Vapaus, January 15, 1925

              Työn Kalenteri
Vspasden taSamithetl Bientijkiäpä tiluimmn tätä ervokssta
kalettteria. Siti on vielä oBeita satoja kappaletta saatavissa.
I l s s i kalenterissa on, nuan byvyyteDsä Usabri, tavallinen
>lw«»akka osasto. Johon on maldtty päivät i a kookandet sa-asalla
tavaBa koin tavallisiin Suomen valtion almanakkoihin. Sit­ten
«n tärkeitä tietoja sangen monilta elämän aloiltc Ja tämän
lisiksi sekä tieteellistä että helpompaa lokemisa. J ose että ka­lenterissa
on lähes parisataa sivoa osottaa että siihen on saata
mahtomaan bnomattavat määrät luettavaa Ja opettavaa tekstiä.
Tämä kalenteri on siksi hyvä teos että olisi synti jättää
sitä hyllyille makaamaan. Siksipä kehotammekin kaikkia hyvän
kiijallisanden harrastajia tekemään tilauksensa tälle kalente­rille
jootuin. Sen arvo on yhtä hyvä jonlon Jälestä kun ennen-
Ida jonlua.
Ja juuri sen tähden että tämä Julkaisu on erinomainen ja
mySskin sentähden että sen levittämisellä tuetaan Suomen puolue-liikkeitä,
tullaan se mlti_on joulun jälestä myymättä, lähettä­mään
asiamiehllle sillä vakavalla tarkotuksella että siitä Jokainen
kappale tulee myydyksi. Koettakaa siis tehdä tilaukset nopeasti
ettei tarvitse tilaamatta kenellekään lähettää.
Toveruudella
VAPAUDEN KONTTORI.
Box'69. SUOBURY, ONT.
Valhiili^
terrori Virossa
jqnSbtyi atomi» «teen >'|ott» laäa "hiatofia tekee ffSa^
tixMO. tydvflenryhiBää UUtettiis^iBddia ItytSksemiBe^, niia totis
kunnioittamaan kaatcndtten sniia- lenin fateSatiDen dlfctatsori, jonka
ioa, sila jtibaä kieitiäntyivit 'adlt- kaikenkarvaiset sosfaiist^ettorit o-taen,
e t a konnioittivst kaatsncitteB vat yiidessä pydvelien kansn pys-veljiensi
mpjatoa, paljastaen pääs­sä
sen seinin edenä, Joasa näkyi-
Tät vslkokaarfifafs-laotien Jiliee
(siihen oH ammotta proletaarisiai
taisteUJoita.)
Nämä ^oväen etönJ^rmiset taan­tumuksen
verisimpinä päivinä —
niistä on tietoja porvarislehtien
miltei joka nnmerossa — toditsa-tyttiaee^
• Hertäinat^ synnyttää e-
«imieliqrytti itsensä ponmistoa H-
•eisBä ja UrytymSmmyym sekä
koohsntaa pUcläporvaristoa laajoia»
aa jonkoissa — niin' totta on ^lä-beisessä
tnlevaisnndessa . kohoava
nnsi kumonsaalto fasetstiterroria
vastaan. Vallankamoustaistelijoi
hin y h ^ yhä u o ^ Ja aasia jook-vat
selvästi, että Viron proletariaat- koja Ja avautuvat uuden taistelun
t i ei ole masennettu, että hirveä näkdalat. Ennenaikaisesti, mutta
terrori ei ole vienyt siltä rohkeut- kunnialla kaatuneitten tovereittensa
ta. Se Julistaa avoimesti valmiut- hautojen yli kulkee Vrion proleta-ta
Jaticaa luokkataistelua. Ja niin riaatti kohti lopullista voittoansa.
Valkoiset em^antti-rys^t ja Karjalan
iansannonsijat Smen valtion
elätteinä
Eräs virolanen, joka hyvin tun­tee
valkoisen terrorin raateleman
kotimaansa nykyiset olot, on ahta­nut
niistä seuraavanlaiesen selos-
' tuksen:
Taloudellinen tila on Virossa vii­me
vuosina ollut sellainen, että l i i -
ke^elämän huononeminen on -yhä
.Jatkanut Ja kääntyi se viime inio-den
alussa syväksi ja teräväksi kril-
, siksi, joka uhkasi romahduksella.
Teollisuuden alalla vallitsee ennen
tuntematon painostus. Kesän men­nessä
«li Yöttömäksi Jontnnut 6—
6,000 työllistä. Syksyn tullen ko-hosi
työttömäin luku 20,000 :een.
"Valtakunnan . Tiedonantajassa" on
pitkiä luetteloja nurinmenneistä
lUkeyrityksistä. Näiden joukossa
on yarsln suuriakin (Viron mittojen
makaan), kuten höyrylaivayhtiö
Hanke Ja Kumpp. (vajaus 40—60
^ milj. Vifon mk.), Viron—Banskan
pankki, pankkifirma M. Puna, kus»
tannosliike Warraj£ (vajaus 10 milj.
V. mk.). Ja monta muuta. Saman-lainen
vararikkojen aalto kulkee y li
maaseudunkin. Jossa talonpoikais­taloja
menee kymmenintuhansln va­saran
alle veloista, veroista y.m.
j Kriisin ; yhteydessä on markan
\ kurssi nope isti laskenut, j a vaikka
: hallitus on ryhtynyt kovakouraisiin
kelnoiUn ja niillä onnistunut n i -
{melllsesti pysähdyttämään markan
laskun».niin hinnat kuitenkin ovat
nousseet tnopeastl, Jonka ohella
kaikki tyäVäen Ja konttoriapulais­ten
piilkankorotusvaatimukset on
^ ehdottomat hylätty. Lakotkaan
V eivät, ole jintaneet tuloksia, Jkuii työ­väkeä
on terrorisoitu ityöttömyydellä
Ja mustilla listoilla. Kynunenen
' lakkolais6h tilalle %n aina tulossa
satoja työttömiä. Työväenjärjestöt
ovat kyllfikin käyneet hellittämä­töntä
y taistelua kapitalisteja vas-
' taan .matta ne' on kielletty. Tam-
, mikonssa. kiellettiin ne väliaikaises­ti
Ja elokuun pogromin jälkeen ko­konaan.
Samalla alkoi uusien van-
«itaemisteh kausi. KieUettiin kaik­ki
mahdolliset laiUiset Järjestöt Ja
ehkäistiin työväen Järjestäytyminen
fltajensa puoiaatamiseksi. On> sel-
;irä^: että tällainen vaino, tällainen
julkea pilkanteko vam lietsoi val-
^ lahkumouksen liekkiä, herätti ttut-
' ta kiihkoa Ja, pani etsimään uusia
keinoja, ndllä selvitä tilanteesta.
. Kova^ kärsivät kriisistä myöskin
pikkuporvarilliset väestöpiirit, kä-:
sityölälset, pikkukauppiaat y. m.
pikkntaloudet/ Joita rasitti liike-eUbnän
lamaanntis^ verokuormat' Ja
markan l^sku.
A - Tästä > yleisen taloudellisen pulan
ilmapiirissä kSrJistyivät myöa suh­teet
porvariston eri kerrosten Ja
ryhmleq kesken, • jonka seurauksena,
oli valtiollinenkin kriisi, ilmeten se
hellittämättömänä hallituspulana.
Tilanne kävi romahdukselUseksi •—
sen tunnusti itse povrarlstokin
Jo keväästä Mahtien, jolloin edus­kunnan
keskustapuolueet (sosiali­demokraattien
suostumuksella ja
niiden aktiivisella tuella) ryhtyivät
haUitsemaan, "saadakseen talouden
terveeksi." Hallituksesta suljettiin
pois suurimman ja taloudellisesti
. voimakkaimman puolueen' ("maali­ton"
> r - fascistlen) edustajat. Oli
selvää, että tämä ryhmä, joka sii-rhen
astJ, muodossa tai toisessa, oli
nauttinut etuja valtiopankilta, jo­ka
antoi rajatonta luottoa fascistlen
Bikeyrityksille, ei tulisi tyytymään
vallasta syrjäyttämiseen, vaan tart­tuisi
aseisiin, jos el saisi valtaa
- parlamenttaarisin keinoin . Siitä
hetkestä asti väikkyi ilmassa fas-eistisen
vallankaappauksen uhka.
Sitä valmistettiin avoimesti, luotiin
"salainen" järjestökin, jonka esiin­tyminen
merkitsisi fascstisen dikta-tnnrin
jnlistanusta.
Tällainen oli proletaraatln aseel­lisen
kapinan yhteiksunnallinen pe­rusta.
< Porvaristolle' oli, hyvin tunnettu
-sekä työväen si»täaätön asema et­tä
niiden kiihtyvä tyytjrmättömyys.'
Mntta sillä oli vahnlina vain yksi
yastans: väkivalta, julkea pilkan­teko.-
Monta kertaa se jo ohra-i
vänä alettavasta kapinasta, voidak­seen
"kommunistisen salaliiton lopet­tamisen''
muodolla panna toimeen
verilöylyn Ja tehdä vaarattomiksi
kaikki enemmän tai vähemmän ak­tiiviset
työväenliikkeen toimitsijat
tai muuten "epäilyttävät ainekset".
Työväen kaikeUe kärsivällisyydelle
panivat lopun vimeisten viikkojen
tunnetut tapahtumat — suuri kom
munlstijuttu Ja sen petonjaisen Jul­mat
tuomiot. Tompin raaka murha
y.m. Nämä kakki aiheuttivat sen,
että työväki Joulukuun 1 pnä nou
ei kapinaan.
Mitä tulee vallankumousnousun
välittömiin teknillisun valmistuksiin,
niin ne, porvarilehtien antamien tie­tojen
mukaan, olivat nähtävästi huo­lellisesti
suoritetut, mutta yritys
päättyi tappioon. Porvaristolle an­nettu
isku ei osoittautunut kuolefi-tavaksi,
vaan toinnuttuaan ryhtyi
porvaristo nopeasti vastahyökkäyk­seen
Ja iski hajalle työväen' etujou­kot
ennenkuin nämä ennättivät kut­sua
taisteluun Ja mobilisoida laajo­ja
joukkoja, Jotka eivät voineet läh­teä
taisteluun sen alkuasteella. Joh­tuen
- tämä tilanteen Ja taistelun
luonteesta. Kapina kukistettin var­sin
pienin uhrein työväen puolella,
nämä kun perääntyivät vihollisen
ylivoimaisten Joukkojen^ edessä. A l ­koi
verinen terrori työväkeä vas­taan.
Myöntäessään avoimesti työväen
vallanoton mahdollisuuden porvaris­to
samalla itse paljastaa oman ra­jattoman
verenhimoisuutensa Ja ää-
Timmäisen vallanmenetyspelkonsa
salaisuuden. Jo pelkkä ajatuskin,
että työtätekevä kansa voisi nousta
uuteen taisteluun, on synnyttänyt
mielettörirtän raivon porvaristossa.
Se • tahtoo tuhota Jokaisen, Jota
vähänkin voidaan epäillä porvaris-vall^
n kukistamisen alkeista. Muu­toin
kuin täydelliseksi järjen j a «ta­jun
menettämiseksi ei voi selittää
esim. kahden lentoupseerin ampu­mista
muka sillä syyllä, että nämä
eivät ryhtyneet kyllin tarmokkai­siin
toimiin päästäkseen karkuun
punaisten , hallussa olevalta /lento-asemalteu
'
On lubhholiista^ että f aseistit; Joi^
den. käsiin porvaristo; Ja sosialide-mokraatit
oyat antaiaeet diktaatto-rivallan,
eivät Jätä käyitämättä mi^
tään keinoj^pitääksensä vallan kä-
Bissään. Kenraali Laidoher ei niin
hevillä luovu d ^ ^
taan kun puoli vuotta sitten hänen
toverinsa läopuvat ministerisalkuis­taan.
"Isänmaan pelastuksen" te­kosyyllä
oh syrjäytetty vallasta ne,
lotka eivät kyenneet estämään Jou-luk.
1 pn tapahtumia^ Ja "kommu-niamih
ppisjuurittamisen" varjolla
hälytetään demokratian viimeisetkin
Jätteet, revitään pois viikunaleh-det.;-
;.•
, Eipä tarvitse puhua mistään lail­lisista
muodoista, joissa luokkatais­telua
voitaisiin moisissa oloissa lä­hiaikana
Jatkaa^. Se vaikeuttaa tie­tenkin
työväenliikkeen ftutta nou­sua.
Mutta tämä ei ole uutta, jo­hon
kaikki "lailliset muodot" oli­vat
kielletyt "demokratisenakih"
aikana. Se ei vielä ole Viron työ­väenluokalle
suurin uhka, yaan se,
että teollisuuden yleiseen mennes­sä
rappiolle hajoaa ja Joutua pois
lupkkaraiteiltaan työväen etujouk­kokin
— teollisuusproletariaatti.
Viron proletariaatti on kyllin roh­keasti
heittänyt vasten; pyövelien
kasvojen uuden taistelun kutsun a?
voimestikin, veristen kenttäoikeuk-sien
luotien uhatessa. • Kolmante­na
päivänä tappion jälken, aikana,
jolloin ohranan nuuskijat, kaikkien
jalosäätyisten sortajain ja sosialis-tiryhmien
kannattamina; järjestivät
kommunistimetsästyksiä pitkin kau­punkejapa
maaseutua, valmiina pa­nemaan
kuolemantuomiot heti toi­meen,
istui työväen yhteisen rinta­man
edustaja, porvarisklelellä
"kommunistinen" Rautsepp Tallin­nan
kaupungiin valtuustossa tuolil­laan,
kan koko seurakunta kunni­oitti
kaatuneitten valkoksLartilaisten
. . . . , , . . muistoa. Häiet tietenkin heti van­nansa
kautta levitti huhuja muka gi^jn. Mutta kun seuraavana päi-vabnisteilla
olevasta Ja määräpäi- vänä valkokaartilaisten häutigaia-
£d. Tabellin (M».>
lantanto edoskannuM.
Valtion ylimääräistä tulo. Ja me­noarviota
käsiteltäessä edusktnnas-sa
esitti ed. Tabell (sos.) Suomen
porvariston seikkailevasta heimous-politiikasta
seuraavan lausunnon:
Minä en voi olla tässä yhteydes­sä
aluksi huomauttamatta tämän
maan porvariston eräänlaisesta isän-maalllsundestäi'jolla
se on taas lyö­nyt
rumpua- koko tämän budjetin
käsittelyn ajan.' Kaikki ne varat,
mitkä oyat pyydetyt porvariston
luo{tkalaitoksllle, on selitetty tule­van
Isänmaallisiin tarkoituksiin,
kun taas kaikki ne esitykset» Joilla
olisi tahdottu tukea työväestön
henOdsen j a sivistyksellisen tason ko­hottamista,
ovat julistetut epäisän­maallisiksi
j a hylätty.. Kun nyt tä­män
ylimääräisen menoarvion 2
mom. ilmenee eräs 6 milj. markan
menoerä, niin minun mieleni tekee
kysyä herroilta oikealla: missä mer­kityksessä
tästä menosta on hyö­tyä
isänmaalle? Se kai lienee hy­vin
vaikeasti selvitettävissä. Lie­nee
palkallaan, että minä hiukan
tarkastelen tätä kysymystä,, koska
siinä on niinkin suuri, kuin '
(i nilj< rahm-era osotetta tarkoitok-
•ean. Jota verhoaa täydellinen
faämaryyt.
Hallituksen esityksen perusteluis­sa
sanotaan, että-pakolaistilanne ei
tähän mennessä ole entisestään sa­nottavasti
muuttanut Jä kun ei se
kaiken todennäköisyyden mukaan
tule sanottavasti muuttumaankaan,
niin ehdotetaan pakolaishuoltoa var­ten
mainittua summaa.
maksava työkansa on saanut elät-
Minä en kyllä ole i liiallisella Isän­maallisuudella
pilattu,' mutta tässä
tapauksessa olen kuitenkin niin
paljon, että pakisin mieluimmin nä­mäkin
.,mi^ käytettävän hyö­dyllisempään
tarkoitukseen. Ei tä­män
maan tyätätekeyä luokka kal^
paa enää hartioilleen kaikenkarvai­sia
mustia Ja valkoryssiä, niitä. Joi­den
kanssa tsaarivallan aikana en­tiset
ja nykyiset suomettarelaiset
veljelllvät Ja olivat benkiystävlä.
Se on kyllin raskaasti kuormitettu
nykfisellä porvarillisella balllntoko-mennolla.
Joka suojelnskuntineen
j a sotalaitokslneen dmee kuiviin työ­tätekevät
luokat. (Keskustasta:
Mistä palkasta ne kalvaa?) Minä
luulen, että herrat hyvin ymmärtä­vät
itsekin, mistä työläinen ensin
kuivuu. Luonnollisesti vatsasta!
(Puhemies koputtaen: Asiaani)' .
Hallituksen harjoittama pako­laispolitiikka
on tullut veroamaksa-valle
työtätekevälle kansalle liian'
kalliiksi.
Kymmenlatnhansia käsittävät pako-lai^
joukot ovat tntoksina porvaris­ton
«desvastonttomasta "heimons"-
Ja "kansaBBonsn^-politiikasta.
Eräs osa pakolaisista on tulosta
siltä surullisen kuuluisasta suoma-lais-
inkeriläisestä yrityksestä w.
1918—19j joUolnka yhdessä Jude-nitshin
kanssa ^.oli tarkoitus valloit­taa
Pietarin kaupunki. Porvariston
toimesta silloin muodostettiin aseel­lisia
rosvojoukkoja, jotka Inkerin­maalle
hyökäten hävittivät j a polt­tivat
siellä kyliä ja pakottivat rau­hallisia
asukkaita lähtemään paia
kotikonnuiltaan ja tulemaan tänne.
Mutta suurimman osan pakolai­sista
muodostavat kaiketi karjalai­set.
Karjalaisten pakolaisten han-
Uinta onkin ollut • nurainta.
Vuodesta 1918 on "kansannou­suja"
ollut jääkärien ja suojelusr
kuntalaisten järjestäminä useita «ri
kertoja. Niistä katalin ja kurjin
ryöstöretki oli talvella 1922.
Tätä nimitettiin silloin "metsä-sissien"
taisteluksL Siis hyvin k u ­vaava
nimitys. Työväen-Karjalan
metsistä Ja luonnonrikkauksista on­kin
ollut kysymys Ja tämän kapita­listien
ryöstö- j a alueValtauspolitii-kan
pakolaisläumat, joita veroa
tää.
Aktivistiporvarit Ja seikkailevat
jääkärit ovat keinotelleet näiden
pakolaisten elämällä. Kun rosiro
retki v. 1922 päättyi, niin eräs ret­kueessa
fuukana ollut upseeri kir­joitti
"Suomen sotilaassa'»: "Sit­tenkin
me voitimme, saimmehan mu-kaainme
kymmentuhantisen pako-laisjoukon.
Joka tulee takeeksi s ii
tä, että seuraavalla kerralla parem­min
onnistunune."
-Myöskään el tässä yhteydessä
v()i olla muistuttamatta siitä hävi
tyksestä. Jota suomalaiset "heimo-veljet"
Karjalassa silloin suoritti­vat
ja mitä keinoja ne käyttivät
saadaKseen pakolaisjoukot mukaan­sa
lähtemään. On todistettavissa
lukuisia tapauksia, miten asukkaat
joukoUa, kieltäytyivät kotoisilta kon­nuiltaan
lähtemästä. Heidät kui­tenkin
väkivallalla siihen pakotet­tiin.
Ja millk tavalla? Hävittämäl­lä
tai polttamalla heidän kotinsa,
tappamalla karjan (lehmät/ lam-paat),
ryöstämällä viljan ' j a hevo­set.,"
Saadakseen metsiin paenneiden
talonpoikain kotiin palaamisen mah­dollisimman
tukalaksi, polttivat
"metsäsissit" heidän kylistään suu­rimman
osan taloja, sekä heinäva­rastot,
avasivat perunakuopat, ja
ne elukat. Joita eivät voineet mu­kaansa
ottaa, tuhosivat siten, ettei­vät
niiden lihatkaan asukkaille kel­paisi
. •
Olisin myöskin halukas kuule
maan, mitä porvarilliset eläinsuo.
Jelusystävät sanovat siltä, että nä­mä
samaiset
rosTojoukot Uhtuao k^ässä eläväl­tä
polttivat 40 ja. Jyvä^lah- "
dessa 18 lehmää.
Kun tällaisista tapauksista lukee
entisiltä pakanuuden a joilta, niin
niitä vielä voi jotenkin -ymmärtää,
mutta nämä ylläselostetut tapaukset
ovat jumalaapelkääväisten tekoja,
jotka ovat tapahtuneet viioden 1921
Jälkeen. <
Minä uskon, että tämänkään päi­vän
pakolaispolitiikka e i ole rebeU
Iistä peliä. Porvarilliset; j a sos.-
dem. sanomalehdet harjoittavat pro-vokatslonia
ja Julkaisevat vastoin
parempaa tietoaan valheellisia tie­toja
Neuvosto-Karjalan oloista, ko­ettaen
sillä tavalla pelolttaa ja saa­da
estetyksi pokalaisia palaamasta
takaisin -omalle mateen.
Myöskin näillä'ehdotetuilla mil­joonilla
ylläpidetään hämäräperäisiä
äi^tatslonlkeskuksia, jollainen m.m.i
on "Vienan-Karjalan Pakolaisten
Huoltokomltea." Näiden agitatsio-nivällneinä
on ollut "Vapaa Kar­j
a l a " ja "Itä-Karjala'». Niiden Ja
rauiden samanlaisten tledonlevittä-
Jien kusti^nnukslln on käjrtetty mil­joonia
markkoja muka "karjalaisten
pakolaisten avuslamlseksi"
Yritys ' estää pakolaisten palaa­mista
kotiinsa on Johtunut siitä,
mitä . edellä jo sanoin, että odote­taan
uutta tilaisuutta edelläkuva-tun
tapaisen "nousun" järjestänu-seksi.
Pakolaisten täällä pitämi­sellä
on, myöskin toinen tarkotus.
Se on: hankkia kapitalisteille ja
maanomistajille halpaa työvoimaa.
K Ä L E Y A S U O H A L Ä I NM
Kaikki meidän suomalaiset kotiläakkeemme ovat valmistetta Siid.
men yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, sekä
K G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme '
noastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumaveslpussia, hinta 11.25
«2.00, $3.00, $4.00 ja 95.00
Kuumavesipussin letkuja,
hinta $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Huiskuja miehiUe, hinta $1.00
Buiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruiskuja, hinta 85
Nenärulskuja, hinta 35
Varmuusesineitä naisille,
hinta .,..$3.50
Varmausesineitä miehille,
hinta ...$3.00 tus.
y.m., y.m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpnlia 25c, 40c, 75e,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 25c
Exemasalvaa, hinta 75c.
Hoffmanin tippoja, sydän-alnskipuun
50c ja $1.00
.35
.50
.50
Selkäplaastaria
Bintaplaastaria
Munuaisplaastaria ^
Eetteritärpättiä. yskään
ja hengenahdistukseen .50
Halvausvettä, hinta .... .50
Hinsöljyä, hinta 50
Ha&mastlppoja, hinta.... .25
Hammaskittiä, hinta .... .10
Hammasharjoja^ hinta 25c,
40c, 50c ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
HajupiUcaa, hinta 25c unssi,
Intiniinjämenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitlppoja .50
Kamferttiviinaa, hinta 50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätlppoja, koliikkiin jasy-dänalusldpuun,
hinta .50
Hammaspulveria, 25e j a SOe
Ihosalvaa, hinta 35
Kamferttia, kuivaa 2Se mt^t
Kamferttilinjamenttia : J Q .
Knmmiplaastaria ,.„ ^5
Kolmenlaisia tippoja .59
Luulinjamenttia ..
Nervin tippoja .. .....
Parranajosaippuoita 60
Päänkivistyspulveria 50
Pikiöljyä .50
Puunöljyä .50
Puhdasta 'Npxjan kalan­maksaöljyä^
hinta .....50c j a $.108
Prinssintippoja 50
Preserveevaavia- tippoja .60
Riigapalsamia ..../,. .50
Silmävettä .60
Silmäsalvaa , .59
Sun- Ja bammasvettä 60
TILATKAA meiltä laikelnettelo. Meillä on saatavana kaikkia SnomegB, Canadan Ja Amerikan
lääkkeitä, ImmmitaTaroita, maskeeraasmaaleja y. m. Me, maksamme postiraban kaikista $5.00 tai
sita isommista/tilauksista. _ Erikoislaäkelnettelot asiamiebille.
K A L E V A A P T E E K I
K. G. NYMAN, Omisteja.
Suomessa ja Canadassa cuLkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
Hyviä,kengän korjausta varten
koettakaa ' -
HAPID SHOE SHOP
Käsin . valmistettuja kenkiä.
Ei E. NELSON.
108 Gore St. Saalt Ste. Marie, Oat.
Käyttää häikäUemättä näitä pako­laisia
kotimaisen työvoiman syrjäyt­tämiseksi
Ja keinon^ työpalkan hin­tojen
polkemiseksi. "Näin on laita
esim. tuntemallani valtion omista­malla
Veitsiluodon s i a l l a . Sinne on
haalittu suuri määrä tuota mainit­tua
"sotasaalistavaraa" ja luonnol­lisesti
siinä vakavassa tarkoitukses­sa,
että naden avulla^ voidaan pitää
työvoiman 'hinta mahdollisimman a l ­haisena.
Mutta el sillä hyvä, että
nämä olisivat siellä , yksin^baan
palkkojen polkemista varten, vaan
ne ovat vielä toisten työläisten ra­situksena
mnntenkiii.
Usein he saattavat kinastella Ja
tään syytä j a kun eivät ala muu­ten
pysyä voiton puolella, niin he
«ekevät kanteluita isännistölle. Täl­laisessa
tapauksessa ratkeaa asia
tavallisesti niin, että heimoveli on
oikeassa ja tämän maan kansalai­nen
saa "potkut" työpalkastaan.
Mitään järkeä. minä en näe ole­van
näiden heimoveljien maassa pi­tämiseksi
työvoimankaan tarpeen
kannalta, sillä tässä maassa on 0-
mla känsalaisiaOcn kyllin paljon, jo­pa
. ylijäämääkin nykyisen työtil|in-teen
vallitessa.
Muuten tämä ei ole käsitettävis­sä
kuin että koko pakolaisten han­kinta
on yhteydessä porvariston
kurjistuttamisteorian kanssa. Sitä
osoittaa se, että porvaristo on ol-
Iut\ erittäin halukas käyttämään
näitä heimoveljiä rikkureina useis­sa
työtaisteluissa ja kalkin puolin
näiden suosimisellaan vaikeuttanut
. omien Scansalaisten, mutta etenkin
työläisten \^ elämää.
Kuitenkaan el porvarien yritys
estää pakolaisten palaamista takai­sin
konnuilleen: ole täydellisesti on­nistunut.
Sanomalehtitietojen. mu­kaan
on ^
Karjalaan ilmoittantnnut balnk-
' . kaaksi palaamaan 3,717
, henkilöä.
• •" •'• . . ',
, Tämä osottaa, ettei "valkoisten
veljien" kaltainen leipä ole mais­tunut
hyvälle ja sittenkin ikaikista
estelyistä huolimatta kunnollinen a i ­nes
karjalaisista palaa, työväenval-tioon
takaisin. {
Neuvostoi-Karjalan ^ hallitus on
laajalla amnestialla/f taannut pako­laisille
palaamisen 'mahdollisuuden,
antaen talot ja konnut'entisille o-mistajilleen
ja auttanut niitä talou­den
kuntoon saamiseksi.
Se aines ( joka el aijo palata ko­tiinsa,
on myynyt itsensä aktivisti-porvareille
ja on pimeätä ainesta,
johonka porvariston ja sosl-demden
valhe ja parjaus ovat vaikuttaneet
Samaa oh .sanottuna inkeriläisistä
pakolaisista.
Budjetissa mainittuja Ä miljoonia
esitetään annettavaksi pakolaishuol­lon
varjolla. Mutta tähän tarkoi­tukseen
niitä ei kuitenkaan yksin­omaan
käytetä. Kaikenlaiset hämä­räperäiset
/ "Huoltokomiteat'' näitä
SoOy Ont,, Ilmoituksia
I
French Ivory ja Koristekirjotuspapeei
ovat sopivia joululahjoiksi.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore &. Albert Sto. SAULT STE. MARIE, ONT.
SAULT STB MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGHAN LEIPURILIIKKEESTA
27 ALBERT ST. E A S T . — T P H O N E 1230-^.
Cllankaet toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (PINNISH B A K E RY
SUOMI CAFE
332 Albert St. West, Soo, Ont.
Ruokaa ja kahliria saatavana ate-rloittaln
ja päivittäin, v
AnU kello 6 aam.—11 illalla.
RICHARD WALDEN. ^
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä. .
S T E E L T O N BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola. *
304 Weliington St, W. Soo. Ont^
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
Dr» A. B. WEST
SelUrankatobtcM >
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Gloueester St. Soo, Ont
— Phone 1806
Kymmenen vuoden kokema» «no-m^
aisten ke.$kandessa.
Charlie Häyrinen
A U T O N A J U R I L I I KE
Phone 1157
384 Albert St. W. Soo, OnL
BARNES DRUG CO. \
Suomalainen Ulkolahetys apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki. Jo­ka
ilmottaa Vapaudessa.
J . A . Macinnes, fi.A. W.H.C. Bner
MacINNES & ERIEN
Lakimleheti Asianajajat, Notoriöt
363 Queen Str.,
Sauli Ste. Mairie, OaUrio
Konttori vastapäätä Sault Streettiu
Rahaalainataan halvimmalla korollu
miljoonia ^ovat käyttäneet^ j a tie­tysti
aikovat edelleenkin käsittää 0-
malaatuiseen "huoltoonsa".
Vertauksen vuoksi tässä mainit­takoon,
että tämän maan, tämän
"demokraattisen" Suomen vanki-luolissa
kituu monia kymmeniä nii­tä
t;|^öläisiä, jotka korottivat äänen­sä
.pelvotta sitä vastaan, kun por­varisto
tähän viimeiseen rosvoret-keen
Neuvosto-Venäjää vastaan
lähti. Nämä rauhan puolesta tais­telijat
saavat kärsiä monia vuosia
vankiloissa. Mutta tuo. Vlurveä"
bolshevistinen Venäjä" on antanut
amnestian niille, jotka 'aseelUsesti
ovat sitä vastaan nousseet. Otta­kaa
esimerkkiä sieltä 1
Tähän koulua myös nnden' mus­tien
pakoläisjoukkojen ylläpito^ jot^
ka taontuosti^ tekevät pienem­haastaa
riitaa toisten työläisten piä ryöstö- ja murharetidä Karja-kanssa
ilman, että siihen olisi mi- laan. Tämäntapaisten tekojen pit-
Käteis kuivatavara-kauppa
myytävänä
Yksi parhaimmista Saolt Ste Ma­rien
käteisliikkeistä, jolla on suuri
liike suomalaisten kanssa ja joka
sijaitsee lähellä suomalaista asutus­keskustaa.
Varasto on $18.000.00
ja kalusto noin, $3,500.00. Kauppa
voidaan tehdä $10,000.00 käteis­maksulla
ja loppusumma Järjestää.
Kysykää Adams Dry Goods, 24
Queen Street, Sault Ste. Marie,
Ontario.
Asianajajat, lakimiehet, notariot
•: •„ y.-
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa McFadden, K. C
E . V. MeMillaa.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, Ont., Can.
Huom.! 10 vuoden kokemus sai­raala-
Ja yksityishierojana.
Talo myytävänä.
Minun osaa taloni> 339 Cathcart
S U Sault Ste Marie, Ont, lähellä
suomalaista asutusta, 13-huoneinen
tJileUä päällystetty talo, jossa on
kuumavesi lämmitys, sähkövalot^
$1,000.00 autotaUi, lotti koskien
kahteen katuun, koko 49 %zl06,
kaikki aidattuna, myydään alennuk­sella.
Kysykää 339 Cathcart Si.,
Sault Ste. Marie, Ont.
« Adam'» Dry Goods Store.
kässä sarjassa' oli myöskin se, kai­kille
tunnettu Venäjän rajakomis-sionin^
jäsenten murha. Ja näihin
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
reihua. linjaUa, olijat tehkää os-tokaenne
osuuskaupasta.
369 Wellincbton St., West. Ont.*
Can. — telefooni 1810 F .
(Jatkoa tdle sivulle.)
Gore StAiiteekki
LSifckeiti. lolletUtarpeita. aifciareia
ja sicaretteja. *
Lääkäri palveluksessa.
Me. valmistamme Je kehitämme fil-
BiQJä 24 tonnin sisällä.
Suomalainen iänppa-apnlainen.
H. S. Boehmer
KMBisti ja AptoakkuL
SAULT SIB mSSS^ ONTABIO