Vapaus, January 15, 1925

              N» 7
8 S S S BB sssss
UKEEllflOITAjyUI OSASIO
V A P P U
Knfen cdftliaanälnn vuoänu, tulee tänSIdn väöniui ilmesty-mään
Amei^aa suomfidbaiEten sos. lroitf«TiTigs1iikkw<Ten ku8taimtik<>'
sella Vappu, työväen keyätlehtL Tänä vaonna se ilmestyy snu;
rempana eli - 64<civiu8ena.
Kynänkiyttäjät, jotka halnavat avustaa lehteä kiriotoksiUaan,
lähettäkööt ne tammikuun loppuun mennessä. Knitenkin on jo-kaisen
kirjottajan otettava huomioon kustannusyhtiöiaen ja jär­jestön
päätös sirältöön nähden. Siinä sanotaan, että "Vappu on
toimitettava tänä vuonna suomalaisten työläisten kulttuurihräras-tuloia
silmällä pstäen!*, joka tarkottaa, että lehteen aijotut kir-jotnkset,
runot j a artikkelit arvostellaan tältä kannalta j a että
lehti ei siis ole ainä määrin kaunokirjallinen kuin aikaisemmat
Pyydämme 9ttamaan huomioon, että kirjotusten tulisi olla
toimituspaikassa viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Lä­hettäkää
ne osotteella Vapun toimitus. Box 553, Supmor, Wi8.
VAPyN TOIMITUS.
ta «rittii «itiia v i t n i i tofiitMts g
loD&aiBt se tjnMMun is «ita «tm"''*
^^^^^^^^^^^^^^ ^^^^ ^^^^^^^^^^^Pw^^^^ ^•>w!SHHK taottevat n. «. tgtmuuitaL Ote>
tMiBfft «sin. metaitydt Xaiaks
Torontossa kaylyään •/f"'»'^
ja tunnoton kapitalismi voi niiden
oli Kaapro jö paremmalln puhetuu- hulluudöta dollareita pusertaa tas-lella.
Sanoi nyt, auaa perusteelli- kuunsa.
semmin harkittuaan, -myöntävänsä j Mutta oikeann^ *'här]cä"-'kommirr
Canadankin olevan olemassa. Oli nistina tov. Krupskaja piti päänsä
eikä lähettänyt niitä lippuja. Ei
sanonut Kaaprokaan yhtään mil­joonakaupunkia
vielä hänelle val­lanneensa,
min on 'sen asian laita.
nähnyt puoluetoimiston seinällä
SDOsnna
Ruotsin Amerikan Linjan Stockholm laiva, joka läht! Ha-lifazista
tk. 12 p., kello 11 e. pp. kulotti kolmekymmentä kah­deksan
suomalaista matkustajaa, jotka menivät kolm^onessa luo­kassa
Suomeen. ,
Stockholm lähtee-taas seuraavan kerran Halifaxista helmi­kuun
16 p. Tikettejä siihen saa tilafia Vapauden konttorin väli­tyksellä
j a allekirjottaneen persoonallisella nimellä. ^
J . V. KANNASTa
1
I
Kurssi
Sik.39.00
Dollarista
LÄHETYSKULUT:
406 lähetyksistä aUe $30.00,
50c lähetyksistä $30—$59.99
asti, 75c lähetyksisät $60.00
—:$99.99 ja $1.00 kaikilta
;^$100.0p taikka sitä suurem-
^milta lähetyksiltä. Sähkösano-malähetykdlle
on kulut $3.50.
Torontossa ottaa; rahaväli-.
tyksiä vastaan S. G. NEIL;
957 Bp6adview Aye.
Stidburyssa jä-jmipäristölla'
asuvat voivat käydä Vapauden
konttorissa - tiedustamassa eri-v
koiskurssia.
LaivapUettej£. myydiSa.
TiednUkaa pilettiaaioita;
VAPAUS
Box 69. Sudbuxy, Ont
tenkiii englanninkielisten työläisten
keskuudessa kasvatustyötä tekemäs­sä
ja samalla myymään puolueen
englanninkielistä kirjallisuutta se­kä
ottamalla osaa myös niihin pai­kallisten
osastojen kokouksiin mi­tä
tullaan mahdollisesti pitämään
mainitun viikon niloina. ^
Lauantaina, 24 päivän illaksi koe­tetaan
järjestää tov. Bryan Kivi­koskelle
jos suinkin mahdollista,
sillä Kivikosken nuoriso-osasto pitää
silloin iltamat. Loppujen lopuksi
kokoonnutaan taas sunnuntaina,
k. 26 päivän illaksi vuorostaan For;
.Williamin pirtille, minne on järjei
'tetty Leninin . muistojuhla-iltamat
kinsainvälisissä merkeissä. Jokai­sen
on n3rt otettava tämä huom
oon, sillä jäsenten pyhä velvollisuus
on koettaa telidä kaskensa puolu
eemine periaatteen tunnetuksi teke­misessä
kaiken kielisten keskuudes­sa,
ja jos me siinä onnistumme niin
ison kartan, jossa Canadalla näytti
olevan tilaa hyvin riittävästi, en­nenkuin
miltään Umalta tulee meri
vastaap.
Toronto oli kuin olildn kaupunki,
jota hätätilassa voi sanoa snnrkan-panciku.
Paikoin näytti oikein ko­measti
rakennetulta, ."melkein kuin
olisi kävellyt Ilmajoen kirkonky­lää",-
kehui Kaapro. Siellähän ne
olivat Eatonin ja Simpsonin posti-lähetysliikkeetkin,
joiden levittä-miä
kuvakatalookeja vaimoväki har­taasti
tavailee aina äärimmäisellä
Kokouskutsu
Canajian Kommunistipuolueen tp.
komit^n j a C. K. S. J . tp. komi­tean
suostumuksella kutsuu Keaki-
• Ontarion piiritoimikunta piirin yli­määräisen
neuvottelukokouksen
koolle tammik. 25 päiväksi 1925
kello 10 ap. Sudburyyn, Ont.
Kokouksessa tullaan neuvottele­maan
Beayer Laken osaston ptfö-lueesta
erottamisasiasta. Sinne ke­hotetaan
piirimme osastoja lähettä-m'&
än edustajia säännöissä taäxiM-tyllä
tavalla. Beaver Laken osastoa
kehotetaan myösldn läheitän^län
joko yhden' tai useamman edusta­jan,
joilla on selitys vaan ei äänes­tysoikeutta.
—^ •
Kj<). Piiritoimikunnan puolesta,
H, Elimen," sihteeri. ^
Port Arthurifl uotism
silloin vasta olemme telineet tehtä­vämme
tämän viikon aikana, .oi
kein. ,
Kaikkiin edeUämainittuihin juhla-tilaisuuiksiin
on vapaa pääsy. Niis­sä
tullaan kylläkin myymään juh-lanappeja,
joiden osto on vapaeh­toinen;
Älköön siis kukaan jääkö
noista maisuuksista pois ' rahatto­muuden
tähden.
Maanjärittyalcp ArthnriMa?. Kau­pungin
päivälehti ilmoitti, että kes-kiuikkoaamuna
t. k. 7 pnä, ilmoi­tettiin
maan jäMs^^tsen tunnusmerk­kejä
kaupungissamme. Henkilö, jo
ka tuntee niaanjäristyksen tunnus­merkit,
vakuutti että keskiviikko-emulla
tapahtui puoli seitsemän
aikaan maanjäristys, joka kesti
puolitoista minuuttäa, "vaikka tosin
heikonimassa muodossa. Lehti ei
voinut varmaan sanos onko' asia
tosi, tai ei, sillä mitään sellaisia
koneita' «i ole täällä, jotka voisi­vat
, merkata maanvavahdnkset,
vaan ainoastaan on uskottava jä­ristystä
tunteneiden henkilöiden
lausuntoihin. Siksi lehti kehottaa­kin
sellaisten henkilöiden anta­maan-
järistyksestä tietoja. f
manlaisia puheita liikkui jo >toii
kuukautta sitten, mutta niillekään
ei ole voitu saada valfvistusta.
Mita on ensi lauantaina osaiston
talolla nimittäin t. k. 17 päivänä?
Olen saanut tilaisuuden siitä iI;tnoit-taa
noin pikkusen vaan. Silloin
on' Arthurin osaston tldoUa jotain,
jota ei ole tällä talolla ennen ol­lut
ja se on että Nipigon osaston
toverit tulevat silloin tänne j a esit­tävät
täällä näytöaikappaleen, tai o-liko
niitä kolMnaista kaksi sekä
Lsebkneclit-LeniD jaUan vietto
Port Arthurissa j a Williamissa on
ollut ja kahdesti kaupungin kes­kuskomitean
keskusteltavana.. Vii­me
: kokouksessa jä^estettiin miten­kä
illat tullaan viettämään. Sun-nnntaina
t. k. 18 päivänä tullaan
^'uhlat alkai^aan Port' Arthurin o-saston
haalilla k^isainvälisenä, sil­lä
ohjelma tullaan esitämään useam­malla:
erikielellä, abiakin suomen,
englannin ja ruotsinkielellä'; sen
lisäksi tulee olemaan, osaston lau-lukööriltä
laulua, ukrainalaisten, lap-
. -siorkesteiilta soittoa, runoja, soo­lolaulua
ja soittoannmeroita usei­ta.
' ^ .
Enn juhlat on näin alettu ja
tarkoitnks^, saada tehtyä jiems-tedlista
. agitatsionityötä, tulee J sen
viikon ajan vanha tunnettu puolue­toveri
Bryan kulkemaan- päinsin. er
jotain muutakin huvittavaa ohjel­maa
sen lisäksL Samassa kirjees­sä,
missä he ilmoittivat tänne tulos­taan,
varoittivat he, että iltamat
pitää alkaa täsmälleen puoli yhdek­sän,
sillä heillä on soittaja muka­na,
joka soittaa lopuksi tanssia, jo­ten
sekään puoli ei jää huomioon
ottamatta- Täytetäänpä haali sil­loin
oikein ääriään myöten ja kat­sotaan
mitä sieltä "pääkaupungis­t
a " oikein k u u l u u . '— J .
— Canadan senaatissa on joita­kin
paikkoja -avonaisina. Ottavaan
kuuluu päivittäin saapuvan halli­tukselle
noin 50 kirjettä henkilöiltä,
jotka hienolla tavalla haluavat huo­mauttaa
hallitukselle, että kelpaisi­vat
nuo sen aattipaikat heillekin.
Paljon siis on vielä ihmisiä, joi­den
mielestä ei senaatti ole niin­kään
' turhanpäiväinen laitos, vaan
sangen hyvä olemassa — ainakin
heille.
lännellä asti. Tiettävästi ainoa en^
lanninldelinei^ kirjallisuus mitä vil­jelevät
siellä.
Torontossa myös ovat ne Mosko­vaan
yhdistetyt näkymättömät joh­tolangat,
joiden avulla pysymme
selvällä kommunistisella ladulla,
hoipertelematta oikealle taikka va­semmalle.
''Näkymättömiksi" Kaap­ro
noita johtolankoja arveli, kos­ka
ei ollut muuta nähnjrt kuin ne
sähkökärjet eli, niinkuin hän niitä
nimitti, "aatteen tutkaimet", joi­den
välityksellä Moskovasta, tule­vat
virtaukset joutuvat kosketuk­siin
täkäläisen "maasähkön'' kans­sa.
•
Kaapro' oli siellä •"viety temppe­liin,
näytettää papeille" — \ o.
puoluepaapoille, jotka tuollaisina
sähkökärkinä toimivat Laadun-mie-hiltä
olivat tuntuneet, ei niinkään
"asikkalaisilta" kuin Kaapro oli
luullut ^
"Mitä sinä asikkalaisilta taricö-tat?"
keskeytti joku juttutupalair
sista. , .
"Se on" minun asiani", murahti
Kaapro, eikä puhunut mitään pit?
kään aikaan. Vasta kun oli pan­nut
piippuunsa uuden latingin ja
vetänyt ankarat henkisavut, lisäsi
•naurahtaen:
"Ettekö ole koskaan kuulleet, et­tä
se oli Asikkalan mies» joka sa­noi
'ei perauteU', kun näki aja­vansa
avantoon?"
Muuta selvää ei saatu, millään
urkkimisella.
Kuinka tämä tapahtuu?
Puolueemme uudelleen järjesty­minen
n. 8. työmaasolnjen perus­talle
on kysymys, josta on ollut
Idrjoituksia edm. tässä Vapaus-leh-dessä.
Tämä kysymys on sellainen, että
siitä ei ole ollut vielä yhtään scil-ventävää
kirjoitusta miten tapah­tuu
tämä puolueen ; uudelleen jär­jestäminen
niin sanottujen työmaa-solujen
perustalle. • I . , W. W. on
aina pitänyt suurta ääntä siitä, et­tä
se kulettaa'luokkataistelun haa-lilta
työmaalle. Tämä On oikein
jos todella niin tehdään, mutta mi­tä
hyötyä on siitä, «ttä tdetaan tou­huta
sellaista, mistä ei ole edes voi­voi
niiasi vihin aikaa iMiflranMn
rofMaviaia fcämiMki^bia toteuttaa
taota CBdelkffa syntymistä ja ai'
«a tyfipaiUcaa mnuttant työUis^
Indoka he kielelUtten y. a., vai^
fceoksien taida voivat perortaa noi­ta
soluja? KommunistiHMi pnoliK
ei ole sen voimakkaampi jo» se jir<
jestetiän tähän tapaan, kuin miti
se on nykyäänkään. Luokkatietoi
nen työläinen on "solu" siellä nus-sä
hia on ja hänen velvoUisuu}^
naan on tehdä puolueensa hyväksi
agitatdoonia kehattamalla toisia to-vereiU
liittymään työväenjärjes­töön
heti sidlä missä on sellainen
tilaisuus. Metsässä sitä tilaisuutta
ei ole. Eikö ole yhtä hyvä ja käy<
tännöIUsempildn, jos esim. yksi työ­läinen,
joka kuuluu järjestöön To­rontossa,
* toinen Sudburyssa. j.nve
on mies paikallaan ja työtaistelujen
y. m. luokkataisteluun kuuluvissa
aäoissa tekee tehtävänsä ja niin
ollen toteuttaa "solun" tehtäviä.
Ikävä kyllä on sellaisiakin meidän
joukossamme, jotka ovat tovereita
vain muodon vuoksi, juhla y.m. ti-lalsuuksissa,
mutta työmaalla toista
toveria kohtaan ei tunne mitään to­veruutta
ja ei halua nlissään ni­messä
olla tukemassa esim. työn­johtajan
vihan esineeksi joutunutta
henkilöä. Tämän kaltaisia henki­löitä
varten on tarpeellinen n. s.
työmaasolu, mutta mitään käytän­nöllistä
hyötyä ei ole tuosta muu­toksesta
ja reihellinen työläistoveri
ei kai sitä kaipaakaan, eikä sitä
näin kämppäolöissa voi käsittää
kuinka tämä tapahtuu?
• Pokasaha.
LUMBER WORKEBS INDUSTRIAL UNION
OP CANADAN RANNIRKOPHRIN -
KONVENTSIONISTA
Konventsioni pidettiin Vancouve­rissa
tammikuun 4 päivänä ja voi­taisiin
sitä oikeammin kutsua vuosi­kokoukseksi,
sillä ottaen huomioon
sen seikai\, että melkein poikkeuk­setta
kaikki kämpät > olivat seisauk­sissa
ja miehet kaupungissa "joulu­lomalla",
oli konveiitsioni järjestet­ty
siten, että siirtl oli kaikilla jär­jestön
jäsenillä puhe ja päätösvalta.
Ja oli heitä saapunutkin huoneen-täydeltä
keskustelemaan ja päättä­mään
yhteisistä asioistaan.
Joku Punikin lukija siinä kohta
käänsikin puheen toisiin asioihin.
"Mitenkäs on, Kaapro, sen asiani
laita»', kysyi, "kun sinä uhkasit vii­me
kesän aikana vallata Neuvosto­hallitukselle
muutamia satoja asu­mattomia
saaria sieltä British Co­lumbian
rannikolta, vastapainoksi
siihen että canadalaiset olivat
mavaltaisesti pystyttäneet lippunsa
Wrarigelin Bäarelle j a siten yrittä­neet
anastaa saaren Neuvostoval­lalta?"
"Aikeeni jäi sikseen", myönsi
Kaapro. "Mutta tuskinpa voisitte
arvata, mistä- syystä se jäi. En
saanut Moskovan suostumusta ai-keelleni."
kuten iPunikin lukijat muistane­vat,
oli Kaapro lUvanndt Mrs. Le-niniltä
hankkia vaipnasti oikeat neu­vostoliput
valtäuksiaan Wrten, ettei
länelle kävisi niinkuin niille cana:-
dalaisille Wrangelin saaren valtaa-
;ille: olivat nostaneet tankoon vää­rän
lipun, Canadan kauppalipun,
i olla ei öle mitään merkitystä maal-
Mutta mitä vastasi Mrs. Lenin
Kaapron kauniiseen pyyntöön?
Kaapro kaivoi taskustaan, tov.
Krupekajalta saamansa kirjeen, jos­sa
sanottiin: ^
" Ä l ä helvetissä vie Ueuvos-totasavaltain
Liiton lippua a-sumattomille
'saarille, niinkau-an
kun on vielä asuttujakin
valtaamatta. Yksi paremman-puoHnen
miljoonakau|kmk^ on
tärkeämpi^ kuin sata asuma­tonta
aluetta — eikös vaan
olekin? Meillä on, näetseri,
vielä ikova puute miljoona­kaupungeista.
Voisimme vaik­kapa
vaihtaakin semmoisiin
muutamia Wrangelln saaria
tai Jenisein alueita, jos siel­läpäin
öu: kauppaan halullisia
' kapit^isteja. Vai Oliako pa­rasta
kysyä eySraelti niissä
miljoonapesissä?"
Siihen se yrits^ raulcesi. Kaai«x>
sanoi kynä koettaneensa, tov. Krups-kajalle
juurtajaksain s e l i t j ^ että
hänen kirjoissaan ainakin 'amerika-laiset
miljoonakaupuni^r vovat vain
suuria haUainhaoneita, ympärys-munria
vaOIa, joissa "potilaat rai­vohulluina
huhkivat dollarin peräs­sä
— rikastmnise Itoavekuvan^ jota
eivät kuitenkaan ikinä saavuta. M i ­tä
tekee NeuvostovaltB miljoonalla
Toimeenpanevan komitean toi­mintakertomus
kuluneelta vuodelta
totesi, että puutavarateollisui|dessa
vallinneen lamaannuksen ja siitä
johtuneen laajan .työttömyyden ja
työläisten keskuudessa vallinneen
taloudellisen ahdinkotilan takia; ej
järjestäytymistyö oUut edistynyt
siinä' määrässä kuin olisi ollut toi­vottava,
ja että useimmat niistä
suunnitelmista joita vuosi sitten
laadittiin oli sen takia täytynyt i?iir-tää
tuonnemmaksi. Tp. k. menette­ly
liittäessflän järjestön viime huh­tikuulla
perustettuun Canadian L a -
bor Partyn British Columhian osas­ton
yhteyteen, aiheutti vilkkaan
keskustelun. Keskustelun tulokse­na
kuitenkin oli että tp. k. menet-'
tely hyväksyttiin ja päätettiin jär­jestö
edelleenkin pitää -C, L. P.
yhteydessä. - ^
Canadan Ammattiunioitten kon­gressiin
yhtymistä pohdittiin myös­kin
taasen puolelta j a toiselta. Sil­lä
vuosi sitten pidetty konventsioni
velvoitti tp. k. alkamaan neuvotte­lut
L. W. 1. U. of C. Ammattiuni­oitten
kongressiin yhtymisestä.
Selvisi kuitenkin että yksitoista
kuukautisen neuvottelun jälkeen
Ammattiunioitten kongressi oli kiel-tääntynyt
antamasta L. W. 1. U. of
Cille kansallista lupakirjaa (natio­nal
charter). Esittäen kieltäytymi­sen
syyksi seuraavat kolme perus­seikkaa:
1. Että lupakirjan myöntäminen
estäisi kongressin hyväksymästä jä­senyyteensä
muita järjestöjä, jotka
käsittävät saman alaii työläisiä.
2. Että se voisi johtaa sekavuu­teen
muiden kongressin yhteydessä
jo, olevien järjestöjen kanssa.
3. Koska L. W. L U. of C. toi-meenpaneva
komitea ei voinut luva­ta,
että tämä järjestö liittyy Inter­national
Union of Lumber Work-crs'iin
jos sellainen järjestö joskus
ttilevaisuudessa muodostettaisiin A.
F. of L:n taholta.
Kongressi kuitenkin ilmaisi ole­vansa
halukas antamaan sekatyö­läisten
lupakirjoja niille Lumber
Workers Union osastoille, jotka sel­laista
haluavat
Käsiteltyään asiaa konventsiani
päätti, että Järjestömme paikallis­osastot
eivät tule ottamaan Afflr
mattiunioiiten kongressilta lupakir
Tässä taistelussaan nämä hajoi-tusmestarit
eivät suinkaan valitse
aseita vaan käyttävät kaikkia mah­dollisia
keinoja huolimatta siitä,
kuinka alhaisia ne ovat. Varsinkin
tätS järjestöä kohtaan he edelleen­kin
käyttävät kaikkia niitä perättö­miä
juoruja ja valheita, jotka al­kujaan
oVat työnantajien kätyrien
keksimiä ja liikkeelle saattamidi se­kä
koittavat niitä uskotella työläisil­le.
Suurin osa konventsionin osan;
ottajista ollen sitä mieltä, että oli
jo liian kauan vedottu ja luotettu
I. W. W. luokkasolidarisuuteen ja
omanarvon tuntoon. Ja että aika on
tullut, jolloin meidän on otettava
jyrkempi kanta näitä salakähmäisiä
hajortusmestareita kohtaan.
Ensi askeleekM tähän suuntaan
konventsioni; velvoitti sihteerin jul­kaisemaan
"Ixt«g;er'is8a" I. W. ,W.
j a tämän järjestön välillä viime
vuosina käybyn kirjeenvaihdon.
Osoittaakseen joukoille että, ei ole
iämän järjestön syy, että puutava-rateollisuuden
alalla työläisillä on
monta keskenään kilpailevaa järjes­töä.
• . '
\ Käsiteltyään näiden lisäksi jou
ikon järjestön sisäisiä asioita koske
via kysymyksiä ja valittuaart vir­kailijat
, vasta alkaneelle vuodelle*,
konventsioni hajaantui.
Taas on Hilua
Torontossa
K. P. S. J. TotontMi 08. Naytebnäaenia
f
Jirjcrtiayt.
ensi lauantai-illaksiy 17 p. fammik. 1925
Reimat TANSSIT
Alkaen kello 8.15 j . ii.p. ja lopimen klo 1L45
Sisäänpää^on ainoastaan 35c
Muistakaapa nyt jokainen, jonka jalka vä­hänkin
liikkuu, saapua yllämainittuna ilta-^
na talolle, sillä mahdollisesti tulee kulu­maan
pitkä aika ennenkuin tulemme jär­jestämään
taas koko illan tanssia.
SIIS TALOLLA TAVATAAN I
i Toverillisesti
NÄYTMJMÄSEURA.
Ei syhymättä saunaan
14— Lontoo. —« Geneven sopimuk­sen
vahvistaminen näyttää yhä har­maammalta.
Sen lisäksi että Cana
dan nykyinen hallitus on haluton
sekaantumaart koko juttuun, oh
kenraali Hertzbg lopullisesti ilmqt-tanut,
ettei Etelä-Afrika. voi antau
tua sellaiseen vastuunalaisuuteen
mihin tuo sopimus velvöttaisl.
Brittiläisen työväenpuolueen luul
tiin 'pontevasti kannattavan Gene­ven
sopimusta, koska brittiläiset
edustajat tuossa sopimusneuvotte
luBsa olivat olleet Ramsay MacDo-naldin
nimittämät. Mutta työväen
puolue selittääkin nyt, että Gene
ven sopimus oli tarkotettu voi-maanpantavaksi
ainoastaan siinä ta
pauksessa, jos Saksa ja Venäjä Vh-tyvät
kansainliittoon; jos Venäjä
kieltäytyy kansainliittoon yhtymäs­tä,
ei yhtymättömiä vastaan sUunnj.
teltuja pakkotoimia . voida sovellut­taa
Venäjään. Ne ovat / vain pikku-valtoja
varten suunnitellut.
Engläni^in työväenpuolue, sama­ten
kuin merentakaisten, alusmait-teh
valtiomiehet hyvin käsittävät,
että Venäjän ja sen rajavaltioiden,
kuten Puolan, Rumanian, Jugosla­vian
jä Bulgarian välillä on vaikka
kuinka monta riitakysjnnystä, joista
voi puhjeta sota niiden kesken mi-n
^ päivänä -tahansa. Jos siinä ta­pauksessa
Venäjä kieltäytyisi alis­tamasta
riitakysymyksiä kansain-j
O i r j rs^dla^uutti~tp' k^^^ ratkaistavaksi, joutuisi Eng.
tean edelleen jatkamaan neuvotte- kaJMrine alusmaineen sotaan
luja, että Järjestömme kokoanisuu- Venäjän kanssa jonkun Bulganan
tai Bumaman takia. Ja se mah­dollisuus
ei etäisiä alusmaita ollen­kaan
viehätä.
dessaan pääsisi yhtymään Annnatti-unioitten
kongressiin. .,
Kysymys yhteistoiminnasta L W.
W. ja täpän-järjestön kesken, puu-tavaraparooneja
vastaan, olivat täy­dellisesti
epäonnistuneet Koska L
W - W . ei halua'»minkäänlaista yh­teistoimintaa
minkään muun jär­jestön
kanssa, vaan tappalee kai­ken
vointinsa mukaan niitä vas­taan.
^'-Z'
NYT SE PAMAHTI! IvflKÄ? NO N E
CREIGHtON
Akka- ja
tulevat vietettäväksi sellaisella riemulla
että on oksat pois.
Ohjelmassa tulee olemaan: avauspuhe, runo, —- f^epustelto
omassa, kylässä'—soölo- j a kuplettilaulua, varjokuyia,''l^psiknvia,
kaksi pukutanssia, makkararoylly y.m. Ja sitten sotbineii l-näyt.'
huvinäytelmä . " ,•
«TURKKI TULEE"
TXMXN KAIKEN NXKEE JA KUULEE ENSI LAUANTAINA
T. K. 17 P. CREIGHTON HAALILLA
llUma alkaa MIo puoli 9 illalla; — SUiUiapiäsy 35 saDttlä.
Lopukai TANSSIA. j. Konniolttaen teidän
AKAT JA POJAT.
hettivät revolvereilla ja pampuilla
varustetun retkikunnan sinne ran-kaisuretkellc.
Heti kauppalaan tul­tuaan
hyökkäsi ro^stojoukko rau­hallisten
kansalaisten kimppuun^
pieksäen pahanpäiväisesti jokaisen,
joko ei kyennyt todistamaan kuulu­vansa
HortHyn hallituspuolueeseen.
Naistenkin kimppuun hyökättiin sa­malla
tavoin avoimella -kadulla.
Mutta kun tehtaitten työmiehet sai
vat kuulla noista konnantöistä, läk­sivät
he joukolla liikkeelle, pamput
kourissaan, piirittivät f aseisti jouk-cion,
pieksivät perinpohjin jok'iKi
sen heistä ja sitte ajoivat roikaleet
ulos kauppalasta.
Tapaus sinään on varsin vähäpä-töinen,
mutta se kuvastaa mielialaa
Unkarissa ja sikäläisten lu<^katove-riemme
uudelleen-herännyttä tais-teluhalua.
Johonkin matkoilla
joutuu
UNKARILAISTA URHEILUA
Kun pienestä Miskolcen kauppa­lasta
oli parlamenttiedustajaksi va­littu
vastnstuspuolueen mies, suu-
Rotilaisen Mossu tunnetuilla "he­rätys"-
ja rahanteko-matkoillaan
>y8ähtyi kerran eräällä suoiilUais-seudulla
paikkakunnan suurimpaan
suomalaiseen majataloon, aikoen
siinä yöpyä. Isäntä tosin ei olluf
kotona ^—' kävi työssä •— mutta
emäntä arveli talossa olevan tilaa.
Mossu oli jo ehtinyt päästä mel-co
äänekkääseen keskusteluun ma­atalon
miesten kanssa, kun isäntä
vihdoin kotiutui. Tunsi Mossun en­tisiltä
käynneiltään ja löi kättä.
Sanoo sitte ilman pitempiä esipuhei­ta:
• ,
.'.'Oot' sinä, Mossu, - serftään pal­jon
paree mies kuin minä."
"Kuinka niin?" kysyy Mossu ihas-tuneena
niin odottamattomasta tun­nustuksesta,
"Jos minä öisin", selHtää isän­tä
jäyhällä tavallaan^ "niin paljon
kansalaisia petkuttanut kuin sinä
oot, niin eipä perhanakseen minulla
Tri a KOI JONEN
Phone konttoriin 1688
Phone koUIn |7«6
Kirjottakaa osotteella: Box 1192^
Sudbuiy, Ont
Pitkämatkaisille aina tUaa lal-rashuoneessa
leikkaukaia varten.
Tuhannet ovat paran­tuneet
100 pros. tervey'^
teen ohjeillani
Kylmyyden ja Influensan paran­nus
SSc, Reumatismi ja sen paran­nus
50c, Luonnollinen vSavintojärjes-telmä
60c, Koti-Kiropraktiikka 60c»
Umpitauti ja sen parannus |1.00,
Kasvikset ja Hedidmät lääkkeenä:
30c, Naurun parantava vaikutus 30c,
Auringon parannus 30c. Tilatkaa
osotteella:
Dr. J . KOSKPS HEALTH SERVICE
Box 1197. San Francisco, CaL
tutti se siinä määrin pääkaupungin
(Budapestin) fascist^a, että he lä^ois rohkeutta suomalaisessa maja­talossa
naamaani näyttää."
Enempää ei isäntä sanonut E i ­kä
Mossukaan enempää tarvinnut.
Sanaakaan Vastaamatta korjasi
kamppeensa ja katosi.
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar Eteen­päin,
Työmiei^ ja Punik->
ki! Tilatkaa ainoaa
taan selviä luokkataisk-telun
kaunalla alavia
sanomalehtiä.
«"t :-r:;'-i'-.-;y-^N':">