Vapaus, June 26, 1923

              V A P A U S
Iteiutdan i]QomaIaiE8Q työväestön äänenkannattaja. ilmeB-fSnithnrvefta.
Ont.; joka tiistai, torstai ja lauantai.
VAPAUS
, ' (Uberty)
The only Olgan of Knnisli WorkeiB in Canada. Pnb-in
Sudbury. Oat, every Tuesday, Tlinraday and
Batardaj;
' Advertising rateä 40c per col. inctu Minimam charge
las fflngie insertion 76c DioooDnt on staading advertiae»
fSient. The Vapaus is tlie best advertisfng mediom among
«ibei Finnish People in Canada. .
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
i«oxne St., Puhelin 1038. ^- Postiosote: •
Box 69/ Sndbnpr, Ont.
Canadaan^ykäiTk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
|l<60ja}^8lkk:76Gf.
Yhdysvaltoihin JB Snomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
|S.0Oia kolme kjt. 11.76.
^ , TiljOfQksia,;; joita ei seuraa raha, ei talla lähettSmäSn,
oaffei, aplamie'{tten joillg on takaukset. ' /
Tiistaini lehteen aijoint ilmotukset pitää olla / kont^
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehtfei^a torstaina kello S. • '
Refi^tered at the Post Office Department, Oftawa, aa
veond <»1aw mattcr . • ^ ^ '
Ensi sutmunttuM, heinäk. / päivSnä vietetään Kes-
UrOhtarion alueen vmtuisat kesäjuhlat Beaver Lakella.
JuUal ovat suomaU^ iyöläisien\ yh­teiset
juhlfayhim Tilaisuus tulee
oleman meidän jofikkpl^ tärkeimpm^^^^l^
loin on heitettävä kaikki muut menot ja askartelut syr-jään
ja saavuUava tähän aina kerta vuodessa uusiin^'
tulpan reippaiden ja elävän hengen innoittamien jouk'
kojemme katsastukseen,
] Kieriköön saufi tästä valistuneiden työläisten tilai­suudesta
kylästä kylään ja talosta taloon aina etäisifttä
ja '^vaatoMttominta tiilliä myöten. Hivelköön juhlani';
me' tunnelma nyi jo:raiklmhatuulahduks^ jokaisen
raatajan otsaa, ,
Toinenmrkille; pantava juhla ja nierkkitapaus
Ontarion valistumiden työläisten his^^^
nakuun 7--^-—9 päivinä v^^ • uuden
talon avajaisjuhla,' Sen suhteen m jo tehty: suUritÖU
siä ja laajakantoisia vdmistelujamm^
mäen haalimme avajaiset muodostuvat kaikissa suh^
teissä unelmiemineyja^pomiistustemme arvoisiksi, t v
Pitäkäämme mielessmke mntä kumnuakin tilai
suudet. ' 1 ' v'
Tiifltama,
Unio on se mikä siitä tehdään
Kun Nova Scotian hiilenkaivajain järjestö viime
keväänä'ilmotti kannattavansa Moskovan kansainväli*
sen periaatteita ja mejrkitsi^lalunsa' päästä sen kanssa
elimelliseen yhteistoimintaani pidettiin sen suoraa pää­tä
johtavan välien rMoutumiseen amerikalaisen emä-järjestön
kanssa. Tämä uskotus sai uutta vettä myl­lyynsä
varsinlun sen johdosta kun pääjäryestö antoi
vakavan varoituksensa kaildda Moskovan kansainväli­seen
liittymisaikeita vastaan.
Vielä tähän mennessä on tuo pelko osottautunut
Jcokonaan aiheettomaksi, samoili kuin pelko senkin
suhteen, että Seattlen tyjiväenneuvostp tulee tuota päätä
erotettavaksi Amerikan työväenliitosta sen tdua, koska
se oli ilmottanut 'kannattavansa Venäjän neuvostohal­litusta.
Seattlen unioneuvoston toimihenkilöt ovat
selittäneet, että Gompersin nyrkin puimisista huolimat­ta
heidän yhteytensä Amerhan työväenliitossa tulee
olemaan yhtä Järkkymätön kuin ennenkin. Viisaalla
taktiikalla, ilman periaatteittensa uhraamista, ovat niin
Nova Spotian jcuin Seattlenkin unionistit onnistuneet
torjumaan kakki ^vanhollisten unionistien erottamis-hankkeet
Heidän on onnistunut pitää puoliaan ennen
kaikkea sen ti^ia, koska he eivät ole heti ensimäisen
vastamurahduben johdosta lähteneet kiihottamaan uni-on
hafjottamisla ja eroamista emäjärjfestöstä, vaan sen
sijaan tasapainoisesti nojautiin^et' entistä tiukemmin
järjestönsä puitteisiin ja oikeuksiin j^ kestäneet kär­sivällisesti
ne herjat mitä van^ioilliset uniojohtajat
ovat heitä rastaan edistyamieliBteri mielipiteittensä
takia viskanneet.
^ Uniol yleensä ovat sitä miksi niiden f jäsenistö ne
tekee ja unioita.kohdanneissa vastoinkäymisissä onnis­tutaan
sitä menestyksellisemmin, mitä voiinakkaimmin
lähdetään vtorjumaan {epätoivon ja hajottamisen villit
huudaJiddbet - • >
Siibmalalhen porvari
värkkää tikusta kan-sallisaatteita
•
-o
Hl
I I
m
II''"
I
I
i i
"m
i , PorvarihalUtiiksen porva^^^^
Ei suinjkaan ble ikc^talon oild«u, vaan käytänhölli'-
sen porvarillisen elämän^; ja; politiikan ifaki, ettp; vai-
' Intusvaltaisiiff hallitustoimiin tulee tavallisesti J varak-
IraitamiehiäiporvariUisen talouden personoituja edusr
tajia. Tämä ilmiö on taasen tullut niin kouraantun-
\tuvasti todistetuksi:'E^^ uuden pääministerin
Stanley Bäldwinin suhteen.
Bnanssiministeri Stanley 6aidwin kuuluu erääseen
jke$ki-englantilaiseen; 11 e rästeollisuushai^joittajaperiiee*
) fieen, joka on; hankkinut itselleen suuren omaisuuden.
Saihoinkuinfiohar Law on,6aldwinkin liikemies. Ai*
Icaispmmin^ perheensä terästdhtaitten^ samoin-
' fcuiftjjiam
, ^oinkuin BoUiiY''Law edustaa hankin pankkipaäomaa
^ Lloyd Georgen' edustamien teollisuuskapitalistien etu>
ja;>Va8taan./ ; Bardwin kuuluu : myöskin vanhoillisen
puolueen; keskustaan^ 'jon^ka kanta Venäjä]^ kysymyk-
' * «essä, on häilyvä. Ollen Icaikessa jo kauan ollut Bo
när Lawin ystävä ja apulainen ei hänen astumisensa
BönarLawin tilalle voi siis mitenkään merkitä suun
nan muutosta Englannin politiikassa, etenkin kun va'
ikuutetaanlmihisteristön tulevan kokoonpanoltaan pysy<
mään pääasiassa entisenlaisena. Lloyd Georgen oppo
sitsiooni saa«yhä^ suunsoittoon.
I
astunut suorittamaan jnäärätynlai / työnriistäjäin
tarlcotusperiä.' Sitä yrittävät työnantajat käyttää sinä
Jkaksiteräisena; miekkana^ jonka kautta työläisten työ-tje^
p^
tukset mitä jäl'jestyneet työläiset tavallisen päivätyön
järjestämisessä ovat aikaansaaneet samalla: kun sillä
Iiämätään t
työnantajien puristusta. tJralclcatyö on se' tuotannollii
' seen ^elämään perustuva kurihpidollinen keinoj jonka
kautta kapitalisti jättää työhön kiihotuksen ja työmaa-kurin-
työläisen itsensä, käsiin. Tällainen työjärjestel-iaä
tekee työläisestä armottoman piiskan heiluttajan
omaa itseään kohtaan, jossa silmitön yritteliäisyys
pitää huolta siitä, että työläisen luontaiset mielteet ja
palkkaojrtjaii vaistot haihtuisivat syrjään itsenäiseksi
kuvitellun ansion tieltä^
Kaikkialla on järjestynyt työväestö joutunut miel
timään keinoja tätä kapitalism uudena|ikaista or»
juusineneteli^aä vastaan. Niinpä juuri koolla ollut
Suomen Änunattiliiton ikon^^
työstä seuraavan ponnen: •
' että urakfcatyönteko, koska se on vahingollista
työiäisiile, on tydiäisten koetettava välttää niin paljon
kuin määidollista,; varsinkin huomattavamman työttö­myyden
vallitessa, jolloin myöskin ylityönleosla on
mahdollisuuden mukaan kieltäydyttävä; ja
2) katsoen kuitenkin työläisten keskeq esHnlyvaan
«rimielisyyteen i uraldcatyön vahlngollisuudesla ja työ­alojen
«rilaisuuteen^jattaaedustaj^okous tilaisuuden
»irana ]k]a^n ssiaii topiaieat taySh,d emssHä loAiikmaä attrtiÄjärtiyesBtonn ltoopimeltikaumni»-.
seen.sitovaa katsotaan etevän n«*dollisuulffiiä, Icuii^
myöskin siitä, milloinka uraMcalyon poistamisvaati-'
ttuksen puolesta voidaan työtaisteluja aloittaa.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ k ^
yallankumouksellisen köyliäHslön' valltatiellä on
monien muistomerkkien- lisäksi eräs mahtava tulipat­sas,
joka uljaana valaisee meidän tietämme jo elettyjen
pitkibn taisteluvuosien takaa, i Tämä tulipatsas on Pa­riisin
Kommuuni. Se oli ensimäinen suuremmassa
mittakaavassa tapahtunut köyhälistön hyökkäys kapi­talismin
valtamuureja vastaan.' Vaikka senvesitaisteli-jat
hukkuiyatkin ranskalaisten ja preussilaisten pisti­mien
alaslyöinänäy
mouksen muistomerkki edelleenkin taistelevalle köy-hälistöllej^
suurisisä)^^^
M Pariisin työläiset ovat vastikään viettäneet Parii­sin
Ifomiiiiuunin muista
minkä juurella amiquttiin Kommuunin viimeiset esi­taistelijat
-V kaikkiaan murhattiin silloin 35,000 työ­lästä,
nuMtä ja- naista^ toimintakes­kuksen
itäivän
kuuluir':'^.--'..'.".''V;.:v'f-'::;..v '
ParisUaisten työ surujuhlal-lisuus
liittolais- (kommunaardi-) Muurin . juurella,
vuosittainen kunnianosoitus vuoden 1871 sankareille,
isaia tänä vuonna kahsain^^
tumain johdosta kaikkia työläisiä koskevan luonteen.
rikollinen taantumus,: vangitsee syyttömästi työläisten
esitaistleijoita, kieltäytyy täydestä amnestiasta, murhaa
työläisiä kaduilla, näl^
asiakirjoija todistaakseen |mielikuvitu8SBlaIiiton, järjes­tää
kalliin ajan^' rohkaisee fascismia, osoittaa suosio­taan
parlamentin kavaltajille, käy sanalla sanoen päi­västä
toiseen yhä ilmeisempää Ifiokkataistelua.
>- M^
een työväestö ranskalaisten pistinten kärjissä kalhlei^
taan valmistautuen ratkaisevaan taisteluun samaan ai­kaan
kun kapitalistit näennäisistä erimielisyyksistään
l\uolimatta yhtyneinä, viimeistelevät raakaa hyökkäystä
jieuvostotasavallaa vastaan. j '^r\h\^^^^^:,r.^-^.,^.
'Kun yksityiset' ihmiset joutuvat
riitoihin keskenään, niin on riita-kapula
taivallisesti aina sen mukai­nen
kuinka miehekkäitä mieleltään
asianomaiset henkilöt ovat. Pikku-laoiitoisil]^
ihmisillä ei tarvitse olla
suurikaan asia kun jo riidellä nu^-
tuutetaan aivan niinkuin olisi suu­rikin
asia kysymyksessä ja <^Qurem-pikalUperiset
ihmiset joutuvat kah­nauksiin
asioissa, jotka kokko­naan
'yläpuolella pikkusieluisia ho­risontin.
/
Sama on laita valtakuntienkin,
suhteen. Kuta suurempi, valta, sitä
suuremmat riitakapulat kun taas
pikkuv^llat voivat saada,.tikustakin
asian rettelöiden syntyn^selle vain
pelkän tikun vuoksi. .
Täliainien tifckuriita näyttää ny­kyään
pöyhistelevän Suomen por­varien
höyheniä, johtuen siitä, että
muutamat ruotsalaiset lehdet oivat
myöskin (^ttaneei nokkaansa siitä
<oudosta näystä>, kun erään Gote-porin
kahvilan pöydällä on tavattu
Suomessa tehtyjä tulitikkuja. Eräs
lehti hyvin nyrpeissään on selit­tänyt,
kuinka näissä hyleksittävissä
tulitikkulaatikoissa kolmen tunnetun
punaisen tähden (ruotsalaisen teh-dasmerkin)
sijasta on «ruma uikko,
kirves olalla ja vieressä iuetaan
Made in Finland». Lehti vielä l i ­sää,
että tapaista näkyä on san­gen
vaikea jruot^alaisen sulattaa.
Suomen (porvarit ovat puolestaan
saaneet kansallistunteelleen, uutta
virikettä äijänkuvaisten tulitikku-jensa
hyleksiiiaisestä, eikä ole sa­nottu
kuinka korkealle porvarilli­sen
Jcansallismielen matalassa lam^-
mikossa vielä aallot nousevat
<fMinä sydämestäni olen myötä­tuntoinen
kaikkiin tutkimuksiin näh­den,
joita ilmailualalla tehdään, sil­lä
ilmaisu on tulevaisuuden kulku­laitos
ja suunnattomia edistysaske­leita
ilman kautta matkustamisessa
tullaan ehdottomasti tekemään.»
Elävien kuvien ihmeitä
Mihin suuntaan j a millä vauhdil­la
eEvienkuvien käyttö nylkyään
kehittyy, käy, selväksi kun kuulee,
että eräänä iltana näyteltiin kah­dessa
elävienkuvien teatterissa Tuk­holmassa
verraten laaja kuvasarja
samana päivänä Göteniporissa ta­pahtuneista
.riemujuhlanäyttelyn ava
jaisjuhlällisuuksista. _ Viimeinen osa
kuvasarjasta oli otettujclo 2 päiväl­lä
ja nähtiin siinä kunuigas julista­massa
näyttelyt aivatuiksi.
Tämä" suurta huomiota herättä­nyt
ennätys saavutettiin siten, että
heti viimeisen kuvaa valdkuvatuksi
tultua kiidätettiin tulokset autolla
lähtövalmiina odottavaan ilmalai­vaan,
joka lentää stfhautti suoraa
päätä Tukholmaan, jossa filmi val­mistettiin
3—4 tunnissa ja joutui
vielä samana iltana ihmettelevän
ja. riemuitsevan katselijajoukon näh
äväksi. Ja seuraavan päivän aa­mulehdet
Tukholmassa olivat tilai­suudessa
samanaikaisesti kertomaan
sekä näyttelyn avajaisista että myös
kin niistä otätun filmin sisällöstä ja
onnistuneisuudesta.
SorreUu luokka on kaiken luokkavastakkaisuuteen perusttvan yt
leiskunnan elinehto. Sorret.un luokan vapautus siis välttämättä jobiy^l
uuden yhteiskunnan luomiseen. Jotta sorrettu luokka voisi vapautu,;
täytyy yhteiskunnan olla jo sellaisella asteella, missä saavutetut tn^
tantovoimat ja vallitsevat ^teiskunnaHiset laitokset eivät enääavor^
olla o f e s a toistensa rimialla. Kaikista tuolantokeinoista oa mr^l
tuotannollinen voima yallanfcumouksfc^ ^Vallaakun
uksellisten ainesten jätlestyminen luokaksi edellyttää ,o kaikbi
ten tuotantovoimien valmista olemassaoloa,joita ybpää^^^
kehittyä vatihan yhteiskunnan helmassa. Mutta vanhan yhteiskuMas,
kul^stumisen jälkeen ei tule syntymään mitään uutlaluokkavaltaa. Ty^
tätekevä luokka voi vapautua ainoastaan poistamalla kaikki luokat, ni».
kuin porvarilubkka saattoi vapautua ainoastaan siten, että se poisti
kaikki säädyt^ Köyhälistön voitto;on kehityksen kulkiessa synnyttävj.
yhteisyyden ilman luokkien ja ilman varsinaista valtiollista valtaa,
sillä porvarillisessa yhteiskunn^ valta luokkavastak-kaisu4sien
virallinen ilmaus. .Sillä välin ojriehu^ luoHcain taistelu:
luokkia vastaan, joka lopulta on; muuttuva yijis^i kumoukseksi.. Va.
ta sitten kun'luokat ovat'yhteiskunnassa lakanneet lakkaa yhteiskm,:
Ä n ' k e h i t y s olemasta valtiollinen vallankumous.
^tn niit.
on vointi
Kysymyksiä ja vasta-uksia
Siirtolaisia tarvitaan halvaksi
työvoimaksi ^
Siirtolaisuuden kiihottaminen Canadaan on ollut
jo pitemmän aikaa Canadan työnantaja- Ja hallitus­piireissä
päiväjärjestyksessä. Niinpä sen yhteydessä on
Suomeenkin virallisia teitä alettu lähetellä k^ofuksia
ja selostuksia Jäällä «tarvittavista» siirtolaisista. Siir­tolaisuuden
kiihottamista harjotetaan siinä nimessä, että
Gahada ensiksikin tarvitsee väitläraätlä enemmän vä­keä
ja että maan taloudellinen tae^a on siksi suuri,
että se nykyiselle väestölle on liidn raskas kantaa.
Canadan väestökysymys on kuitenkin nykyään sel­laisella
kannalla, että siirtolaisuus ei anna mitaan ta­keita
sen kasvattamisesta ja vakaannuttamisesta. Ca­nada
on viime aikoina muodostunut enempi porstuaksi
kuin siirtolaisten uudeksi kotimaaksi, sillä sita mukaa
kun uusia tulokkaita ^saapuu tänne, pyrkii niitä toi-senpään
kautta kaikin mahdollisin keinoin Yhdysval­tain
puolelle. Niinpä virallisten tilastojen mukaan vii­meisen
yhdeksän kuukauden aikana on 62,000 cana-dalaista^
maksanut 'maiinnnousuveron Yhdysvaltain vi­ranomaisille
tarkotuksella' jäädä pysyväisesti asumaan
Yhdysvaltoihin. Sopii myöskin muistaa, että Yhdys­valloissa
on nykyään noin viisi miljoonaa henkilöä,
jo&a .ovat naapurhnaan kirjoissa «canadalaisina».
Heille el Canada liioin ole ollut muuta kuin koikein-taan
kauttakulkupaikkana.
Canadan siirtolaisuutta on taas tällä kertaa joudut­tu
erikoisemmin kiihottamaan taiktouksella hanldcia
halpapaMaista, vastustuskyvytönta työväestöä työnan-
^tajain käytjettav^. Ilmankos jo ybistään suomalainen
«japparikin» odottelee )t^o rautalierakennukäella tai
metsakämpälla uutta i^tarilastia, jotka ainakin aluksi,
siksi, kunnes uusi lasti saapuu, alisti^vat vihebaisyydes-sään
vaikka mii&älaisiui elinehtoihin.
|!ärkätaiste]uja kan-
:rv^'vr:,7''salle..
Roomassa on hra Mussolinin hal-ituksen
luvalla järjestetty härkä-taistelut.
Esitystä oli seuraamassa
60 tuhatta ihmistä.
Härkätaisteluja ei ole: pitikiin ai­koihin
pantu toimeen muualla kuin
.Espanjassa. Ja täälläkin on niitä
«vastaan, ollut käynnissä voimakas
liikehtiminen, j'o'ka r on vaikuttanut
isen, että Ihärkätaistelut ovat tul­leet
yhä harvinaisemmiksi. Nyt on
herra Mussolini, joka niin monella
muullakin tavalla on onnellisutta-nut
maailmaa antanut italialaisten-sa
nauttia tästä huvista. Tämä tie->
tää raaistumista, ja raaistuminen
on aina rappeutumisen pettämätön
merkki. Valtaluokka vajoaa ~- pää­määränä
barharismi.
Sivistyksen tuhka-ja
soraläjiä
Englantilainen kirjailija ja histo­rioitsija
Hugo Wells on lähtenyt
tvetelemään rohkeita, joskin tosipoh-jaan
iperustuvia viivoja tulevien so­tien
hirvittävistä hävityksistä, 'heli­sin
mielestä tuleva sota voi saat­taa
koko sivistyksen katoamaan tor
muun ja tuhkaan lentokoneiden tul­lessa
suorittamaan yhä ratkaisevam­paa
osaa sodissa., Hänen mielestään
esimerkiksi Englannin on mahdoton
puolustautua menestyksellisesti i l ­mahyökkäyksiä
vastaan^ Uudenai-ikainen
tekniikka : antaa kerrassaan
koko inhimillistä kulttuuria järkyt­täviä
voimia tulevaisuudessa sota­valtojen
käsiin, '
Minoa, minkä voimme teh^dä, on
se että kostamme ja hävitämme vi­hollisemme,
jos suinkin mahdollis
ta>, sanoi Wells. <Tul^^^
sodassa saattaa yksi p6mmi hävit­tää
pienen, kaupungin asukkaat
kaikki ja ip^mmisade saaattaa hä
liittää jokaisen elollisen olennon
suuressa kaupungissa.
iiKun tuohon vaiheeseen päaslSan,
tulee aseittenOcäytto olemaan mitä­töntä.
Kumpiakaan, el hyökkääjiä
eikä puolustajia, tule jäämään jä*
lelle. Voimme sanoa, etta sivistys
häviää tuhkana ja sauhuna.
«Aseistuminen ei ole tämän maan
puolustamista ilmahyökkäyksiltä, sil­lä
maa on sangen puolustuskyvytön.
Ainoa minkä voimme, tehdä on
kostaminen. ^
«Jotkut ihmiset eivät voi nShdä
nenäänsä kauemmaksL Jotkut jotka
taistelevat sourempien flmapnolos-tusvoimien
aJIcaansaamiseksi, luule­vat
että ainoa keino hyökkäysten
ehkäisemiseksi on voimakkaan ilma­voiman
luominen.
Se oli Rooman keisari Julius
Cecar joka käytti sanoja Veni, vi-di,
vici (tulin,'näin, voitin) Rooman
senaatille lähettämässään tiedonan­nossaan
voitostaan Zelan taistelus­sa"
Vähässä Aasiassa, j'oka taistelu
tapahtui yi^onna, 47 ennen Kristus­ta.
,
— Ensimäinen patentti Canadas-sa
annettiin NoahCushing nimisel­le
miehelle Quebecista vuonna f824
eräänlaisesta pesulaitoksestaj jota
käytettiin kangastehtaissa.
— TiedettäVästi maailman van­hin
kirja on erään Ptah-Botep ni­misen
egyptiläisen vuonna 3,366 en­nen
Kristusta kirjottama teos, jo­ka
on säilytettävänä cBibliotiheque
Nationale» museossa Pariisissa^
> Niilin laaksossa Egyptissä^ on
kaikkiaan 75 pyramiidiaj Pyramii-din
rakentamisen lasketaan nykyi­sessä
rahassa tulleen keskimäärin
maksamaan noin miljoonan dollaria.
Kuta mahtavamipi kuningas, sitä
suuremmah ja mahtavamman pyra-mädin
he hautaholvikseen orjillaan
rakennuttivat.
— 2'5:den Yhdysvaltain suurim­man
kaupungin väkiluku on seuraa­va:
New York, 5,927^625; Ohica-go,
2,»»6,'121; Philadelphia, 1,922,-
788; Detroit, 995,66»; Cleveland,
888,619; St. Louis, 803,863; Balti­more,
773,850; Boston, 770,400;
Los Angeles, 666,853; Pittsburgh,
613,422; tSan PranCisco, 539,058;
Buffalo, 536,718; Milwaukee, 484,-
595; Newark, 438,699; Minneajpolis,
409425; Cincinnati, 406,3l2; New
Orleans, 404,575; Kansas City,
Mo., 351,819; Indianapolis, 340,-
882; Rochester, 317,867; Jersey
City, 309,034; Portland, Ore., 273,-
621; Denver, 272,031; Toledo, 268,r
338; Columbus, 201,082; iWashing-ton
437y571 ja Seattle 315,312.
TeoUisuusunionismin
rakentaminen
ten, valimojen ja konepajojen työ.
Iäiset (paitsi valtion rautateiden
konepajojen), naula-, rautalanka-,
viila-, sahanterä-, putkijohto-, sät
kövalaistus- ja voimansiirtolaitos-ten,
laivatelakkain-, messirAi- ja
tinavalimojen, karkea- ja hienotae-pajojen
työläiset, sekä muut me-talliteollisuusalalla,
työskentelevät.
Suomen Ammatfiliiton. juuri pi­detyssä
konventsionissa - on tehty
päätöksiä eri työaloilla toimivien
unioiden järjestämiseksi luokkaunior
nismin eli teollisuusunionismin poh-'
rakentamista koskevissa suunnitel-1 ™„{H«„ ^^«^^.^.«i^,-.. T
missä, joita tullaan toteuttamaan
seuraavan ohjelman perusteella, on
paljon miettimisen aihetta j a oppi­mista
kaikille vallankumouksellisen
unionismin harrasta^lle. Konventio-nin
päätös kuuluu: • -
Edustajakokous päättää:
1) Suomen Ammattijärjestön 5 :n
edustajakokouljisen päätös perusjär­jestöistä
ja niiden keskinäisestä suh­teesta
pidetään muuttumatta voi­massa,
v kuitenkin sillä lisäylfsellä,'
että ne saatetaan Ocaikkialla käy­täntöön
'viimejstään tammikuun 1
päivään 1926 mennessä: v
2) Poikkeuksia voidaan myöntää
ainoastaan Suomen Ammattijärjes­tön
ja asianomaisten liittojen toi­mikuntien
yhteisellä, suostumuksel­la.
• '
Littoittain jakautuminen ja
irajat.
1
Uusia kysymyksiä
—^ Kuka olj Michelangelo?
— Onko hyvästijätössä hyvin pal­jon
englanninlkielisten keskuudessa
käytetty «So long» oikea sanamuo­to
tähän tarkotuksden?
:— Kuka on ensiksi käyttänyt sa­noja
«Kaikkivaltias dollari».
— Koska (tuotiin ensimäiset nee- i
keriorjat Amerikaan?
—-Kuinka suuri on juuri Yhdys­valtain
hallituksen liikenteelle aset­tama
<Leviathan> niminen Iinjalai-va,
jonka sanotaan olevan suurim­man
laivan maailmassa?
Katelsoitolunnat WinBep«gi«sa
«enraaville tuottdlle:
NlBHV
No. 1 Norihern ...j..,^.. il.U 1/8
No. 2 Northern, ,..^-..,?1.12 5/8
No. 3 Northern il.09 3/8
P e l l a t v a :
No, 1 N , W. C. . . . A . . - ™ ^ , $2.34
No. 2 C. W. ^2.30
No. 3 C. W. ?2.09
R u i s :
No. 2 C. W, $0.60 5/8
K a u r a t :
$0.46 5/8
No. 2 C. W.
No. 1 feed ...
O h r a
No. 2 C. W.
Edustajakokous asettuu teolIisuu»>
liifctoperiaatteen kannalle. Tärajän
toteuttamiseksi hyväksyy edustaja­kokous
Suomen Ammattijärjestössä
seuraavat iLiitot ja niiden rajat:
1) PuuteoUisuustyÖväen liitto;
Tähän liittoon tulevat 'kuulumaan:
huonekalu-, konttori- ja kouluka-lustotehtaiden
ja puusepän työpa-^
jojen työläiset, höyläämöjen ja
puurijaloatustehtaidien työläiseti puu-laiva-
ja venheveistämöjen, pu^usor-vaamojen,
tynnyri- pyörä-, ja ajo-kalutehtaiden
työläiset, kehys- ja
kultaustehtaiden työläiset, piano- 3a
leikkikalu-, harja-, sivellin-, korkki-,
kävelykeppi- ja sateensuojatehtaiden
työläiset,', saneeri-,. rulla-, nappula-ja
tulitikkutehtaiden työläiset,; pa­ju-
ja rottinkityöntekijät; sahalai­tosten
ja lautatarhojen työläiset,
lastaus- ja > lossaustyöläiset, metsä-ja:
uittotyöläiset, hinaaja-alusten
ja lotjien työläiset, ja toisiin liit­toihin
lähemmin <kuulumattomien
puunjalostusehtaiden työläiset, sekä
ne työläiset, jotka eivät paremmin
sovellu toisiin liittoihin. ^
2)RakennusteoUisuustyöväen liit­to.
Liittoon tulevat kuulumaan k^r-vesmiehet,
muurarit, rapparit, uu-nintekijät,
Mvityömiehet, maalarit,
sukeltajat; sementti-, asfaltti-• - ja
marmori työn teki jät; käpsi- j a riksi-,
levytyöntekijät; rakennusten, sil-tain
ja kanavain rakennuksilla'
työskentelevät työläiset; tiili-; kalk­ki-,
sementti- ja asfalttitehtaiderf
työläiset. Samoin eräät muut ryh-,
mät: ja yksityiset työläiset, jotkaj
muiden teollisuusalojen korjaustyö-pajoissa
: tai muiden teoUisuuäalojea.
korjaustyöpajoissa tai muidea teol-^;
lisuuksien sivuammateissa. i ;
Lisäksi kuuluvat tähän liittoon
metallityötä suorittavien itsenäis­ten
metallityöpajojen työläiset, ku­ten
läklki-, pelti- ja vaski, puukko-,,
kulta- ja hopeasepät sekä kaiverta-jat.
Kaikki .edellämainittujen lal- :
tosten työläiset sivuammatteineea
ja työaloineen kuuluvat tähän liit-toon.
5) i Kirjateollisuustyöntekijäin iiit-to.
Täl^än liittoon kuuluvat: kirjan­painajat,
: kone- ja käsinlatojat, ki- :
vipainajat ja kemigraafityöiäiset,
kirjansitojat sekä muut kirjateoK:
lisuudessa työ^eritelevät työläiset,
ja -ne :kirjapaino- ja sanomalehti-}
konttoreissa toimivat työläiset seki >
sanomalehtien toimittajat, jotka e i i i
vät ole työväenliikkeen vastustajia.?;-;
6) ; Elintärvetyöntekijäin lii{to.ii
Tähän/ liittoon tulevat kuulumaan::?
tehdas-, y.m. leipomojen työläiset;
keksi-, makarooni-, sokeri-, kara-melli-
y.m. näihin verrattavien teh- i
taiden työläiset; liha- ja kalasäily­ke,
teurastamojen ja makkarateh-;'
taiden työläiset, kalja- y.m. virvoi-;
tusjuoimatehtaiden työläiset; kahvi^
la- ja Tuokaliikkeiden, talous-. ja,
ravintola-alojen palveluskunta; tn-:
pakka- y.m. nautintoaineiden työ­läiset;
myllyjen, mallas- ja hiiva--
tehtaiden, sikuritehtaiden, kahvir;
paahtimojen ja niiden meijerien
työläiset, jotka eivät paremmin sor;
vi, maatyöväen liittoon j a kaikki
muut, kuten myyjät, varastotyöiäi-set,
•lämmittäjät, koneiden hoitajatr,
ajomiehet, konttoristit y.m., jotka.
työsflcentelevät puheenaolevilla aloil­la;
pesijät^ saunojen j a kylpylai-'
tosten sekä sairashuoneiden työläin.,
set,; sekä ne työläiset, jotka eirät;
paremmin sovi johonkin toiseen liit- ,
toon;,
.7) Kutomoteollisuustyöväen liitto.,'
Tähän liittoon kuuluvat: pellavan-;
puhdistustyöläiset, tekovilla-, pns-;
villa-, villa-, pellava-, naahakuto-mo-,
akkunaverho-, pitsi- j a värjä-yatehtaiden
työläiset sivuammattei-heen
sekä trikoo- ja sukankutonio-jen
ja: yleensä kaikki kutomoteolli-sihiden
alalla työskentelevät työläi­set.
.'^) ' Vaatetusteollisustyöntekijäin
liitto. Liittoon kuuluvat kaikki vaa­tetusten
valmistuksen aloilla työs­kentelevät
käsityö- ja tehdastyöläi­set,
ellei työpaikka ole jonkun muna
inn
lill
ia
nei
HUI
työnsä puolesta kuuluvat läheisem-1 työlaitoksen yhteydessä, jolloin p
min rakennuateollisuuteen kuin mi."'—»-—-^ m;j,m lai-
$0.53 3/8
hinkään muuhun teollisuusryhmään.
3) Paperiteollisuuatyöväen liitto.
Tähän liittoon tulevat kuulumaan:
paperi-'; puumassa- ja selluloosateh?
taid^en työläiset Paiperiteollisuus^ö-väen
liittoon tulevat lisäksi kuulu-maan:
kattohuopa-, tapetti-, kirje­kuori-,
paperipussi-, kartonki-, pa-perikotelo-
y.m. paperii^alostnsteh*
taiden työläiset.. Myöskin paperite-oilkuudessa
työskeÄteleväm sivu­ammattien,
kuten korjauspajojen
y.m^ työläisten on knnlnttvaa tähän
liittoon. . • ;>
4) tMetalliteollisnustyöntekijäin
liitto. Tähän liittoon knuiuvat: ma­suunien
eli raudanvahnistuslaitos-kuuluvat
siihen liittoon, mihin lai­tokseen
varsinainen työväki kualau.
9) NahkateoUisnnstyöväen liitto.
Liiton, toimiala käsittää jalkine- i»
kasinetehtaat ja työpajat, nahkuri-ja.;
aatuldsepänliikkeet ja remmiteb-taat-
sivuammatteineea sekä ^
miiehtaat, '
10) ,'Kayetnsty5ntekijäin Hitto.
Tähän liittoon kuuluvat: rantatei­den,
raitioteiden, ajuri- ja anto­liikenteen
työläiset, meriliikenteen
larvbien sekä luotsi- ja toniiaitos-ten
työläiset kaupan y.m- i"^*°'
t?en työläiset, loika eivät pareo-nnVsori
muihin: iiittoihin.
lir Maatyöväen liitto. Täiis
liittoon, kuuluvat: kaikki varsiniJ-