Vapaus, October 18, 1923

              Torstajna> totokaim 18 p. — HIL Oct 18.
Canadan saoroalaisen työväestön äänenkanattaja,'ilmes­tyy
Sudbury&sa, Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai.
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub.
lished in Sudbury, Ont.. every Tuesday, Thursday and
Saturday. • • „ ' ..-
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge
for sinele insertion 75c. Disconnt on standing advertise-jnent.
The Vapaus is the best advtrtisinK medium among
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lome SL. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
Ont. • . _
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
*^'^ydysätoihin'ja* Suomeen, yksi vk, $5.50. puoli vk.
$3.00 ja kolme kk,$1.75. ^ i-v.fta^aan
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerte mHuteta, ?nnet«an tuntuva
alennus.' Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c liMa jökai.
eelta muistovarsyjtä. Nimenmuutosilmotukset 50c Kerta,
$1 00 kolme kertea. Avfoeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. SyntyTnäilmotukset «LOOIierta. Hautaan-tieto-
ja osoteilmotukset 60c kerta. $1.00 kolme kertaa.
Tilanäisilmotuksista pitSa raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotutilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
'lehteen torstaina kello 3. . ••• • '
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
BQ Bocond class matter. •. •... ; .. •
• Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa! uudelleen liikkeenlroitajftn per­soonallisella
Taimella. ,
J. V. KANNASTO; liikkeenhoitaja. '
Suomen työväenliikkeen: kunnioitettavan esjlaistc:
lijan Yrjö Mäkelinin terävä ja tuottelias kynä on
herpaantunut ainiaaksi valkoisen vallan yankikoine-röissa
kohtaamansa ennenaikaisen kuoleman kautta.
' Miitia hänen tybrisä ja kirjotulisensa puhuvat edelleen
jälkimaailmalle. suuria sandja taistelevan työväestön
näkemyksistä ja ka^nppailuista. Julkaisemme tässä
erään hänen^ opettavaisista ja- paljon ajattelemisen a -
hella antavista kirjoluksistaan. Näin kirjottaa mei
'däriirianan' majoille muullanut lipun kantajamme: j
^ «Taloudelliseen kehitykseen sisältyy sfe voima, joka
aset^^a lupkan vissiin as^maah yhteiskunnassa. Talou
dellinen kehitys on vissien tuotantotapojen kehitystä
ja tuotantotavat määräävät yhteiskuntaryhmien keslki-naiset
suhteet. Porvaristo nousi yhteiskunnan hallit
sevaksi luokaksi, >kun tuotantotapojen k^tys oli vu
mi^tanut'"^maaperän valmiiksi kapitalistiselle tuotan­nolle.
Ja kun tuötarttotavat. kehittyvät täydellistä
jou1^otuot4ntoa edellyttäväksi, ei kapitalismi enää ky
kene hallitsemaan tilannetta, joten uuden talousjarjes
telmän;täytyy; syntyä. Tuotantovat määräävät tämän
järjestelmän' muodon: nfiden täytyy synnyttää sosia
jistinep yht0i?kunt8. , , \\\fWCiii'J!^i^*'
Tässä on lyhyesti esitettynä historiallisen kehityt
sen johtava ajatus. Se näyttää tavattoman yksinkerlai
seita, ja, jos otamme sen pelkästään sellaisenaan
edellyttää se 8itä,[ että me jaisiinme jäädä kädet ris­tissä,
odottamaan tämän kehityksen tuloksia, tässä ta
pauksessa sosialistisen yhteiskunnan syntymistä. Mutta
pienemmätkään asiat kuin tämä eivät ole noin suora­viivaisia.
Ja tällainen suuri kysymys on sitä kaikkein
vähimmän; Huomattava tekijä on Jhmisten tahto, vaik
kakin toisaalta on totta, että ihmisten määräävä tahto
lopulta riippuu enemmistön elinehdoista. Järjestelmän
muutos ei voi tapahtua ihmisten sitä tahtomatta, mut
ta se ei vöi myöskään ^tapahtua ihmisten tahdosta, el
leivät edellytykset muutosta varten oli kypsyneet. Ta­vallista
on, että edellytykset 'kypsyvät ennen kuin ih­misten
yleinen tahto.' Suurten joukkojen käsitykset
muuttuvat tavallisesti vasta pakon vaikutuksesta, Ta­loudellinen
kehitys valmistaa tämän pakon. Mutta se
yalmistusaika saattoa venyä suurissa kysymyksissä tg
valtoman^ pitkäksi. Ajatuksellisen toiminnan tulee
koettaa lyhentää tätä valmistusaikaa. Tällä tahdotaan
sanoa, että heidän, jotka ovat selvillä kehityksen suun
nasta,, täytyy valistaa 'ja opettaa niitä, jotka elävät vie
lä totunnaisten ajattelutapojen orjuudessa. Oh; koe­tettava
osottaa, että tämä ja tuo välttämättömyys on
ihmiskunnan edessä, ja on selitettävä että on kovin
tuhmaa ja. kärsimyksiä aiheuttavaa hangotella välttä<
mättömyyttä vastaan. On sanottava enemmänkin: on
vaadittava, että ihmiset kaikessa koettaisivat joiidut-taa
kehitystä, tietysti sellaisin menetelmin, jotka eivät
aiheuta asianomaiselle tarpeettomia kärsimyksiä\ Tä­mä
kaikki on katsottava luokkataisteluliikkeen tärkeim-jnäbi
tehtäväksi.
Kapitalistinen talousjärjestelmä elää nyt jo histo­riallista
laskukauttaan. Sen elämä jatkuu vain aja­tuksellisten
perusteiden varassa. Se voi jatkua sen ta­kia,
että suuret joukot pitävät sitä vielä ainoana mah­dollisena
talousjärjestelmänä. Nämä joukot ajattelevat
yhä vielä samalla tavalla kuin millaiseksi muodostui­vat
ihraisten ajatukset kapitalistisen talousjärjestelmän
viettaessään kukkeutensa päiviä. Ja niin kauan 1cun
tällainen ajatussuunta on joukkojen keskuudessa val­litsevana,
niin kauan kapitalistisella järjeslelihäHa Öh
myöskin elämisen mahdollisuuksia. Järjestelmä Icyllä
käy lopullista sortumistansa kohli, ja se on tuonnem­pana
itse pitävä huolen siitä, että ihmisten ajatukset
tulevat saamaan toisen suunnan, mutta ellei ajatusten
uusimiseksi tehdä voimakasta työtä, ön tuo tävallaäi^
automaattinen muuttuminen lykääntyvä hämärään tu­levaisuuteen,
varsinkin, kun järjestelmän kannattajain
taholta tehdään kaikki, mikä tehtävissä on ihmisten
ajatustoiminnan pysyttämiseksi kuolleessa pisteessä.
Kenen ja keiden huoleksi on luokkataisteluliik-keessä
jätettävä näin välttämättömäksi muodostunut
joukkojen valistaminen? San()maIehdistonkö, agitaat­torien,
kiijallisuuden, puolue^linten? Jossakin määrin
kyllä, mutta ei pääasiassa. On otettava huomioon, että
sanomalehdet, agitaattorit ja kirjallisuus eivät yleensä
pääse niiden ihmisten pariin, joiden voittaminen mei­dän
maailmankatsomuksemme kannattajiksi olisi tär­keintä.
Ne, jotka tilaaVat työväenlehtiä, ovat luo­puneet
jo porvarillisista, nykyistä talousjärjestelmää
pönkittävistä ajatustavoista. Ja mitä tulee niihin jot­ka
saapuvat kuulemaan sosialistista puhujaa, heidän
voidaan katsoa suorittavan jo ainakin etsimistyötä.
Sosialistista kicjallisuutta ostavat taas enimmäkseen
vain ne piirit, jotka haluavat täydentää jo varhem
min hanliimiaan pohjatietoja. Ja jos jokin sellainen
kirja saadaankin työnnetybi varsinaisen piirimme ui
kopuolelle, niin harvemmissa tapauksissa se kykenee
siellä hedelmää tuottamaan, sillä meikäläinen kir
jallisuus ei ole mitään' ajanviettokirjallisttutta, jota
pystyisi lukemaan jahaluaisi lukea kuka tdansa.
Kapitalistisen talousjärjestelmän tukea, suurten
massojen ajatuksellista maailmaa on käytävä murta­maan
mieskohtaisesta Siina rourtamistyössä tulee
kaikkien luokkataistelun välttämättömyydestä selvillä
olevien työläisten olla mukana. Tähän mukanaolemi
seen on meillä mahdollisuuksia joka päivä, sillä/afti*
han me olemme tekemisissä ihmisten kanssa. Hetkeksi­kään
älköön unohdettako suurta velvollisuuttamme.
Mutta aina varottfJcoon esiintymästä kolportöörinä.
Sosialismin opit eivät ole mitään uskontoa. Ne ovat
elämän suurinta todellisuutta.- Sen tähden niitä ei saa
kenellekään tyrkyttää minään lunastusteoriana. , Ja
kaikkea «oppineisuutta», joka muuten on pinnallisen
sivistyksen pettämättömin tunnusmeikki, on varottava.
Se lympäsee luonnollisesti ajattelevia ihmisiä ja on
omiaan hämäämään käsitteitä. Kaikissa esityksissä
ja semminkin, niissä, jotka käyvät jokapäiväisen kans­sakäymisen
puitteissa, on tavoteltava yksinkertaisuutta
ja selvyyttä. Esittäjä älköön pyrkikö lentämään korke­ammalle
kuin rait^ siivet kannattavat. Ja jos hän itse
tuntisikin henkiset lentimensä jänteviksi, on hänien otet­tava
huomioon sen henkilön tietotaso, jolle hän puhuu.
On aina lähdettävä tältä tasolta, jos,mieli, saavuttaa
mitään \ hyödyllisiä tuloksia. On lähdettävä jokapäi­väisistä
asioista, niiätä, joiden kanssa valistettava on
alituisesti tekemisissä, Ne asiat latijoavatkin tuhansia
lähtökohtia. Sillä jokaisen asian ja ilmiön takaa on
.löydettävissä vissi; ajatusrakennelma. ^ -Tämä ajatus­rakennelma
on tavallisesti porvarillinen ja sep vuoksi
täytyy sosialistista valistustyötä tekevän työläisen koet­taa
murtaa se. Moukariniskuja ei pidä kuitenkaai\
käyttää^ vaan menestyksetlisempää on ryhtyä purka­maan
koko hökötystä kappale kappaleelta ja jatkaa
tätä hommaa; siihen asti, kunnes «ikuisesta totuudesta»
ei ole kiveä kiven päällä.* , "
Esihistoriallisen ihmi­sen
uskomukset
«Dublin Rewievissa>. julkaisee
Bertram G. A. Windle kirjoituksen
alkuihmisen tiskonnuksista muinais­löytöjen
mukaan. Kaikkien van­himmista
haudoista alkaen, joita
tunnetaan ja jotka ovat peräisin
paleoliittiselta aikakaudelta, aina
esihistoriallisen ajan loppuun asti
sekä sen jälkeenkin on huomatta­vissa
kaikkialla tapa haudalta kuol­leet
yhdessä tarvekaluineen ja ruo-katavaroineen.
Tämä osoittaa, että
uskottiin henkielämään jatkumiseen
paksuisena virtana. -Kosken laske­taan
nielevän tunnissa vettä yli
20,000,000 tonnia. Nigaran putous
on 571 jalkaa ylempänä meren pin­taa.
, •— -Maailman parhaimmat pesu.
sienet saadaan Punaisesta merestä
ja Välimeresta.-
• ^ •
— Neptunus i niminen tähti on
läpimitaten 37,000 mailia. Neptu­nus
keksittiin vuonna 1S46.
samalla tavalla kuin ennen kuolemaa.'dassa?
Uusia Iqrsymyksiä
- k u i n k a suuri on Helsingin asu­kasluku
nykyään?
— Oliko Tom Mooney, joka vie­läkin
viruu yhdysvaltain vankilas­sa,
1. W. W. liittoon kuuluva henki­lö
vai oliko hän vasemmistolaisia
työväen miehiä?
— 'Missä ja koska oli kuuluisa
Amerikalainen työväen kirjailija
Jack London syntynyt?
— Mikä on korkein vuori Cana-
Pidettäköön aina mielessä se, että kapitalistinen
talousjärjestelmä pysyy pystyssä niin kauan kuin ih­misten
ajatusmaailmaa kuormittaa porvarillinen aja­tustapa.
Luokkataisteluliikkeen tärkein tehtävä on
saattaa tämä ajatustapa teSiottomaksi, siis muokata ih­misjoukkoon
kuuluvien yksilöideny aivot; Se työ on
hidasta, mutta meidän tulee muistaa, että kaikki uusi
ja oloihin täydellisesti sopeutuva syntyy ja muodos­tuu
hitaasti. Työväenluokka voi nousta valtaan vain
sillä edelltyksellä, että vallankumous tapahtuu ihmis-eiC
aivoissa. Taloudellinen kehitys on kyllä pitävä
luolen siitä, että näin tuleekin käymään, mutta uuraan
vallankumouksellisen työskentelyn välityksellä me
voimme kerrassaan arvaamattomasti joifduttaa puheen
alaista prosessia. Ja kun tämä. on selvää, niin siinä
apauksessa elkäämme lyökö laimin ainoatakaan het
ceä, vaan tunkeutukaamme kaikkialle kuin muurahaiset
a osottakaamme jokaiselle liikkeemme ulkopuolella
vielä olevalle luokkaveljellemme että hänen ajatusra-cennelmansa
on pätemätön ja väärä sekä että se sel-aisena
ollen muodostaa kappaleen sitä perustusta,
bnka varassa lepää kapitalistinen yhteiskuntajärjestel
mä, joka ei voi taata toimeentuloedellytyksiä muille
cuin konnille.
Lapsen kfiollessa haudattiin koira,
joka aina löytää tien kotiin, jotta
tämä johtaisi lapsen sielumaail-maan,
iSyyttalaiset olivat suuria
ratsastajia., Jos heidän päällikkön­sä
kuoli, surmattiin joukko ratsu­miehiä
hevosineen hänelle seuraksi.
Pohjoismaalainen merimiehenä hau
tasi päällikönsä laivoineen miehis­töineen.
Kuolleen roomalaisen suu.
hun pistettiin raha Charonille. Pa-leoliittisen
ajan haudassa on paitsi
piikivikaluja ja ruokaa myöskin pu­naista
ihomaalia, jotta kuolleet voi­si
manalassa esiintyä arvokkaassa
asussa. 'Oliko siihen aikaan olemas<
sa jo kublleidien vanhempien ja esi-isien
palvontaa, siitä ei voida pääs­tä
selville.. Taiteen alku, kuten
veistokset, piirukset kivellä, luul.
la ja sarvella, maalaukset ja korko­kuvat
kallioilla^ kaikki on laadul­taan
symbolista ja tietäjien- kädes­tä
lähtenyttä,, joka luokka siis oli
jo olemfissa. 7
— Missä on maailman suurin kel­l
o ? - ' -
Europan jalokivimark-kinat
-~ Yleiseen suurkapitalistiseen politiikkaan verrat-una
on Mussolinin pikkuporvarillinen fascistipolitiikka
»aijastavaa luonteettaan; Äärimmäinen räikeyseekä
väkivaltaisuuden, että petoksien muodossa jatkuu ta*
>ahtumien ja käänteiden' seuratessa toisiaan tiheässä
tahdissa; Mussolini hapuilee politiikallaan Napoleo­nin
kruunua, mutta kaikki hänen seikkailunsa osotta-vat
hänen unohtaneen Waterloon.
— Saavutammeko päämäärän pikemmin tai hi>
taammin — mika seikka tosiasiallisesti riippuu hislo>
riallteista asianhaaroista •— ei suinkaan määrää tais­telumme
ihanteellisuutta. Köyhälistön taistelu on tyos-
»nlelyä sen puolesta, mikä sille on kalleinta. Vapaus,
se ön tuo nuoruutem>ne unehna, mistä Lamartine lau­sui,
että «se ei poistu sielustamme ennenkuin sydän
kuivettuu ja henki ^joaa arkipaiväisyyleen 'tai ala-kuloisuoteen.^
' y
Kysymyksiä ja vasta­uksia
;
— Biill dog niminen koirarotu
on saanut nimensä siitä, kun täl­laisia
koiria ennen käytettiin erään­laisissa'
raaoissa . urheiluissa här­kien
härnäämiseen. • • •
~- Canada, Yhdysvallat ja Euro­pa
eivät pinta,alaltaan eroa kovinr
kaan paljon- toisistaan.., Suomalais­ten
tietokirjojen mukaan Yhdysval­tain
pinta-ala on ' 7,839,064 neliö­kilometriä
ja jos ottaa lukuun alus­maat
niin lulee Yhdysvaltain koko
pinta-alaksi 9,895,407 neliökilomet.
riä.
- ~ Klarxih ,'eHkä isuurin ansio oh siiiia, että han
yhdisti sosialisäiin työväenliikkeeseeta, jotka'ennen sitä
olivat'käytteet äivah ööiia teita^. Mutta pärhainkaäti
proifeelta^ei" kykene synhyttämaäh voimakasta kansdh-lirkettaj
ellei olevissa bloissa sille die luonnollista
ilmenemismah^bllisuutta. Marxih aikana oli kapitalis­tinen
kdiitys jo niin pitkälle mennyt, että voitiin sen
nojalla laskea^ mitä -tämä porvarillinen tuotantojär­jestelmä
vastaisuudessa tulee aikaansaamaan.
Canadan pinta-ala sen sijaan ou
9,&58,600 neliökilometriä. Europan
pinta-al^ on 9,896,789 neliökilo­metriä.
Englanninkielisten lähteiden mu­kaan
Canadan, Europan ja Yhdys­valtain..
pinta.ala lasketaan, maileis­sa
seuraavasti: '
Canadan pinta-ala on 3,729y665
neliömailia, eli 111,992 neliömailia
suurempi Yhdysvaltoja vaikka Alas.
kakin otetaan lukuun, sillä Yhdys­vallat
Alaskan' kanssa käsittävät
3,617,673 neliömailia, ,
Europan pinta-ala sen sijaan on
3,760,000 neliS^mailia.
Eurooppa siis näiden numeroiden
mukaan on pinta-alaltaan suurin,
sitten Canada ja vasta kolmannelU'
sijalla Yhdysvallat.
Mutta tässä voi ottaa huomioon
vielä erään seikan, joka puhuu Ca-nadan
puolesta. Canadan luoteis-ter^
itoreille^ nimittäin Franklinille,
Mackenzielle . j a . , KeewAtinille on
edellä olevissa numeroissa laskettu
pint^-alaa yhteensä ^1,242,224 neli­ömailia.
Näistä .territorioista Frank-inin
alue pistää niin kauas Poh-
: oisjäämereen, että sen aarista «i
ole vielä kyetty saamaan selvää
laisinkaan. Tiedemiehet, jotka Ca­nadan
pohjoisia alueita ovat tnt.,
kineet, .selittävät, että siellä, on
mahdoton ssjnoa kulkeeko maalla
vaiko jäällä, sillä kaikki on ikui­sen
talven peitos^. Muutamien
laskelmifen mukaani pitäisi pohjoi­siin
territorioihin todennäköisesti
kuulua kuitenkin . niin laajoja ain­eita,
maata, «ttä, nekin makaan las­kettuna
Canadan pinta-ala tulisi ko-konäisUudtessaah-
.käsittämään Sj.
331^641 /nehomailia. . Näin ollen
lopullisesti Canadan pinta-alaa ei ole
vielä voitu .määritellä, jos nimit­täin
oletamme, että kaikki he alueet
mitä mahdölli^sti tullaan Ameri­kan
• mantereen pohjoispäästä vielä
löytämään^ lasketaan 'Canadaan
kuuluvaksi;
: Ennen sotaa oli Amsterdam jalo­kivien
markkinapaikkana Europas-sa.;
Mutta maailmansodan kulues­sa,
pääsi tässä suhteessa vaikutta­maan
kaksi uutta asianhaaraa: Ve­näjän
vallankumous ja Saksan ra­hanarvon,
aleneminen. 'Niin> pian
kuin holshevikit oliVat päässent
valtaan,, takavarikoivat he suuret
määrät helmiä ja jalokiviä, jotka
olivat kuuluneet Venäjän hallitsi^
jahuoneelle, kirkoille ja ' aatelisille
perheille. .'Kaikki nämä kalleudet,
sitten kun Saksan kanssa oli Brest
Litovskissa tehj;y rauha, lähetettiin
pääasiallisesti Berliniin, jossa ne.
myytiin ja .bolshevikit- ansaitsivat
niillä miljardeja markkoja, joilla
he ostivat suuret määrät tarvitse­miaan
tavaroita huokealla hinnalla.
Kun sitten .iHiplan arvo aleni nol­laan,
suoritti neuvostohallitus os­tamansa
tavajan . ; hinnan, yksino­maan
kullassa ja jalokivissä; sa.
maan aikaan oli Berlini tulvillaan
niistä kalleuksista, joita sinne oli­vat
tuoneet tullessaan venäläiset
pakolaiset, ja jotka he olivat pakoi-tetut
muuttamaan rahaksi.'
- Näin ollen Berlini/muuttui äkkiä
Euroipan jaloklvipörssiksi ja riisti
käsiinsä ; johdon Amsterdamilta.
; Berlinissä on 100 jalokivikauppi-asta
liittynyt yhteen ja perustanut
jalokivipörssin, joka on Friedrsh.
strassella,. ja johon kuuluu, muu­tamia
suuria, loistavia huoneita.
Pääsymaksuna pörssiin mentäessä
suoritetaan 5 markkaa» ulkomaalai­set,
saavat imaksaa 100 markkaa.
. Huoneitten keskellä on pieniä
pöytiä, .Joitten päälle on asetettu
näytteille — : kaulaketjuja, kelloja
sormuksia, rintaneloja, rasioita ja
kävelykeppejä. . Ympärillä liikkuu
metelöivä ostajaparvi varustettuna
kultavaaoilla, koekivillä,. suurennus­laseilla
ja: muilla merkillisillä koe-,
kaluilla.- Nykyään maksetaan jalo­kivistä
50—60,000 markkaa kata-rilta,
kun ennen sotaa hinta oi'
800—1,200 markkaa. Helmiä myy­dään
erikoisella tavalla: 400—6000
kertaa niitten paino, käsite, jonka
ymmärtävät vain asiantuntijat. Hel­mien
arvo riippuu, yksinomaani niit­ten
suurudesta ja laadusta. '
Välistä saapuu paikalle poliisi,
nimittäin silloin kun myydään va­rastettua
tavaraa.;-
Venäjän työvflen-uniot
Venäjällä lasketaan olevan kait
kiaan 7,500,000 palkkatyöläistä,
joista 2,700,000 on teollisuustyöläi-siä,
1,200,000 "kuletustyöläisiä, 2,-
200,000 konttorityoläisiä, kirjanpi­täjiä,
toimistoapulaisia,, opettajaa,
lääkealalla työsikenteleviä työläisiä
y. m. ja 1,400,000 maatyöläisiä,
jotka eivät omista maata.
Teollisuustyöläiset ovat melkein
kaikki järjestyneitä^ Viime kesä.
kuun lopulla metallityöläisten uni-oon
kuului 96.7 prosenttia maan
metallityöläisistä. Kutomotyöläisten
unioon kuului lähes 95 prosenttia
maan kutomotyöläisistä. Kuletus-työläisistä
on järjestyneitä noin 80
prosenttia.. Maan 2,200,000 kont-torityöläisestä,
kirjanpitäjästä, toi­mistoapulaisesta,
opettajasta y. m.
on järjestyneitä noin 63 prosenttia.
Maatyöläisistä on ainoastaan 15
prosenttia järjestyneitä. Kaikkien
Venäjän työväenunioitten yhteen
laskettu jäsenmäärä on noin 4,i500,-
000.
. Unioita on kaikkiaan 23, yksi jo­kaista
teollisuuden haaraa tai eri
työalaa kohden. Metallityöläisten^
kutomotyöläisten, kaivostyöläisten
rautatietyöläisten, meriliikennetyo-läisten,
paikallisten liikennetyöläis-ten,
kirjaltajain, lääkealalla työs­kentelevien
työläisten, elintarvetyö«
Iäisten, nahanvalmistajain, sokerin-valmistajain,
puutyöläisten, paperi-tyäjäisten,
rakennustyöläisten* neu-lojain,
posti-, puhelin- ja sähkötys-työläisten,
opettajain, kemiallisilla
aloilla työskentelevien työläisten,
kunnallisten, työläisten,' neuvostojen
palvelijain ja maa- ja Imetsätyöläis-
Karjalan kansankomj.
sarien neuvoston
vaalit
Toveri Ivar U . . y yalitm rJi.»»^
aaiain kaiuankomimarik,;.
. Syyskuun alussa pidetyssä Kar.
jalan Toimeenpanevan komiteaa
neljännessä laajennetussa täysi
istunnossa toimitettiin m. m. Karja­lan
kansankomissaarien neuvostoa
vaalit.. Kansankomissaarien m-yostoon
yksimielisesti valittiin:
Puheenjohtajaksi tov. Edv. Gjl
ling sekä sijaiseksi Leskov ja Ki'.
hipov.
ten uniot.
Jokaisessa ' uniossa on osastoja
eri ammattialoja varten. Unioitten
perusyksiköt ovat, työpaja-..-ja teh.
dastoimikunnat, jotka valitsee asi­anomaisten
teollisiiuslaitosten työ­läiset.
Työpaja- ja «tehdastoimikun-'
tien edustajat muodostavat sjokai-sessa
kaupungissa unionsa paikalli­sen
toimikunnan ja eri unioitten
paikalliset toimikunnat yhdistynei­nä
muodostavat työväen unioiden,
paikallisen neuvoston.
Englannin ammattijär­jestön
pääsihteeri
Pilymouthissa - vuosikongressiaan
pitävä r Englannin ammattijärjestö
on valinnut uudeksi pääsihteerik­seen
tähänastisen apulaissihteerin
Fred Bramleyn. ' . .
Kiinalainen lippuriita
«o.« •
Veden lasketaan syöksyvän
alas Niagaran putouksesta 30 jalani koon laitettu.
New Yorkin kiinalais'et liikemie­het
olivat lähdössä huviretkelle.
Laiturissa odottavan laivan mas­tossa
hulmuili kiinalainerf lippu. Jo­ku
sivullinen huomautti, että lippu
oli asetettu ylösalaisin. Tämä ^a:
aikaan myrskyn. Huviräatkakomi-tea
väitti, että sen silmissä näyttää
lippu oikein asetulta. Syntyi • tap.'
pelun nahina. Poliisin täytyi se­kaantua
riitaan. Päätettiin vihdoin
kysyä Kiinan konsnlaatästa. Seita
'saatu vastaus vahvisti oikeaksi väit­teen,
että iippn- todellakin oli ylös-alasin,
Virhe korjattiin ja kiina­laiset,
liikemiehet, jotka olivat hn-vimatkalle
lähdössä, olivat iloisia,
sillä heidän silmänsä eivät keksineet
kansallista virhettä, tai sitten he
ajattelivat, että koska Kiinan val­takunnassa
on kaikki muukin ylös­alaisin,
täytyy lipunkin,olla siten.
Tai sitten nämä kiinalaiset bis­nesmiehet
ajattelivat, että kun ne
kerran eivät välitä lipusta muun
kuin bisneksen takia,, niin mitäs vä-fiä
sillä on miten päin se on tan-
Daily Heraldin kongressikirjeen-vaihta'ja
kertoo Branileyn aikaisem­masta
toiminnasta m.m. seuraavaa:
<Pred>, kuten olen, aina ikuulluit
Braimleytä; nimitettävän, on nyt 47-
vuotias.- Hän vietti, varhaisemman
lapsuutensa pienessä PooJin kaupun.
gissa , Wharfdalen teollisuusalueella.
Ennenkuin hän vielä oli täyttänyt
20:tta ikävuottaan, oli hänestä jo
tullut ensimäisiä työväenasian aja­jia
Bradfordissa, Sittemmin hän
hankki paljon kannattajia työväen-liikfkeelle
toimiessaan Englannin
riippumattomaa t y ö v ä enpuolueen
puhujana.
Oltuaan sen jälkeen mukana airh-matillisessa
liikkeessä ja joidetJtu-^
aan suurella valtiomiestaidolla us^-
ta lakkoliikkeitä, määrättiin hänet
V. 1920 ammattijärjestön apulais­sihteeriksi,
ja tässä toimessa'an on
hänen täytynyt kiinnittää päähuo.
mio viime aikoina alullepantuihin
pyricimykain samaa ammattialaa
edustavien eri liittojen yhdistämi­seen
ja n.s. ttakaisin-yhdistyksiin»-
liikbeeseen. . • ,
Kansankomissareiksi tulivat välit-tua:
sisäasiain•, kansankomiariksi
tov., Arhipov, valis^ösasiain kansan-komisariksi
toy. Lassy, maanvllje.
lyskansankomisariksi tov. Pottojev,
kansantalousneuvoston puheenjohta­jaksi
tov. Saxman, työläis-talonpoi-kaistarkastuksen
kansankomisariicsi
tov. Jänis, raha-asiain kansankomi-sariksi,
tov. Leskov, työasian kan-sankomisariksi
tov. Glaskov, oikeus-asiain
kansankomisariksi tov. Kopy-rov,
joka samalla toimii tasavallan
prokuraattorina tov. Jaroshevits ja
tilastohallinnon päälliköksi tav. Po.
tapov. . ,
Kansankomisarien sijaisiksi valit­tiin:
.sisäasiain- Viljajev, valistusa-'
eiain-..Hohlov, maanviljelys- Saar.
raha-asiain- Fomln, terveydenhoito-
Kershin ja kansantalousneuvoston
puheenjohtajan sijaiseksi tov. J.
Rahja.
Kansankomisarien neuvos tolle .
esitettävien asioiden ennakkokäsil-telyä
ja valmistamista varten muo­dostetaan,
pieni kansankomisaarien
neuvosto (eli kansankomisarien
neuvoston.- toimikunta), johon jä­seninä
kuuluvat raha-asiain ja sisä­asian
kansankoraisariaattien edus­tajat-
sekä kaksi kansankomisariea
neuvoston määräämää johtajaa.
Kuten, ylläolevasta käy selville,
Valittiin puoluetoveri Ivar Lassjr
Karjalan valistusasiain kansanko-misaariksi.
Jos kukaan, niin jiitixi
hän on siinä toimessa mies paikal­laan,
sillä hänen laaja tietoniääräii.
sä vastaa korkeimmatkin vaatimuk­set;
. Toveri Lassy on viime vuosi­en
aikana runsaasti istunut Suo­men
«oikeusvaltion» vankiloissa.
«Karjalan kommuunista» lainaamas-tamme
ylläolevasta uutisesta käy
selville, että tov. Lassy on päässyt
Suomen valkoisen vallan kynsistä
palvelemaan .työllään ja toiraellaai?
työläisten Neuvosto-Karjalaa.'
M paikkakunnilta
T
Saksan yleisen ammat­tiliiton
jäsenluku
Saksan yleiseen ammattiliittoon
ka)iluvien 45. keskusjärjestön yhtei­nen
jäsenluku oli tämän vuoden
toisen, neljänneksen lopussa 7,721.-
290, -hiistä ,.1,653,S69 naisjäseniä.
Viime vuoden kolmannella ; nel-iänneksellä
oli jäsenl-ukn. kohonnut
yli kahdeksan miljoonan, mutta se
laski jälleen vuo"3en 1922 lopulla
pyprein luvuin 7,900,D00-'teen ja on
tänä vuonna aina näihin saakka py.
synyt pyörein luvuin lausuttuna
7,7 miljoonana.
ALGOMA.LINJALTA
Mile 1?7 A. C, Ry. ~ Selin.
Kokomraportti. — Kokous pidet­tiin
yllämainitussa paikassa lokak.
7 päivänä kello 3 ip. tarkotuksella
saada kaikki metsämiehet tällä käm­pällä
unioon. Puheenjohtajaksi va-
Iittiin Johnson ja kirjuriksi Emil
Minkkinen. Kämppäkomiteaan eli
tiitkijakomiteaan tälle kämpälle tu- .
li valituksi seuraavat: Väinö Moi- :
sio,Jacfk Tamminen ja Lauri Kau-hala.
Selostettiin Lumber Workers
Industrial Union of Canadan oh- ]
jelma ja sivusäännöt useammalla
kielellä ja sitten toimitettiin jäsen­ten
kirjotus unioon, josta huomat­tiin,
että L . W. L U. sai.täydelli­sen
kannatuksen tällä kämpällä,
koska '27 ropsiorjaa yhtyi unioon.
Kokouksessa vallitsi innostava mie­liala
ja jokaisen suusta kuului, etti i
kaikkien oh oltava uniossa tällä '
kämpällä taikka saa lähteä heti ka.
puttelemaan, järjestyneet työläiset
yksin tällä •kämpällä tekevät toita-
Lahtareilla ei ole ensinkään ystavia
tällä perukalla. Se on oikein mie­het,
pitäkää .kutinne, näin kunjiar-jestämme
rivimme lujaksi täällä se­kä
ympäri Algoma-linjan, niin var­ma
on, ,että palkat alkavat mox
sekä muut olosuhteet paranevat
oloja' vastaaviksi niin, että ne tyy­dyttää
raihnaisemmankin rop;!"'-
jan työn arvoa ja elämisen joka­päiväisiä
ehtoja. .Krjestäj^mala ,
me vasta, voimme saada vaatim'''''-
semme kun seisomme yksi kaibaea
ja : kaikki yhden puolesta, herrJjeo
korviin kuuluvaksi, ei tyhjänä 0^,
na, vaan todellisina, vakaana vJi-masanoina,
sellaisina että ne oo
hyväksyttävä. Yksimielisyys on yr>