Vapaus, November 13, 1930

              - 1 9 3 0 / ' '
• ^ i i i r n i T i r i N
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet-ä
Jouluksi omaisilleen rahoja Suomeen,
in käyttäkää nyt tilaisuutta hyväk-nne,
Canadan dollarin arvon ollessa
irkealla. Me maksamme toistaiseksi
•Ilarista ,
LÄHETYSKUI-UT:
. lähetyksistä aUe $20.00,
: lähetyksistä $20—§49.99
; lähetyksistä ,$50—79.99
"«1.00 lähetyksistä $80.—
JO 00 sekä 50c jokaiselta
xäavalta sadalta dollarilta.
[^elyk«et $500.00 j a »iilä
, $3.00, huolimatta summan
iruudesta.
,k.o«anomalälietyksU.ta
,vat lähetyskulut $3.50 lähe-jmen
rahaa ostetaan.
Jurssi $2.48 sadasta Smk.
fehkää lähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
. MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
Torstailta, marra^k >3 p:na — Thu., Nov. 13. „. /
Kiitospäiväkokoelniii ritaiBdtoiin^
ENEMMÄN AKTIIVISUUTTA NUCmiSON JÄBilESTJUHSEKSi
TAISTELUUN KJVPIT/U.IS^|A VANTAAN! -
o: K. JOKELA,
126 Peter Street.
J . KAHILA,
448 Queen St., Wesx, t a i
211 Boon Ave.
V A P A U S,
Box 69, Sudbury, Ont.
tiedustakaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS -
POHT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
A A R O KIVINEN.
K i r k l a n d Lake, Ont.
^ivapilettejä
y y • '
laikalliset asiamiehemme ja
l^^apaus. .
JOHN VUORI,
South Porcupinc, Ont.
PAVID HELIN,
eri paikkakunnilla K e s k i -
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
ttä jos niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
arj liikkeen. Vapauden, kautta.
yAPAl}S,Box 69, Sudbury, Ont.
ava, että sosiaHdempkraatit
hyvin käsittävät, miten, suuri
s tällä järjestöllä m sadoille
Ue työläisille kaikissa mais-ka
työläiset eivät "ole vle-ttlsestl
kypsyneet siinä mää-k
voisivat liittyä puoluee-lutta
ovat jo 'ryhtyneet tal5-
uskontoa vjstaah (ja vaik-ista
papistoa vastaan). Mutta
kaiset kommunistiset puolu­kat
tähäii toiminnan h a a -
le tähän saakka kiinnittäneet
ikävaa huomiota kuin se a n -
Ääimaltiiiittbjeh vasemmls-isitsioni
ei myöskään täysin
että juuri täi»än järjestön
juuri tämän joukkojen po-
1 herätysasteen kalitta se voi
puolelleen suuria työrläJsjouk-is
vaan oikein järjestää niiden
äessa uskonnonvastaista pro-laa.
Meidän on Juuri n y i ,
meen luokkataistelun nudes-jissa
kaikissa maissa, paljas-sosialidemokraattien
yrltyk-htaä
proletariaatin sptiv^t a -
llteraaliseen V9.paa-ajatteluun.
stoh kirkollisva^al^en " y a -
itteluun". Vapaa-ajattelljaln
itsionaalen Toimenpanevah
m enemmistö velää juuri tä­hän
suuntaan. On paljastettava se,
että sosialidemokraatit pyrkivät pot­kimaan
Intematsionaalesta ulos
kaikki vasemmistolaiset. Sillä tämä
pn sosialidemokraattien toiminnan
toinen puoU heidän "taistelussaan"
uskontoa vastaan. Yhdeltä puolen,
kuten jo osoitimme, on olemassa
liitto katolilaisten kanssa, sosiali­demokraatit
julkaisevat lehteä " P u ­nainen
katolilainen", järjestävät us­konnollisten
sosialistien ryhmiä,
saarnaavat, ettei ole mftään risti­r
i i t a a kuulua kirkkoon j a puoluu-eeseen,"
muftä töiselfa puolen, —
k i i n on työllisiä jotka kulkevat so­sialidemokraattien
mukana ainoas­taan
siksi, että luulevat sosialide­mokraattien
vakavasti taistelevan
uskontoa ja kirkkoa vastaan, —
herrat Hartvigit. Sieverssit ym. ovat
mieliksi ajatuskaimaltaan uskon­nonvastaisille
työläisille j a liittyvät
Proletap.risten Vapaa-ajaatelijain
Ihternatsionaaleen". Meidän on tä-niä
kaksinaamainen sosialidemo­kraattien
vehkeily paljastettava laa­jojen
joukkojen edessä. Meidän <m
avustettava ulkomaiden työläisvel-jiä
asettumaan laajjan ateistisen
joukkoliikkeen johtoon. Viimeisissä
luokkataisteluisals proletaariaatin
Luokkaamme murhaavana vallit­sevan
kapitalistisen taloudellisen
k r i i s in j a suoritetun sekä edelleen
suoritettavan teollisuuden ratsiona-lisoinrnin
aikakaudella on astunut
entistä välttämättömämpänä kysy­mys
nuorison herätyksestä kapita-lismivastaiseen
taisteluun j a tämä
suoranaisesti heidän- taloudellisesta
asemastaan johtuneena^ E i ensin­kään
erikoisemmin nuorison talou­dellisesta
asemasta, vaan kokonai­suudessaan
työväenluolcan talou­dellisesta
asemasta johtuneena,
j o l l a on nuorisoonkin herättävä
tehonsa.
Säilyttääkseen riistosaaliinsa ei
ainoastaan väfientymättömänä vaari
pyrkiessään sitä lisäämään, vierit­tää
kapitalistit järjestelmänsä a i -
I heuttamat pulakaudet sekä niiden
seuraukset työtätekevien kannetta­vaksi.
Suurempia työläisjoukkoja
kun koskaan ennen koneteollisuu­den
aikakaudella, kaikissa kapita­listisissa
maissa painaa tänäpäivä-
,nä työttömyyden hirvittävä kirous,
; riihen HittjT^änä säännöllinen Äyök-
I käys palkkatason alentamiseksi.
Eikä työläiset saa ottaa tätä työt­tömyyttä
vastaan tilapäisenä. Tä­mä
on kroonillinen seuraus impe­rialistisen
kapitalismin (korkeapai­neisesta,
järjestelmäänsä vararik­koon
johtavasta talouselämästä.
Kapitalistiset taloustieteilijät tie­tävät
tämän. Siksi kiihko sotako­neiston
rakentamiseen pakoittaa
kaikkia imperialistisia valtoja. He
tarvitseisivat kapitaalille liikku-misalaa,
hävittämällä vissiii osan
maailmaa jälleen rakentamista var­ten.
Kukaan heistä ei tunne vie­lä
itseään k y l l in voimakkaaksi edes
toisia kilpailijoitaan vastaan, vaik­ka
keskeiset ristiriidat ovatkin so­vittamattomat.
Vielä vähemmän
he tuntevat itseään k y l l i n voimak­kaaksi
edes yhdessä Neuvostoliit­toa
vastaan, koska tässä peloittaa
heitä vallankumouksen pelko, ka­pitalistisen
järjestelmän kokonais-romahduksen
pelko.
Sota. on kuitenkin kiertämätön.
Epätoivoisenakin he ovat pakoitet-tuja
turvautumaan sotaan, pelas­taakseen
järjestelmänsä luhistumi-sen.
Kajkista todennäköisintä on
imperialistinen sota *• Neuvostoliit­toa
-vastaan.
Työttömyyden kirouksessa uinu­van
proletariaatin on tämä tilan-diktatuurln
ja sosialismin puolesta,
tulee kirkko kapitalistisissa maissa
pelaamaan sangen vakavaa, suurta
ja meille vihamielistä osaa. Vuosi­sataisten
erxnakkoluulojen koko pai­non,
kaiken v^ikutusvoimansa jouk­k
o i h i n , - -vuosisataisen kofcemuksea
joukkojen pettämisessä, mitä mon-ninaisemmat
työläisten, talonpoi­kien
ja kaupunkien pikkuporvaris­ton
plmltyskeihot tulee> kirkko käyt­tämään,
pelastaaksen pääoman her-huuden
ja omat etuoikeutena, sillä
kaikissa maissa nämä mitä ilkelm-mät
loisjärjestöt vallan hyvin tie­tävät,
että kapitalistisen valtion r o ­mahdettua
musertuu myöskin tämä
inhottavin päällysrakenne, jota n i ­mitetään
kirkoksi ja tomuksi pirs­toutuvat
uskonnon kahleet, ' jotka
vuosisatoja ovat puristaneet jouk­kojen
järkeä j a tahtoa niiden tais­telussa
vapautumisensa j a sosialis­min
puolesta.
ne ymmärrettävä.. On käytettä­vä
se o i k e i n - j a aikanaan! Kapi­t
a l i s t i n e n - ratsijonaiisointi ' a i h e u t ­taa
mullistitksen työväenluokan t a ­loudellisessa
asemassa kökonaisuu-dessaah
kautta kapitalistisen maa­ilman.
Toisissa niaissa viikkoa,
kuukautta tai vuotta aikaisemmin.-
mutta kaikkialla varmasti j a s a -
m a i l a i s i l l a seurauksilla. Amerikan
Yhdysvallat, jotkp tulivat maail­man
sodasta ulos voittajina, oli­vat
edelläkävijöinä myöskin teolli­suuden
ratsionalisoinnissa j a työ­väenluokkaa
näännyttävän työttö­myyden
esinäytteenä.
Tässä vaiheessa, josta .olemme
lyhyesti edellä maininneet, oii
sankkana joukkona täysi-ikäisyyden
rajaan nousevan nuorison keskuu­dessa
tehostettava taloudelliseen
j a poliittiseen taisteluun johtavaa
valistustyötä. Kapitalismin ratsio-nalisoinnin
sääntöön kuuluu, so-_
velluttaa siihen nuoriso-, nais- se­kä
lapsityötä. Tätä puolta tul­laan
ratsionalisoinnin alalla edeli-leenkin
tehostamaan, koska ylei­nen
koneellistuminen on vähentä­nyt
sellaisen ammattitaidoui jok^
ennen tarvitsi vuosia kestäneen
valmistuksen. Tämä on antanut
kapitalisteille tilaisuuden vetää
yhä suurempia nuorisojoukkoja
teollisuuden palvelukseen.
Samassa suhteessa, kuin kapita­l
i s t i en halvemmaksi arvioima nuo­r
i s on työvoiman käyttö tuotannos­sa
on lisääntynyt, on se ratkaise­vasti
vaikuttanut koko työväen­luokan
elämän kurjistuttamiseen.
K u n tämä on nyt meille selvä
j a kun nuorisojoukkomme on j o u ­tumassa
taloudellisen elämän pyötr
teisiin, oji se vedettävä j a johdet­tava
taistelurintamaamme kasva­tettavaksi
j a sen kautta myöskin
siinä ratkaisevaksi tekijäksi.
ularjettomme osastoillakin snnri
tebta^Lnsji tissi tyo^a
Järjestpmme osastojen, sen j o h ­tokuntien,
valistugkomiteoiden ja
huvitoimifcuntien on j a täytyy «kiin­nittää:
huoniionsa naorison mu­kaan
vetämiselle iltamaohjelmifin
parantamisessa! On a i v an ilmeis­tä,
että jftrjestöjnipp os^jtoissji toi­minta
muodostuu yksinomaan
käynniksi paikallaan senkin täh­den
ettei nuoirisoa huomata sinä
tärkeänä tekijänä järjestäytymi­sessä
minä sen huomaa kapitalisti-luokka
- järkiperäistyneellä ^eolli-suusrintamalla.
Meiltä suoranaisesti puuttuil
kommunistista tahtoa j a . kommu-nistiHe
kuuluvaa toiminnan muo­tojen
. t a r k k u u t t a toimintamme te­hostamiseksi.
Nuorisollemme on
tarjottava Sellaisia tehtäviä, joissa
heillä on tilaisuus itsenäisyydelle.
E i eristämällä tämän itsenäisyy­den
kautta niitä varsinaisesta jär­jestötoiminnasta,
joka olisi liiket­tämme
vastaan, vaan vetää niitä
joukkona ' vallitsevien toiminta
sääntöjemme sisällä toimiviksj
ryhmiksi.
ole saaneet r mttnttu^en toimintäi^
ja jfir|äit%i^t^jen poJg^^
'^l vanhassa tölmStr
sijakaartlssamme. Heille moneli|>
kin n&fpM&/ olevan täirkeSmpp
esim^ prässisauman ' teroittamina»
housöissaani" t?ii i i ^
manlaatuisten aisiöiden hcölehtimif
neh kuin uäiettiä ikeinoja- yHjäialr
kaan fayvSksymänsä • yhteidhifita*
miiodon ftikehtaiMi#n lijrvÄksi
kuittuurijarje6t6|emme . sisSUä. ^
K. 'l^m K» ..- '
Valtava foQlsheyilcival'^
lanluiniöuskeii j^j^iipip
juhla Kirkland
takeita '
J u h l i s s a Iftjl^es Tiisispitaa, Ojianr
: .ottajaa'/". •
'ifAiffimn fi^ ^m^. Piioy«ätoln,^sIttel«^ mO».:
Icu» :'sbt{i x i r julistetta^ H^^
Bösdem. herrat halUtustttoleille ja
Aivan samoin, kuin kommunisti­sen
työväenluokan osan on täyty­nyt
niin aatteellisesti kuin organi-satoorisestikin
uudelleen arvioid^
toimintansa uudelleen muuttunei­t
a olosuhteita vastaavasti, « n u u ­delleen
arvioitava myöskin ne te
kijät, nuorisojoukot, jotka ratsio­nalisoinnin
kautta vedetään aktii­visiksi
tekijöiksi näyttämölle. Täs­sä
kohdassa työtämme on kiinni­tettävä
kaikki katseemme j a Jiuo
miomme, sanalla sanoen kaikki
energiamme, muorison. liittäj^isek
B j . taistejurjntamaan. Muuttuneet
olosuhteet ovat muuttuneet niin
nopeassa tahdissa että parhaalla
tahdoUaankin niiden seuraamisessa
tahtoo jäädä jälessä laahustavaksi,
l^äyttäi^., .kvvin .kpskaan ejnme .olisi
valmiita vastaamaan toiminnallam­me
ajan j a asiainkulun edellyttä­mänä
tavalla järjestelmän kehittä­mään
tilanteeseen.
Nykyisessä tilanteessa, jolloin
päävihoUinen, imperialistinen ka­pitalismi
taloudellisella rintamalla
kehittymässä olevia järjestöjämme
vastaan hyökkäilee niiden murskaa­miseksi,
j o l l o in sivusta j a selänta-kaa
hyökkäilee sosialifaseistit y.m.
luopurit taannuttavalla valhepoli-tiikallaan,
on erikoisen tärkeää
n i i n maa- k u i n teoUisuusnuorison-k
i n organisoiminen j a valistaminen
aivan koko rintaman. laajuisessa
mitassa.
M o n i l l a näyttämöillämme on
esim, vakinaiset palkkajohtajat.
Nuorisolle olisi niielenkiintoista
vaikkapa aluksi seuran j a huvin
vuoksi, harjoitella valistustilaisnuk-sia
varten' ohjelman lisäksi yksi
näytöksinen näytelmä. Esjttää mu­sikaalisia
numeroita, tanssia, voi­mistelua,
jotka täydentyisivät
osastojen ohjelmailtamissa esitettä­vää
ohjelmaa, toisi yaihtelua ja
nuorison innostusta. On p y t muis­tettava
että tämä on v a in niiden
alkuun saannin yksi muoto eikä
heidän ainoa tehtävänsä järjesty­misessä.
Tämän kautta voidaan
kiinnittää nuorison iiuomio parem­min
poliittiselle toiminnalle, nuo-risoliittotyölle,
kun b n saatu hei­dät
pois porvarillisen humpuukin
palveluksesta.
Järjestömme psastot näyttäväj
antavan aivan l i i a n vähän huomip-ta
nuorison liittämiseksi esim. voi­mistelu-
j a urheiluelämään. Tosi­asia
on kuitenkin, että tässäkin ori
ala, joka kuuluu ensiksi nuorisolle
Missään hyödyllisessä luokallemme
nuoriso ei viihdy paremmin kuin
urheilullisissa riennoissa juuri sm
tehtävään kuuluvan laatunsa täh­den.
Nuorisolla on enemmän aina
kasvavia liikavojmia, jpi<|en tuh­lauksesta
se n a u t t i i . Nuorisolla ori
lakkaamatonta riehumishalua ja
urheilu on sen riehumjshalun sään­nöstelty
tyyssija. Tämän sään
nöstelyn «kautta liikavoimien tuh­laamiseksi
tieteellisesti rakennetut
j a vallitsevat voimistelun j a urhei­l
u n säännöt johtaa tämän nuo-ruusvoimien
tuhlauksen hyödyksi
persoonalle itselleen; järjestötoi­mintaan
liitetyn joukkoharjoituk-sien
ja joukkoesityksien kautta
hyödyksi järjestömme valistus- ja
kulttuurityölle joukoissa heräävän
mielenkiinnon ja tilaisuuksiijnme
s u u r i n a joukkoina osallistumisen
kautta, j a urheiluliittomme aattel-l
i n en valppaus on aioa huolehti­massa
heidän poliittisesta valistu-misestaan.
Näin kypsytetään heis­sä
-työläisenä velvellisuuskäsitteitä
j a maan aikaan saavat merkitä
suhteensa luofckataistelujärjestöi-hin
j a puolueeseen nähden. .
V a i k e i n t a tässä lienee päästä a l ­kuun.
Hyvin huomattava on al­kuun
pääsemisessäkin oma-alottei-suuden
puute järjestömme osajstpis-sa.
Vanhat, yksipyoljset toiminta/
tfiyat tyydyttää eikä vallitsevat olpt
Supnuntaiaa t.k. 9 päiyänä viet­t
i Kirkland liSke» typv^estiS Ye-riäpä^
6pl8heyikiv4}}^it)^u?npuks?n
13':sta vuppfjuhtaa. Juhjfät.ph tA
tynyt vuj^ityön , tftkia jarjektfifi
sunpui^taiksi- että kaikki tjröläisejt
voisi siihen ottaa osaa. Ne pU-jär­jestänyt
Kbmiriuhistipublue' fiuoin.
psaston talolle ja otti niihin osä^
kaikki paikalliset yaHsokumouksel'-
liset joukko järjestöt; kuten • S.' J .
osasto, naisjaosto, riuo'risd>ÖBasto,
V.- ja u.-seura Jymy, |>i6neerit ja
ukrainalairien osasto.
Ohjelmaa oli varattu paljon
jonka esitys kesti IMbes neljii ttm-tia..
M. m. neljä puhiett?* JQlsaa
kaikissa painostettjln yenäliiisteri
tpverien urhpollista tai8t^lua> h&r-simyksiä
ja ybrejaan sekk vihcjpi?
heiliin voittpaan) kun hp kukisti­vat
t?ari8n>in 'hirmuhallituiksep,^ jo-
J^a oli hallinnut noin seitsemän Sa­taa
vuotta tuota 16Ö riiiljoonäista
kansaa j a alistanut alleeh mont^
muita pienempiä kansoja; liMHtuk-sen,
joka dli saumailtb verellK j «
jonka riiestaiispölkyiltfi tihkui iVP-Iäisten
veri. Mutta se i^kf^ti^
huolimatta sortuii. Se pU yen^Jgi-nen
tyiäyäesto' j » ^tilaat, jotki^
sen bp}s})evikisen puolueen jphdpll$
kiilfistivat.
tov. Jol^n yijrt^ ypimakfcaassii
j a selv^sap.aisessa ptjfheessÄan to:
esiin sen aikakaudeh, ipissä Ve-i^
äjän bbishevikipuplue öli icSjmi^
koulunsa. Vaikka Venäjän työHsir
iäistä nionikaah iei dsähhut edes
kunriolleön lukea saailkkft eitlien
oniärinut riiitään kulttuuria, hiiUä
iänsimafxien Bos^mokfmtH ylpei
levät vieläkin (spsijen»St, jö^k^vil
Ipin sanpiyat, että |ps naik^än.nfit?
Venäjä pn vij^elrieT^ maa J!»»l?8ä
vpi tulla yailankumous, e|l)Sn islpljä
p l e e.de$ teplMsuuittjGi ec^ä selliallta
teplliiBuusanneijaa kiiin . .niopjiBB^
muissa maissa, mitkä'. hiupäbst^ai
vallankuriiouksen edellytyksen). 'ti^',
mä tällainen arviointi jbhtäi .slitä^
ctte| spsialidenapkriBj»tteinif^ P^attui
oikein ÄryJojda tilanteita -TO
snuden kannalt^: katkottuna, i/fut-ta
Venäjän sosdem. puolueesta
eronnut eneimmistö, bplshevikitj
osasivat arvioida tilanteen pikein^
Bolshevikiryhriien johtajat eiv#J^
pettäneet joukkojaari, olivat rebel-iisiä
luokalleen, .toteuttivat sen mi-'
tä olivat työyäelie iuv^ririeei.
Kun syttyi -1914 tjaäoMrtiBMbtii,
niin sosiaiidembl<TBatit heti peitti­vät
joukkonsa. Vaikka toinen - In­ternationale
oli kansamvalisii^i^
kokouksissaan luvannut ^9 t^hi^yi
päätöksiä, että keikki SP^pt 9 » Pe­tettävä,
ja olisi sen vofpijt te^dfl,
piljä oliv«tth9n joukot inisen päär
töksien jb^käna. IPutl», 8 e . e | ^ ^ i tv
tpisen inter?iatip.näle antoi julis­tuksen
uittbUismaiden työläisille,
että soti Pn ensumä .voitettava.
Saksa on kukistettava ja sitte vas«
t a . . . -hiiri sitte vasta! Se on aina
Vtutt ollut - ybtS samaa petosta.
l/^toijah työväestön ankara tais
tela • J8': sjrtJfet uhrsukset antavat
meil)?. hyyln ; opetuksen. Se ke^V
hpittaa meitä rakentamaan kpmmu-nisciraoTuitta
ja muita vallanku-n!
ip'uk9.ellisia joukkbjärjestöjä, ettei
pliaur yäläiistuniattomia silloin
kun^iäs^kin niaassa taistelu eteen
tulee, sillä; taistelemalla meidän on
^Icki; otettava. Porvaristo ei suo-
^blla hiitSän - anna. -Puhe otettiin
yastäab Vjlkkain. suosionosoituksin.
Ohjelmasta vielä mainittakoon
v.-,j8 ii.-^s^Mra Jymyn naisten hyvin
esjtptyf ypiipisteluliikkeet. Voimia-
^elul)ik)ceet pnkin hyviä vastaisuu-djessakin,
koska se on sellainen oh-jelniahuhierö
että sitä ymmärtää
j^eikep. kielisiet. Najstoverit esitti
Voimakkaan joukkorunon "Torpe­do";
Lopuksi oli hyvä venäläis-äthetrieri
kuvaelma.
-Juhlassa oli haali aivan tupaten
tä^-rinä 'innostunutta työläisyleisöä,
tolka todistaa sitä, että Koromu-nisttpriolue
on saanut ypipiakkaan
wyÖ|;.äti>npori PHplpileen paikkakun-mn
ty.QySen keskuudessa. — K ~ r i .
siihen uhrattu
köstl 'tölstäi;';sataa,\i^^
lfiä:itA-'; mj. s^o^
josta asiariiiehei aiaVai''"
Ua palkkiokseen Jos
y l i viiden kappaleenr
Lukekaa ''Työläisorheillj^-
Kirjallisuus
Suomalaisen Kansanomaisen '
roma-opiston johtaja, JMÄuri /
tea, on julaissut iuonia!afata
rbntaa selostelevan teoksen • Bler<^«
ta-opln. < 5%
Eräs jutustehja lausuU .fMdsent»
seuraavaa: ••.
Kpska emme ole hieropi»->j
tuntija edes potilaan kaona|t%
soeu. jätämme teoksen ti|t^in)|ij[i^'
j a selostuksen niille, joille se 4aäki
luu.' '
Viimeiiieii soitto
Tämä fehtpo pMa ylimehien solt-fcQ
"Tyjölftisnr^mjaln Joulen" t l -
^ a j l l l e . että ipi^e|,täl8lvät tliamcsen-niitä
pikemmin. T.k. 15 pnä pos-titeljijt'
tUaykset otetaan hiiomloon,
njnttä senjälkeeri lähetetyt valri sU
käU k i i l n päinpsta rljttää, sillä p a l -
nbs otetaan suunnilleen 15 päivään
tulleiden tilausten perusteella.
Tliäufcset voi lähettää Joko suo-raäh
osoitteella: .Työiälsiirhellijain
Jpiilu, Box (59, äadbiiry, Opt.i taikka
inyjiskin VaiAMden osoitteella. V a -
I«md^n »^nx.teh^t ysirsipkln yolvat
t i l a ta j ^ l k f i s t i ^ Vapauden kauttia.
Kilf^eht^JFiB^ fiUp. yhdestoista
hetki pn käsillä. •Juilkaisusta tulest
k.alkinp>uo]in tarkoit^stjaan vastaa­via
ei ainoastaan'nrhen
riilstPnä, miittV keherti tahansa, .sil­lä
kirjoitukset ovat monelta eri a -
l i ^ ! ^ viehättävlBtä r ä ^
i i s l a . yäke^vÄm^a päiväntapahturiiia
Toteamme vain sen i b a s t u k s^
Jota kielen kehitystä seuraavat^
maallikossa herättää teoksea^^iön^^^
niattisanasto. Siitä ilme&ed-^ib^
suomenkielen että feiuomalalsMi 4jtfi»«
ronnan mbkeitten' häriMn« ^ t « * p l -
tikkaus. , , K|
Hieronta on totta t o t i s e s t i ' H ^^
malaista kansallishomm/Mr TiTf^rhu-^
pa on maailmassa kieltä, jok»
t y i s l hierontaa kuvallemaai^^
kuin se ainoastaan suomeiitElelelU'
pn mahdollista. , ^
Suomalaisen hierojan käsiin
tunut voi saada osakseen seur&^yika;'^!^
jos hän tahtoo tuUa käsitttnyksriKo- *
ko ohjelman mukaan:
: Rbpsuttelua, Johon sisältyy nasut*
Itelu, kalkuttelu, taputtelu, takoihi,
' h a k k u u . ,
Hup Jutteluun kuuluu! ravlsJje^ii?rÄ:
pudlsteln, hölkytjtely, viipoHtelu •:k
kyttely, vatkuttelu, vatH>utteilu, h^-.
Jifttelu, vivuttelu, hyssytti», töyvÄl-ly.
vlerittely, hypjstely, nyhjtälly, seat-kuttelu,
töykyttely, verrytt^V/
solttelu. (Melkehi kuin kuvpjus
litalstelusta).
• «leromaJlikkeltten sarjaan .kpttt
luvat edelleen: likistely, koskeilib^^
l u , pätaelu. Kitkuttelu: filvutttiu;
käulailua. Ja terllaalulset hlyerttast.;^
SUIttelymuotoJa ovat siveily; Ui?^
p^ilu, viimailu. kampailu^ h^rjillfa^/
pyhkätly. Silppttelua: I$ybentÖy;^
liehittely, vuoJallu, höyläUy, U|nk|tt-l
y * ; . •. I
J a viimein tahkpiju, Johpn * ^ u - 'f
luu hankailu, vaivailUj sahaUu,
huttelu, kutkuttelu Ja knoppttejii. ;
Kysykää sitten, n>lstä Johtuu »tfpf
malalrien sisu Ja suomalainen kSlvi:
tävyys! --'r j
lin 1.1» ji I 1.111 iiiiiiiiiiiijiiXiinj liifMia
II
Tarkeaa
reiDe!
(fr
BLACli^ paperossipaperi ei tule kojsteaksi kaivannossa.,J
Kierrettynä' tupakan ympäri, se liimaantuu hyvin ja pitää
plaperossiri koossa koko polttoajan.
T u p a k o i t s i j a t suosivat BLACK SEA«nempi kuin iriulto. j
Myytävänä kaikkialla.
luomen
5. PULA PUUTEOLLISUUDESSA
J A SEN S Y Y T .
OMEN TALOUiDEN Ä U N KO
ON PUUTECKLilSimS.
eollisuus el suinkaan Die ollut
e?tä merkityksestä Suomelle,
m ollut ja on edelleehkln rat
1 merkitys koko Suomen k a p i ­in
tatouden kehitykselle. O n -
ksistään puuteollisuuden osuus
uöslna ollut koko tehdasteolU-
1 tuotannon arvosta noin 26
tehden paperiteollisuuden
' yhteenlaskien 46 pros. v.
Jos taasen katsomme puuteol-
5sta saatua puhdasta voittoa,
luomaamme, että etenkin so-älkelsinä
yuoalna" o n se ollut
»ttavan suuri. Tiedot tos>n
niin ristiriitaisia, että nUden
eellä el voida voiton snuruut-
^kalleen määritellä. Eihän ole
listien etujen Mukaista antaa
^taan voitoista todellisia l u -
Kovero arvioi puuteolll-ita
saadun voiton olleen seu-
1 tuotannon bruttparvoon ver-
^: vv. 1911-.13 34.6 pros., v.
9^ pros.,,v. 1923 37,9 pros. ja
' M pros.
teollisuus ön ollut siis tuot-
Suomen kapitalisteille, se on
öut hyvin'*. Puhdas voitto j o -
oen sotaa oli 34.6 pros. o n k o -
* V 1924 37.4 prosenttiin, ollen
^1 42.6. Vuoden 1921 voitto-
" a i suuruuteen, vaikutti edul-
Puutavaramarkklnasuhdanteet.'
^ n e n volttpprosentSn ale-
« 1 on taasen johtunut kllpai-
Mmisturaisesta: puutavaramark-
MerkiUe on pantava, että
"„.f,^an kun vientiteolllsuu-
^ittoprosenttl kohosi, n i i n ko-goateollisuudessa-
se aleni.
vertailu ei kuitenkaan
^täydellistä . k u v s a puuteolUr
a ^kansantaloudellisesta merki-
« 1 otettava huomioon, et-
PuulÄollisuöstvotteideii
yh 50 pros. Suomen kbko
^ • V u o s i n a 1896-98 se -bli
^ v i r a l l i s e n tilaston mukaan
VV. 19I1-.13 54.1. VV. 1923
—25 57,8 pros. ja v. 1928 56,5 pro?.
Lisäksi puuteollisuus jalostaa yksin­omaan
kotimaista raaka-ainetta,
kun sitä vastoin kaikki muut teolli­suudet
— liikuunottamatta . puuta-varateolllsuuden
haaraa, paperiteol­lisuutta
— tuovat melkein kaiken
raaka-aineeiisa ulkoa.
4. M A R K K I N A S U H D A N T E E T SO­P
A N JÄLKEEN EDULLISET
Se tilanne, mikä maailmansodan
päätyttyä p u u t a V aramärkklnoilla
muodostui, oli Suomelle erittäin e-dulluien.
Venäjä, joka ennen so­taa
lähetti vuosittain ulkomaan
markkinoille y l i miljoonan standart-t
l a sahatavaraa (v. 1913 1,4 milj.
std), oli poissa. Suomelle tarjoutui
edullinen tilaisuus täyttää muodos:-
tunut aukko. Se alkaa viedä yhä
enemmän puutavaraa sinne, mlnae
ermen Venäjä oli vienyt.
Tämän lisäksi vaikutti puutava-rarasta
saadun voiton suuruuteen
työvoiman halpuus kotimaassa. Suo-riutiuhan
Suomen porvaristo Sak­san
Imperialismin auttamana voitta-
Jana Suomen työväestöstä. Voitosta
humaltimeena ja kauhusta ralvoter
se kosti säälimättä.
Työväestön puolustuskykylsyys oJ
lyöpy alas. Tällaisessa tilanteessa sa;
porvaristo määrätä palkat mieleni
mukaan j a se määräsi ne nälkäml-nimiln.
Vielä v. 1522 oU sahateolU-suudessa
kuiikauden realipalkka 2f
pros. alhaisempi kijin v. 1913. Vuo­s
i l t a 1918—21 ei tapaa minkäänlai­sia
tätä alaa koskevia arviolta, joka
onkin luonnollista, sillä se olisi
synkkää tilastoa valkoisen valtako-menribn
alkuajoilta. K u n vielä - J -
tamme- huomioon Suomen valuutan
halpuuden, joka vuosien 1914—20 vä­lisenä
aikana aleni i j l l entisestään,
n i i n käy'selvacsi näinä vuosina t a ­pahtunut
puuteollisuuden melkoisen
nt^ea kasyji. Puutavarayhtiöt va­pautuivat
veloistaan, ulkomailta
virtaa pääomaa Suomeen, jonka n -
v u l l a maan arvoton valuutta vakau­tetaan.
Tilanne maailman puutavaramark­kinoilla
muuttui Suomelle epäedul­liseksi
heti, kun S S S R alkoi vie­mään
huomattavampia määriä puu­tavaraa.
Neuvostoliiton puutavaran
vienti onkin viime vuosina nopeasti
kohonnut. K u n v. 1922 vietiin vaan
755 tuhatta m:*, niin oli vienti jo
v. 1927 4,117 tuhatta m^, j a tulee
vienti v. 1930 olemaan " n . 1,5 miij.
standarttia. Niinpä esim. Englan-,
nin puutavaran tarpeesta tyydytti
SSSR V. 192Pi 28,6 pros,, vastaavan
luvun ollessa v. 1927 17,0 pros. Puu­laadun
paremmuuden johdosta' on
.\:-liiton puutavara kilpailukykyistä
.puutavaramarkkinoilla, sen kys3mtä,
huolimatta "bolshevistisuudestaan",
on suuri. Sitävastoin Suoinesta ja
Ruotsista vietävän puutavaran ky­syntä
on jyrkästi laskenut.
Pula Suomen puuteollisuudessa
i l k o i k in jo v. 1927—28 vaihteessa.
Jo V. 1927 alkoivat roihuta tulipalot
Suomen sahoilla tavallista useam­min.
Mainitun vuoden ajalla tapan-tuneille
tulipaloille on erikoisesti
merkillistä se, että ne tärvelivät
räyttöfcelvottomiksi sahojen koneis­toja,
mutta hareeramin polttivat
suuremmassa määrin puutavaraa,
7aikka puutavara onkin tulenarkaa.
>Jäin sahansa koneiston polttaen os-i
a t t l moni sahanomlstaja vakuutus-jrhtiöUlä
sahalleen uuden, hykyal-talsemman
koneiston. Mutta jo v.
1928 alkaa "punainen kukko" h y ­räillä
ms^skin lautatapulelta j a m u l ­ta
puuvarastoja, tietysti sellaisia,
jotka ovat korkeasti vakuutettuja,
Tällaista menoa ön jatkunut edel­leen.
Suomen puutavara j a etenkin sen
haaran, puuteollisuuden kilpailuky­kyisyyttä
alentavana toisena pääte­kijänä
on puuvarastojen ehtjrmlnen
ja etäytymlnen. Suomen metsiä on
jo useiden vuosien aikana hakattu
huomattavasti enemmän kuin mitä
op u U d e n vuotuinen kasvu. Arvioi­daanhan
metsien vuosittainen l i i k a -
kulutus olleen viimeaikoina 3 - ^
milj. km3 kuorebtmta puuta. Män­tymetsien
puuvarasto olisi normaa­lioloissa
717,7 m i l j . km3, mikä on
189,5 milj. km3 eU 35,9 pros. nykyis­ten
mäntyvaltaisten metsien puu­varastoa
suurempi, j a kuusimetsien
normaalinen puuvarasto olisi 465,7
milj. kms. joka o n 151,6 m i l j . km^
eh 48,3 pros. nykyisten kuusivaltais­ten
metsien puuvarastoa suurempi.
Nykyinen puuvarasto on useimmissa
Ikäluokissa ainoastaan n. Ij2—1;3
luonnon normaalista.
Lllkakulutus bn yksityisten met­sissä,
so: enemmistössä Suomen met­sistä,
suurempi kuin valtion met­sissä.
Eräs "arvovaltainen" ja väit­teissään
"edesvastuullinen" porvari
kirjoittaa m.m.
"Se joka vähänkin tuntee yksi-tyismetsiemme
tilaa, tietää, että
niiden puuvarastot maamme enem-mlssä
osissa ovat varsin heikot. f:e
aines, joka niissä on vaUtsevana,
; e l suinkaan ole metsiemme paräst:i.
Lukemattomissa tapauksissa on niis­tä
kasvavin ja paras osa viety Ja
jäljellä ovat laadultaan toisarvoiset
puut. Totta on, että metsämme ov.\t
yllättävän hjr/in selviytyneet sellai­sistakin
vaurioista kuin aikoinaan
yleisistä metsien koloamisesta ter­van
polttoa varten Ja kasken vilje­lyksestä,
joiden ennustettiin niistä
lopun tekevän. Ovatpa ne osittain
selvinneet sellaisistakin hakkauksis­t
a kuin propsien j a parrujen hävit­tävästä
otosta, mutta sitä menoa,
jota viimeiset vuodet ovat osoitta­neet,
niiden on vaikeampi kestää.
Silmiä ei käy imimlstamlnen siltä
tosiasialta, että niiden tila nykyi­s
in ori^ kaikkea muuta kuin tyydyt­tävä".
(iSuomen Puu 29Tn—30 s.
105).
Pnuvarastojen liikakulutus el k u i ­tenkaan
ole ominainen ainoastaan
'itsenäisen" Suomen ajalle, sitä on
tapahtunut jo ennen sotaa aika
hnomattavassa määrin sopivimmal­l
a pttbpaikpilla. Seuraava tilasto
antaa- tästä selvän kuvan, joka esit­tää
eräiden etelä-Suomessa sijait­sevien
sahojen käyttämää tukkien
määrää standartin valmistamiseen
40 vuoden aikana: '
1886—1890.
käytettiin 1 std:ia
kohden sahatuk­keja
kappat
28
18J30—1895 28
1896—19'0O . . . . . . . . 29.
1901—1905....; 33 ,
igoe-^lDiio 38
1911—l i a i s . . . . . . . . . . . . 39
1916—1920.. - 43
1921—1925 4P
standartin valmistamiseen tarvit­tavien
tukkien niäärä on siis viimei­sen
25 vuoden kuluessa lisääntynyt
y l i 1,5 kertaa, vaikka samalla ajalla
on tapahtunut huomattavaa teknil­listä
edistystä puunsahauksessa.
Tällaisen jo pitemmän alkaa ta­pahtuneen
huomattavan suuren
matsien ylihakkuun seurauksena on
ensiksikin puutavaravarastojen vä­heneminen
ja vuotuisen kasvun
pieneneminen, sillä pienten puidea
vuotuinen kasvu on, huomattavastt
pienempi keskikokoisten Ja suur­ten
puiden vuotuista kasvua. Pie­nistä
puista valmistettu puutavara
on myöskin laadultaan paljon huo­nompaa
kuin täysikasvuisista puista
valmistettu. Se on haurasta, helposr
t i katkeavaa;, kuivaessa halkeilee,
vetäytyy kieroksi jne. Suomen puu­tavaran
viejät valittavatkin laudoil­laan
olevan taipumuksen vetäytyä
kierpksi, joka johtjuu siitä, että
puut kaadetaan liian nuorina.
Lllkakulutus on lisäksi ollut suu­r
i n sopivilla ottopaikoilla, jonka
johdosta puuteollisuuden on han-r
kittava raaka-aineensa yhä pitem­pien
j a kalliimpien veto- ja lUtto-matkojen
päästä. Tämä on ehdotto­masti
negatiivinen tekijä puutavara­markkinoilla
kilpailtaessa. Saha­puuksi
kelpaavien puiden yllhafc-kausta
on tapahtunut siinä määrin,
ainakin sopivimmilla ottopaikoilla,
että täydellisenkin hakkuiden lopet-tarinisen
jälkeen kuluisi kymmeniä
vuosia ennenkuin metsät saavuttai­sivat
normaalisen kasvun, sillä poh­joismaiden
metsät kasvavat suhteel­lisen
hitaasti Pohjois-Suomen met­sien
hakkuuklertoajaksi — säliateol-lisuuden
tarvetta silmällä pitäen —
arvioidaan 200 vuotta j a eteläi-^uo-men
100 vuotta- ( H ^ u u k i e r t p a j a l -
lä tarkoitetaan a i k a ^ joka kuluu
metsän päähakkauksesta seuraavaan
päähakkaukseen). ^
Edelleen Suomen puuteollisuuden
kUpailukykyisyyttä aientaa kÄntö-rilaksujezv
kalleus. VaiMcä suuret
puutavarayhtiöt omlstavatkiii suuria
metsäalueita, hiin cl niiltä »m
saada puoltakaan siitä puutovftrf^
raaka-ainemääfcästä. mil»kä »um
yhtiöt vuosittain ^airviteevat: Plenr
yhtiöUlä — mikäli «^y^t o le n j i ^ -
omiet^jiejt^ per^tji^j» — e l ole 'M,r
ripttavpstl omJä iRietpiä. Masnojnls-tajatv
joiden metsistä <m ptettu
58^ prps. joutuyasta puut^vi^rästa>
oyatkhi saaneet kantomäksuina suu­r
i a tuloja. iJasketiaarihan kanto-maksujen
vuosien ia22^-«8 vftlisehä
aikana kohonneen standarttia kohr
deh i530 mkrkta 1,220 ijttkiaa». T o ­s
in Jo y. 1923 isahapuunlUjmat lasr
kivat 10 prosentilla Ja on k«nliP'
maksujen äJsncmisi» edellesnliln
tapahtunut.
' Suomen puuteollisuus ei myös­kään
pääoman elinielliseh kokoon­panonsa
puolesta kukbistuskauteT
naan muodostunut sellaiseksi; etti
sen voisi katsoa valmistautuneen
pulan varalle. Usääni^yhän ennen
vuotta 1927 pienyrlttellälsyys huo­mattavasti.
K u n vuoshia iSU'^))
perustetaan puuteolUsmide^sa keski'
määrin vuodessa 124 osakpyh^iötä^
n i i n oli yastaaya kefdclmääräjslukty
vy. 1922—24 40 j a yy. J925—27 30.
Vaikkakin peistä osa l l e n ^ sutiryh-tipiden
tytärybtiöUteeen perustamia,
n i i n eittämätöntä oh plenyritteliäi-syyden
voimistumit^n. Bip^än osoit­taa
myös hayainnpilisesti i s ^ t ^ y ii
Suomen voima- Ja polttoalii^alöä-r
dellisen yhdistyksen keräättiäh tilas­ton
mukaan tehty itisfeteliTia, joka
esittää kaikkia Suomen sahoja Ja
niiden suuruutta y. 1927.
Sahoja, Joiden vuo-situpita^
to on
std;ssa .
2,000 Ja sen alle . . . . . . 446 73,0%
3,0,0—10,000 . . . . . . . . . . . . 129 21,1^
yli 10,000 ^6 $iB%
Sahoja yhteensä v. 1927 « U 100/)%
Siis l^es 3|f Svqffien eaj^olst» oli
sellaisia, joiden vuosituött^nto ,011
alle 2,000 std. j ^ velij ^fi-^^isik,
joiden vuosituotanto on yli - lOjOOQ
std. V. 1927 oU aUe 2W) std, vuo-dess
» tuoW»y}en sahojen yhteUien
vuosituotanto 247,8 std. e l i 556 std.
)^skim.äärtai sahaa kohden, 2j000
rr-J0,0W istd. tuoj^tavien sahojen
M6,44Ö std. • eU 4,7Öi std. sahaa
ic^i^n Ja sMm, Jpldei> yuosituo-töhtb
prx y l i W,tt» std. yhteinen
vuosituotanto Pll 617, 990 std. eli
keskiiqBÄiIn 17.166 std. sahaa koh-deril.
iiäin ollen tulee kalkkien
sahojen IfeskimMräiseksi vuosituo­tannoksi
mafnlttun?- vnonna sahaa
kohden 2,409 std.
^ n k a mojttta sahaa "itsenäisen"
$up^cn a l k a ^ on rakennettu ei
tijlastoista iJmen^. Tnsln. Levon a r -
yjpi vv^ 1919—-28 rakennetun- aina­k
i n 120 v u t ta sahaa. KSiciä 72 sel­laista,
Joiden vubsituotanto on allo
2,ÖÖ0 sfcd,, 422 s. 2.000—10.000 std:ri
vupsituotSHinolle jä vain 4 sellaista,
Joiden vuPsituotanto on y l i 10,000
std. Tämä tilasto ei lisäksi ole täy­dellinen,
joten se e l ainakaan kaik­k
i a miainlttjina aikana perustettuja
p j ^ ä ^ p j a fälBplllä, mutta sitävastoiri
käjicki k«äkl8uuret sahat siihen s i -
T^inäjä edelliset esimerkit osoit­tavat,
että eduHlset marickhiasuh-däijtcfet
Ja niiden seurauksena saa-diit)
suuret voitot ovat vuosien 1922
-i27 välisenä alicana lisänneet plen-yrittelläisyyttä
sahateoIlisuudes.sa.
Tbitiaalta on sitä edistänyt myöskin
Se. että puuteollisuudessa pysyvän
pääpmäh osuus suhteessa vaihtu-vfiaa.
p^äpmaan on huomattaviasti
lHen.emi^i .kuin paperiteollisuudessa.
Sahäraj^nnukset j a myöskin saho­j
en Tla>neist^^^ tul/evat hiipmattavas-t
i • häilyemtritkicii k i i i r i mbnimutkalsct
Iiäperi- y;m. koneet.
k u t e n |)äemn)?, kohtasi pula Suo­men
''sahatepUisuuden iiajanalsena.
plenlsaha^ena.
k u i n k a suiiri määrä Suomen s a ­hoista
on jo lopettanut toimintansa
t a i on seisauksessa, ei käy selville
nprvareMen «lastoista eikä julkai­suista.
Avpimin tunnustus, minkä
pMTartsAo täst^ asiasta on tehnyt,
on insln. ; M a r t t i Levonhi sanonta.
:sanoa.m.m. "Sangen valaisevan
jpjiva» »ahaltepUiSuyttamme kohdan-lieesta
ahdtokpajastft antaa kerää­mäni
tilasto vihne vuoden (1929)
lopulla seisomaan asetetuista saha-
• • • TT- * %
laitoksista. Tämän tilaston ^tikahn;
öli seisauksissa kaikkiaan y l i 6(RV
pääasiassa keskisuuria sahalaätp|E>,
sla (vuosituotanto 2jOOO-=-10/)06 >• sUtyt
sekä useita satoja pieniä sabo|a>.|
Joiden vuosituotanto on : a l l e 2 i W 0|
std." (M. Iijevon: Kansant- AiJt»-|
kaysk, y. 1920 s. 176). -j-.
Siis useita satoja pieniä «ahojftl
seisoi, mutta kumka monta.. 'Sitäf
ei nähtävästi herra Levon sa^ aa-'
noa. Jos taasen otamme Veria'«s-i /
kohdaksi edellä esitetyn tilast"^"
jonka mukaan Suomessa oU v. 1<
611 sahaa j a vertaamme siläy; IS
tiedoissa esiintyvään määrään 's^«^
hoja, n l i i i pääsemme ä i n a k i d j
rinpiii-tein totuudenmukaiseen iMfi
lokseen, • Suomen MetsäfaalUnhPn;;
kartan riiukaan oli Suomessa
1929 seuraava maara eiA tnntfitStU
sahoja.
Sahoja, joiden vuosituotanto oti"gli
(stdtssa)
20.000 6 45j%
10.030—20.000 -21 15,1%
6^0—lOjOOO 16
3.00ff-«.00'J 77 553i^
alle 3,000 . . . . . . . . . . . . . . la 18^%
Sahoja yhteensä v. 1929 139 4 0 0 ^ '
Tämän jä edellä esitetyn asett;!^-^
man rinnastaminen osoittaa, «ifitä
Suomessa olisi w , 1927--29 Joöttt-i
nut siesaukslin 472 «ahaläliibft^,, 7'"'
Tämä onkhi todennäköistä, sill& |t» '
— kuten insin. Levon vakuuttaa * -
keskisuurista sahoista v. 1 0 ^ c j h » . ''^
pulla oli seisauksissa y l i 50, xdin^i^;
varmaa, että, sitä ennen seisoi' '
r i n osa — ehken kaikki
sahat, joita . Suomessa yv.: iö:
446. Näin ollen ohsl sahatteon|aii$3'''\'
d en tuotanto supistunut v. liZO poff-liväUin
mennessä 300.0(rt)~-40(l^
standartilla eli 28 pros. T S s ^ Jo ,
näemme, miten ankara on pulft'««»*^''^^^
meri sahateollisuudessa. '
Suuri määrä 69.1 pros. totixäiä^iäxi
jääncistäkui sahoista on ^fffifffft^'"^^^;
joiden vuosituotanto on «Pe ^ i t ^ P iN
standarttia j a sellaisia, joideft rs^
situotasto o n y l i 20,000 0^ mMw'>-'*
6 <4,3 pros.). Lisäksi a^takia wäa,^^
puolet (60—7Q) sahaa ovat ääQalsi»;''
joiden lähettyvillä el ole sellulä(»BL«
tehdasta;: .v:- iHtki^tä^^M