaa.
Unhoitettava ei myöskään
ole lieidän likaista mcncttclyään
melsätyöläisten lakon aikana Shc-
Laquassa, Port Arthurin lähistöl­lä.
Tämän Iisaksi ovat tuplajuu-laisten
johtajat kaikella mahdolli­sella
.tavalla saboteerärmcet kan-
^invä^isten työväen avustusjärj
töjen toimintaa, puhumattakaa
pienemmistä heidän kontolleen^
langenneista tekosista.
Nyt tämä mainittu järjestö on
alkanut tehdä propagandaa myös-lein
kbmppania-unioideti. puolesta.
Saimme käsiiiitri'e^^iaui«sirat^^ ^ Vh-
'^ysvailoissa, ilmestyvän tuplaj uu-laistcn
englanninkielisen lehtipa-haisen
huhtikuun 5 päivän niime"
Ton ja siinä kirjoitetaan muun tö­ryn
Iisaksi myöskiii seuraava pa­lanen,
joka ci liene mielenkiintoa
j vaille canadalaisillekaau työläi­sille:
"jos mc olemme nicnetlä-ncet
taistelukykymme, liitty­käämme
johonkin komppanian
union alaisuuteen. Mikä ta­hansa
järjestö olisi voinut es
tää tämän yleisen palkanalen­nuksen.
Ryhtykäämme toimeen,
päättäkäämme kiireesti mitä
meidän on tehtävä ja teh­käämme
se nyt."
Tavallisen paksua puhetta
Jyöväen lehdeksi itseään nimittä­vältä,
vai kuinka? Mikä järjes­tö
tahansa olisi voinut estää palk­kojen
alentamisen! Ihmetellä sitä
ci kuitenkaan tarvitse, sillä maini­tun
järjestön koko toiminta on
osoittanut enemmän komppanioi­den
etuja palvelevaksi kuin työ­läisten.
Emmekä oikeastaan ko­ko
tuplajuuloisuulcen ole kajon­neet
siinä mielessä, että haluai­simme
sen "syntejä" tässä pitcm-mälti
luetella. Sellaista huomaa­vaisuutta
se ei ansaitse. I.W.W.
oillaan^soiltanut työläisille
joten on aivan tarpee-siitä
sen enempää mainita.
Kuolevat tavallisesti jätetään rau­haan,
olipa ne kuinka suuria "syn­tisiä"
tahansa. Tämä piikin vain
tarkmtettu ikäänkuin "tervehdyk-
*sel4i" sillfc luplajuulaiselle sielun^
paimenelle, joka kuuluu saapimcen
midysvalloista saakka tänne Kes-ki-
Ontarioon kannattajia kuoleval­le
järjestölleen ja rahoittajia sen
"aukinaisille" johtajille kalastele»
maan.
Eli tule aina muisteluksi, miten
tärkeä tehtävä on lehti- jä kirjalli-suus-
asiamiehillämme, mikä mer­kitys
niillä on luokkavalistus- ja
•järjestötyössämme. Oikeammin sa­noen,
50 unohdetaan missä sattuu
silloin tällöin ja joissakin kylissä
sitä ei nraisteta milloinkaan, pää­tellen
siitä välinpitämättömyydestä
millä asiaan suhtaudutaan.
'Ken vähänkin ajattelee huomaa
pian,'^tä tämä asia on yksi tär­keimmistä,
yksi cnsimäisistä ja
viimeisistä. Siinä voi tehdä paljon
tai vähän tai ei mitään, riippuen
elitä, miten siiheii sulitaudutaan,
miten' se järjestetään ja miten sitä
jatkctami. Tulos, huono tai hyvä,
länlseaa puoluetyötmne kontolle —•
siis, joko joitain tekeviä nume­roita
tahi vain nolla. Ja nolla ei
merkitse mitään.
Ensikädessä olisi siis kaikkien
järjestömme osastojen aina muis­tettava
tämän asian tärkeys, teh­tävä
se ilscllecn selväksi, ellei se
sitä ole jo ennestään. Pahitteeksi
ei kai olisi vaikka oltaisi sen eri­tyiseksi
keskustelun aiheeksi seu­raavassa
kokouksessa. Olisi tclitä-
-vä kysymys: onko tämä asia jär­jestetty
niin hyvin kuin se järjes­tää
pitäisi ja niin hyvin kuin sen
järjestää voisi, jos tahtoisi? Ja
toiseksi olisi asiamiesten itsensä
htiomattava tehtävänsä tärkeys.
Muuta ^i tarvitsekaan, silloin jo­kaiselle
selvneee, että minun ci
sovi pitää tätä tehtävää vain ni­mellisesti,
vain muodon vuoksi.
vaan yritän tarmolla, yritän tosis­sani,
teen tärkeän tehtäväni kun­nolla,
ja kun väsyn, niin ehdotan
valittavaksi toisen sijalleni taas
joksikin aikaa.
Unohtaa ei saisi milloinkaan, et­tä
sanomalehdistö on maailman
suurmahti. Sitä on ollut tähän
asti porvarillinen lelidistö, meidän
lehdistömme on siihen kohottava
ja onkin jo sitä omassa suhtees­saan;
Työväen lehti on parhain
agitaattori ja valistusvälinc siksi,
että sc on väsymätön.-. Puhuttu
sana. voi käydä ohi korvien ja
unohtua, mutta sanomalehti tulee
yhä uudelleen ja uudelleen, näyt­täen
asiat eri puolilta, selvitellen
työläiselle tärkeät seikat elettävän
elämän tosivalossa. Sama on min­kä
tahansa mci|väläisen julkaisun,
kirjan — se jää puhumaan hil­jaisina
hetkinä, kotona ja yksinäi­sen
matkamiehen toverina.
Niitä on siis levitettävä yhä
tarmokkaammin. Olkoon se huo­mautus
kohdistettuna erityisesti
tähän meidän omaan lehteemme,
joka on ainoa täällä Canadassa.
jota toinen työläinen toiselle työ­läiselle,
suomalainen suomalaisel­le,
voi rehellisessä mielessä tyr­kyttää.
Ttliä lisääntyvä kansalais-
Jcmnie siirtyminen tänne cdellyl-;
tää lisääntyvää huomion kiinnittä­mistä
tähän asiaan, jos mielitään
tehdä oikein. Otetaanpa siis asia
esille yli laajan alueemme ja tar-kislelaan
se. Siitä on ehdottomasti
hyötyä ja hyöty on yhteinen.
joja kapinaliikkeitä neiivoslovaltaa
vastaan. Kymm«iintuhansin näi­den
"tietojen" mukaan on 3imisiä
sullottu vankiloihin siitä syystä,
kun eivät muka satu olemaan neu­vostovallalle
uskollisia.
, tällaiset "uutiset" ovat tulleet
por»-arilehdille ihan kuin tilauk­sesta.
Kiinan tapahtumat nim. as­karruttavat
ihmisten mieliä kaik­kialla
maailmassa ja niiden huo­mio
pitäisi hinnalla millä tahansa
kääntää niistä pois. Kiiriän punai­nen
armeija kun on ryhtynyt puh­distamaan
maata niin iöti- kuin
myöskin ulkomaalaisista' imperia­listeista
ja sitä taistelua seura­taan
jolca maailman kolkassa mitä
suurimmalla, mielenkiinnolla. Ul­komainen
apu olisi Kiinan lahta-rikcnraaleille
nyt mitä suurimmas­ta
merkityksestä, mutta sitä <ei
voida antaa herättämättä huomio­ta.
Siksi täytyi keksiä joku "suuri
scnsalio", jolla maailman silmät
saataisiin hetkeksi väistymään
Kiinasta. Tällä ajalla olisi sitten
ulkomaisten imperialistien hyvä
tehdä pelivctonsa.
No. 128
ken voitavansa l « p i i i a h e n g e n K e t H l ^ t » ^ a ^ t täysi-ikäiset miehet kuu-aUcounsa
tukäbdattamiKlffiL ^a-Uui^^t. Heissä oU 6 4 ^ armeijan,
maa yrittävät i m i r a t e h i m p e r M i ^ ] laivaston. llniasotalaltokEen ja po­tit
k^Tdssa maissa. Työväenluokan ; lii^ upseeria ja sotilasta, noin
etujoiikon tolnmmasta . tuiee riip-j 9.000 rautateiden Ja muidtjn kolje.
purnaan, onnistavatko "iniperialii-! tuslaitosten ylempää virkamiestä,
tit Taahoittimlstoimlssaan: Väjjxe- i6,000 muita virkamiehiä. 4j600 teoUi-aikaiset
kokemukset eivät ainakaan |suusmlestä, 4,600 muita liikemiehiä
ole imperialisteille lohdullisia. ija 5^ vapaitien ammattien har-
• ' i joittajia.
Il* • L ll?a Piemera bmm»' Kun näitä määriä verrataan In­tian
asukasmääriin, niin valtaa
hämmästys ajateltaessa, miten noin
pienet englantilaiserät ovat voineet
hallita intialaisia satoja miljoonia
ihmisiä ja kiskoa heiltä käsittämät­tömän
suuria rikkauksia. Maksaa
Britanian Intian karttakuva on vaivan tntustua siihen. Intian koh-koimiomalnen.
Sen kahta sivua talo on sitä paitsi kiertynyt vihne
huuhtelee meri, kolmatta rajoittaa , aikoina yhä huomattavammin maa-
Himalajan vuoristo. Lisäksi kmiluu iiman politiikan yhdeksi pääasiaksi.
Bhtna vuodesta 1885_ Jahtien Eng- j joila on suuri merkitys eri valta-lannln
vallan alle. ' I kuntien kohtaloihin ja myös maa-
Tuo Britsmian Intia on alaltaan jiman työväen vapaustaisteluun,
hyvin suuri. Sen neliökHometrimäärä Kaiken sen huomioon ottaen tul­on'
4 mllj. 700,000. Se on lähimair* laan "Suomen Ammattijärjestö" leh-yhtä
suuri kuin kymmenen nykyistä ^ dessä selostamaan tämän esittelyn
Saksaa. Asutta on niin laajalla alu-jjäikeen Intian suhteita, ja sen työ-eella
erilaisten elinmahdollisuuksien
mukaan hyvin erilainen. Ktm esim.
lännessä olevassa isossa .Belutshista-ntssa
oli vähi 3 asukasta neiipkilo-metrlä
ls.ohtl.oh vastaava, Bengalis.
sä 235. Tämä määrä voittaa 'Euro-pan
Suurbrltanlän, missä on 182
asukasta neliökilometriä kohti. Ko­ko
Britantän Intiassa oU vastaava
65 ja koko väkimäärä v. 1821 toimi­tetun
laskun mukaan 319,64$^.
Kolntf viidesosaa tuosta laajasta
alueesta on välittömästi Britanian
maakuntina ja kaksi viidesosaa sen
vasallimaita. NäitS hallltsiBvieh syn-läisten
tilaa ja työväen taisteluita.
pn^Dineii liike
Neekerityöläiset val-veutumassa
Porvarilehtien valhetulva jatkm
yhä vuolaampaha
Porvarilehtien "totuudenrakkau­den"
tuntee jokainen työläinen san­gen
hyv*in. Esimerkiksi kun on
puhe Neuvostoliitosta, niin silloin
ne aivan hekumoitsevat valheelli­suudessa.
Toinen toistaan pak­sumpia
mörköjiittuja keksitään,
joita sitten lukijoille syötetään to­sina
ja virallisina tietoina.
Nyt taaskin on por>-arilchdissä
kiertämässä suurilla otsikoilla va­rustettuja
juttuja kuinka muka
Neuvosto-Siperiassa ja Kaukaben
Idän tasavalloissa on syntynyt laä-
Imperialististe» armeijoiden yh­tenä
tärkeänä tehtävänä oh myös­kin
taistelu "sisäistä vihollista'",
työväenluokkaa vastaan. Useissa
maissa käytetään sotilaita lakon-rikkureina,
levottomuuksien tukah­duttajina
j.n.e. Mutta sekään ei
aina tahdo onnistua. Työläis- ja
talonpoikais-sotUaat eivät aina an­na
käyttää itseään porvariston
aseena luokkataistelussa^
Jo useiden vuosien aikana on
Ranskan armeijassa ja faivastossa
sattunut tapauksia, jotka syvästi
huolestuttavat Ranskan • porvaris­toa.
Lukuisissa tapauksissa ovat
esim. reserviläiset tulleet harjoi-tuskokouksiin
"Internationalea"
laulaen,-he ovat tehneet harjoitus-lakkoja
j.n.e. Laivastossa on ta­pahtunut
useita suoranaisia kapi-poita,
saatiinpa eräs tällainen ka­pina
eräällä Kiinan vesillä oleval­la
ranskalaisella risteilijällä ku­kistetuksi
vasta amerikkalaistien
risteilijäin avulla. Ja aivan äsket­täin
sattui Ranskan ; armeijassa*
taas tapaus, joka antaa kenraaleil­le
pitkäksi aikaa ajattelemisen ai­hetta;
- JRBns^an^ u (Vallanku-mbuk~
seIlinen)'^*'räutalTeIäis^^
piti , vuosikongressiaan huhtikuun
lopulla. Tähän kongressiin tuli kir­je
, viidennen sapöörir^kiAentth " so­tilailta.
Kirjeessään kertovat soti­laat,
miten Heitä kasvatetaan rau-tätiepalVelukseeh,
jöt|a, 'heitä sit­ten
rautatieläisten lakon sattuessa
voitaisiin käyttää lakonrikkureina.
Sotilaat huomauttavat, että heidän
rykmenttiään oh jo kerran, Röi-ninmaan
miehityksen aikana v.
1924, käytetty lakoririkkuriha, kiin
Beiriinmaan saksalaiset rjautatie-.
Iäiset olivat lakossa. Mutta soti­laat
lupaavat, että hyt el heitä sel­laiseen
enää voida käyttää. ' V.el-jeyssiteiden
lujittamiseka rautatie-•
Iäisten kanssa esittivät sotilaat; .et­tä
rautatieläisten liitto öttatfei vii­dennen
säpöorirykmentih kunnia-päällikkyyden
ja määräisi yhden
rautatietyöläisen kutakin rykmen­tin;
sotilasta kohti pitämään yliä
yhteyttä sotilaiden kanssa. Valta­vin
suosionosoituksin hyväksyi kon­gressi
sotilaiden ehdotukset.
Eräs maailmäh ' militaristisim-mista
valtioista ön Pilsudskin Puo­la,
joka alituisesti varustelee so­taa
Neuvostoliittoa vastaan. Siel­lä
käytetään sotilaita' tnyös ahke­raan
työväestöä vastaan. Miitta
sielläkään eivät asiat mene porva­riston
mieliksi. Jlskeisten työttö­mien
mielenosoitusten aikana
Doonbrovan kivihiilikaivosalneeliä
komennettiin sotilaita työttömiä
vastaan. Mutta mitä tekivät so­tilaat?
He liittyivät työttömiin ja
tappelivat yhdessä työttömien
kanssa poliisia vastaan, niin että
vasta monen tunnin taistelun jäl­keen
saatiin työttömät ja heihin
liittyneet sotilaat ajetuiksi pois
kunnallisista hällintorakenhiiksista,
jotka he olivat miehittäneet. Ar-
Kansainvälisellä neekerityöläistsn
kongressilla, joka on kutsuttu koolle
tulevan heinäkuun aikana, on suun-nynnälsten
nihtlnaldeh alamaisia on!naton merkitys siksi, että se tules
vain'^vajaa neljännes koko Intian
yäkftnäärästä (72"m'iij;) ja»yli kolme
neljännestä (247 milj.) on välittö­mästi
^ritaiinialle' kuuluvissa maa-icuhiiissa.
Ruhtinaskunnista on suu­rin
Hyderabad, minkä asukasmäärä
olt 13 iriilj 3adsuputanassa oli 10
mllj., toisissa-^sltä• vähemmän, pie­nimmissä
vain joitakin kyliä. A l -
kuasukasvaltioiden kokonaismäärä
oh siten suuri, ehkä 675, mikä on
tieteiikin haitaksi -puolustusl^annalta
kaj^ceit^ Britannian ' änästajävalta
cirikiri osannut haalia välittömän
vaikutuksensa alaiseksi' kaupalle, te­ollisuudelle
Ja sodille tärkeimmät
ösät. Asukastiheyskin on niissä 87,
a:IkuasukasyaltioIssä vain 38 henkeä
neliökilometriä kohti.
'Ilmasto maan eri
osissa ' erilaista. Himalajan liepeillä
pohjoisessa" voi palella! mutta"-eteli
kuuiiiit kuuxhäaii vyöhykkeeseen,
missä on joulukuullakin jiäahtava
meijan , "luotettavuus" Puolassakin
alkaa siis jo käydä kyseenalaiseksi.
Mitä sitten sodfin aikana, jolloin
sotilaiden käsimykset satakertais­tuvat."
Matta "epäluotettavuuden basil­li''
on löytänyt tietisä jo siirtomaa-joukkoihin,
joita tähän asti on pi­detty
ehdottomasti "tartuntava-paina".
Englannin valtaa Intiassa
on kokonaan pidetty yllä intialai­silla
joukoilla. Intian kansallisia
ja iiskonnoUisia eroavaisuuksia hy­väksikäyttäen
on Englannin impe-i-
ia1i$mi onnistunut pitämään ku­rissa
Intian monet kansat toisten
Intian ~ ; kansallisuuksien avulla.
Mutta nyt kätovat ^hkösanoma-tiedot,
että "levottomuulcsien" yh­teydessä
{*eshavarissa käyttäytyi "2
joukkuetta hyvin epätyydyttäväl­lä
tavalla, niin että ne oli siirret­tävä
toiseen paikkaan ja joatuyat
sen sotilaat sotaoikeuden eteen.
Tapaus on herättänyt suunoatopta
hälinää Englannissa. Eikä iiune- •
kään, sillä jos intialai^ jookot
tulevat kapinallisiksi, silloin on
Englannin väki\-altahermu5 Inti­assa
loppunut. Sen tietävät Eng­lannin
vat he epäilemättä tekemään kai-ibeile.
Kasvisto ja eläimistö bn eri
eliiunahdoDlsuuksien niukaan mo­nenmoista.
Ihmisrotuja lisältä. Ta^
loudelilseh ja polilSllisen elämän
keskustana on ollut pääasiallisesti
kunta. Sen asukkaat valitsivat vuo-aäksl-^-
i^rraiiirää ^ liiT^
vilBlmiesneuvoäton. - Se sai pitää
hubita "häUinnosta, tuomitsemisesta,
opetuksesta, teiden rakentamisesta
Ja vartioimisesta. Varattomia vael-tajla
varten oli yömajala, tshaltty,
Jo^a annettiin myös ravintoa. K y ­liltä
btettim veroa "radshahille",
ruhtinaalle, jonka alueeseen kylä
ktiuiai • Ja joka esitatyi suojelijana,
gltlpä hövia ja sotaväkeäkin.
' Tuota entisinlialälsta kylädfemp-krätlaa'
bn vielä Mysoren fMalsur)
valtiossa. Englantilaiset ovat k u i -
tehkhi hävlttöneet sen muualta. V a ­litun
kyiäneuvöston sijalle pistivät
he hallituksen asettaman esimie­hen.
Jonka tuli vastata verojen Ja
niafcsujeh kiskomisesta. Tuomio- ja
poliisilaitoksen tekivät he piirikun-nalllseksiv
Koulualällekin ulottui
heidän hävitystyönsä.
on Intiassa ladcettu olevan
686,000 Ja niissä idävän 90 prosent­tia
koko väKBStöstä. Ruhtinaiden Ja
hallitsijoiden entisistä hallintpkes-
|:uksista; öh kehittynyt joitakin kes-fcikökoilsia
kaupuh'keja. Samoin jois­takin
tnköus- • ja pyhiinvaelluspai­koista,
"finglanniii berruuden alai­sina
bn kasvanut uusiaikaisla sata­ma-,
'teollisuus- ja kauppakaupiiii-keja.
Intiassa bn kuitenkin yas^v
36 • kaujitinklä joiden ' asukasmääjrä
kohoaa yli 100.000. Näissä on mnu-tiaiiilä
' liuomättavia suurkaupurikej?,
Joiden iiimlä mainitaan usein iiyky-a^
aisten järkyttävieii tapahtumien
yhteydessä.' Kalkutta" on satsuna-kaupUhki,
Bengalini maakunnan hatl-lltuspäikka
ja teeKaupau ^ k ä juu-teteblUsuuden
keskus. Sen astötias-määrä
oh 1,176,630. Bombay on
ibyös satama- ja hallituskaupunki
sekä puuvillateollisuuden keskus,
Asiikkaitä SCT.OOO. Madrasissa sia-mbiri
satama, hallitus "ja puuvillä-tebilisuiitta,
jota paitsi se on Eng­lannin
sotatoimien tukikohta. Piiu-i
villateolllsuuden pääpaikkoja ovat
vielä Ahmedabad (274,000 as.) Bari*
gailbve" (237,000 as.) ja Ca\vnpur
(216,()00 äs.). Poonassa on maalli­sia
kouluja ihtiala^le. jonka ta.
kla sitä bn sanottu" Intian Oxfordik­s
i Muissa kaupungeissa on väkiliikil
alle'200.000!
Munda-nimisiä alkuasukkaita pn
pbhjois- ja keskiosissa jälellä yh­t
e n s ä "nota 4 ifiiljobnaa. Osa lielsta
vjettäa vielä alkeellista kulttutiri-tohta
elämpi. Itäpphjassä Himäla-jäii
mailla asuu mongplilaisia kau-sbja
rioiii 13 milj. Dravideja
yhdistämään Yhdysvaltojen, Länsi-
Intian, latinalaisen Amerikan, Ete­lä-,
Keski- j a Länsi-Afrikan neeke­rityöläiset.
Tämä tulee olemaan eh-simäinen
kongressi neekerityöläisille,
jossa tulee pohdittavaksi imperialis­teja
ja rotirvainoja vastaan käytä­vän
taistelun perusteet ja menettely­tavat.
Erikoisen tärkeä on vetää t ä ­hän
kongi-essiin takapajuisten Län­si-
ja Keski-Afrikan sorretut työläi­set,
missä juuri kuluneen vuoden a i ­kana
muutamat sangen militanttiset
virtaukset ilmenivät raatavien nec-kentyöläisten
keskuudessa.
Jo se seikka, että neekerityöliäset
kokoontuvat kansainväliseen kong­ressiin,
seikka, että he alkavat käih-iellä
yleisiä luokkataistelukysymyk-siä
—: on merkki siitä, että luokka­tietoisuus
on nopeasti kasvfimass»
tämän enimmän riistetyn Ja plln^,-
tun ihmiskunnan osan keskuudessa
— se on karhea varoitus imperialis­tisille
valloille, 'imperialismi on pe­rustunut
ja perustuu itse rotuvai­noille.
Se ^»U imperialismi, joka loi
teorian etuoikeutetuista ja oikeudet­tomista
roduista. Se on imperialis­mi,
joka on puristanut ja puristaa
tummaihoisista raatajista, sahoma-t-toman
suuria lisävoittoja; se, sanan
täydellisemmässä merkityksessä, elää
satojen miljoonien raatajien verestä
ja hiestä. Seuraten lahjottujen keL
täisten lehtien, riistäjien ja ammat»
tiunioiden byrokraattien iaskeleita,
monet valkoisista työläisistä ovfet
sellaisen vaikutuksen alaisina, että
he ovat mustiin verraten etuoikeu­tettu
rotu, huomaamatta, että se on
puhdas orja-isäntäin teoria, suun­nattu
niin hyvin valkoista kuta
myöskin mustaa työläistä vastaan.
Kansainvälisen neekerityöläisten
Ifongressm täytyy poistaa erehdykset,
jotka vallitsevan luokan taholta on
kasvatettu tummaihoisiin työläisiin
suhtautumisessa. Tämän kongressin
täytyy myöskin julistaa, määrätysti
ja selvästi, että neekerityöläisW> ovat
kiinteänä osana koko kansainvälises­tä
proletariaatista, että he ovat val­miita
nousemaan taisteluun käsi k ä ­dessä
toisten rotujen raatajien
kanssa yhteiskunnallisen, kansallisen
j a rodullisen vapauden puolesta; et-tä
he eivät eristä kohtaToaan toisten
riistettyjen ja sorrettujen kansojen
kohtaloista, ja että ilman luokka­taistelua
on mahdotonta, ja tulee 0-
lemaan mahdotonta, poistaa rotu-yainoja.
Minkälainen kongressin kokoonpa­no
saattaakin olla, tai millaisia pää­töksiä
se tekeekään, olemme kuiten­kin
vankasti vakuutettu siitä, että.
se ttilee olemaan tärkeä harppaiis
tiellä/joka johtaa valkoisten j a vä­rillisten
työläisten voimakkaan Ja
veijeUisen liiton luomiseen; että ta-mÄ
kongressi tulee olemaan koko
maailmjan takapajuisten ja sorrettii-
Jen neekerityöläisten yhteenkokob-
Jana.
Tervehdyksemme kansainväliselle
neekerityöläisten kongressille!
Tervehdyksemme kaikille tovereille
j a liittolaisille taistelussa imperialis­mia
vastaan!— A. Losovski.
Hyvän keifaäänhelttotukdtsen saa­vutti;
Potsdamissa, Saksassa, unkari­lainen
£^epes, höttäen (^,32. Mai­nittu
urhefiöj» asuu BierlinisEä.
Sodlmryn Kisalla en kokous ensi
maanantaina, jossa 'käsitellään De­troitin
suurkistHhlh osaaottamista.
Nyt on Sudburyn Kisalla jo sekä
jalkapaBo- että pdimeäpaflojoak-kueet.
Kilpailuja kuulema tulee
järjestettäväfei aivan lähitulevaisUu-dessa.
Onkohan-muilla paikkakmi-nilla
jo bCTätty?
Leningradissa toimeenpannuissa
kansainvälisiä kilpailuissa hävist
saksalainen ' mestaripainija Seeleh-binder
yllättävästi suomalaiselle
Toivoselle 12:«asa minuutissa. Mut­ta
sitten muutama päivä myöhem­min
Moskovassa järjestetyissä kil­pailuissa
voitti Seelenbinder samai­sen
Toivasen 14 :sta minuutissa.
taa tuotteistamme, vaan ainoastaan
niin pienen osan että hädintuskin
LISÄYS KISAN KH/PAILU-KirrsuvN
K i / k n kilpailukutsusta. Joka j u l -
kaistifaa torstain lehdessä, oli jäänyt
pois ikämiesten 1,500 m:n juoksu Ja
alkamisaika. Kilpailut alkaa kelle}
puoli 11 Ja joka lajissa jaetaan 3
palktotoa. Myöskta mainittakoon,
että 5x100 m. viestisä^aUe 14 v. kU-paillaaiT
Lauri Lalneien lahjoitta­masta
kiertopalkirmosta. Pjrydetään
toverlseuroja ottamaan ylläolevat
myös huomioon. — Kisan Sihteeri.
KIRJALLISUUTTA
veimme pitää sillä henkemme n u ­nnin
mukana. En myöskään hiale
että - meitä uhkaisi mitkään nälkä­vuodet,
sellaiset kuin oU ennen syn­tymämaassamme,
sillä se ei ole enää
mahdollista tällaisten kulkuvälineL
den aikana. vBjaa voidaan kuljet­taa
muutamassa päivässä maan ä ä ­restä
toiseen, mutta pikf^mlnMn
^uhkaa meitä nälkäkuc^ema sen
vuoksi ettemme ole ottaneet kyllin"
navakasti osaa yhtpiskrmnallisten
tarsevälineitten jakoon, vaan, kuten
sanottu, olemme ruvenneet ikään­kuin
sj^ytingille ja vieläpä sellaisel­le
syytingille jota yanhassamaassa
sanottin silakkasyytingiksi, ettei ole
mitään määrää, holhooja saa antaa
Sos.-refcnnistit pakoiteti^
mään tyetäisten
sen. VaalipelosU
IJittchaUituksen vaalien,
soittaneet tapahaivaa
kansainvälisen ja kansa _
suus- ja maatalouskriisin.
vasten, missä Canadan
köyhillä maanviljelijöillä' 'OQ
niin vähä kuin haluaa j a kylläiÄ ei sään nälkiintyminen, mitä
ä l l ä halua' puutu antaa, mahdblli-jtuu liittphallitu-isen budjetia
siminan pienen annoksen. Mutta talla suunni•te lmailiseaa
vaikka näin on asiat, niin me farma- 1 sena työväenluokan
ritkin ikääskuin ilkumme kaupunki--vastaan,
veljemme teollisuustyöläistä. että | Kapitalistiset puolueetkin
pirujakos olit niin tollo ja lähdit ka- p y t jo tunnustamaan työläistä
dulle laittamaan vappukulkueitasi, j aikalisoitumisea ja ^ -
olisit vaan rauhassa kuten mekin jtaistelim tielle. Tämän ^
farmarit, niin eivät poliisit kapuloisl lEimellisesti lausumalla heliserä*
ja tyytyisit siihen annokseen minkä seita työläisten oloista. Eritolas
daan havaita .siinä, että
puolesta puhuttiin iat _
tj-öpäivästä ja toisaalla
vien novascotialainen edustaja^
Donald puhui paremmista oi'
ta terästyöläisille, jotka työ
vät kahdentoLstatunnin
Puheet merkitsevät työläisten"
semlsta alistumaan työnä
kan hyökkäykseen, .<;ensijaan
«Heinäkuu 1914
Joku aika sitten oli lehdessämme
njaininta yllämainitusta kirjasta, jos­sa
kehotettiin sitä tilaamaan. Nyt
on se kuitenkin myyty loppuun kir­jakaupasta,
sillä sitä ei ollutkaan
sataa kappaletta, kuten erheellisesti
malnittin. Tilauksia voi sUti kirja­kauppaan
lähettää ja mainita kuinka
paljon mahdoUisesti teosta menee
itsekullakih paikkäkuxmalla. Uusi lä­hetys
Mr jaa saapunee Suomesta noin
parin ^ohnen vikon kuluttua.
Dunblane, Sask."
Farmarit ne farmaa. Kylvötyöt al­kaa
öila loppun suoritettuna taaskin
hetran vuodelle 1930. Ilmatkta ovat
olleet suotuisat. Joten työt on edis­tyneet
joutuin, ja sadettakin on saa­tuna
tämän tästä, niin että kosteut­ta
on aivan tarpeksi tälläkertaa.
Muuten on ollut vielä ankaria pak­kasia
jä vieläpä , lumituiskujakin,
nin ettei viljan, kasvullisuus ole edisr
tynyt ensiluokkaisesti. Farmarit kui-tenkta
toivovat runsasta viljavuotta,
vaikka entistäkin viljaa on liikaa,
jotenka tuntuu kiun farmaririepu
haluaisi lisätä säitä siihen hirtto-huoraan
jolla hän jonain päivänä
hirtetään, toivoen samalla bttä
hirttonuora olisi kyllin vahva her-tettäissä
eikä vaan katkoisi Ja kävi­si
kuten kerrotaan käyneen sen en­tisen
miehen, jolta nuora katkesi
ja mies Jäi henkiin, manaillen että
se on hengen päälle käypää hom­maa.
Allekirjoittaneesta kuitenkin
tuntuu, että me faraiarit olemme
yhtäläisiä edellä kertomani miehen
katossa kasvattaen uudet viljavaras­tot
entisten lisäksi, ikääskuin tahto­en
hukuttaa itsemme viljan paljou­teen.
,
Emme suikeaan ole köyhiä siksi et­tä
viljaa ennestään olisi liian vähä,
vaan olemme köyhiä siksi ettemme
ole itse osanneet kontrolleerata tuot­teittemme-
hintoja, vaan olemme sii­hen
uskoneet miehet jotka eivät ole
papneet tikkua ristim tuon viljapal-jouden
kasvattamisessa ja kun asiat
on tällään, ettemme itse pysty ar­vostelemaan
hintaa -tuotteillemme,
nilh emme myöskään saa koko hih-herrat
suvaitsevat antaa, niin et
saisi kuhmuja päähäsi poliisihiui;-
tain kapuloista, ja saisit oUa koto­nasi
eikä tarvitsisi maata kovalla
vankikopin permannolla. Mutta
onkos sanottu kuinka kauan mekin
farmaririevut voimme puhua kodista,
sillä niinkuin viime kirjeessäni mai­nitsin,
kulkee farmarijussin tie no­peassa
tahdissa pois maalta, mutta
minne, kaupunkiinko, jossa ennes.
täänkin oh jo Ulan suuri työttömäin
armeija nauttimassa niistä muruista
mitä herrain pöydältä putoaa, kul­kemassa
siihen jonoon, jota sano­taan
soppalinjaksi. J a täällähän sitä
farmiseuduita saa pelastusarmeijan
anteliaisuudella ylpeilevät pyylevät
matamit ja kenralit kyllin nöyriä lie-väniskaisia
kundeja, jotka eivät
häiritse holhoojansa herran rauhaa,
kuolevat hivuttavaan nälkään sääs­tyäkseen
poliisin vihaniskuilta. Me­kin
täällä Dunblanen kontrilla ele-vät
farmarit olemme humaltuneet
sihen määrään farmaushumalaan et­temme
enempi katsoneet itsellemme
välttämättömäksi kuulua Canadan
C, P:een, vaan annoimme sen laka­ta
toiminnasta säästääksemme aina
jonkun dollarin aulojemjne remont-teerausrahastoon
ja kasoliniin, sillä
me emme ole* vielä kadottaneet us­koamme
rikastumiseen, kunhan jol­tain
taholta rupeamme pinssaamaan
nimittäin säästämään ja kaikkein
joutavinunaksl menolcsl huomasimme
C.C.P.>-maksut. Ja nim annoimme
sen kuolla kutjahtaa ja samaa tau­tia
potee täällä C.T.NX. kuin kom-muniistipuolUeen
osastokin, mihinkä
se lopulta kuoli. Persoonapyykkima-siina
runnaa hirmuista vauhtia, niin
että jos vaan sitä menoa jatkuu,Hiin
pian rattaat pirisee ja Kone runnaa
sltte samassa tahdissa kuin porva­rillisten
naisten masiinakin runnaa.
Muuten on suomalaisen järjestön
osasto toiminnassa ja nuorten kom­munistien
osasto elinvoimaisena, jo­tenka
allekirjoittanut ohkin siinä
vakaumuksessa että nuo jälelle jää­net
jaksavatkin pitää korkealla-pu­naista
vallankumouksen symboolia,
tehdä agitatsionityötä maailman val­lankumouksen
eteen niinkauan kum
taas saadaan kiiollut kommunistipuo­lueen
osasto" heräämään, sillä sen
heräänunen on kuitenkin välttämä­tön,
siitä ei pääse mihmkään. Kom­munistipuolueen
osaston kuolemaan
vaikutti ahdas aika täällä," sillä far­marit
jäivät viime talveksi ihnan
rahaa, kun Wheat Pooh ei maksanut
tänä vuotena farmareille yhtään
JäHdmaksuja viime vuoden viljasta.
Luullakseni vaikutti kuolemlasm
myöskin persoonat jutut, joita täällä
ajettita oikein poliisivoimalla. M . W.
vat pakoitettuja tilanteen
essä ajautumaan nykjlsestä";
tustalstelusta hyökkäykseen
ehtojensa korjaamiseksi.
Tj'öläisten radikalisoitumisen
nus tulee samalla tavalla
sos.reformistier,'. kuten Ifc
työväenpuolue y.m., taholta,
sessä tilanteessa eivät Ii'e ole"
uskaltaneet ottaa ohjelmaansa
mähallituksen"' tunnusta, joka
avoimesti osoittaisi heidän
veljeilynsä porvariston kanssa;
sijaan ottavat he ohjelmaana'
Iäisten vatimuksia, kuten
myysyakuutu.s, korkeammat
minimipalkka y.ni., "mutta
Vaatimutasissa jätetään
niiden pääasiallinen sisältö,
myysvakuutukseen nähden ei
millainen sen tulisi olla, mutia
väksytään se samassa
sä kuin sen hj'väksyTät
set hallituksetkin. "Kork
palkkaa" ja 'minimipallto'-
muksissa ei vahingossakaan
kuinka paljon. Kommu
ja Canaäan työväen puola
tarmokkaasta puhe-, kokooii'
ja järjestäytymisoikeuksien
taistelusta johtuneena Ovat ref'
tit nyt joutuneet ottamaan
ohjelmaansa, vaikka to
ovat toimineet yhdessä 1
ten kanssa näiden _
oikeuksien tukahduttamiseksi
Porvasien ja sos.reformidi«i,
tosyrityksiin täytyy työläistä» S
marien vastata järjestäy
tarmokkaaseen taisteluun
tista typnkiihotusta. työttömj,
nälkinnyttämistä vastaan ja
tautua hyökkäystaisteluun
nistipuolueen ohjelman ja
muksien puolesta.
Carlin, B. C.
I^öläiiieii! — Oletko
älapniit jp Vapaude»
on eroa ill i i
Ikävä auto-onnettonnms
t.k. 16 p. kun sairaalan yli
neiti Edna May Brooke,
Armin sairaalasta, autollaan *
kalla Salmon Armista
B. C. erään naistuttavansa,:
Waughin. kanssa Karaloopi^.
nitun päivän iltana pidettäröS;
raanhoitajicn "paarteibin". Ki­vat
saapuneet noin 23 mailia
Armista Balmoral koulun -
Oli auto suistunut tieltä,
lä useita ympäryksiä,
leen pyörineen. Siitä oli «
että nei ti Brooke, joka ai^r
mim URHEILU
Uiitispoiiiiintoja
Berliinissä pidettUn toukokuun 12
pnä Berlinin-Brahdenburgih piiriä
käsittävä vasejiamistolaisten inrhei-luseurojen
edustajakokous. Kokouk­sessa
oli edustettuna noin 25.000
aktiiviurheilijaa. Versinainen koh­on
^gressi pidetään Erfurtissa.
laajoilla alueilla 64 milj. Suurimpa-.
iia rbturyhmanä ovat myöhenunin
Ihtlaan tunkeutuneet aavilaiset, joi­den,
määra lie nykyäMi 233^0111}. •
Kun' europalaisten tiedetään haV
litseyan .noita valtavan suuna i h -
riS,, pllaaä- uteliaita iysy-xa^
iu iqiinkahan" jafljön "siellä 'ön-käui'
iiäitäl Ne qvat eninunäkseen
ppglapfflft^gja TTpM&in InääräTi^j el
ilo tuhatta suurempL "indlan
• e * .
Toukökuim 10 ja 11 ^ y i h ä pii
Malmbergetissä Ruotsin TDL:n pau
nunestaruuskllpailut, jotka samalla
imperialistit j a siksi tule-*^ear l^qq^"^^^^!^^ mUän
ryhmiin^ "sin(^" äeHä' olevat eng-bli
järjestetty kansainvälisiksi. K3i-pailtUhin
otti osaa suomalaisia ja
norjalaisia pahujoita.. Käri»ssarjan
TOilti niotsalaihen Tuveström. hoy-hensarjan
^suomalainen Viuter "Ke­mistä,
kevyensarjan Ylistä Kari-haarasta,
kevyenkeskisanan Pöysä-lä
Kotkasta ja raskaahkeskisarjah
Juhola Helsin^stä.
Sellaisiin ajatuksiin tulimme, kun
saimme eräältä hyvältä ystävältäm­me
ja tämän lehden lukijalta lainak­si
kirjeen, joka oli lähetetty Suomes­ta.
^ , ,
Useamman kerran on lehdessämme
kerrottu tapauksista Suomessa,
inyöskin n,s. Lapuan »tapahtumista.
Niinpä, kerrottiin Joku aika sitteii,
etta ktm Lapualla iierustettiin varsi­naista
murhamiesten järjestöä, "Suo­men
Lukkoa", jonka tehtävänä kuu­luu
olevan kaikin ketaom tukahut-taa
Suomesta kommimistinen liike,
niin tämän murhamiesten järjestön
perustavassa kokouksessa oli läsnä
kj^Maenkiihta i»pplakin, jotkJT^li-vat
puheissaan kukkea muuta kuin
Jumalisia. He vaalivat toimeenpan­tavaksi
hsiilituksen taholta ajomeV
sä^tys ijunaisia yastaan, j a ellei hal­litus
sitä tee, tulevat he, lapualaiset,
ottamaan miekan käteensä jä pijh-rtistarnaan
maisin kommunisteista.
Papit olivat näissä . keskusteluissa
erittäin hurmahenkisiä, vaatien toi-menpantayäksi
vaikkj^pa niurhia, e l ­lei
muuten saada maahan "järjes­tystä"
aikaan.
Tänä tavalla Suomen papit saar­naavat
"jmnalan vältakinmasta".
KdellämäinitsemMhme kirje on
ei^tä^^^^ Siikas­ten
Pyntöisten k^^lästä. Aikaisemmhi
oh kirjeen Bhettäjä ollut ^ysiveii-nen
suojeludcuntalamen, osanistuan
kansalaissodan aikana työläisten
tappamisiin. Nyt on hän tullut n ^
synnintuntoon ja lähettänyt anteek-sipyjoitökirjeen
tähän maahan erääl­le
aikaisemmista uhreistaan. Kirjeen
alussa katumukSehteMjä sanoo, että:
"Minun on käyny asiani sille kan­nalle
että minun täytyy Sovittaa ja
Pyytää anteeksi kaikki mitä olen Pu­heellani
ja töilläni Toisia Ihmisiä
vastaan Rikkonu."_ Miesparka on hy­pännyt
toiselta äärin^iss^yden ra­jalta
toiselle: ennen oli työläisten k i ­duttaja
ja nyt anteeksiantoa ruikut­tava
Uskovainen. Töinään hänenkin
mantunnon tuskia, häilyro fl
vä mielipuolisuuden rajoilla-
Suomen papit, ovat nykyi^
maata tähän mieheen rerr^,
dän tuntojaan, jos seUaEea»;
lainkaan puhua, ei ^ai^.
se murhiin kiihoitus, jota»
ihmisyytensä menettäneide?^-
ten murhamiesten
kyään harjoittavat. "Taivaan
kunnasta-' Puhuminen
muuttunut vain siruteifljaka -
jaan saarnaavat he vain
työläisten vaalenneiden H Ö
IP perustetun valtakunnan
misen puolesta ja uusiffl^
teurastami.s35t3 kapitatenffl_,
le.Sellaisek-si cn uskoato
nykypäivinä muuttunnt ^
Kirje, jonka mamit.
kovaiseksi muuttunut '.
lainen on iähettänyt
•kiusaamaileen henkJloBf-.
tulisi koettaa sovittaa'tekojaan sitä
käiisanluokkaa kohtaan, jota vastaan
hän on raskaasti rikkonut, eikä jät­tää
asi(^jaan '^tulevassa elämässä"
korjattavaksi.
Mutta kaikesta huolimatta on sen­tään
suuri ero tämän miehen menet­telyllä
J a nykyisten Snoihen pappien
edesottamisina. Tämä niies on kai­kesta
päättäen i ^ u t käsittämään
ne kauheudet, joita suoritt^niassa
hän itsekin oli, kaikessa alastomuu-d
e ^ a h suureksi rikoksä^ä ihmisyy­den
kannalta j ä haluaisi ne "Jollakin
tavalla «pvittaa. Järki kuitenkaan
ole pUut siinä määrin 'selvinnyt, et­t
ä diM käsittänyt mitä tietä kä^-
t^sn parhaiten' s ä ^ ' totuuilleen ratx-han,
vaan bn raipniimt usknnnolH-seeh
^nietädödjyn, ^ ^ i e n koko eiS-mänisa
loppuun* v K n ä s t a t ö i ä ä a n p-se
puolestaan kaameaa^
henkisestä ^ ^ ^ . ^
Suomen -"""^'^^"i,,, gjä
poLkia elää. se 0 ^ ^^
hurmahenkinen ^f!^
nämä yksinkertaL^t ^
mään en:i.>ten vih;
leen anteeksip.vynnoi^
muutakaan ^ ^ ^ ^ ^
hädässään harhaule^
Suomalaisten paP?^
dassakin ahe.-xavat _«r
rojen perust^-^^I^
taa huomioonsa
dettujen, ^^-^^'.^^^^
suunnaton häta. e i ö »tT
mia heidän ha''
ja henkL=en taaka3_-^-
näköjään tässä