Vapaus, January 23, 1930

              0. 19 - 1930 Toistama, tatnmik. 23 p:nä — TEui\, Jan. 23
Seuraavia
saatavaa
ta Sucfciiryssa
JENNIE ANDERSSON
3120F |JfV^|^|^ME^E, HELKÄ HIEKKA
COLUMBIA KVINTETTI
2°^''" ^IVI/SUÖIEN. METSÄSSÄ
ORKESTERI JA LAULAJAT
.0'.-.F nA\VAlIN Yö, VALSSI ' AAMUINEN KOI
JAHRLIN UUSI KVINTETTI
oi„)F VANHAT TOVERIT, MARSSI
LUNDBY VALSSI
TOM VEHKAOJA
o,94F SOTILAAN LAULU KASAKAN LAULU
Ylläolevat ovat 10 tuuman recordeja, hinta 75c.
Seuraavat 12 tuuman recordit, hinta $1,25. ovat todella
arvokas lisä levyvarastossanne.
ÖÖO.-JSF LIGHT CAVALRY, OVERTURE, I—II osa
SIBELIUS, GOLUMÖIA SYMPHONY
i5300VlJ FINLANDIA ^Overture)
HELSINGISSÄ «VIOELTT
MAATA-
5903HF
59026F
59036F
590-1 IF
PETITE SUlfE (Debussy)
INTERNATlORÄli CÖNCERT
SPRING, BEAUTIFUL SPRING, VA-LZE
LOVE AND SPRING. VALZE
COLUMJBIA CONCERT OkCH.
THE SKATERS. VALZE
OVER THE WAVES, VALZE
POET AND PEASANT (Suppe),'Part I—II
CZARDAS PRINCESS, VA1.ZE (Mustalaisruhtinatar)
KAVALIER, VAXZE (Puolalaista verta)
SEURAAVAT UUWtJl«ET SAAPUI-VAT
TÄNÄÄN
KUONO SEVANDiER
3134F TULETKO TYTTÖNI TANSSIIN
RÖMPERIN TANSSIT
L E O KAUPPI
313ÖF EMMA VALSSI
VILLIRUUSU
MATTI SÖDERLUND
3133F AAMURUSKO SOTIISI
PARAATIMARSSI;; .v,'il! ; '
Yllämainitut l^ivVfc .ovatiehd6ttbma'sW'lcauniita j a musikaai' '
Iiselta kannalta .katsqen grypkkaitä.'^'Milcä ori m.ini Jehii^e''
Anderson? Han on.Jtiujnusjbettu^-f^sboinialaKeksI' QalH Gurci.
Entäs 'Sotilaan laulu" Re^if^, von Emmeriaista? -Se on histö- ^
mllinen laulu j a sellaisenaan historiallinen arvonsa.
Tehkää tilauksehrfÄ^iai käykää' ostamassa feuoraan Vapau­den
kirjakaupasta Sudbxiryssa.
BOX 69, SUDBURy, ONT.
S U O M E E N
rssi Suomen M:i(kaa
anadan Dollarista
/Lähetyskulut:
lähetyksistä alle $20.0Ö, 60c
tj^sistä ?20.00—$49.99, -80c
/v-i:'*^, ?50.00—?79.'»9 ja
"lähetyksistä $80.00—^100.00
50c jokaiselta seuraavalta al-jta
sadalta dollarilta.
ahkosanomalähetyksUta ovät lä.
skulut $3.50 lähetykseltä.
11*'"*'? o«tetaan. Kurssi
o sadasta Smksta.
ehkau lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Öni
^ivapilettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioUa
fflatkaohjehna
Veteraani-toveri Martin Hendrick-son
kiertää täUäkertaa Can, Suom.
Järjestön puhujaorganiseeraajana ja
tovereita alempanamainituilla jpaik-kakunnilla
äceholtetaan tekemään
parhaansa hänen matkansa onnistu­miseksi.
Aluötoimikuntien ja osas­tojen
johtokuntien pyydetään erikoi­sesti
huolehthnaan, että hänellä tu­lee
olemaan huone kävtettävänään
määrälltölna. ettei matkaohjelma
*iäirllnny.
Matkaohjelma on seuraava:
Levack
Sudbury , 26 „
Garson . .. . . . . . . SV fi
Creghton 28 „
Worthington
Espanola 30 ,.
Bruce Mine 31 „
Soo helmlk. 1-2-3 „
vvaTsttaSan' " ^m yöpstktaivna: t : rahavälityfc.
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANCH
Pni^^A^.^y Street,
Port Arthur, Ontario
t St. Antoine St,
JJlontreal, Que.
AARO KIVINEN
-i^^^^^and Lake, Ont.
Ohjelma jatketaan tuoimempana.
Järjestömme naisorganlseeraaja.
toveritar Lyyli Toivonen parhaillaan
on kiertomatkalla Port Arthurin a-lueen
osastoissa. Kehoitanmie to­vereita
tekemään parhaansa hänen
matkansa onnistumiseksi.
Äskettäin ovat maan maatalous-'
ä vhrkamiehet olleet vahvxisti edustet­tuina
n.s. maataiousviikon .alkMifi.;
Maatalousk3rsymyksiä on pohdittu
j sinne ja tänne, maataloudellisen pu­lakauden
kummitellessa kedteisim-j
pänä oliona.
Il Kalkissa pääkysymyksissä on koe-
! tettu löytää, ulospääsy nykyisest:»
j kriisistä, mutta ovat tulokest" tässä
suhteessa osoittautuneet sangen lai­hoiksi.
Ralianouutetta el näet voi
korvata muuten kuin rahalla ja kun
rahaa kerran ei ole eikä lähiaikoina
tiedossakaan, niin on sen puute ai­noa
omistuksellinen omaisuus. Ul­komaiseen
lainaan tahtookin m.m.
^raaripolitilkan professori täs.sä
suhteesas turvautua. Mutta sitähän
ovat mahiltut herrat toitottaneet jo
koko pulakauden ajan. Olematto­masta
ulkonaisesta ahnasta ovat tä­män
maan maatalousherrat tehneet
talonpojille jonkhi^isen lapsentai-vaan,
jonne uskotellaan päästävän
kun ensin on täällä tarpeeksi ki­duttu.
Usko maataloustuotetullelhlnkin
on paliasti ruvennut eri puolilla
horjumaan., On näet sanottu, että
"maataloustullit eivät aina, eivät­kä
tavallisesti ajanpitkään kyllin
tehokkaasti vaikuta, ehdottoman
varmoma kelnoian mehekkipulan
tarjumlseksl".
KapltaUstlsten maiden pulakauden
maataloudessa eivät, kuten tiettyä,
voikaan loppua sen tai tämän pik-kureformln
kautta. "Silakan ja lei­vän"
loppummen' tapahtuu näet
vuorotellen, joten Jommastakummas­ta
on aina puute, Nihipä eräskin
maatalouden yliopistomies tahtomat­taan
sanoi esitelmässään totuudet
että "maatalouden lamakausia on
ollut niinkauan kuin maataloutta­kin".
Tämä tietää siis sit, että kapita­listisen
järjestelmän vallitessa el pu­lista
tulal pääsemään milloinkaan
.sillä mitään muuta komentoa el
vielä tähän mennessä oel Jatkuvam­min
ollut.
Porvarit porvarivaltiossa eivät tlile
^koskaan löytämään sellaisia keinoja
joiden avulla maatalous lopullisesti
voisi vapautua lamakausistaan pie-nempiä
vlljehnlään myöten.
, s_ . •
Sähkötekniikka
Uusin ja huomattavin viime vuo­sisadan
saavutuksista tekniikan a-lalla
on sähkö- ja siinä erittäinkin
heikkovirtatekniikka.
Gauss ja 'Weber rakensivat vuon­na
1833 Göttlngenlln enslmälsen
sähkölennätlnlaltoksen ja yhdistivät
tähtitornin fysikaaliseen laitokseen.
Mynchenlläinen professori Steinheil
paransi sähkölennätintä; hän käytti
nim. maata. ' palautusjohdattimena.
Saniolhin aikoihin Jakobi keksi gal-vanoplastiikan.
Vaikka Davy olikUi jo vuonna 1810
:keksmyt kaarilampun ja Dal Negro
vuonna 1834 valmistanut enslmälsen
sähkömoottorin, puuttui vielä keino­ja,
joilla sähkö voitiin saada suorit­tamaan
suurempaa voimaa vaativia
töitä; puuttui nim. siihen sopivia ko­neita.
Vuonna 1866 rakensi Wemer
von Siemens (lue, Sihnens) enslmäl­sen
d3mamokoneen, joka viimeinkin
teki mahdolliseksi tuottaa suuret
määrät sähkövoimaa yksinkertaisella
tavalla ja helpolla hinnalla.
Wemer von Siemens el ollut mi­kään
aloittelija sähkötekniikan alal­la.
Hän oli jo vuonna 1840 tutkistel­lut
Jakobin keksintöä erottaa kupa­ria
kuparlvihtrillilluoksesta ja dll
siinä keksinyt keinon kullata Ja ho­peoida
galvanoimalla. Häntä on kiit­täminen
myöskin huomattavista uu­distuksista
sähkölennätlntekniikan
varsinkin merenalaisen sähkötyksen
alalla. Hänen johdollaan asetettiin
merenalainen kaapeli Sardinian Ja
Algerian väUlle. Hänen kaapelinaset-tamisteoriansa
on ollut perustavana
kaikille myöhemmin suoritetuille
töille siUä alalla.
Siemens on tunnettu myöskin tie-demiehenä.
Läheisen vuorovaikutuk­sen
kautta Hehnholzln, Bois-Rey-mondln
Clausiuksen ja Wiedeman-nin
kanssa hän oh luonut joukon
tieteellisiä uudistuksia. Lisäksi tiede
kiittää häntä tärkeltten mittausko-neitten
keksinnöistä. Joita vielä nyt-jkin
käytetään.
vana vuonna hän rakensi New York-
Un «Islfhäisen käupioiki-sähköva-lalstuslaltoksen,-
JOICÄ pääpiirteiss^n;
oh sämanläinefi kuin kaupunkien
nykyaikaiset, suuret jiähkökeskuslai-tokset.
Berliinui- teollisuusnäjrttelyssä v
1879 saatiin tutustua muutamiin uu
sihi ennätj^sihi sähkötekniikan a-lälla.
Siemens & Halske oli asettanut
tiäyttelUe erittäin käytännöllisen
kaarilamptm, älffereritslaalilampun
joka teki-msJidcflilseksi • ensi kerran
yhdistää useam^ lamppuja peräk­käin.
Tämä sama touninlmi raken^'
si myöskin enslinäisen sähkörauta-tlen
Berlihiin ja Lichterfelden vä-
UUe, herättäen slUä suurta huomiota.
Samaan aikaan oli ruvettu käyttä­mään
paljon Edisonin kekshnää heh­kulamppua,
ja se oli ollut näytteillä
vuonna 1882 Mynchenln ja vuoima
1891 Frankfurtin teollisuusnäyttelyis'
sä. Prankfurthi näyttelyyn oU A.E.G
(Allgemehie Elektricltäts GesseUs-chaft)
järjestänyt vohnansUrron 75"
kllometrhx päästä, saavuttaen erhi-omaisia
tuloksia. Sähkövoiman sihrtc
esiintyi täällä uutena käyttövoimana
koneteollisuudessa, syrjäyttäen kalk­ki
muut ennen käytetyt
Senjälkeen seurasi sähkön käytös­sä
nopeita j^dlstyksiä. Ei sittemmin
kelcsltty auer-valokaan vohiut enää
vastustaa sähkövalon voittokulkuai
Sen kautta vain eneni valonkysyntä,
ja sen vaikutus tuli siten epäsuoras­ti
edistäneeksi sähkön käyttöä
Jo aikaisemmin oli tunnettua, että
määrätyt aineet korkeammassa läm­pötilassa
johtavat sähkövirtaa,
hehkuvassa tilassa ollessaan säteile­vät
valoa. Tätä seikkaa käytti hy­väkseen
götthigenilälnen professori!
Nerst keltslmässään hehkulämpuSsa-
Joka kulutti puolet vähemmän vir­taa
synnyttäessään ~sam&nL. ven«n'
valoa kuin siihenastiset hehkulam­put.
Samaan lÄämäärään sähkövir-ränkulutuksen
vähentämiseen, pyrki­vät
ne monet uudet hehkulamppu-keksmnöt,
jotka "Ösräm", "PhllUps"
ja monilla muilla nhnUlä kulkevat
kaupoissa.
Suurimpia ennätyksiään sähkötek-nikka
on saavuttanut raltloyaunujea
kuljetuksessa. Sähköraitloteltä oh.
nykyään useimmissa kaupungeissa:
ulkomailla (ja Suomessa oh. niitä
ftelslngissä, Turussa ja Viipurissa)/
Viime vuosina on sähkövirran käyt­tö
kemian tarkoituksiin nopeasti e-nentynyt.
Tämä tapahtui varsinkin
ottamalla avuksi suuret vesivoimat.
Sähkövirran avulla ikävi mahdolli­seksi
valmistaa aluminiumia helpom-maUa,
ja nykyään käytetääp., sitä
myöskin kuparin, kullan ja nikkelin
valmistuksessa. Myöskin kalslumkar-bidi,
jota käytetään asetyleenin val­mistuksessa,
syntyy sähkövirran a-vulla.
Ensinrninen kertomus
il •
(Suomennos venäjän kie?9S^
KLAUDIE SIVAK) • . i ' : , .
SUURIN J A AJANIMUKAISIN
, RUOKALA
HOLMES CAFE
439 QUEEN ST. WEST
(Spadina ja Queen St», kulmassa)
TORONTO, ONT.
ruoka Ja kahvi. Suomalalsei
ieivokiet. Tervetuloa!.
— El se ole meijle. Se on töimi-
^tukselle, sanottiin.
'l\>imittaja itsui ylhäällä pienes.sä
huoneessa, suurten sanomalehtilelk-keleiden
- keskellä.- Näppärästi hän
leikkasi niitä isoilla saksilla. Mus­tapartainen,
liarmahtava, plenlitas-vulnen
ja 'lihava, mustissa sihnäla-selssa
— hän äänettömänä tuijotti
minuun. Äänetönnä slli-si minulle
tuolin. Äänetömiä kuunteli loppuun
minun hajanaiset lauseeni Äänetän-nä
silmäili pikimmiten sisj^ltöä ja
äänetönnä pannen TflrjoitUksen pah­vien
väliin, nyökäytti minulle pää­tään.
Silloin minä rohkaisin itseni
Ja pyysm, että jos kirjoitus tulee
painetuksi, että muiuUe lähetettäi­siin
se numero Ufimin seminaariin.
Hän äänetönän teki myöntävän e-leen
käsillään ja äänetömiä liyväs-teh
minua. Täynnä epämääräisiä
tlhiteita laskeuduin alas rappusia,
aivan kuin olisi ollut vatoamaisil-lani
kuiluun.... Mustakätisten epäi- Queen St. W., Toronto, Ont.
levien silmäyksien minua seuratessa
lennähdin ulos konttorista.
Viikon kuluttua matkustin vihan
taan. satumaiseen Ulaan, jossa kor
kealla rannikolla seisoi satavuotinen
seminaarikoiilU. Kuljeskelin sen syn
kissa, pimeissä koridoorelssa, valoi
silla mietteillä ja odotin . . . . aina
odotin. Mutta kuluivat kuukaudet
Suotnalainen
Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydämme sulkeutua arv. ylei.sfln
suosioon hyvällä työllä ja kohtoliai-suudolla.
Kuuneuslioitoa myös.
ELSA GLADE
KERTTU REUNANEN
'li^'^ ei tarvvise tässä
-^sa puhdistantua.
Olisin alistunut Heikkisen a-hyväksynyt
hänen, taktlik-ufc
^^'an varmaan ölishi
"Sa-lft^^^ tava^ti o toimessani. Va-
^ Ä a oUut PO-vakaumuksiani
j S t n ? ' ' ' ^ ° ^ ja.tun-.
•UUTS ottaman edes-en.
r.° - teikkinen
.enemmän k u k a a n^
ä^r^-jSnS^ss
=«P^ttomn taktiikan IcäycS-^ K. Aine. .
TYÖSTÄ POIS, KUN ESTI
ILKITYÖN
Joulukuun 30 p:nä antoi lopputi-
Im Lapuan Sähkö Oy:n Johto säh-kömoottöörl
Heinoselle. Erottaminen
tapahtui vain siltä syystä, että Hei­nonen
nuorten työläisten haastejuh-lain
aikana oli estänyt kuuluisan
hullkaani Kallion ja hänen seura­laisensa
katkomasta sähköjohtoja
jotka johtavat virran ty:n talon ra-keimukseen.
Heinonen, Joka on ollut
mainitulla laitokselle töissä Jo usei­ta
vuosia, ei oel kuulunut Jäsenenä
mih(hjkään työv. Järjestöön, 'eikä
myöskään ole ottanut osaa mllun-kään/
toimintaan. Jotenka syy on
vain se, että hän oikeudenmukaise­na
ihmieaiä kielsi hulikaanien kon-nantyön.
OBRANAN UHRIEN KOHTELU
Äskettäin vangittu *tov. Ida Hä­mäläinen
on edelleen ohranan ko­meroissa.
Ohrana on kieltänyt yk-sinpä
vangitun miebeltäkin tapaa­misoikeuden.
Tämä Ja eräät muut
settät antavat aihetta kä^tykseen,
ättä dhöeanaUa on vangitun suhteen
jotain salattavaa.
Vuonna 1847 Siemens perusti yh­dessä
mekanlkko Halsken kanssa ny­kyisen'
Siemens & Halske, joka a-luksi
valmisti sähkölennäthi koneita.
Tämä toimhiimi rakensi Euroopan
enslmälsen pitemmän sähkölennätln-linjan
Frankfurt am Malnfai ja Ber­linin
väUlle.
Huolimatta aikaansaamasta tun­tuvasta
dynamokoneen parannukses­ta
voitiin sitä aluksi käyttää vam
1 ajotetussa määrässä sähkövalon
synnyttäjänä, kun ei vielä ymmär­retty.^
Johtaa uesampia kaarilamppu-ja
samasta valolähteestä eli niinkuin
sanottim "ei osattu jakaa sähköva­loa".
Yhden lampun Järjestely vai­kutti
ama toisiin niin, että tarvittiin
jokaista lamppua varten erityinen
kone. Vasta Jablochkovtr ratkaisi tä­män
tehtävän sillä käytännöllisellä
tavalla, että hän poisti hiilien vas­takkaiset
liikunnot asettamalla ne
vierekkäin.
Edisonin kohdakkoin tämän Jäl­keen
keksimä hehkulamppu Ja sa­maan
aikaan käytäntöön otettu
lamppujen rlimaMcalsyhdlstäminen
Muistan tarkoin, etten minä kä­sittänyt
ollenkaan mikä minua vai­vaa.
Minä en voinut nukkua, — —
— Sokea kerjäläinen oli jossain
lähettyvillä, yön pimeydessä, eikä
tahtonut Jättää niinua. Kirkon kel­lot
kuulumattomhia, vaan lakkaraat-ta
soivat — minussa itsessäni. Kir­kosta
tulivat komeasti puetut ihmis­joukot,
sydämettöminä kulkivat ohi
sokean kerjäläisen, joka yksitoikkoi­sesti
pjryteli almua. Kalkki tämä
Jonkinlaisella äänettömällä hälhiällä
täytti yön pimeyden. Siltä minä
aijoin Jotain sanoa. Ja minun omat
sanartl liikuttivat minua.
En ollenkaan aavistanut että voi­sin
kirjoittaa kertomuksen. Minä
vain koetin löytää vastavan muodon
ajatiiksllleni. Ja kuitenkin, kun olin
lopettanut, niin katsoin kirjoitettuun
ja tulin siihen päätökseen, että olin
kirjoittanut kertomuksen. Luin sen
yli kerran, toisen Ja kolmannen, ja
tulin vakutetukis siltä, että se oU
totta.
Aamunvalkeneminen vllättl minut
puhtaaksi kirjoituksessa. Minä pää­tin
kokeilla, tullakseni vaqutetuksi
työni kelpoisuudesta. Vign tämän
Orenburglalseen Julkaisuun. "Jos se
siellä painetaan, niin se osoittaa sit­ten,
että tämä on todellakin kerto­mus".
Niin lapsellinen olin niinä
vuosina.
Mutta el, eivät ne sitä Julkaise, sa­noin
itsekseni, eipä tietystikään, se­hän
on mahdotonta, päättelin taas.
. . O l i n ilon ja Jännityksen valtaa­mana,
vaan taas vaivuin synkkään
epätoivoon, kun olin lukenut sec
loppuun.
— Mennäkkö vai ei mennä?
Ja sen kautta saavutettu lamK>uJen
riippumattomuus toisistaan — siihen
saakka käytetyn! saiyaiyhdistelyn
asemesta — tekivät yhdellä iskulla
sähkövalosta vaarallisen kilpailijan
kaasuvalolle.
Edison oli ensimainen Joka vuonna
1879 järjesti "CJolumWa"-laivaMe 115
hehkulamppua käsittävän rinnak-kaisvlidlstely-
JäTjestelmän. Seuraa^,
Mutta minä olin Jo salaisten voi­mien
vallassa jotka minut veivät-kin
sinne. Muistan selvään sen kuu­man
ja tuulisen päivän, jolloin me­nin
toimistoon. Aurlneon kuumen­tamat
santapUvet leijailivat ilmassa.
Taivas oli keltainen Ja hohtava, ka­dut
tyhjät. Mutta minä kuitenkin
vilhuin sivtiille, ettei vaan kukaan
tuttavistani huomaisi, että olen mat­kalla
toimistoon, eikä arvaisi minun
salaisuuttani. Useamman kerran mi­nä
kuljin oven edustalla edestakai­sin,
etmenkuin päätin astua sisään.
Lopulla astuin, tai paremmin sanot­tuna
pujahdin kuin liilrL
Kaksikerroksisen rakennuksen ala­kerrassa
oli toimisto. Kasvoni olivat
hämmeimyksestä ptmehtimeet, kun
ilmoitin Joillekin mustakätisille, .ja
mustien, aivan kun n<*isten ^1-
liinojen peittämllle työmiehille, että
mhiä . . . . että minä . . . .
— toin kertomuksen
— Keltä? kysyivät he.
— Itseltäni — Ka mna-ni
. . ..
Mustakätlset' katsoivat kummas-tellan
minuun ja väihtolvdt keske­nään
sflmävkslä.
kuukausien perään ja minä lakkasin
odottamasta, lakkasin uskomasta, et
tä olin kirjoittanut kertomuksen, toi
mittaja vaan hienotunteisuudesta ei
ollut palauttanut käatkirjoitustani
takaisin. Ja niin vähän kerrallaan
mhiä lakkasin muistelemasta koko
asiaa, kunnes yhtäkkiä, eräänä sun
nuhtal aamuna, huomasin seminaa
rissa jotain erikoista touhup.. ja
touhu oli jossain yhteydessä minun
kanssani. Oppilaat kulkivat lyhmit
tyneinä, ja aina uteliain'^ katseli
vat minuun. Mitä oli tapahtu
nUL? Jopa juoksi eris toveri
luokseni hyvin k'ihtyncenä ja sa-
— Kuule ... .sinulle . . . on tullut
lehii.
— Lehti?
Tuntui kuin sydämeni olisi tehnyt
ijonkun ympäri käännöksen ja sitten
ijäänyt Ilmaan rllppiunaan.
- Niin Orehburgllalnen lehti, Hän
oli aivan hengästykslssä.
— Oletkos jotain julkaissut siellä?
En tiedä. Mennään Utttsomaan
,, Ja me menimme ala.s.
Missä'-se .on?:" i
;7- Ke^tiössä...;
Lehti jostain syytsä oli kokilla
»Miksikä se oli hällä, en tähän men­nessä
vielä tiedä. Tämä punntukkai
nien mies, joka muistutti kirkon pai
Ivehjaa, valkeassa hatussaan, hyvin
JlV^alllsen näköisenä, antoi minulle
lel^n.
yfjs juoksimme pois, löytääksemme
jonkun yksinäisen nUrkan, vaan tä­mä
el niinkään helposti onnistunut,
Oppilaat ryhminä seurasivat jälessä
— <Mikä lehti se oli ja miksikä se
oli 1 lähetetty minulle? Jo-k;
a«»fin ; paloi uteliaisuudesta saada
tietää ..tämä salaisuus..
Suurella vaivalla .vapautuen lo­pullakin
heistä juoksimme jonne­kin
kauvas piiloon, miltei vinttiin
Revin auki sidepaperin lehdestä ja
suoraan silmiini pisti otsikko, aivan
kun olisi huutanut: "Sokea" —
Ystäväni kädet myöksin vapisivat
kun hän otti lehden kädestäni. Hän
aivan syöpyi kirjoitukseen, el hän
antanut minun lukea, hän tahtoi
ensimäisenä lukea kertomuksen....
Sitten me otimme päällystakkimme
ja hattumme ja karkasimme semi­naarista.
Kuljekshnme koko päivän
kuljeksimme myös koko yön...
Missä kuljeksimme ,,.? Volkos si­tä
nyt muistaa? Puistoissa Valkean
rarmlkoilla, jotka olivat vielä lu­miset
ja jään peittämät. Puhelim­me,
puheUmme? . . . . Vaan el ollut
merkitys sanoissa... Maailma muut­tui,
vaihteli, se hymyili ja lau­sui
salaisia rakkauden tunnustuk­sia,..
Kun kesällä palasin kotia koulu-lomalle,
kirjoitin toisen kertomuk­sen
nhnellä "Akkojen mellakka", ja
tällä kertaa jo rohkeampana vein
sen toimittajalle. Tällä kertaa hän
ei edes lUkenut sitä, vaan ääne-tönhä
asetti sen pahvien väliin
Tällä kertaa minä tunsin Jonkun­laista
varmuutta sekä rohkeasti ky-
Bäsin, hiukan itsetietoisena:
— Milloin?,,..
Hän teki eleen Ilmassa molem­milla
käsillä Ja mörähtl:
— Sunnuntainumerossa.
Kärsimättömyydellä minä odot­telin
sunnuntaita ja kuinkas Olin­kaan
ihmeissäni kun sunnuntainu­mero
el tullutkaan. Mitäs tämä oli?
Ei kukaan tiennyt tätä salaperäistä
syytä. Tuskin saatoin viettää sun­nuntaita
rauhassa ja maanantai­päivän
valjetessa minä juoksin toi-mLstoon.
Alhaalla neljä "mastakä-tistä"
kohtasivat minut ja huusi­vat
' taloudenhoitajaa. Taloudenhoi­taja
oli myöskin musta, aivan kuin
olisi hän hypännyt ulos savutorve,s-ta.
— Mitäs te oikein olitte siellä kir­joittaneet?...
— Paras kun ette menekkään toi­mittajan
luo Tappaa
Ja "mustakätlset" toistivat:
— Tappaa!
Ja kun minä läksin, niin ta­loudenhoitaja
ja "mustakätlset" sei­soivat
rapulla Ja kauan katsoivat
Jälkeeni,
mmm
SUOMALAINEN APTEEKKI
ROHDOSKAUPPA
Montrealissa, Que,, 151 Ontario Sfc E.
Täällä voitte saadö kaikkia lääkkeitä, ja rohdoksia niin-kum
vanhassa maassa. *'Käykää -meillä tai kirjoittakaa meille.
Luhetumme lääkkeit ja rohdoksia kaikkialle Canadaan.
3ä
I
Ainoa yalmistaja Sud-buryn
piirissä.
Star Bottling Works
Box 1028 - Phone 946
Sudbury, Ont.
Parturiliikkeeni
joka sijaitsee
82 Elm Street East
vastapäätä Regent teatteria
Suosittelee puhdasta ja hyvää
palvelu.sta,
A. Salminen
Sudbury Ontario
Oppinut Suomalainen vHiproja
A-VaDe;
antaa parantavaa hierontaa sydän
ala-, vatsa^, selkU- y,m. 'kivuissa
Toronto Steam Baths
128 Peter St. Toronto^ Öint.
Tunnit: Ke.skiv,—torHfc. 4 ip,—
H i p . -^erj. l , i i i . T ~ l l ip. • Läun
1 ip.—5- ap.' .*3uW 9 ap.—-4 ip,
ja muulloin
267 RICHMOND W., TORONTO
PUHELIN ELGIN 6893
AINOA SUOMALAINEN Välokovaaino
ja
SUURENNUSLIIKE
Torontossa, Ont., 318 Queen St, W
Mr V. Terho
Puhelin Ad. 0070
Carnation maito on hfo-tettavinta
pikku lapsille.
Se on erikoisen ravitsevaa
sekä helposti sulavaa.
P R O D U C E D
IN CANADA
Pyytäkää lasten
RuobintMobje*
kirjaa -sekä keit­tokirjaa
CARNATION
CO. Ltd.
Aylmer, Ont.
Turvattu maitolaji
Viv K "
TTT
' ' •'' •'l'f
ui.! i .••Jm—-¥r
Lm.
NORTHERN I M &IOOfi
KOVAA JA PEHMEÄÄ KOLIA - . K O K S I A - KOVAA JA
1»EHMfeXX p d o tX
202 Mackey BUg..^F^helmn7M,^
VARASTOPAIkEA LÖÄNE' ÖtltEEif ^'iilil^^irtjiEli^^
. • - • . ' 4 v i " , I . ' M . • i ,• •\'H'"n. ; - > / " i 4 V '^n
Vaatturi
M. Pennanen
318 Queen St. W., Toronto, Ont,
Ottaa vastaan kaikkia alaansa
cuuluvaa työtä, tilauksesta ,sekä
teettäjän tarpcLsta. Yli 20 vuoden
cokemus, joten työ taataan. Kysy-cää
hintoja.
—Puhelin Ad. 0070 —
SUOMALAINEN
KALAKAUPPA
A V A T TU
341 KING STREET WEST
Anna Mannila
Peter ja Widmer katujen välillä
TORONTO ONTARIO
TMaa Vapaus
PALLOHIJ0>NiE
Matkailijakoti
961- -963 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
NISULA ja MATTILA, omlst.
MATKAILIJAKÖM
— ja —
RUOKALA >
ANTILA ja NISULA, omist. '
Chcmin Du Pont St., Kenogam^
Gusef-Orenljurskij,
Suomalainen Leipomo
Tasty-Line Bakeries
SuoBJtteloe hyvää ruokaleipää ja
kahvileivok.sia, kun myös kaikkia
leipomoalaan kuuluvia tuotteita,
I-Irikoi.sesti kt-ekit ja ransfiit voim­ine
vaJini.staa juhlatilaisuuk.sia var­ten.
(Tr. 23
477 Dupont Street
Phone Hillerest 7510
TORONTO, ONT-J.
J A R V I S ,
ASIOIMISTO
Huone 108, Kuron Chambers
Puhelin 2189. — P . O . Box 1181
SUDBURY, ONT.
Lakiasioita, asiakirjoja,
kansalaispapereita, siirtolaislupia,
jr. ra.
Kiinteimistolainoja
Vaadittaissa • tavattavana iltasia.
Huomatkaa!
Olen tavattavissa joka keskiviik-
0 «eka lauantai Sadburyn marke-issa.
Lihaa, monen eri laista, on
.ina hyvää ja tuoretta.
EMIL OJALA
0 _ _ J » _ Ä .
Suomalainen liike
väh*ttää teille
Parasta Kolia
Puhelin: Trinity 0386J.
33 Robinson Street,
ALANKO COAL
M U Lake, ODL, i b N i h ^
THE FINNISH BAKERY
Valmistaa leipää ja leivoksia. Tarjoaa. yleisSn käytettäväluL
Ulkolähetykset toimitaan täsmälliaesti
THE FINNISH BAKERY,
Box 229 M. Raitanen, omistaja Kirkland Lake, XhO. }
Robert Lindforsin SAUNA
Avoinna: Keskiviikkona ja perjantaina kello 1 päivälli kj^Ilo
11 illalla. —^ Lauantaina kello 1 päivällä kello 6 sunnuntalaamann»
Box 23, Kirkland Lake, Ont. *
PALLOHAALI
PARTURI
Lindforsin saunan yläkerrasi;a. Pal­lot
pyörii, tukka lyhenee ja parta
siliää, (Tr.
AARO KIVINEN,
Box 23, Kirkland Lake. Ont.
The Readers of the
"Vapaus"
Patronize only those concerns
that advertise in the "Vapaus" and
encourage <their neighbors to do
likewise. In this way we snpport
our own concem and also enable
it to Borve the advertisers for their
money's worth.
We have built our oreanizätion
i through co-operation by which
} means only vre can further devclop
Suosittelen yleisön MytetGlit
väksL Maito maukasta ja puh­dasta.
Kqtiin ajo päivittäin.
A. Serenius
Box 727,
Kirkhind Lake, OnterUf
Liikkeeni sijaitsee iq^I^ncäo _
Heinon pallohaalih yhtdydesaS. • ^
'Teen parhaani, -palveir^naiit'
yleisöä;; kaikessa fpartarinalaaiKsr
kuuluvassa t y d ^