Vapaus, March 28, 1930

              1930
S U O M E E N
jpssiSaomenMrbkas
20
Canadan Dollarista
-ug $20.00, 60»
V A P A U S ,
Bo, 69. SUDBURY Oat.
iaitapilctieja myydään.
Tiedustakaa pilcttiasioila
Vapaudelle ottavat rahavalityt
jrastaan «liöskin;
VAHAVS
PORT Aurnvii uibiNcn
316 l!ny Street, '
Port Arthur, Ontan\.
]fAVS MÖyfilF-AL BRASCH
119C St. A n t o i n e St.,
Montreal, Que.
M n terhakasti otti osaa hiihtokisoi­hin
lauantaina sijoittuen ikämies-.
ten sarjassa kimniakkäalle toiselle
tilalle.
Kailzen muun ohjelman lopuksi e-sitettiin
muistaakseni kappale "Her­ra
poliisipäällikkö" joka hassnnku-risinc
menoineen näytti menevän
kansaan kuin voi lämpöiselle leiväl.
le.
Niinpä sitteh jo seuraavana aa­muna
aikaisin lähdettiin itse kukin
kohti arkisia askareita, ja täytyi
jättää tämä mielenkiintoinen kylä.
Kisan Meriläinen ja Jansson ja Je­hun
Aura jäivät vielä osaa otta­maan
Aöilckoa myöhemmin Porcu-pinen
Viestin järjestämiin hiihto-kilijailuihin-
-
Eipä muuta timminsiläiset kun
voikaa oikein paksusti ja iskekää
yhteistä vihollista olan takaa.'
N. P.
Pei-iaTitaina. maialisl^^ p:nä ^ F f i , M a i ^ 28-
SUUNNITELMA
JÄTTILÄISMÄINEN VEKSELIN-VÄÄRENNYS
SAATU SELVILLE
AARO KIVINEN
Kirkla^a L--ike. Ont.
]OUN VUORI
South Porcuiiiuc, Oc .
CHARLES HAAPANEN.
Osauskauppa, Tiinmins, Or.t,
UN WIRTA,
1 Broaview Avc, Toronto, Ont
DAVID IJELIN,
paikkakunnilla Keski Onlcriossa
[eikäläisten tnitLrlliset joukko-rastukset
näkyi .siellä myöskin
•an melko hyvä.sslj vireessä, päät-
1 siitii että hiihtokisojen lopet-liaitamksa
oliininc tilaisuudessa
leniaan kun scka;uioro j a mies-rtetti
laulaa hcläytteli, jotka c-bet
olosuhteLsiin nähden meni-melko
tyydyttävästi. Myöskin
muitakin liyviil ohjehnaesityksiä-näkji,
olevan hyvin toimitettu
älehtlkin. Siis kaikki n i i n kuin
kin pitää. Vaan kaikista m i e l i in
lUTin esitys oli allekirjoittaneen
fetä nuorten tyttöjen voiiniste-itykset
musiikin mukaan. Se . o l i
n niin kaunista jota en ole o l -
tilatsuudessa näkemään'pitkiin
ihin. Niissä esityksissä oli k a u -
ta ja rytmiä., Menipä todella
eet ilahduttavan kauniisti ja
tuudella, jonkalaista esitystä
;n minä saa hakea liittomme a -
;ta seuroista pitkän matkaa,
heti, että johtaja Tanner o li
(t hyvää työtä joka työ v a r .
liaan ei ole mennyt hukkaan,
in että johtaja Tanner c i edes
:}'!ässä asumassa, vaan että ha­on
farmi pari kolme mailia
tä, ja hän sieltä käsin kulkee
istelijoitaan säännöllisesti här­mässä.
Se jo vaatii äkäistä
alaista .sisua ja uhrautumista
Toiraistclumme hyväksi. O l l a -
neillä enemmän yhtä tarmok-ja
kykeneviä miehiä, n i i n olisi
istelumme toisella tolalla k un
se nyt monessakin paikassa on.
er on jo ikämies, vaan vielä
Viime kesänä huhuiltin Viipurissa,
että Saksassa olisi tavattu vekselei-tä,
joihin oli väärennetty Viipurissa
sijaitsevan Oy. Suomen Puu A b :n
nimi. Mikäli nyt on saatti tietää, ön
juttu todenperäinen ja samalla on
paljastunut suurenmoinen huijaus-juttu.
Oy. Suomen Puu Ab:n, jonka o-sakcpääoma
on 500,000 mk., osak­keista
omistaa suuren osan saksa­lainen
toiminimi K a t z & Klubb, jon­ka
johdossa on ollut kolme veljes­tä,
Helmuth, Kasimir ja Hans Katz.
Oy. Suomen Puu A b : n hallitukseen
kuuluu kolme henkilöä puheenjohta.
na Helmuth Katz ja ainoastaan Vii­meksimainitulla
veljeksistä on o i ­keus
kirjoittaa Oy. Suomen Puu
Ab:n toiminimi.
Oy. Suomen Puu Ab.ile oh ilmoi­tettu
neljästä lontoolaisesta pankis­ta,
m.m. Midländ~-pankista, että siel­lä
on langennut kaikkiaan 145,000
punnan, siis 28 miljoonan Smk:n
arvosta yhtiön puolesta diskontattu­ja
vekselcitä. Kun yhtiö ei tunne
tällaisia vekseleitä ja on kieltäyty­nyt
niitä suorittamasta on seurauk­sena
tietenkin ollut tutkimus, joka
joka kuitenkin on vielä keskeneräi­nen.
IlmitulieLsta seikoista el yh-tiön
johtokunnanpuolesta tahdota
toistaiseksi antaa mitään, tietoja.
Tietojen mukaan lienevät veksejl-r;
väärennykset syntyneet ainakin o-saksl
siten, että on täytetty • Oy.
Suomen Puu Ab:n blanco-vekselel-tii
ja toiminimen, kirjoittamista var.
tfin valmistettu, myös väärä leimasin
Missä väärennykset ovat tehdyt, sil­tä,
el liene vielä täyttä selvyyttä,
mutta kerrotaan toisten väärennys­ten
tapahtuneen Saksassa ja toisten
Hollannissa.
Mainittakoon,; et.tä^ Hans^ Katz te­ki
viime marraskifah 12\ p : h a itse.
murhan helttäytjmiällä Rheln-vlr-taan.
Hän oli • ottanut osaa pörssi-kelnottelOUn
New Yorkissa ja käyt.
tänyt apunaan jotakin hollantilaista'
välittäjää. Kun sitten T^evr Yorkin
pörsslroihahdus tapa'Ötui, Jä hän me­netti
siinä käyttämänsä varat, lopet­ti
hän elämänsä.
Onko Itsemurhalla yhteyttä vek-stliväärennysten
kanssa, el vielä
tiedetä.
Toiminimi Katz & Klubbln pää­liike
sijaitsee Gem-sbachlssa Baden
Badenissa.
Eduskunnalle jätettiin tasavallan
presidentm hjrväksymä esitys valtio­neuvoston,
valtuuttamisesta uusien
valtiolainojen ottamiseen. Esitykses­sä
anotaan eduskimiian suostumusta
siihen-,
että valtioneuvosto saa v. 1930 ot­taa
lyhytaikaista ulkomaista luottoa
valtion kassatarpeen tyydyttämisek­si
aina 300 miljoonan markan mää­rään
asti, joka luotto on takaisin
maksettava viimeistään raoden 1?3I
kuluessa sekä
että . valtioneuvoston tarkemmin
määrättävillä ehdoilla saadaan vuo­sina
1930—32 ottaa yksi tai useam­pi
ulkomaanrahamääräinen obli-gatlolalna,
yhteensä enintään 1,000
miljoonan markan vasta-arvon nl-mellismäärään.
käytettäväksi etu­päässä
uusien rautateiden rakenta­miseen,
lalvanvanistuselinkeinoon
ynnä muun tuotannollisen toimin­nan
edistämiseen ja astitustöimin-nan
rahoittamiseen.
Puheenaolevista 1,000 miljoonan
markan suuruisista lainavaroista
käytettäisiin 900 mUjoonaa uusien
rautateiden rakentamiseen, 100 m i l ­joonaa
laivarahastoa varten, maata­loustuotannon
edistämisrahastoon
100 mllj.oonaa ja soiden kulvauk-scen
ja tuottamattomien metsäalo­jen
kunnostamiseen 120 miljoonaa
m.ark':a2, jota paitsi asutustoimin­nan
rahoittamiseen, Imatran voima­laitoksen
johtoverkon kehittämiseen,
maaseudun sähköistämisen avusta­miseen,
valtion puhelinverkon laa­jentamiseen
y.m. tarvitaan lainava­roja.
Tämä lainahanke on suunni­teltu
toteutettavaksi olosuhteisiin
nähden otolliseksi havaitulla taval­la
joko kolmen vuoden kuluessa tai
suotuisassa tapauksessa yhdellä ker­taa.
setjvöstotirrrö is
PERÄSTÄ
Neuvostoliiton valtionsmmnlttelu^
laitos ja taloudellisten tutklmustea
instituutU ovat tehneet paljon työ-i
tä Neuvostoliiton kansantalouden
pääsuunnitelman laatimiseksi. Nyt
'on esitetty enslinäinen vaihtoehto
tästä suunnitelmasta.
Seri mukaan jKiäsee Neuvostoliitto
Amerikan tasalle rikkaudessa v.
1939—40, mutta suunnitelmallisen
talouden y.m. etujen vuoksi tulee
silloin tuotanto olemaan kolmeker-taa
suurempi kuiri Amerikan. Sil­loin
tulee olemaan 20 aniljoonaa
autoa ja 2--j miljoonaa traktoria.
Maatalous antaa 75,000 miljoonan
ruplan tuotannon.
15 vuoden perästä tulee Neuvos-tolutossa
olemaan 30 miljoonaa au-,
toa 3'-:- miljoonaa traktoria. Maata-loustuotanto
tulee olemaan" 130,000
miljoonaa ruplaa. Silloin tulee koko
teollisuustuotanto olemaan sähköis­tetty
ja liikenteestä sähköistetty' 50
prosenttia.
MINKÄLAISET LAITOKSET SUR.
RETÄÄN 6 TUNTISEEN TYÖ­PÄIVÄÄN
TUOMARI LEINOA EI ONNISTA
Kuten kai vielä muistetaan kis­koi
sosdem turkulainen riapamics,
asianajaja F. J . Leino lapseneläke,
jutun ajamisesta eräältä naiselta
asianajjajapalkkiota ^kymmeniä tu­hansia,
vaikka tarvitsi jutussa vai­vautua
verrattain vähän. Leinon a-siakas.
emännöitsijä Amanda Fors­man
nosti oikeusjutun Lfeinoa va.-?.
taan tämän kiskonnan johdosta vaa.
tien aslanajopalkklon vähentämlstii.
Asia oli sitten viime elok. Turun
raastuvanoikeudessa ja sen jälkeen
hovioikeudessa sekä viimeksi kor­keimmassa
oikeudessa. Korkein oi­keus
on nyttemmin antanut asiassa
piäätöksensä'.^ Oikeus on muuttanut
hoviolkeuderi'tuomiota ja raastuvan­oikeuden
päätöstä, vapäiittäeri A.
manda Forsmanin Leinolle maksa­masta
häneUe-kulujen korvaukseksi
tuomittuja määriä-A'elyolttaen Lei­non
suorittamaan Amanda Forsman.
lUe 13,000 mk. 5%:n korkoineen
haasteen tledonantopälvästä, tou-kokimn
3 pjstä' -1928 sekä- 2,^00" takr.
Ha. korvaamaan Amanda Porsmanll-le
hänen oikeudenkäyntikulunsa.
SSSR: n Kerkeimmassa Kansan ta­lousneuvostossa
on parhaillaan kä­siteltävänä
kysymys niiden laitosten
luettelon laajentamisesta, joissa on
otettava käytäntöön 6-tuntinen työ­päivä
lisäämällä työvuoroja. Toden­näköisesti
luetteloon sisällytetään
kuumat verstaat, rautatietyön eri-aloja,
lasiteollisuus, puuteollisuuden
pölyiset osastot ja useita kemiallisen
teollisuuden verstaita.
SOKERITEHTAitA VALKO"
- VENÄJÄIAE
Minsklstä tledoltetaan. että vii­meisten
2 vuoden käytäntö on osot-tanut
mahdolliseksi sokerijuurik­kaan
viljelemisen Valko-Venäjällä
ja niinmuodoin sokeriteollisuuden
luomisen Valko-venäjällä. Maa.asl-aln
kansankomisariaatti on päättä­nyt
voimistuttaa sokerijuurikkaan
viljelystä. Laaditaan suunnittlmla so­keritehtaiden
rakentamisesta Valko-
Venäjälle.
suurentaa lehihlön lukumäärä 50:eeii
laventaa juusto&elttlöitä, Kohottaa
kömmuimln hehkiiöniäärä; 80:^
henkeen.
. Nämä haaveet eivät ole penisteet-tomiä.
Mahdolllsuukda helM näit­ten
suurmltelmien toteuttamiseen
on, koska Oseta ja myös varovainen
amerikalainen Agrodschointa ovat
paimenet, hevosenhdtajat. parafeue*
hurlt ^ kaikki oval orata, TJöroU
maa el ole riittävästi.
"JanlvaldUsa el cd^ tOooast^
taloudellisia, vaan myös p o U l t i^
velvollisuuksia, — se el ole vain
viljatehtaan, vaan miyös koilektir
vlsmln etujoukkona arolla.
Mutta kommuunan tämä elämän
antaneet luottamuksensa näille "pu- 1 puoli ei ole täysin mallikelpoista,
naisille manmuokkäajäpaholaisille". i Kommuunin elämä ja työ on nyt
Nuorisoliittolaiskom-muuni
"Jungrwald"
Jutulla lienee yhteyttä erään cng.
lantilaiscn vararikon kanssa
Midland Bank ilmoittaa, että vää­rennettyjen
trattojen asia on viime
vuodelta ja yhteydes.sä lontoolaisen
Horstmann-toiminlmen vararikon
kanssa.
15 TUHATTA KIRJANPITÄJÄÄ
KOLLEKTIIVISIIN TALO­UKSIIN
SSSR:n maa-aslaln kansankoml-sariaatln
erlkolskomitea on tehnyt
suunnitelman 15 tuh. korkeasti am­mattitaitoisen
kirjanpitäjän moblU.
soimisesta työhön kollektiivisissa
talouksissa 3 kuukaudeksi.
SUURI ÄLtJMilNITEHDAS
Svankan lähelle ruvetaan raken­tamaan
SSSR:n suurinta alumllnl-tchdasta.
Tänä vuonna on rakennus­työläisten
luku 5,000. Tehdas raken-netaan
2 sesongin aikana.
jrje Amerikan KOE puolueen keskifskonntealle
Puolueen suomalaisia jäseniä varten
Pohjols-Krimin äärettömän aro-aavän
keskellä, kymmenien kilomet­rien
pääsä Dschankojasta, voi näh­dä
neljä avaraa, mutta matalaa
taloa, jotka ovat - viinitarhan, kas­vitarhan
ja vehnäpeltojen vyön y m ­päröimät
Moskovalaisten tehtaitten ja työ­pajojen
työläisten lähetystöä, joka
saapui tänne neljällä kuorma-autoU
la ja kasilla rattailla, jo ensi sil­mäyksellä
ihmetytti tämä nuorison
maatäloustasavalta.
Kaksikymmentäviisi lauorukaista
j a tyttöä on jo kolme vuotta käynyb
sitkeätä taistelua sosialistisen sadon
suurentamiseksi. Vallankumouksen
vapauttamat juutaJalskorttelin k l -
vulolset lapset ovat siirtyneet tän­ne
maapalstalle, tarumaisten Kri­min
rikkauksien koskeen, paljaalle
arolle, jotenkuten ehjinä säilyneisiin
entisen Tizan tilan akrtanoihln. Maan
kuntoisuutta ei oltu kohotettu kym­meneen
vuoteen. Isäntä Tiza oli har­joittanut
ryöstöviljelystä. Tulevien
maanviljelljöitten täytyi nähdä näl­kää,
paleltua syksyn tuiskuissa ja
rankkasateissa, pitkiin päiviin sel­käänsä
ojentamatta, ennen kuin he
saivat "valloitetuksi" nämä 430 heh­taaria
maata, salvat nostetuksi
"mustan mullan". Oseta ja Agrod-scholnta
on varustanut tämän suu­ren
tilan kahdella niittokoneella,
traktorilla j.n.e. Nyt on "Jungvald-issa"
13 hevosta, 14 lehmää, enem­män
kuin 300 lammasta. Sen liike­vaihto
oli viime vuonna 95 tuhatta
ruplaa. Ja lähiaikojen suunnitel­mat
ovat kerrassaan houkuttelevat:
^•nnnyvin Hooverin
kukoi.<;tuksen"
II
J ON KOM.MIM.STIEN JA
IRA 0PPORri:MSTIEN
UN.IA?
«nternin Exekuthvin lO:s tay-
(teällä 3320- l a u s u i . m . m ::
^^ehemmin pnl.iar.tnu. että A -
pon-arLston julistama k u u -
kukm:stt:r.it,nn„s ."prospe-on
vararikos::a-. . •
Jjnnyt enempää kuin kolme
^f»^' ':un Yhdy.3valloissa a i .
,^j;^;PUlan n.hna tuiverrus
affiattomari
-enit AninriK.an poikkcusa.
•Pro.;„ marraskuu-suurempi
^ Jo^=.:eu työpalkkain y-hiv..'**-'.
sekä työt-
^ u m a . r a t:a,voi hurjasti
' on ••.•r.ln-.
i ^ u l ^'^'•^^a m a a
^faiU-ä""; '^^ 30 alka­ja."
A ^ - ^ ; " ' ' ' ^ ' " ' ' ' ' * * ^ ^ ^ ^ ta-a
enrf^ Kokonaan toi-
^^--n^^n -,mperiaiistista maa-
^ie='.S ^^^"^ feapitalis.
P^nistuksef j o u -
(Jatköa edelliseen numeroon)
tulvat pois saranoiltaan. Täniäh jär­jestelmän
perusristiriidat kärjisty­vät
kärjistymistään eivätkä päästä
sitä kouristaan irti. itäpitallsmin
suhteellista, osittaista Vakaantumis­ta
ei voinut kestää monta vuotta,
•sillä se oli vain pinnallista vakaan­tumista.
Nyt on tasapaino jo järk-kyyntynyt
ja tulee nopeaa vauhtia
yhä enemmän järkkyyntymään. Im­perialististen
valtaln välillä yltyy
ankara kilpataistelu maailmanmark­kinoista,
pääoman sijoitus- ja riis-toalueista,
siirtomaista, ja siihen l i i t ­tyy
hurja varustelu uuteen impe­rialistiseen
maailmansotaan. Erityi­sesti
ne varustavat rosvo&utaa Sosi­alistista
Neuvostoliittoa vastaan, jo­ka
on maailman köyhälistön suurin
ja vahvin linnoitus, ja ainoa maa
maalimassa, jonka rajojen yli el
kansainvälinen talouspula pääsee ja
joka voimakkaasti vahvistuu suu-remiioisessa
sosialistisessa rakennus­työssään.
Samaan ^aikaan kärjistyvät tällä
kaudella tavattomasti JiuAikaristi-ftidat
kaikissa kaipltalistlslssa mais­sa.
Kapltallstiluokka koettaa päästä
pulasta kiristämällä työväkeä. Voit­to-
osinkojen .säilyttämiseksi klriste.
tään jokaisen työntekijän Työnteon
•vauhtia yhä mitthaavammaksi, jotta
saataisiin vähemmällä työvoimalla
yhä suurempi määrä, tulosta. Sen
johdosta yhä laajeneva pysyväinen
työttömäin armeija jo sinänsä aut­taa
pasman painamaan yleistä
palkfcatesoa alas, jota paitsi keskit­tyneet
SOTJtrriistäjäjärjestöt eri alirfl-la
suorittavat järjestelmällisesti val­mistettuja
päällekarkäuksia työpalk-katarlfflen
kimpptuun. samalla kah-mlen
."säästöön" välttäinättömimpiä-kln
työväen suojelasi ja vakuutus-m-
enoja, y.m.s. .Tässä ankarassa ah­distuksessa
laajain työväenjoukko-jen
katkeruus kasvaa. Ne eivät a-janpltkään
voi olla ryhtymättä puo­lustamaan
Itseään, sillä heillä on
nyt lähtemättömänä kirouksena ei
ainoastaan palkkain kurjaus, vaan
yhä uusien j a uusien palkanalennus­ten
uhka, sekä työttömyys ja työt­tömyyden
uhjca, siis koko olemassa­olon
epävarmuus.
Työväki näissä oloissa cl voi olla
kehittymättä "vasemmalle", jyrkem­män
luokkataistelun kannalle. Se r u ­peaa
liikehtimään, nousee lakkoihin,
antamatta enää pääoman ostamaln
taantumuksellisten ammattiliikkeen
johtajain itseään pidättää. Gasto-nian,
IllinoLsin j.n.e. lakot ovat suur­ten
luokkataistelujen airuelta. Mut­ta
jokainen lakko on pääomasta ny­kyään
"rikos pyhäähenkeä vastaan".
Porvaristo näyttää nyt, mikä peto
se todella on, kun lakko sen kuk­karoon
koskee. Luokkaterroria kiris­tetään
työmailla, kaduilla, tuomio-fctuimissa,
koko valtakunnassa. K o ­ko
porvarillinen luokkaherruus
muuttuu joka maansa yhä alasto-mämmin
fascbtlseksi hurttavallaksL
Semminkin 'juiui ijKilalibissa, ja
työttömäin joukkomlelenosoltuksissa
se ensinnä tapahtuu (Gasfoftla, New
York); ja sen vuoksi'näissä oloissa,
luokkavastakohtain {^rettömästi
jännittyessä monet, näennäiser.li
verrattain pienistäkin taloudellisis­ta
aiheista alkaneet lakkotalstelut
voivat saada suuren poliitfsen mer.
kityk.sen, sekä äkkiä laajenevat val­taviksi
joukkotalsteluiksi. Kuohun­nan
kiihtyessä ja laajete&sa tule­vat
päiväjärjestykseen suorastaan
poliittiset lakot. Kun tilanne käy
tällaiseksi, nlm astuu välttämättä e-tualalle
työväenluokan ja kapltalis-tiluokan
välinen taistelu yalla-sta.
Näissä taisteluissa kasvaa työväen
luokan taistelukokemus, sen karais-tn
järjestynyt voima ja sen vallan­kumouksellinen
^tietoisuus, niissä
kasvaa vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
yleinen suuri nousu.
näille eloisille Iloisille ja jo kuivuut-ta
ja katoa vastaan käydyssä taiste­lussa
karastuneille. työn vanklsta-mille,
melkein valistnraattomllle nuo­rille
kommunaardellie.
Kaikki kolmekymmentä moskova­laisten
tehtaitten työläistä, jotka o-
11 lähetetty tehtaitten kustannuksel­la
tutustumaan tähän juutalaisten
työsiirtolaan heti matkalta saapu­misensa
jälkeen väsymyksestä huo­limatta
alkoivat ahneesti kysellä ja
kirjoittaa muistiin tietoja työstä,
kylvöstä, luottomahdolUsuuksista.
Vihdoin, kello 23 yöllä, ehdittiin
käydä nukkumaan. Etelän yö ai­van
kuin aavistamatta heitti yllem­me
tumman vaippansa, kietoi koko
huoneen pimeyteen. Muutamia oli
mennyt nukkumaan latoon, mutta
puhjennut sade ajoi heidät sieltä
kesken yön pois. Kello puoli kolme
aamulla. Puolen tunnin kuluttua
ovat kaikki työmuurahaiset jalkeil­la,
vaikka illalla moskovalaisten
kanssa pidetty kokous olikin kestä­nyt
liki puoleen yöhön!
Pihassa kävelle iyhtylneen yötä-hystäjä
Grisha.
Punaisen nurkan seinillä, jossa
nukkuu sekä vieraita että isäntiä,
on työn nuoruutta ja huolcttomuut-a
vastaan käymän taistelun jälkiä.
"Kilpaihipäiväklrja" Toveri
^andves haastaa "taistelujärjestyk-sessä"
lov. Gurevltshln valmista­maan
aikanaan Inventaarion ja va­raston
lähetyksen varalta. Tovevl
Glasman haastaa jälleen G i i -
cvitshin.... "Tov. Gurevltshlä kc-loitetaan
menemään työhön alka-laan".
Allekirjoitus — "Kilpailu-
.sikunta".
Sihnäilcn "luilla kylvettyä kent-liiä"
tahtoen löytää usein mainitun
Gurcvitshin.
— Eiköhän hän ole tuo nuoru­kainen,
jolla on kulmissa ja silmä­ripsissä
niin väsynyt ilme?!
Iniihalikot, aron auringon tum­miksi
paahtamat juutalalskasvot..-
Mutta seinälehti kymmenellä r i ­villä
ilmoittaa:
"Toveri Gurevitsh on parantunut.
Hän nousee työhön määräaikana"*.
Ja n.yt jo seinälehti tukistaa mil­loin
Ahkinasia,. milloin Sbehtama-nia,
vaatien nousemaan "ilman myö­hästymistä".,
.. •,
' Oi, nuoruus, se olet s i n ä ! j ,
Mutta jo.s, -nukkuukin > niiori 'kyn­i
ä jä unohcldttuaan* kilpailueaikun^,.
nan. niin ei nuku :*4kylnen yöpäl-vystäjä"
Grisha.
— Pian teille tulee nukkumatUaa,
'/iulftttf-^Örishä.-'-Mihä''^
tämään poikia, heidän on aika läh­teä
pellolle.
Paahtuneet, kulmikkaat • varjot • s u ­keltavat
kaikista huoneista ; Ja ' häl-'
pyväf tet-assiila Ijolrtavaan • välofcate-taah;-
: • >
"Jungvaldissa" työskentelevät
kaikki ja kalkilla työaloilla. Työt
aoltcilaan edellisenä Iltana. Aamus­ta
ivaj-hain työskennellään pelloilla.
Kommuunaiaistytöt lähettävät pel­loille
aamiaisen — teetä tai "krlp-
.siä" (jotakin kahvin tapaista), o-maa
paistamaansa leipää, mehukas­ta
lampaanrasvaa. Kello 11—12 ai­kaan
peltovcljeskunta ajaa karta­non
pihaan traktoreilla ja niittoko­neilla,'
jonkinlaisella "piispan kuusi-valjakolla".
Päivällinen; Sitten 2—3
tunnin lepo, kunnes keskipäivän
helle on hieman laskenut, minkä
jälkeen "kulkue" lähtee taas pel­loille.
Työtä on kommuunissa paljon...
Erittäinkin sadonkorjuun aikoina.
Palkkatyövoimaa on seppä ja juus-onkelttäjä.
Kirjanpitäjäkin on
kommuunissa. Ja traktorlnhoitajat,
tiukkaa eteenpäin vaeltamista vas­tahakoisen
maan työllä voittami­seksi.
Työ nielee el ainoastaan ke­säisen,
vaan myös talvisen ajan.
Siksi komihuunän elämällä on jon­kinlaisen
sulkeutuneisuuden leima.
Pieni kirjasto tosin on, sanoma­lehtiä
tulee, on radio — mutta niitä
el voida käyttää kyllin runsaasti.
Niinikään on opintokerhoja, mutta
niiden Eiktllvisuus ei ole myöskään
mallikelpoinen. (KUrjoJtettu vUme
marraskuulla.) — AI. Salmolov.
Työn osuus apinan
ihmiseksi tule­misessa
(Jatk.)
tnien erikoisten vaatimusten puoles.
a, mutta samalla se näistä päivän
vaatimuksista lähtien Ja hajanaisia
osataisteluja yhteensovlttaen, koet­taa
saada työväen suuret joukot y m ­märtämään
ja kannattamaan myös
todella vallankumouksellisia päävaa-timuksia.
Erityisen välttämätöntä
c R tällöin entisestään yhä jyrken­tää
taistelua sekä sosialidemokraat­tisia
porvarien kätyreltä että myös
"GompersIIalsla" AFL:n pomoja
vastaan, joiden virkana el ole nyky-iiän
mikään muu, kuin työtaistelu­jen
estäminen, lakonrikkuriu.s ja
kaikinpuolinen apuruus työolojen
kuristamisessa. Nämä .soslalifaseistit
f)n työväen ensinnä työnnettävä syr-
Itse asiassa opimme joka päivä
tarkemmin ymmärtämään luonnon
lait ja meidän sekaantumisestam­me
luonnon tavalliseen kulkuun
johtuvat läheisemmät ja kaukai­semmat
jälkivaikutukset. Varsin­kin
kuluneella vuosisadalla tapah­tuneen
luonnontieteiden valtavan
edistyteon jälkeen kykenemme yhä
enemmän ja enemmän tiintemaan
ainakin tavallisimmista tuotannolli­sista
toiminnoistamme johtuvat
etiiisimmätkin jälkivaikutukset ja
sen kautta opimme niitä hallitse­maan.
Mutta mitä suuremmassa
määrässä tämä tapahtuu, sitä enem­män
tulevat ihmiset jälleen yhdek­si
luonnon kanssa, ei ainoastaan
tuntien sitä, vaan myöskin tietäen
sen, ja sitä mahdottomimmiksi käy­vät
nuo mielettömät ja luonnotto­mat
käsitykset aineen ja hengc;ji,
ihmisen ja luonnon, sielun ja ruu­miin
välisestä vastakobtaisuudesta»
jotka käsitykset syntyivät Europasr
.sa klassillisen muinaisuuden häviön
aikakaudella ja saavuttivat kor­keimman
kehityksensä kristinus­kossa,
' "'«ttifl
Jos jo "vaadittiin vuosituhansien
työ ennenkuin opittiin jossakin
rnäärässä; .laskemaan tuotantoon
kblidistärhicnYmc! toimintojen etäi­simmät
luonnolliset seuraukset, niin
öii tämä vielä vaikeampaa näiden
toimihtpien etiii6iint>äih yhteiskun­nallisten
vaikutusten suhteeh." Mai-mtsiram^:
jo perunat Ja siitä johtu­neen,
risätäudin leviämisen. Aiutta
mitä. on risatauti verrattuna niihin
vaikutuksiin, joita työläisten pa-koittamieeiia
pcrUnaravihtöon oli
kokonaisen maan väestöjoukkojcn
elämään, siihen nälänhätään ver-ratttina,
joka' kohtasi Irlantia v.
1847. perurtariitori 'johdouta, joka
saattoi miljoonan' perunoita ja mil­tei
vain perunoita syöyää irlanti­laista
maan allo ja heitti kaksi mil­joonaa
yli' meren? Kun, arAbialai-set;.
o|i|)ivat dislccraantaan alkohoo-iia,':
niln eivät he voineet unissaan-kaan,
kuvitella, että he sen k a u ^
loivat^ välineen, jonka avulla silloiii
vielä löytämättötnän Amerikan al­kuasukkaat
hävitettiin maailmasta.
Ja kun Kolumbus sitten löysi Ame­rikan,
ei hän tiennyt, että hän sen
kautta herätti uudelleen eloon jo
kauan sitten Europassa voitetun
orjuuden ja laski perustan neekeri-kaupalle.
17 ja; 18 vuosisadoilla
höyrykoneen keksimiseksi työsken­nelleet
miehet eivät aavistaneet,
että he siten tuottivat välikappa­leen,
joka enemmän kuin mikään
muu mullistaa yhteiskunnallisia olo­ja
ja varsinkin Europassa, omaisuu­den
keskittyessä vähemmistön kä-aiin
ja «""fftft^M^a ; ^ » " W " » » t »n
joutuessa ^^utliMmUiniksi, luo
ensin porvariston jhteikkuniianisen
ja poliittisea herruuden, mutta alt*
ten tIiyiyC JFUoi^^
lun porvaristoa ja p*oietanaatin
väUlläi j o l ^ taistelu^ voi päättyä
vaiii porvaristolla ku^{^f|^iseeii' ja
kaikkien tuöilcavast4^o'hiUn tiävii-t^
mkeaii, iCutii ' t|ijä||n iläHai
opiiproe yähitelien ||ttäfeft, «sein
kovien koieniiisi^. katitta ja( ySdB-tämällä
jst tultMmalla
aineksia selyltiiUiiäan Itselienime
>i uqtannoliisest^ t6Uyn tUtstam
J9h£iiväi vSliiiiset ja ^ttisimiöät yh'-
teiskunnailUit vaikti.täfefet. Sen
kavitta käy mj^ille; ^a)^döjHiM^
hallita ji^ ^SiinSst«fUä ii^.t:
tä vaikutuksia.
Miiit^ iämän sSäniiSs^^ to­teuttamiseen
tätvitaän eiläoim^kih,
kuin pelkkä tj^tip^ S $ l ^ : ttttvKään
nyleyis^n tuqtäätotäjpamät jä sen
nykyisen^ yhfeidsjjinnäTlfeeft jätjes^
tyksenime iJiy<i^Uineh niuUios.
K-aikki tal4nad^i!s«t.tu9jt^t(^tayat
ovat pyrkineet t ^ n k4\Uia iuotta-.
maan yam lähin^iä,. väUttöinimpiä
hyödykkeitä. " BjÄi^nunät, vasta
myöhe^kpänä %ilu|na. aate^ttaisen
tpistvtmiB^ ja kasaantumien kaut­ta
yaiku^^maan, aikäyat seurauk­set
jäävä't lakonaan huomiopiiotia-raatta.
Alkuperäinen niiaan yhteis­omistus
vasta4 toiselta pu*t>l<in sel­laista
ihndsten keiiUy jolce^
yleensii rajoitin ihteidän näköpiiriin­sä
kaikkein, lähitnpiään. ja ioiselta
puolen edellytti ^y'iettayissa ole­van
n^as^n määrättyä ylij«!^a»naä, jo-ka
ai^toi miiäräiyn l^k)^uA)isaiIän
alkeciliBcn taiföuden mahdollisten
huonojen seurausten korjaamiödksi.
k^n tämä ylUääma oli. käy­tetty,
niin m^dsA, .niySsHiii yhteis^
omistus, ii^skikki ko)rkeaininat tuor
tantpmiiodot ovatkin saaneet ai­kaan
väestön jakaantumisen ecilai-siin
luokkiin ja sen kautta valiaäsa
olevien ja aorifottujen luokkien vä­lisen
ristiriid%n s^nt^npisen. liiutta
sen kautta tuli halHtsevan luokan
Cjduista ainoa tuotaftÄptt liikkeelle
^äiVevä: vojma, sikäli kuih tämä tuo­tanto
el i^öjöitU vain sorrettujen
kalkkein välttShiättöMimpäin tär,-
pcldcn tyyäyttäiiiiöeöri. Täyd^Ui.
sirtjpänä p« täifiä kotoutunut riyt
Liihsi-Hut'()päBsa vallalla o)cvä?sa
kajpitalistisossc^ l^uotantotavassa.
tksityiöötj ftuotantott ja vaihtoa
h^lKtsevät kÄt)itöH8tlt voivat Möo-
Ifeljiiiä vAiö t6i<fllttt<^Jen8ii välittö-mistä
ByiJiyväiKtittöJsto. Vieläpä
tämä hyötyvÄikiiiaikin -r- aikäll
leilin öÄ TsysyinykÄesfiä tuotetun tai
vöibiSeiuB täyjäirj^ft' hyödj/llisyydes-iä
Jäa isbkönaatii tttka-aIaU(f ja kau­passa
säätävä VPitto mapiipsliiu ai­noaksi
liikkecllti panevaksi vpiimak-si.
• ' ^
8 ^ » ttaUrosttiets triueten kötiouia.' "
häfi tä! muöäU^, vi^vistaa asiakin
joja. KäänädksiS y,-»., äelvmäi -t^
rintk. i a aiidtä SuMäea tattaaSd*
Axii kohdistuvia äsipital
OMutö:
.Coasatat» Geiuifaf ef Fiolaadit
Boom 918
44iQ SUnley Street, Mphtreat
(Cdnier S i Catfianne and St«nley>
AKSELI RAUÄNHgiiro,
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajia»
Canadas^:. Konsuli JBrick J . Kor-tp,
Port Arthtör; Oht; —- Aijiel
Saarimäki, SJÖ Bay S i . Toronto,
Ont. — H. P. Albeirt Herraanson.
4?» Main St,, W«M»»Keg» Man,
Tfipipas Franssi. Box L, Copper
Oliff,. Ont. — Charles E, Magnus­son;,
64 Dock St., Saint John^ N.B.
~ 6. W. Törnroos, 651 Howe St^
Vancouver. "B.C.
Tuohon suuntaan käy nyt alkaneen jään, missä se vaan tahtoo taistc-kolmannen
kauden kehitys. Se vie
työväenluokan ankariin taisteluihin,
joissa voitto on varma, mutta ei i l .
man äärimmäistä voimain ponnistu-ta,
eikä ilman raskaita uhreja. Hel­pompaa
tietä, kuin tämä ankara
taistelujen tie, ei ole olemassa työ­väenluokalle
itsensä pelastukseksi.
Jokainen, joka helpomman tien sa­noo
tlctävän.5ä, hän pettää toi.da
tai itseään. •
Kommunistinen puolue osoittaa
työväelle etukäteen Jäha^tyväin
luokkataistelujen tien ja näiden
taisteluiden koko ankaran totuuden.
Se tahtoo myös ili«S kohdaltan as-tua
rintaman eturivissä j a olla ensl-mäisenä
tulessa, eikä vasta joukko­jen
perässä hiipiä. Mitä tiukem­miksi
— ja varsinkin mitä vallanku-uksellisemmiksl
— luokkataistelut
käyvät, sitä välttämätfömHmmJn
niissä tarvitaan, jor, voitl^a tahdo,
taan. lujaa rohkeaa, todellista bol-r-
hevtc-tista johtoa. Kommunistinen
puolue kehittää itseään kykeneväksi
tähän joukkbtelitävään- Se taistelee
täydellä tarmolla työväen palkka-ynnä
muiden osavaatlmusten, kuten
7-tunnin ?|yöpäivän. työväehsuoje-lus-
ja vakuutuslakien sekä työttö-luun
noust^ ja taistelullaan jotain
saavuttaa. Itsenäisiä, A F L : n koneis­tosta
kokonaan riippumattomia la-konjöhtoellqjlä
on peru.stettava jo­kaiseen
työtaisteluun ryhdyttäessä,
niihin valittava el alnoastan Järjes­tyneiden,
vaan myöskin järjestymät.
lomien työläisten edustajia, ja cn-i)
fn kaikkea on organisoitava uusia
valfankumouksellisia ammaiillisi!»
.'ärjcstöjä ja T.U.U.L-.n osacitoja.
Näistä on .saatava luoduksi päämää-ijjätaän
tietoinen. proletaarisen
luokkataistelun laaja organisaatto­ri
nön joakkoperusta. — Kalkkein
vaarallislmpina vastiistajina on työ­väenliikkeessä
käsiteltävä sellaisia
"vasenKnlstoIaisfna" esiintyviä am.
matillisten, osuustoiminnallisten Ja
valtiollisten työväenjärjestöjen joh­tajia,
jotka pohjaltaan ovat vain
>:;iälidemokraattcja. syndikallstc ja,
' f) muita opportunteteja. Ne on
i:;*ikki ajoissa Ja säälimättä paljas­tettava,
eslintyköotpä millä niinellä;
»ahansa Oöukössa myöskin Muste-ryhmä),
etteivät ne saisi pimitettyä
itselleen Joukkojefn kannattista. Ei
ole samttavä niiden hetkeksikään
hiimtoentää kommunismin ja op-porttinlsöiia
välistä suurta erotusta.
vaan on entistä kirkkaammin sekä
teoriassa että käytännössä osoitetta,
va kommunistisen liikkeen pferlaat-h
e l l i n e n vallankumouksellinen
marxllais-Ienlnllälhcn olemus.
Tämä on kommunistisen puolueen
päälinja nykyisellä kaudella. Öppor-tunLstU,
joilta osa kulki kommunis­tisten
puolueiden mukana sodanjäU
kelsen kapitalismin toisella kaudel­la,
ovat nyt kolmannella kaudella
nousseet kautta linjan julkifeotaan
kommunistisia puolueita ja Kommu­nistista
Internatlonalea vastaan.
Miksi? Siksi että nyt luokkataiste­lujen
kärjistye.ssä, kun kommunisti­sen
liikkeen kurssia piti kääntää
jyrkemmän luokkataistelun suun­taan,,
niin opportunistit (kommu­nistienkin
riveissä kulkeneet) kään­sivät
oman kurssinsa oikeaan. Hei­dän
tilannearvionsa mukaan el ka­pitalismin
suhteellinen vakaantuml-ne
ole järkkyyntymässä, vaan se qn
yhä vahvistumaan päin; kapitalis­milla
muka el ole vakavaa pulaa, el
kä.<ilssä eikä uhkaamassa; työväen
joukoissa ci tapahdu radikalisoitu­mista
eikä vallankumouk.scilisen työ­väenliikkeen
nousua ole tulossa, / f ä -
män mukaisesti heidän mielestään
oi kommunistisen liikkeen vallankUr
mouksellisuutta pidä terästää eikä
osoittaa, ei ainakaan toiminnassa,
vaan salata, kuin jotakin ruokotonta
tautia. Ja joskin vallamkumouksesta
ehkä voisi vielä ohjehnassa puhua
jonakin kaukaisena utu ihanteena,
niin käytännössä on opportunistien
mielestä vallankumouksellisia taiste­luja,
kuten ylitiänsä luokkavoiinäin.
yhteentörmäyksiä nykyään vältettä­vä!
Ja varottava. Tydväenjotikkoja
el sellaisiin yhtcentörmäyfcsltn pidä
valmistaa eikä johtaa, — nlttä cl
opIJtrftuiiistien ' mielestä;' yttpäätisä
Porvariston yhteiskunnallinpn tie
d^, kiässOfiiioh poliittiirien iafoiUs-tiede
kääiiteldo pääasiassa vain
tiiotantöon ja väiht^oii k ö Ä t e t -
tujen inliiihllliBteri tölnrtllitdjen vä­littömästi
l^upmattavia yhteiäkun-nall.
isla väikuiuksia. TämJ|i, vastaa
täydelHsestl sifä' jthtciskännalliata
järjestelmää, jonltä 'l^oreettinori n-maisu
se on. SIfellä; missä ykM^'
tyiset kapitalistit tuottavat ja vaih­tavat
vain välittpmän yoitp;i ähden,
siellä voi ulia kysymykseen etu­päässä
^a|n_Jähimpäin, välittömäm-päih
tulosten >tarkastelu. Jos yksi­tyinen
tehtailija täi kauppias voi
vain myydä tuö^ttäthättsä tai myy­mänsä
tavaran tavallisOsta voitos­ta,
niini on hän tyytyväinen, eikä
häntä huoleta väliä^i^Ti se, miten
tavaralle ja sen ostajalle myöhem­min
käy. Yhtä vähän huolestuttaa
häntä näiden samojen toimintojen
luonnolliset vaikutdkäct. Mitä huo­livat
espanjalaiset siirtolaiset, jot­ka
Kuhassa |)olttiyat kaU^ki met-saavat
yhden sukupolven ajaksi riit­tävän
lannoituksen hyvin suurta
voittoa tuottavaa Icabvipuuta var«
ten; •— mitä se heitä liikutti, vaik­ka
tropiikin sateet huhtöivätkin nyt
suojattomaksi jääiheen ylimmän
maakerroksen pois, niin että jur
lelU; jäi vain paljaat kalliot? Niin
luonnossa kuin yhteiskunnassakin
pidetään nykyisen tuotantotavan air
kana silmällä ettipäässä yain cn-simäisiä
siln^innälitäyiä saavutuk­sia.
Ja sitten ihmetellään vielä, et­tä
näihin kohdistettujeti toiminto­jen,
jälkivaikutukset ovat kokonaan
toiset, us^iniraih kokonaan päin­vastaiset,
että kysynnän ja tarjon­nan
sopusointu muuttuu täydelli­seksi
vastakohdakseen, niinkuin
teolli3ti^(^en kymmenvuotiskaudet
osoittavat ja josta Saksa on "ro­mahduksessa"
kokenut pienen csl-merlcin;
että om^an työhön perus­tuva
yksityisomaisuus kehittyy vält-tätnättömiistl
työnbkijän omaisuu-dettoinuutepn,
sen sijaan kuin
kaikki oniaisuus keskityy yhä encm-taän
ja oneinmän laiskurien käsiin.
TABKOITTIK9HON
SITÄ?
PASTORI
tidiuutaman kirkon yhteydessä oli .
nUbrlsia^, pi}jista kokoonjpantu paL ,
lö|»il5eura. Kunji. ^ol- >
loin tämi^ seuran piti öteljia eräsiä
toista seuraa vastaan, täll kirkon'-
pastori harjoituskentälle Ja antoi ^
pojille vlLsI dollaria rahaa, keholt-t^
en, po>kia kSyttämMn summan
t^i' miten vain. että voittaisivat ot-^
teiun. Tuli sitten ottelupäivä ^^a
niinpä kirkon palloseura voittikin
peiiii.. .Pastori:,ineni kentäjjq.Jnutta;i
kun hän *el nähnyt njH^n uusia
varusteita, kysyi hän seiurän joh­tajalta,
^^ttähiltenkä''nämä olivat
käyttäneet rahan, kiin hän el näe
mitään merkkiä siitä- Seuran Johta-,
ja sanoi: "Pastorihan kcholttl meitä
käyttämään rahan miten vain, että
voittaisimme ottelun Ja iilhi me
annoimme sen vllsl dollaria ero.
tuomariiic".
1»
•| .• \
"VAPAA" AMEBIKKA
mielestä;
huoli Johtaa, ei ainakaan eteenpä&t,
väah niitä on joko' p a s s i i v i s i "seu­rattava"
tahi . koetettava kääntää
niiäcri Imoffliota^kiinoTnään t ^ aL
nakin yksipuoUse£^i selLalsUn vaa-
'ratt^milh askar^;^^n, kuin yat^li-hankkelsiln,
klublhommilh, osiiustoi-mlntaan
j.n.e. Pelkästään tällätslssa
askareissa ollen iie ei|v4t t^^ten^kään
näe mitään syytä jyrl«ntää taiste­lua
noskelalsia tai AFL;n kpneistoa
vastaan; päliiväStoih he etsivät kaik­kialta
noiden stei§llfäscistlW Joii-kosta
''vasemmisiölälsirudeh'' ebdok^
kaita llIttplalsiKs^n. '
Sellainen ori Jiyi. opportunistien
suunta. Päästäkseen p^tcppia lähesty,
väin suuftÖJöi Idokkätäistelujeri iull-llnjalti^
lie t>ötklvät iätcii työväen­luokan
vUiollistin i^öielle.
Niin tekee myöskin ifölönen "o-suussoi;
iallsminsa" karissa.
Jo se, että hän riUri sUuresti l i i '
oUielee ösuustdltriintalllkk^eri mer­kitystä
tychräeile, onofhätii^ä kääntää
määtt häntä kuUnteleväin työläisten
huomiota pois toisista (valtiollisista
ja ämmatllllslstali hiökkätalsteluliik-kelstä.
Jotka, katsoen proletariaatin
valtävolton cddllytystäa valialistar
misen kannalta, sjii vällankUniQt&E-seUiselta
oä^kanna^ts^ katnecn, ovat
nykyään paljon tätk^äi^lä. Työ-väav
dMitatuyrin «Likana tuulee osuus-kauppilla^
oleiri^sn eritt^jin tärkeä
merkityn tuotteiden jalu^onei^ossa^
Mutta k^jpitfilii»^iä v kuten
KpnUnternin. oi^|e]^^^^ . lausuta^,
ne ovat "ttumiitut näyltelmlUl^
hyvin v«a4itnat!imta <|q^
kln Dj^, .ibjineiririella ^^EoiJälkelsel-lä
kaudella, jölUM Eäiäoman niono-polijäi^
jb^ji; ovat iiiia^iine^ noäbta-yimmilleen.
on työväen osuustoddhin-tajädjesjt^
/ kebitysnitaiiäjoUisuudet
kovin räic^itti M toisaalta sitä
suurempi vaara rappeutua pelkiksi
kapltallsU^n Isrjestejinänv lisäl^elk-
S^oneQ koettaa syyttäl^ I$Dmmu<
nistlstä. Puoluetta, ettit tälitoa
tää ; osuustpimintajärjestöä "apujär­jestönä"
(aoxUiai* organUAion).. Se
Sacco.VanzettlJutun aikana . sattui
Joku amerikkalainen valtlp;tnics • ky^
symään kuuluisalta engiantiiaiselta
näytelmäklrJaUijaltä ja kritikolta
Bernard Shaw'lta, että miksi el tä-^
mlä koskaan mene vierailulle Ame­rikkaan.
Shaw vastasi: "Mitäpä
minä siellä tekisin, kun henkilöt
jolta haluaisin siellä tavata, ovat
nalla, Jpll£^ pn kaksi aivan eri mcrkl«
tystä, bsUuskuririät ovat työväen­luokan
apujärjestöjä siinä merkityk­sessä,
kuin esim. Neuvostoliiton o-suuskunta
delegattonin seUtyksesbä
Kansainvälisen osuustoimintallitpn
Exekutiivln Istunnossa Praglssa <hcl-mlk.
1929) lausuttiin, että "osuus,
kunnat kapitalistisessa talousjärjes­telmässä
voivat näytellä ainoastaan
apujärjestön osaa. Joka kannattaa
työväeriiuokkaa scnp vapaustaiste­lussa".
Mutta osuustolmintajärjestö
el tietenkään olo sltnä merkityksessä
kommunistisen puolueen apujärjestö,
että puolue slUe antaisi suoranaisia
määräyksiä (kuten se esiin, omal­le
solu- tai fraktsiaverkolleen voi
antaa määräyksiä), mitä sen pitää
tehdä tai mitä se el saa tehdä. Ker­rassaan
vääiin. pn välttää sellaista,
että puolue aikoisi ryhtiä tällaisia
työväen Joukkojärjestöjä tuhoa­maan,
ellei saa käsihi^ kontrollia
niiden yli. Halonen tietää mainiosti,
että Kominternin puolueiden suh­de
osuustoimintaliikkeeseen on sä­ttiä;
kuin - edm. ammatti järjestöön.
Vaikka piiolue onkin proletaarisen
luokkaJärj^tymi§en korkein muoto,,
ititeii Lenin .opeU^i,:jiiin ci se suin.
Ijäan trierkltäe sitä, että pUöhieetto-main
lupkka^Jestöjen, kuten am-triattUUttojen,
osuuskuntain jjte.,
i^Hää olla rifiuodoUlsesti alistettuja
puolueen jöhdpn alaisiksi. "Kysyinys
on vain siltä, että puoluejäsenet.
Jotka kuultivät .näihin Järjestöihm
epäilemättä vaikutusvaltaisina ihmi­sinä
tekisivät kaikkensa, jotta nämä
puolueettomat .^Jestöt iähestylsivat
irolctariaatin puoluetta, Ja^vapaaeh-öiseöti
'fiS'väkE?yi9i^t * ö . polättL'
|ci| jjdhcioif:'' (Stalin; "^eiiiD; ja Ie-'
»irilsml^T/;.iCalkki- fpi^Iueeri.jäseiiet
on -tähflälkä äsläri sdtk6mi»t»-sLh^«n^- ~
estossa inuodostayat . ^. ik^Si^&DSa&ti
\ raUion,; jofcft lä^^
edustaa heidän kommuni^issta kan-