Vapaus, July 26, 1929

              't
5K, V
is?
Pedantaina, heinäk. 26 p;nä — Friday, Jiily 26 No. 175 —• I92ft
VAPAUS C a s a n moBaUttm trMocSa « i x » »InmfriTTnntK fl»««TT » « 0 » -
VAPACS « j b e t t y ) ^ ^ .
T O I M I T T A J A T :
8. C . N E I L . A. V A A H A <»«.UUM.). B. TENHUNE-V, M. fOHJA.NS.U.O. A. PAIVIO
TIUlUSinSNAT:
l «k. WJO. 6 kk. tZSO. S kk. fl.TS 5» 1 kk- 11^. - YhdmJtoaiij. }•
1 »k. «6X0. 6 kk. » 3 Ä . S kk- «2JO 1 kk. »1 JO.
S a o s M «ekS sooaUc
ILMOTUSHIfi.NAT VAPAUDESSA: • ^ v - tA,
« » « • • . ISbetetUri UboCMbJoU etokitees. '
Puolan fascistien suunnitelmista
Lebtcca sieua.
to bcat «.jTOtiii»» »edi»ai «»«»« r«au* '«.pU ia tiMd».
Tke V«p«ai
ette «aillmo Uhaau au T«»t«cit«
j J i i M lU Blacni; i . V. KA.\NASTO. U.kk«ol.<-iUJ»
k j r i « . * « . » « . k i r J o t U k « » B - d . ! . . » U i k k e - b o i u J .»
••Moaca toSailMj HumeMto aO. I«.«k«y BoH<Be«, « Dark-'» S« „ c_ j i ft-koottod,
La>«t, BuHdln^ ST St. r.!.eli- .03». P - W , : Bo. W. S,<Ib^. O -
Taisteluun imperialistista sotaa vastaan
Mistä tiedämme uuden imperialistisen sodan olevan edessä?^ Eikö
sodasta puhuminen ole turhaa suun pieksämistä - tänä rauhan aika­na
_ kvsyvät joukot. Pintapuolisesti kysymystä tarkasteltuna saattaa
asianlaita tuntuakin sellaiselta, mutta eihän työväenluokalla ole varaa
hehtäytyä pinnallisten harhanäkyjen valtaan. Lähtemällä kapitalistisen
järjestelmän taloudelliselta pohjalta nousevista kiertämättömistä risti­riidoista,
näemme imperialistisen sodanvaaran edessämme. Kapitalisti
sen taloussysteemih alaisuudessa olevat markkina-alueet eivat enaa ky
kene ottamaan vastaan niitä suunnattomia tavaramääriä, mitka korkealle
kehitetty kapitalistinen tuotanto työntää kakkaamatta markkinoille. Yh­teentörmäykset
tällä pohjalta ovat kiertämättömät. Ne vievät luonnon­lain
välttämättömyydellä uuteen imperialistiseen sotaan. Tämä sota
tulee samalla olemaan sotaa maailman ensimäistä työtätekeväin sosialis­tista
Neuvostotasavaltojen liittoa vastaan. Sotaa koko maailman työtä­tekevää
kansankerrosta vastaan. Ja se tulee johtamaan sotaan kapita­listisen
ja sosialistisen maailman välillä. Työn ja pääoman jättiläismäi­seen
valtakamppailuun.
Lähtien marxilaiselta luokkataistelu- ja taloustiedeopilliselta perus­talta,
näkee työväenluokka taistelun tällaista imperialislbta ihmisteuras-tuksen
valmistelua vastaan välttämättömäksi. Vv. 1914—18 murhenäy­telmän
raskaat kokemukset, sosdem johtajiston häikäilemätön petturuus
työtätekevien asiaa kohtaan ennen maailmansotaa, sen aikana ja kulu­neella
15-vuotiskaudella porvariston suunnaton varustautuminen, ovat
tekijöitä, jotka nostavat sodan vastaisen taistelun tämän hetken keis-keisimraäksi
tunnuslauseeksi.
Maailmansota opetti työtätekeville miljoonin uhrein, miljoonine uh­reineen
ja raajarrkkoineen, mikä on seurauksena, jos sota saa yllättää
meidät. Se opetti, mihinkä johtaa luottamus, jos se annetaan sosialide­mokratialle,
jonka johtajat ovat työtätekevien silvotuilla ruumiilla val­miit
ostamaan ministerituolit itselleen. Tämän kaiken huomioon ottaen,
ovat työtätekevät asettaneet päättävän taistelun imperialistisia sotavarus­teluja
vastaan ja sosdem Johtajien petturipolitiikan paljastamisten, tämän
hetken valtavaksi kamppailuksi. \
Elokuun 1 päivä ön imperialislisen sodan ja sosialidemokratian pal­jastamisen
kamppailun suuri ryntäyspärvä kautta koko maailman. Se
on työtätekevien taistelupäivä. Silloin on työtätekevien noustava julki­tuomaan
ajatuksensa porvariston sotavarusteluja vastaan. Sosialidemo­kratian
imperialistiystäyällinen politiikka on paljastettava. Elokuun 1
päivä ei ole mikään "kapinan" eikä "verilöylyn" päivä, kuten porvarit
ja sosdemokratia julistaa. Se on sodanvastaisen tMstelun päivä. - Siis
kaikki työtätekevät antavat tukensa sen onnistumiselle.
Muodostukcton siitä sorrettujen yhteisrintaman koko maailmaa kä­sittävä
suuri Punainen päivä.
Englantilaisten johtama salaliitto Persiassa
Äskettäin kerrottiin ^sanomalehdistössä kapinaliikkeestä Persiassa, jos­kin
perin sekavasti ja. epämääräisesti, kuten kapitalistiset tiedotustoimistot
ja sanomalehdistö tavallisesti tekee. Mikäli tässä tapauksessa tulee ky­seeseen
brittiläinen sanomalehdistö, niin sillä on ollut erikoinen syy olla
vafti tai korkeintaan sekottaa ja hämätä. Neuvostoliittolaisessa leh­distössä
.kerrotaan^ että Persi&n pääkaupungissa Teheranissa on pal­jastettu
salaliitto shahta vastaan, jonka johdossa olivat raha-asiain minis­teri
Firus ja Fars-maakunnah kuvernööri Saarem, molemmat englanti­laisten
agentteja. Firus johti Persian rahapolitiikkaa kokonaan Englannin
etujen mukaisesti. Hän pani käytäntöön tupakkamonopoolin, joka on
edullinen englantilaisille, mutta sangien epäedullinen persialaisille tupa-kanviljelijöilte:
Tämän lain johdosta syntyi levottomuuksia m.m. Soudsh-bulagin
kurdien keskuudessa. Firus ja Saarem kuuluvat siihen ryhmään,
joka T. .1919 suurista lahjuksista auttoi englantilais-persialaisen liitto­sopimuksen
käytäntöönottoa.
Salaliittoa oli valmisteltu huolellisesti.. Firus siirsi jo muutamia
kuukausia sitten" suuria summia valtion varoja englantilaiseen pankkiin.
Tätä rahaa Firus ja Saarem aikoivat käyttää poliittisten selkkausten sat­tuessa
Persiaa.
Salaliiton paljastuminen osottad, että feodaalis-taantumuksellisilla
aineksilla on kiinteä yhteys kapinaan^ja langat johtavat suoraan Englan­tiin,
joka ei karta mitään keinojä^saadakseen Persiassa itselleen tarpeel­lisia
etuja.
P u o l a n teollisuudessa valHtsee t ä l lä
h e t k e l l ä a n t o r a k r i i s i . L u k u u n o t t a ­m
a t t a s o t a t a r v e t e h t a i t ä , supistavat
k a i k M tehtaat tuotantoaan. T y ö t t ö ­m
i e n l u k u m ä ä r ä kasvaa p ä i v ä p ä i v ä l ­t
ä - Puolalaiset sanomalehdet ovat
t ä y n n ä tietoja t y ö t t ö m i e n nuorastaan
k a u h e i s t a olosuhteista. Useat t y ö t t ö ­m
ä t ratkaisevat kysymyksen t e k e m ä l lä
itsemurhan.
M a a s e u d u l l a nylkevät tilanherrat
p a l k k a t y ö l ä i s i s t ä k a l k k i , m i t ä i r t i saa­vat.
T y ö t ä t e k e v ä n t a l o n p o i k a i s t o n ve­rotus
on korotettu ä ä r i m m ä i s i i n ra­j
o i h i n s a .
M u t t a Puolan sorrettujen t y ö l ä i s t en
ja* t a l o n p o i k a i n tietoisuus kasvaa j a t ­k
u v a s t i . Puolan kommunistinen puo­l
u e saa yhä e n e m m ä n kannatusta
s e k ä kaupungeissa e t t ä maaseudulla.
Y k s i n o m a a n se j o h t a a t o d e l l i s t a v a l ­l
a n k u m o u k s e l l i s t a l u o k k a l i l k e t t ä . Po­l
i i t t i s t e n tunnusten a l l a kulkevat l a ­kot,
t y ö t t ö m i e n jatkuvat mielenosoi­tukset,
kommunistien valitsemiset s a i ­raskassoihin,
k a u p u n g i n d u u m i i n J.n.e.
osoittavat s e l v ä s t i , e t t ä P u o l a n t y ö ­l
ä i s e t p i t ä v ä t kommunistista puoluet­t
a ainoana omana puolueenaan. Sa­ma
seikka n ä h d ä ä n k ö y h ä n talonpoi­k
a i s t o n keskuudessa.
S e n t ä h d e n ei ole o l l e n k a a n ihmeel­l
i s t ä , e t t ä P u o l a n fasclstinen hallitus
k ä j - t t ä ä m i t ä a n k a r i n t a v a i n o a j a ter­r
o r i a k o m m u n i s t i s t a puoluetta vastaan.
T s a r i s t i s e n V e n ä j ä n kaikkein anka-rimplnakaan
aikoina el v a n k i l a t ol-leet
n i i n t ä y n n ä poliittisia vankeja
k u i n n y k j r ä ä n Puolassa.
Vä^'pmmf?t'*^fr?»'"'^'»^^'"'^'"'^'"'t nähden
e i P u o l a n fascismi ole y h t ä ä n suo­peampi
k u i n t y ö l ä i s i i n j a t a l o n p o i k i i n -
k a a n n ä h d e n . Ukrainalaisten j a ' j u u ­t
a l a i s t e n murhat ja pieksäjäiset, vä-h
e m m i s t ö k a n s a l l i s u u k s i e n vapauden ja
k u l t t u u r i n tukahduttaminen — k a i k ki
n ä m ä tosiasiat osoittavat, e t t ä P u o l an
p a a n i t ovat oppineet sangen paljon
V e n ä j ä n tsaareilta. M u t t a t ä s t ä k a i ­kesta,
h u o l i m a t t a Puolan f aseistit to­distelevat
koko m a a i l m a n edessä Puo­l
a n kansallisuuksien y h t e n ä i s y y t t ä.
H e i n ä k u u l l a , kokoontuu Varsovassa
P u o l a n u l k o p u o l e l l a asuvien puolalais­t
e n edustajakokous. Neuvostoliiton
a l u e e l l a asuville puolalaisille ö n an­n
e t t u t ä h ä n edustajakokoukseen 14
p a i k k a a ,
' Neuvostoliitossa asuvat puolalaiset
t y ö l ä i s e t ja talonpojat y m m ä r t ä v ät
sangen h y v i n , e t t ä Puolassa y h ä voi­m
i s t u v a n l u o k k a t a i s t e l u n vastapainok­si
aikoo t ä m ä edustajakokous aset­t
a a "kansallisuuksien y h t e n ä i s y y d e n ".
T ä m ä n y h t e y d e s s ä on otettava huo­m
i o o n se, e t t ä P u o l a n fascisteille voi
o n n i s t u a siten, e t t ä edustajakokous t u ­lee
tanssimaan sen j ä r j e s t ä j i e n p i l l in
mukaan.
i l d u s t a j a k o k o u k s e n kooUekutsumises-i
t a o n tiedoltettu k a i k i l l e Neuvostolii­tossa
asuville puolalaisille t y ö t ä t e k e v i l ­le.
K a i k k i a l l a , — Ukrainassa, Valko*
V e n ä j ä l l ä , Siperiassa. K a u k a s i a s s a , IJs-n
i n g r a d i n a l u e e l l a jJi.e. — m i s s ä asuu
p u o l a l a i s i a , on kutsuttu koolle ko­k
o u k s i a j a konferensseja, joissa o n va­l
i t t u edustajia m a i n i t t u u n edustaja­kokoukseen
j a k ä s i t e l t y n i i t ä kysymyk*
s i ä , j o i t a edustajat tulevat e s i t t ä m ä än
edustajakokoukselle.
SOSIALISMIN RAKENNUKSELTA
Leniniläisen kafisallisuuspolitiikan merkkipäivä
— perustuslain päivä
K o k o u k s i s s a esiintyneet t y ö l ä i s e t ja
t a l o n p o j a t ovat kuvanneet Puolassa
v a l l i t s e v a n r a s k a a n t i l a n t e e n j a aset­taneet
sen vastapainoksi puolalaisten
aseman Netivostoliitossa. Puolassa on
t y ö l ä i s i ä j a t a l o n p o i k i a vastassa n ä l kä
j a t e r r o r i , Neuvostoliitossa ovat p u o l a ­l
a i s e t v a p a i t a k a n s a l a i s i a r i n n a n kaik­k
i e n m u i d e n k a n s a l l i s u u k s i e n kanssa.
P u o l a s s a h a r j o i t e t a a n v ä h e m m i s t ö k a n -
s a l l i s u u k s i e n petomaista sortoa j a v a i ­noa.
Neuvostoliitossa o n k a i k i l l a k a n ­s
a l l i s u u k s i l l a m i t ä t ä y d e l l i s i n vapaus
omap k a n s a l l i s e n k u l t t u u r i n s a j a kie­l
e n k e h i t t ä m i s e s s ä.
O n e p ä i l t y suuresti s i t ä , p ä ä s t e t ä ä h -
k ö N e u v o s t o l i i t o s t a v a l i t t u j a edustajia
P u o l a a n . P u o l a n virallisessa sanoma­l
e h d i s t ö s s ä o n jo esitettykin, ettei h e i ­t
ä olisi p ä ä s t e t t ä v ä t ä h ä n edustaja­kokoukseen.
M u t t a joka tapauksessa,
se y k s i m i e l i n e n arvostelu, j o n k a k y m ­menet
t u h a n n e t N e u v o s t o l i i t o n alueel­l
a asuvat puolalaiset ovat antaneet
t ä s t ä edustajakokouksesta tulee tie­doksi
Puolan laajoille työtätekeville-j
o u k o i l l e ja n i i l l e puolalaisille, jotka
asuvat P u o l a n ulkopuolella.
•T
Kirkland Laken nudsia
Kommmusm ja fascismi vastakkain Puolassa
Pilsudskin Tshehovitshin oikeusjutussa todistajana esiintyessään teke­mä
ilmotus, että Puolan perustuslaki olisi jo aikoja sitten pitänyt muut­taa
ja että sen ovat laatineet Jienkilöt, jotka olisi vedettävä hirsipuuhun,
ei ole pelkkä uhkaus. Puolan nykyinen hallitus on ottanut päämääräk­seen
fäscistidiktatuurin toteuttamisen, jossa hallitsevat luokat ovat näkevi­nään
pelastuksen, kasvavasta kommtmismista.
Kommunismin vaikutuksen kasvua vastaan taistellessana Puolan fas­clstinen
porvaristo luotti aikaisemmin sosialidemokraatteihin. Miitta Puo­lan
sosialidemokraattien puolue on nyttemmin menettänyt melkein kaiken
vaikutuksensa työväenluokassa ja kommunistipuolueen vaikutus yhä kas­vaa.
Vapun aattona Varsovassa vangittiin yli tuhat työläistä ja kuitenkin
monet tuhannet työläiset kulkivat vappumielenosotuksissa kommunisti­puolueen
lipun alla. Lublinin kaupunginvaltuuston vaalissa sai sOä.-dem.
puolue kolmetuhatta ääntä ja kommunistipuolue seitsemäntuhatta. Vi­ranomaiset
tosin julistivat kommunistipuolueen listan mitättöraäksil Mo­nissa
muissa kaupungeissa kommunistit saivat monta kertaa enemmän
ääniä kuin sosdemit.
Puolan hallitus on tähän^ asti luottaut sosdemeihin taistelussa kom-munbmia
vastaan ja se myös melkoisesti kärsi siitä, että sos.-dem. puolue
oli Vississä vastustusasenteessa, johon se oli pakotettu joukkojen painos­tuksesta.
Mutta nyt tämä ei enää ole tarpeellista eikä hyödyllistä, sillä
sos.-dem. puolue ei voi pysäyttää kommimismin vaikutuksen kasvua, vaan
jopa häiritsee Pilsudskia avoimen fascistidiktatuurin pystyttämisessä.
Siksi hallitus nyt lyo .sös.:dem. puoluettakin, jonka jäsenet aikaisemmin
saivat lämpöisiä paikkoja mm. sairausapukassoissa, joita hallitus tukee,
mutta joiden kokouksen se on hajottanuL - .
Kommunismi-ja fascismi seisovat vastakkain Puolassa.
Hauskaa ja jännittävää
t u l e e olemaan ensi s u n n u n t a i n a t.k.
28 p. S v a s t i k a n k e n t ä l l ä , kun on
j ä r j e s t e t t y nyt ne kauan ,odotetut
c e s ä j u h l a t . Siellä t u l e e olemaan ur­h
e i l u a naisille ja m i e h i l l e , nuolen
l e i t t o a , n a u l a n l y ö n t i ä , p e r u n a j u p k -
s u a , pojille munajuoksua. Ja en­t
ä s mikä hauskempaa kun S. J.
o s a s t o haastaa o s u u s r u o k a l a n j ä s e*
net k ö y d e n v e t o o n . V o i t t a j i l l e pää­t
e t t i i n antaa m a a i l m a n parhaat k i r ­n
u p i i m ä t . T ä m ä p y h ä t o i m i t u s a l k aa
cello 5 i l l a l l a , m u t t a j u h l a t alkaa
cello 1 p ä i v ä l l ä j a k e s t ä ä i l t a an
d o 7. Saa s i e l l ä p i s t ä ä m y ö s k i n j ä ­ä
l l ä k o r e a s t i V i r r a n J u k a n s o i t o l l a.
T a n s s i l a v a s i j a i t s e e j ä r v e n r a n n a l l a,
; ö t e n voi p i s t ä y t y ä u i m a a n k i n , j o l -
e i n ä m ä muut l y s t i t s a t t u i s i h u v i t ­t
a m a a n . J u f l l a k o m i t e a j ä r j e s t ä ä o i -
cein h y v ä n j a m o n i p u o l i s e n r a v i n ­t
o l a n , h y v ä t s ä n v i t s i t j a k i r n u p i i m ä t'
. a maidot, k e r m a k a h v i t h y v i e n lei­v
o k s i e n kanssa j . n . e . E i siis k e n e n -
c ä ä n tarvitse p e l ä t ä e t t ä nälkä
n a k k e l e e t ä l l ä h u v i m a t k a l l a t a i n ä i s ­s
ä juhlissa. J u h l a m e r k k i e n hinta
o n 25c. T e r v e t u l o a k a i k i l t a ilman
s u u n n i l t a ! A u r i n k o tulee paista­maan,
se on p ä ä t e t t y . Isot b u s l a i n it
v i e h a i l i l t a klo 1 p. Menomatka
25ci j a taas tuo t a k a i s i n v a r t i l l a.
Maanantaina t.k. 29 p.
t u l e e S u d b u r y n K i s a t ä n n e e s i t t ä ­m
ä ä n ^ v i e r a i l u n ä y t ä n t Ö r i ä 4 - n ä y t ö k.
k a p p a l e e n " S y s m ä l ä i n e n " , j o t e n p i ­d
ä m m e m i e l e s s ä m m e j a t a l l u s t e l e m ­me
h a a l i l l e a n t a m a l l a kannatuksen
h e i l l e , s i l l ä j o u k k o n a voimme edis­t
ä ä k a i k k i a y h t e i s p y r i n n ö i t ä.
Mekin
E n malta o l l a m a i n i t s e m a t t a , e t tä
K i r k l a n d J ä r v e n n ä y t t e l i j ä t tekee
v i e r a i l u m a t k a n T i m m i n s i i n elok. 4
p. E s i t t ä v ä t 4 - n ä y t ö k . kappaleen
" E l o n k a m p p a i l u s s a " , j o k a ilmoituk­sessa
t a r k e m m i n t u o n n e m p a n a . K a p ­p
a l e on hyvä, • j o t e n ei t a r v i t s e pa­r
e m m i n p u h v a t a , v a a n j o k a i n e n r i e n ­t
ä ä k i l v a n katsomaan. Hauskaa ke­s
ä ä ! — V a l i t t u.
Intola, Ont.
Koivnns
o n t ä ä l l ä k i n p ä i n tehnyt kiusaa ke­v
ä ä s t ä saakka. T ä s t ä on k a i k k i kas­v
u l l i s u u s k ä r s i n y t , e t t ä n ä y t t ä ä tule­h
a n huono vuosi.
K u n n a l l i s v a a l i t k in
o l i v a t taas M c I n t y r e ' n kunnassa ja
" h y v ä t miehet" p ä ä s i v ä t edelleenkin
v i r k o i h i n s a . Me farmarit luotamme
a i n a v a a n h y v ä m i e s p o l i t i i k k a a n , siksi
c n n i i n h y v ä k a i k e n l a i s t e n omanetun-s
a valvojien v e t ä ä m e i t ä n e n ä s t ä . V i i ­me
vuonna veromme nousi yhdellä
kolmanneksella. Nyt vaalipuheissaan
l u p a s i v a t n ä m ä samaiset eput laskea
v e r o j a puolella. Me uskoimme j a ä ä ­nestimme
h e i d ä t uudestaan v i r k o i h i n ­sa.
Vuoden kuluttua se n ä h d ä ä n , k u i k ­k
a he lupauksen-sa ovat t ä y t t ä n e e t.
P u n a s t a päivää
v i e t e t ä ä n Intolassakin 1 p. elokuuta.
O h j e l m a on ollut p i t e m m ä n a i k a a v a l ­m
i s t e l u n aUa e t t ä sUtä tulee h y v ä ä ja
r i i t t ä v ä s t L Kokooimutaanpa nyt jou­k
o l l a haalille torstaina 1 p. elokuuta
k e l l o 9 i l l a l l a . I k ä ä n k u i n mielenosoi­tukselle
l ä h e n t y v ä ä sotaa vastaan- —
R a p o r t t e r i .
Hearst, Ont.
Toimitaan täälläkin,
v a i k k a ei p a l j o n huudella. Kesän
a i k a n a on ollut j o k a l a u a n t a i a i na
j o t a k i n h a a l i l l a m m e , m i l l o i n ohjel-m
a i l t a m i a , m i l l o i n tanssia. Metsä­m
i e h e t p i t i v ä t i l t a m a n 20 p. Oli
k o k o o n t u n u t runsaasti i h m i s i ä . Oh­j
e l m a m y ö s k i n oli t y y d y t t ä v ä . Oli
n ä y t ö s k a p p a l e j a muuta l y s t i ä , jo­h
o n y l e i s ö n ä y t t i olevan t y y t y v ä i n e n.
O l e n k u u l l u t e t t ä osastolla on
, t u l o s s a k a k s i n ä y t ö s k a p p a l e t t a , j o t ka
t u l l a a n n ä y t t ä m ä ä n e h k ä p i k a p u o l i n.
H a u s k o j a k u u l u v a t olevan.
Haalimme on nyt
h y v ä s s ä kunnossa, el e n ä ä k e n g än
k o r o t t a r t u k i i n n i l a t t i a n r a k o i h i n,
s i l l ä on k o v a n p u u n l a t t i a , j o k a te­k
i k i n haalimme hauskan n ä k ö i s e k s i.
K y l l ä n y t k e l p a a s i e l l ä h y p e l l ä . T o i ­v
o n e t t ä j ä r j e s t y s k i n tulee olemaan
t ä s t ä l ä h t i e n s i e d e t t ä v ä m p ä ä , koska
k i i l t o n a p p i s e t k i n ovat l ö y t ä n e e t t i e n ­s
ä sinne j a saihan' ne k e r r a n jo
s a a l i i n k i n . — Jaakko.
Ohjelmailtamat
olemme p ä ä t t ä n e e t p i t ä ä elok. 10 p.
O l i s i suotavaa,; e t t ä naiset t o i s i v at
o h j e l m a a ulkoa p ä i n k i n , sillä mei­d
ä n naisosasto on n i i n p i e n i . K un
y h d e s s ä y r i t ä m m e , n i i n y r i t t ä n y t tä
ei l a i t e t a.
T . k . 28 p. on h a a l i l l a kokous
n a i s j a o s t o l l a , kello 2 p ä i v ä l l ä . Saa­p
u k a a k a i k k i j ä s e n e t . Meillä oh
s i e l l ä p a l j o hommaa.
K e s ä on ollut k u i v a a , ei ole sa­t
a n u t k u i n h y v i n v ä h ä n . H e i n ä k in
k ä r s i i . Yksi naisjaoston j ä s e n.
Ghase River, B. C.
Käivcstyö-t ovat k ä y n e e t hiljaisesti
koko kesän ajan t ä ä l l ä Vancouverin
saarella, kuten m u u a l l a k i n . T ö i t ä oh
t e h t y n ä i s s ä k i v i h i i l i k a i v o k s i s s a aino­a
s t a a n 3 tai 4 p ä i v ä ä viikossa. Sel­laisenaan
se työn a i k a m ä ä r ä sopisi
v a l l a n h y v i n jokaisen r a a t a j a n s e l k ä ­n
a h a l l e j a koko fyysilllselle olemuk­selle.
Jos vaan s a a t a i s i i n s i i t ä noin
s i e d e t t ä v ä t k ä ä n toimeentulomahdolli­suudet
Itsellemme ja perheillemme,
n i i n voisivat n ä m ä yapaahetket pa­r
e m m i n muodostua itsellemme v i r k i s ­tykseksi
n i i n henkisesti k u i n f y y s i l l i -
sestikin. V a a n omistavan luokan ta­h
o l t a t y y d y t e t ä ä n m e i d ä n puutteitam­me
saarnaamalla j a t o i t o t t a m a l l a k a i ­ken
kaltaisten, p o r v a r i l l i s t e n propagan-d
a v ä l i n e i d e n avulla yhä jatkuvasta
m.aamme hjrvinvoinnlsta, s.o. tuotan­n
o n ratslonaUsomlsesta, j ä r k i p e r ä i s t y t -
t ä m l s e s t ä . mikä t a r k o i t t a a tuotanto­t
e k n i i k a n parantamista j a työn no-pelstuttamista,
josta l u o n n o l l i s e n a seu­rauksena
on taasen n i i n kaivos kuten
muussakin teollisuudessa tuotteiden
m ä ä r ä n l i s ä ä n t y m i n e n j a tuotannossa
t a r v i t t a v i e n t y ö l ä i s t e n l u k u m ä ä r än
j a t k u v a laskeminen, j o t e n t y ö t t ö m y ys
on muodostimut n y k y ä ä n pysjrväiseksl
i l m i ö k s i . Omistava luokka tarvitsee
m a a i l m a n m a r k k i n o i t a sille rikkauk­s
i en y l i j ä ä m ä l l e jonka me työläiset
tuotamme, j a se tarvitsee r a a k a - a i n e i ­t
a ja luonnonrikkauksia voidakseen
j a t k a a olemassaoloaan. J a koska y l i ­tuotantoa
on k a i k e l l a a l a l l a paljon, ja
m a a i l m a n k o o l l a k i n on rajansa, n i in
sUtä on seurauk. r i s t i r i i t a tuotteiden
tuottannon j a jaon v ä l i l l ä , m i k ä taa­sen
ilmaisee i t s e n s ä e d e l l ä mainitussa
t y ö t t ö m y y k s i s s ä j a sodissa. T ä m ä por-vareittemme
kehuttu h y v i n v o i n t i ku­vastuu
meille m y ö s k i n n y k y ä ä n k a i k k i ­a
l t a : j a t k u v a t y ö s u h t e i t t e n k i r i s t ä m i ­nen
j a palkkojen ales p o l k e n i i n e n a i ­n
a n ä l k ä r a j a a n saakka. J o s t a seurauk­sena
n ä e m m e aina s i e l l ä t ä ä l l ä puh­keavan
i l m i t a i s t e l u j a t y ö n j a p ä ä o m an
v ä l i l l ä , kuten se M r i s ^ e i m m ä s sä
muodossa t ä l l ä k e r t a a Ilmenee e t e l än
k u t o m o t y ö l ä i s t e n keskuudessa. N ä i tä
t y ö l ä i s i ä ei ole s i e l l ä e n e m p ä ä kuin
m u u a l l a k i i n t y ö t a i s t e l u i h i n , l a k k o i h in
k i i h o i t t a m a s s a m i t k ä ä n punaiset pol^
sevistiset a g i t a a t t o r i t , v a a n n i i d e n I d i -
h o t t i m e n a on juuri e d e l l ä m a i n i t s e -
msini t e k i j ä . J a ne ovat j u i M ne sa­mat
t e k i j ä t jotka taasen vucsollansa
. t e m p a a v a t t ä m ä n k i n saaren j ä r j e s t y ­m
ä t t ö m ä t kivihiilikaivostyöläisetkln,
t a i s t e l u u n elinehtojensa puolesta, t a h ­dommepa
s i t ä tai ' e l . J a s i l l o i n heti
me l ö y d ä m m e vastassamme poliiseista
j a p y s s y h u r t i s t a alkaen aina valtion
sotavoimaan saakka, sen ovat t ä m än
k u t e n t o i s t e n k i n p a i k k a k u n t a i n edes­menneet
t a i s t e l u i t t e n h i s t o r i a t toden­neet.
A i n a ja kaikkialla myöskin
n ä i s t ä t y ö t a i s t e l u l t t e n j.ohtajista ja
e t u r i v i n m i e h i s t ä osa ' j o u t u u kulke­m
a a n T o m Mooneyn j a Sacco j a V a n -
z e t t i n j ä l k i ä . J u u r i sellainen on t i ­l
a n n e t ä l l ä kertaa e t e l ä n Gastonian
k u t o m o t y ö l ä i s t e n lakon j o h t a j i l l a ja
l a k k o l a l s U l a . S i k s i p ä m e i d ä n velvoUi-suutemme
on k a i k i n keinoin r i e n t ää
avustamaan a i n a oikeuksiensa puolesta
t a i s t e l e v i a t y ö l ä i s t o v e r e i t a m m e , taiste-l
i v a t p a he m i l l ä r i n t a m a o s a l l a tahansa.
M e i d ä n t e h t ä v ä m m e on yhdistynein
v o i m i n puolustaa i t s e ä m m e ja osato-vereitamme
keskittyneen pääoman
m a h t l v a l l a n h y ö k k ä y k s i l t ä . •
Tilaisuus, tulee
N ä i t ä m o t i i v e j a s i l m ä l l ä p i t ä e n p ä ä t ­t
i k i n C a n a d a n K . P . Chase R I v e r i n ja
L a d y s m i t h ' I n . y h t e i n e n kaupungin
keskuskomiteakin, p a i k a l l i s i i n oloihin
p a r h a i t e n soveltuvana, vietettäväksi
suuret ulkoilmajuhlat.- K a n s a i n v ä l s en
punaisen p ä i v ä n v i e t t ä m i s e k s i impe­r
i a l i s t i s t e n sotien vastustamiseksi, ja
S a c c o - V a n z e t t i muistojuhlat yhdessä.
J u l i l a t tullaan v l e t t ä m ä ä , n Oyster
B a y n r a n n a l l a elok. 18. p : n ä , j o i s t a l ä ­h
e m m i n p a i k a l l i s i s s a ilmoituksissa. T i ­laisuuteen
on jo m ä ä r i t e l t y n ä m.m.
k a k s i p u h e t t a k u m m a n k i n tarkoituksen
m e r k i t y k s e s t ä .
T y ö l ä l s t o v e r i t l ä h e l t ä j a kaukaa,
saapukaa s a n k o i n j o u k o i n osottamaan
m i e l t ä n n e u h k a a v i a i m p e r i a l i s t i s i a so­t
i a vastaan, s i l l ä ne voidaan estää
v a i n t y ö l ä i s t e n y h t e n ä i s e l l ä t o i m i n n a l ­l
a k a p i t a l i s m i a vastaan, J a tämä, on
saavutettavissa v a i n sorrettujen suo­r
i t t a m a n luokkataistelun kautta; —
A i n e e l l i n e n tulos j u h l i s t a luovutetaan
G a s t o n i a n k u t o m o t y ö l ä i s t e n lakkolais­t
e n avustamiseen. — F. Kivelä.
H e i n ä k u u n 6 p ä i v ä on perustuslain
p ä i v ä Neuvostoliitossa.
S o s i a l i s t i s t e n Neuvostotasavaltojen
L i i t t o on ratkaissut kansallisuuskysy­m
y k s e n siten, j o t e n s i t ä ei voi r a t k a i s ­t
a mikään p o r v a r i l l i n e n valtio. Neu­v
o s t o l i i t t o o n luonut k a i k k i e n k a n s a l l i -
5uuksiea tasa-arvoisuuden ja saanut
kaikki kansallisuudet t y ö s k e n t e l e m ä än
y h d e s s ä yhteisen a s i a n eteen. Neuvos­t
o l i i t t o ori h ä v i t t ä n s ^ t kansallisuusvi-han,
joka on v i e l ä k i n v a l l a l l a k a p i t a ­l
i s t i s i s s a , maissa Cpuhumatiakaan s i i r -
tomaistaV
E n n e n Sosialististen Neuvostotasa­v
a l t o j e n L i i t o n muodostamista o l i ny-k
s i a e l l ä Neuvostoliiton alueella joukko
neuvostotasavaltoja, jotka olivat jos­s
a i n m ä ä r i n y h t e y d e s s ä V e n ä j ä n So­s
i a l i s t i s e n Neuvostotasavallan kanssa.
Sopimus neuvostotasavaltoje|iliiton
muodostamisesta s o l m i t t i i n alussa 4
t a s a v a l l a n kesken. S i t t e m m i n l i i t t y i ­v
ä t liittoon vielä T u r k m e n i s t a n Ja
Usbekistan. H u o l i m a t t a ^eroavaisuuk­s
i s t a v ä e s t ö ö n , alueeseenNja t a l o u d e l ­l
i s e e n asemaan n ä h d e n , ovat k a i k ki
kuiosi l i i t t o t a s a v a l t a a t ä y s i n tasa-ar-voiset.
, i
N e u v o s t o l i i t t o on voinut s y n t y ä ja
k e h i t t y ä vain kommunistisen puolu­een
ja neuvostovallan kansallisuus­p
o l i t i i k a n vallitessa, p o l i t i i k a n . . joka
perustuu t ä y d e l l i s e s t i kansallisuuksien
i t s e m ä ä r ä ä m i s o i k e u d e l l e (aina eroami­seen
saakka). M e i d ä n kansallisuuspo­l
i t i i k k a m m e ei r a j o i t u k a n s a l l i s u u k s i en
t a s a - a r v o i s u u d en muodolliseen tunnus­tamiseen,
vaan p j r k i i käytännö-ssä
s a a v u t t a m a a n t ä m ä n tasa-arvoisuuden.
T ä s s ä tarkoituksessa neuvostohallitus-c
s o i t t a a systemaattista apua t a l o u d e l ­l
i s e s t i Ja k u l t t u u r i l l i s e s t i t a k a p a j u i s i l ­l
e m a i l l e j a a i k a i s e m m i n sortoa k ä r s i ­n
e i l l e kansallisuuksille. V a i n t ä l l a i s en
k a n s a l l i s u u s p o l i t i i k a n vallitessa ovat
k a n s a l l i s u u k s i e n väliset suhteet voi­neet
muodostua t ä y s i n v e l j e l l i s i k s i tsa-r
i s m i n a i k a n a v a l l i n n e e n kansallisuus-v
i h a n sijasta.
N e u v o s t o l i i t t o on rakennettu siten,
e t t ä Jokaisella p i e n i m m ä l l ä k i n kan­s
a l l i s u u d e l l a on mahdollisuus k e h i t t y ä.
K u u t e e n liittotasavaltaan kuuluu
6 autonomista» tasavaltaa ja 16
autonomista aluetta. (Ottamatta
huomioon Grusiaa, Aserbeidsania ja
A r m e n i a a , jotka ovat T a k a - K a u k a a -
s i a n neuvostoliittotasavaltojen federa-t
i i v l s e r i l i i t o n perusosia).
V ä h e m m i s t ö k a n s a l l i s u u k s i e n etujen
turvaamiseksi on k a n s a l l i s i l l a alueilla
mupdostettu kansalliset p i i r i - j a k y l ä -
neuvostot.
• K a i k k i kansallisten alueiden koulut
j a laitokset ovat v ä e s t ö n k ä 3 r t « t t ä v i s -
s ä kansankielisinä,^,, j o k a on v ä l t t ä ­m
ä t ö n näiden" a l u e i d e n nopealle k u l t ­t
u u r i s e l l e j a p o l i i t t i s e l l e k e h i t y l K e l l e.
Jotta kaikessa t y ö s s ä tulisi otettua
h u o m i o o n kaikkien kansallisuuksien
edut, on Neuvostoliiton korkeimman
elimen. Toimeenpanevan K e s k u s k o m i ­t
e a n yhteyteen muodostettu K a n s a l l i ­s
u u k s i e n Neuvosto. Kansallisuuksien
Neuvostoon l ä h e t t ä v ä t l i i t t o - ja' auto­nomiset
tasavallat viisi, edustajaa ja
autonomiset alueet yhden edustajan
( k a i k k i a a n on kansallisuuksien neu­vostossa
136 j ä s e n t ä ) . Y h t ä suuri e-dustajisto,
joka ei r i i p u v ä e s t ö n l u k u ­m
ä ä r ä s t ä eikä alueen suuruudesta, on
takeena siitä, e t t ä pienten k a n s a l l i ­s
u u k s i e n edut tulevat o t e t u i k s i huomi­oon
y h t ä h y v i n k u i n suurtenkin. Ne^.
v o s t o l i i t o n Toimeenpaneva Keskuskal
m i t e a ei voi s a a t t a a voimaan y h t ä äa
l a k i a i l m a n K a n s a l l i s u u k s i e n Neuvos­t
o n vahvistusta.
L i i t t o t a s a v a l t o j e n t ä y d e l l i s e n itse­n
ä i s y y d e n voi h a v a i t a s i i t ä , että joka^I
seUa l i i t t o t a s a v a l l a l l a Neuvostoliitoa
p e r u s t u s l a i n m u k a a n on oikeus mil­l
o i n h y v ä n s ä erota l i i t o s t a , että jo-k
a i s e l l a on oma toimeenpaneva kes­k
u s k o m i t e a n s a ja kansankomisaarlen
neuvosto, e t t ä useat kansankomisari-a
a t i t t y ö s k e n t e l e v ä t kussakin tasaval­l
a s s a t ä y s i n i t s e n ä i s e s t i . V a i n muuta­mat
talousalat, taloudelliset j a poliit­t
i s e t suhteet ulkomaiden kanssa, ja
m a a n puolustus o n k e s k i t e t t y y h t e n ä i ­s
i i n y l e i s l i i t t o l a i s i i n kansankomisa-r
i a a t t e i h l n . T ä m ä k e s k i t t ä m i n e n on
v ä l t t ä m ä t ö n siksi, e t t ä k a i k i l l a neu­v
o s t o t a s a v a l l o i l l a on yksi yhteinen v i ­h
o l l i n e n — m e i t ä y m p ä r ö i v ä kapita­l
i s t i n e n m a a i l m a , j o t a v a s t a a n meidän
on e s i i t m y t t ä v ä t ä y s i n yhtenäisenä.
M u u t e n tasavaltamme e r i l l i s i n ä joutui-sivat
h e l p o s t i i m p e r i a l i s t i s e n maailman
u h r i k s i . S i t ä p a i t s i on liittotasavalto­j
e n välillä h i s t o r i a l l i s i s t a syistä ja
l u o n n o n l a a d u s t a j o h t u v a taloudellinen
yhteys, joid,en s i t e i d e n katkaiseminen
s a i s i a i k a a n h ä i r i ö i t ä k a l k k i e n tasaval­t
o j e n kulttuurisessa j a taloudellisessa
e l ä m ä s s ä .
N e u v o s t o l i i t o n merkitys ei kuiten­k
a a n r a j o i t u vain t ä h ä n . Liittotasa­v
a l t o j e n y h d i s t ä m i s e n kautta saavat
takapajuiset alueet j a kansallisuudet
apua k e h i t t y n e i m m i l t ä kansallisuuk­s
i l t a j a alueilta. N e u v o s t o l i i t o n tuke­m
a n a alkavat takapajuiset kansat
saada k i i n n i k e h i t t y n e i m m ä t . T ä h än
n ä h d e n on e d e s s ä m m e vielä paljon
t y ö t ä , m u t t a p a l j o n o n jo t e h t y maan
teolllstuttamisessa, lukutaidottomuu­d
e n h ä v i t t ä m i s e s s ä , J.n.e.
N e u v o s t o l i i t o n Ja liittotasavaltojen
k e s k i n ä i s t ä suhdetta kuvaa hyvin
seuraava V e l k o - V e n ä j ä n kansankomi-s
a a r i e n neuvoston puheenjohtajan, tov.
G p l o d e d i n - l a u s u n t o :
Usieilla a l o i l l a on r a k e n n u s t y ö m me
k e h i t y k s e n v a u h t i nopeampi k u i n koko
N e u v o s t o l i i t o n k e s k i m ä ä r ä i n e n kehitys­v
a u h t i . T ä m ä n olemme voineerf; saa­v
u t t a a v a i n siksi, e t t ä olemme osa
Neuvostoliitosta, j a e t t ä koko Neuvos­t
o l i i t o n olemassaolonaikana olemme
vuodesta vuoteen saaneet neuvostoval­l
a l t a h u o m a t t a v a a a i n e e l l i s t a avusttis-t
a . M u u t e n emme olisi m i s s ä ä n tapa-
Juksessa k e s t ä n e e t t ä l l a i s t a vauhtia.
P u o l a n p a a n i t haaveilevat V a l k o - V e ­n
ä j ä n j a U k r a i n a n Neuvostoliitosta e-roamisesta..
Toivottomia, hyödjrttömiä
haaveita, s i l l ä m i k ä ä n Neuvostoliiton
osa, v a i k k a sillä o n k i n oikeus erota
Neuvostoliitosta, ei koskaan k ä y t ä;
hyv^äkseen t ä t ä - oikeutta, niinkauan
k u i n siellä ovat vallassa ' t y ö l ä i s e t ja
talonpojat. Sillä t ä l l a i n e n ero mferkit-s
i s i y h t ä kuin joutua imperialistisen
m a a i l m a n siirtomaaksi ja t ä m ä voi
o l l a h y ö d y k s i v a i n k u l a k e i l l e j a nep-mannellle,
m u t t a ei t y ö l ä i s i l l e e i k ä ta­l
o n p o j i l l e .
N e u v o s t o l i i t t o on vapautuksen merk--
k i kaikille r a j a n t a k a i s i l l e sorretuille
t y ö t ä t e k e v i l l e , k a i k i l l e sorretuille s i i r -
t ö m a a k a n s o i l l e . N e u v o s t o l i i t t o o n koko
m a a i l m a n t y ö t ä t e k e v i e n i s ä n m a a , jota
he tulevat puolustamaan k a p i t a l i s t i s en
m a a i l m a n h y ö k k ä y k s i ä vastaan.
P u n a i n e n K a r j a l a.
Kontupohjan paperitehdas käynnissä
Kilpailukutsu
A i n o a s t a a n t ä t e n , kutsumme k a i k k ia
C. T U L : n suomalaisen jaoston seu­r
o j a j ä s e n i e n s ä k a u t t a osallistumaan
t ä m ä n vuoden A - s a r j a n mestaxuuskil-p
a i l u i h i n , j o t k a on saanut Beaver L a ­k
e n Jehu j ä r j e s t ä ä k s e e n elokuun 10
j a 11 p n ä 1929. Toivonune runsasta
o s a l l i s t u m i s t a . Merkitsemme t y o l ä i s -
u r h e i l u t e r v e h d y k s in
Beaver L a k e n v.- j a u.-seura Jehu.
A. R e i n i k a i n e n . N. P i i s p a n e n,
puheenjohtaja. sihteeri
K i l p a l l u j ä r j e s t y s : Lauantaina elok.
10 p n ä alkaen klo 4 i p . : 1) loo m.
j u o k s u I k ä m i e h e t j a 10-otteUjat. 2)
4x100 m . viestinjuoksu. 3) Pituushyp­p
y 10-ottelijain ja i k ä m i e s t e n . 4)
K u u l a n t y ö n t ö 10-ottelijain j a I k ä m i e s ­t
e n . 5) 4x800 m. viestinjuoksu. 6)
1500 m . j u o k s u alle 18 v. 7) l6-otteli-j
a i n k o r k e u s h y p p y . ' 8 ) 400 m. 10-otte-
U j a i n . : .
S u n n u n t a i n a elok. 11 p n ä alkaen
k l o 10.30 ap.: 1) 110 m. aidat 10-
o t t e l i j a i n . 2) K i e k o n h e i t t o lO-otteli-
K o n t u p o h j a n paperitehtaan käyn-t
l i n p a n o tulee v a r m a a n olemaan t ä r ­k
e ä n ä h i s t o r i a l l i s e n a merkkitapaukse­n
a ei v a i n neuvostovallan s ^ i a l i s t l s e s -.
sa r a k e n n u s t y ö s s ä Karjalassa vaan
m y ö s k i n ja eimenkalkkea Karjalan
t y ö t ä t e k e v ä n kansan historiassa.
K a r j a l a n luonnonrikkauksia, l ä h i n ­n
ä sen m e t s ä v a r o j a on t ä h ä n saakka
k ä y t e t t y v ä h ä n ja k ä y t e t t y tuhlaten,
j o k o p y ö r e ä n ä t a v a r a n a t a i s a h a t t u i na
l a u t o i n a on ne myyty. J ä r k i p e r ä i n en
m e t ^ ä v a i o j e n k ä y t t ö v a a t i i monipuo­l
i s t a jalostusta ja on mahdollinen
v a i n uusien teollisuusmuotojen k e h i t ­t
y m i s e n kautta, l ä h i n n ä p a p e r i - j a ke­m
i a l l i s e n teollisuuden aloilla. K o n t u ­pohja,
jossa K a r j a l a n vesivoimat ja
m e t s ä v a r a t , y h d e s s ä on otettu uuden
t e o l l i s u u d e n palvelukseen, o n oleva en-s
l m ä i s e n ä l ä h t ö k o h t a n a kokonaiselle
s a r j a l l e uusia t e o U I s u u s J ä t t l l ä l s i ä , j o l -
Lukijoilta
J U L K I N E N K Y S Y M YS
j ä i n . 3) K l o 12 p : l l ä 4x400 m. viestin­juoksu.
4) N a i s t e n 100 m. Juoksu. 5)
N a i s t e n pituushyppy. 6) N a i s t e n kuu­l
a n t y ö n t ö . 7) S e i v ä s h y p p y . 8) A l l e 18
v. k u u l a n t y ö n t ö . 9) Alle 18 v. p i ­tuushyppy.
10) Alle 18 V. lOO m.
juoksu. 11) K l o 3 l p . 4x1500 m . vies­t
i n j u o k s u . 12) K e i h ä ä n h e i t t o 10-otte-l
l j a i n . 13) 1 0 - o t t e l i j a i n 1500 m . j u o k sa
Y l e i s m ä ä r ä y k s i ä : K i l p a i l u i s s a nou­d
a t e t a a n Suomen T U L : n k i l p a i l u s ä ä n ­t
ö j ä . P a l k i n t o j a Jaetaan 4 kpL mies­t
e n 10-ottelussa* naisille, i k ä m i e h i l le
j a alle 18 v. p o i k a i n ottelusta sekä
B l i e 18 V. p o i k a i n 1500 juc&susta 3
kpl. Osanottoilmoitukset t e h t ä v ä t . vUr;
m e l s t ä ä n e l o k u u n 5 l ä i v ä ä n mennes«
s a osotteella: N . P i i s p a n e n . B o x 28.
W o r t h i n g t o n . Ont.
N i i l l e asiantuntijoille, j o t k a ovat a l ­l
e k i r j o i t t a n u t t a s y y t t ä n e e t Hawgam ja
Hazelwood jokien farmareiden uitto-r
a h o j e n k ä h v e l l y k s e s t ä vuosi t a k a p e r i n.
( L e h m ä n o s t o s y y t ö s t ä en sekoita t ä -
h ä t e n e m p ä ä , sillä y h t ä ä n l e h m ä ä ei
ole meille ostettu k a h t e e n vuoteen, el
o m i l l a eikä varastetuilla.) Niitä kun­n
i a l l i s i a i h m i s i ä v e l v o i t t a i s i n k i m n i a n -
s a nimessä osoittamaan S3?ytöksensä
t o d e n p e r ä i s y y d e n , i l m a n sitä olette
k u n n i a l l i s i a Juorukelloja. Ehdottomasti
v o i n joka päivä tarvittaessa aivan
s e n t i n p ä ä l l e n ä y t t ö ä olenko varas t ai
en. Y k s i s e i k k a : miksi p i d ä t t e v a r k a i ­t
a vapaana? Onhan Canadassa koi£ö
tiukka laki pikkuvarkame. Tämän
s u o r i t e t t u a voisin minäiHp s i t t e n esit­t
ä ä jotain epäselvää. Selityksenne
v a a ö s i r i t ä m ä n Vapaus-lehden pals­t
o i l l a , . - m u t t a asiallisesti n i i l t ä joille
t ä m ä kuuluu. Odottain:
A n t t i P i t k ä n e n ; K i v i k o s k i . Osoite
B o x 127. P o r t A r t h u r , Ont.
deri a v u l l a K a r j a l a n ' teollisuus kohoaa
uudelle korkeamman t e k n i i k a n j a so­s
i a l i s t i s e n tuotannon asteelle. Samalla
K a r j a l a .kykenee suuressa m ä ä r ä s s ä l i ­s
ä ä m ä ä n tuotantoa koko Neuvostolii­t
o n tarpeiksi j a vasfedes ulos vietä­v
ä k s i k i n . Uusi teollisuuden kehitys
merkitsee siten pohjan l u o m i s t a ylei­s
e n h y v i n v o i n n i n nostamiselle K a r j a ­lassa;
m y ö s k i n uudelle korkeammalle
tasolle.
M u t t a samalla K o n t u p o h j a n val­m
i s t u m i n e n on suuri merkkitapaus
K a r j a l a n kansan historiassa, K o i i t u -
p o h j a n paperitehtaan työväestö on
p ä ä o s a l t a a n kokoonpantu karjalaisista
j a suomalaisista, j o t e n s i e l l ä ensikertaa
on s y n t y m ä s s ä s u u r i l u k u i n e n tonsa;-
k i e l i n e n p r o l e t a r i a a t t i K a r j a l a n alu­e
e l l a . T s a r i s m i n Ja k a p i t a l i s m i n aika­n
a j o k a i n e n uusi tehdas m e r k i t s i as­k
e l t a K M - j a l a n v e n ä l ä l s t y t t ä m i s e s s ä.
U u s i sosialistinen K o n t u p o h j a n pro­l
e t a r i a a t t i merkitsee kansankielisen
p r o l e t a r i a a t i n l u o m i s t a k a r j a l a i s t e n so­s
i a l i s t i s e n r a k e n n u s t y ö n suorittajiksi
j a Johtajiksi. Niillä n u o r i l l a karjalai­s
i l l a t y ö l ä i s i l l ä , Jotka nyt ovat K o n t u ­pohjassa
k ä y n e e t o h j a a m a a n nousevan
teollisuuden r a t t a i t a Ja n i i l l ä suoma­l
a i s t u a Ja v e n ä l ä i s i l l ä tovereilla, jotka
ovat h e i d ä n apunaan, on vastuunalai­n
e n asema t ä y t e t t ä v ä n ä t ä m ä n etiivar-tioaseman
t ä y t t ä m i s e s s ä . Tehtaan
k ä y n t i i n p a n o merkitsee ensimäistä
voittoa, fljoka on v a k i i n n u t e t t a v a yhä
u u t t e r a n j a uupumattoman raadan­n
a n a l a l l a . T ä t e n K o n t u p o h j a muodos­t
u u ei v a i n K a r j a l a n teollistuttami-seh
etuvartioksi, v a a n s a m a l l a K a r j a ­l
a n t a l o n p o i k a i s t o n keskuudessa. K o n ­t
u p o h j a n p r o l e t a r i a a t t i s a a haltuunsa
k u t e n sen t u l e e k i n , p o l i i t t i s e n johtaja-aseman.
K o n t u p o h j a n tehdas j a K a r ­j
a l a n teollisuuden r a k e n n u s t y ö ovat
rengas s i i n ä s t i u r e s s a ' s o s i a l i s t i s e s s a ra-h
e n n u s t y ö s s ^ l i o k ^ / t i y k y i s i n o n kommu­n
i s t i s e n puolueen j o h d o l l a käjmnissä
k a l k i s s a N e u v o s t o l i i t t o m m e osissa. J u u ­r
i ä s k e t t ä i n on Neuvostoliiton neu-vostotokous
vahvtetanat teollisuuden
J ä t t i l ä i s m ä i s e n viisivuotissuunnitelman,
J o n k a m u k a a n uusia teollisuuskeskuk-e
n