Vapaus, January 15, 1925

              VMMU on aaaihnaM» val-liimot
iMatdoaqrala. Se perutan
rictiriit^ auMnviljelJjäia eaaauin
i
iii''
te
0^
mm
mä
Juntaia j» heidän ostobdstaan too-rittamaiBia
funtojen välillä. Ybteen-
Int^nyt ja ketiottTnyt snarpääoma
Toi pitää teoBistraataotteiden hinto­j
a korilEeallar aamalla kun maatalo-iistoottajain
heikompi järjestynei­syys
ertSä niitä vastaamasta eamal^
]ä mitaSa, Tämä tontaa myds ta-lonpoikaistatondessa,
joka sunrim-jnaksi
osaksi j a suurkapitalijtisissa
maissa kokonaan on markkinain va-ra95a.
Sota^dkana korkealle kiriste­tyt
maaa hinnat ja sitä , vastaava
kiinnitysvvlkain otto kostaa nyt it­sensä.
S2Iä pääoma-arvolleen eivät
nämä "kauppatilat" voi enää taot­taa
koricoja. Searaoksena vararikko­j
a j a laaanviljelijäin elintason ale­nemista.
Verot -kohoavat sotavelkain
korkojen ja valtiotalouden menojen
sn. ra, sotilasrasitusten kohoamisen
johdosta. Kesldsirarten ja pientalon-poikain
tiloja joutun verorästeistä
vasaran «Ile. Suurkapitalistien mo­nilla
keinoin kiertäessä veronmak­suja
joutou talonpoika; maksamaan
jiiitä yha korkeampina.
Monissa maissa on valtio suoras­taan
aattaatxt sota-ajan fanjjariliik-keitä
ja ainita pulaani joutuneita
kapitalistiyiitiditä voittamaan pulan­sa.
TäotiS Bierkitsee satojen miljoo-nain'
lahjaa fcapitali^ille veronmak­sajain,
ia. m. talonpoikain kukka­rosta.
ifantamiMa maissa on tämä
julkea roMTous käsketty jopa "kan-sallistnttainisen"
ja "sosialisoimi­sen."
IqrHin alle, jotta talonpoikain
tyytymaiJÄmyys köhdistuirf työvä-
Iceä vastaan, ae kun myös on vaati-j
j ' rmt yhtei^caittnallistutto^^^ ja ta-
!; ioripplka « i helti 0 ^
lista ; fcansiriliatnttamiata, ; suurtuo­tannon
vaiJiieitten saattamista tyS-tatekcvän
kansan omaksi, sen irvi-
S iV; ; kuvasta, porvarillisesta "kansallis-
' tottainiseBta»', Eikä ole" ihmeteltä-r
; i v i U u a n ^ ^ kun^ sosialidemokraatit
V m u k a työväen nimessä ovat kannat-m
taneet fnt& jrnkuvaa. • r^'
h\- ' , Talonpoikain- asemaa vaikciitta-
Vat; vieift kaäojt y ^
];^V.:< riittävUn avuBtustoiraenpiteisiin.
\'^vy\ Esim. Saksassa on maatalouspula
: :-onVpääoman
^gf|jf|;;3?akb;\^ osqitti\^.
'f;h)y, " isänmaälijSDUlftaan lainvastaisesti
1^;./ -i^emSM pBI&unansa maasta j a jät-
, ibnan laaiHkkinoilla, jonka kustarf»
nukset aai osaltaan maatalous kan-'
Mifö'S^:'ÄtV''?lDi^^ ;:ki8lkotaf
iiii ,' konraaflnudcBtit^ M a a n v 11 jelijät
kX', i^i^at', naksaa lainoistaan 24:nkin-
^|)l|:5:t^PMa^;(köi^t
:i|pii?^^ivate;ä^^ ' vähiöiki-'
^|ggi]|iriiti^^ ja-:;;vaat^
1^ V'f> ^/'inassa taOeja, jotka piehemmiile:
päyarrasta.
taloni-
, Jgipi;i)^at'; J a : J^ätöin^^
^IlpU^Ovat^^^ fitepoiiniönas^ ^työväen
;J||||i;|^>änBsa,:,|^^
kriisin UUiissl. Tilanne on kehitty-
^ | | i | ' ^ y t f : k ^^
t^?:yäv'-v.<v fK^iiyheet (kapinoimaan ja työ-eiämfifihsä
^iä-
^iintyiMfeV y^^
nhkaavampiaa. Rahan arvon las­ko,
hintojen nousu M r j i s ^^
mm
m
m
l ; , koettaa varjella eläi
|f^||f5;;,toniaiy^
nhkaavampiaa. Rahan i
|||:||^f:v;l3^ nousu kärjisiavai; pu-
: ; laa. Ankaralla vainolla koettaa hai.
.gr/ . Jitus , takÄduttaa ' työväenUiketta,
« mutta aitea vain pula pahenee.
C;^ ' , , Talonpeflkain tyytymättömyyden
^||g5:|;^flmM&^ ,;että ne^-ovätTperusi'
taiie^^^j^^ kaikkiin
i . ; maihin. Ke toimivat hjrnn niOnissa
, maissa vanhoillisten puolueiden apu-
' na, naein' ttdconnollisen, kansallisen
y.m^. denttiairogian vaikutuksesta,
ifllpte. Knn talonpoikain - - • puolueen • johto
/ aivan liian idrkeästi' porvarillistuu,
esiintyy, ntä vastaan oppoaitäionia.
, ,. Bulguiaasa kävi niin, että porvaris-f
' to hySldc&di vieraitten, m.m. venä-
V;; Iäisten palDckajoukkojen avulla ta-lonpoikaisfaallituksen
kimppuun ja
tappoi sen jäseniä. Kun tämä ta-lonpoScaln
hallitus oli porvareita
^•',>; • miellettääkseen vainonnut työväen-t
r - liikettä, ei työväkikään lähtenyt ta-
: iituksoTCa puolustamisyritykset !yö-lonpoikta
anttamaan ja niiden hal-
IM: ; tiin maahan. Pienemmät j a keski-tjfk:';';''
^ auuret^ talonpojat "alkoivat•'tämän
%;£-y: /jälkeeM ;iähest^ ^ työväkeä,. mutta
,. . ennenkuin järjestetty yhteisrintama
{r} näiden kedken ennätti syntyä, pro-
- vosoi" ."porvarishallitus työläiset ja
' talonpojat ennenaikaiseen kapinaan
I-Vi^^^vv^t/ja^ maaenjtf ne verisestLTämä • ta-
• osoittivat työläiset ja talonpojat
/~ ' sittenkin aScoyansa pysyä yhdessä
jcisaavuttivat huomattavia tuloksia.
i^fi^sr.; tIseisiBa aoaiasa on havaittavissa ta-
•-, Sonpoikain.keskuudessa tänaisia pör-
^^tl!. värien vastQstamitilmiöitä, mutta ei
"^^ielä.kyqiifi'tietoisia. Eikä'työvä-
;^ enkiä pnoteBa ole vie^ kaikkialla
talonpoikain hätää j a elinkysym^
siä kohtaan,
, FaMuad.
Kun porvarislnokka näkee, että
edessä on sotia ja että kansan tyy­tymättömyys
esiintyy yhä teräväm-pänä,
pyrkii se turvaamaan vaha-asemaansa
erikoistoimenpiteillä. Se
ei voi enään täysin luottaa valtio­koneistoonsa.
Alemmat virkamiehet-ja
valtion palveluskunta ovat tyyty­mättömät,
'kun palkat eivät riitä
kohtuulliseen elantoon ja kun sii­täkin
epävarmasta asemasta yhä
useammat joutuvat puille paljaille
hallituksen "sää8täväisyy8"-poIitii-kan
johdosta. Tuon tuostakin esiin­tyy
eri maissa virkamiesten j a val­tion
palveluskunnan tyytymättö­myyttä,
puhjeten se lakoiksikin.
Sotaväen mielislassl ilmenee myös
työväen j a talonpoikain tyytyinät-tömyys,
kohdistuen se kasarmiolo-ja
^ j a . yläluokkaupseerien mielival­taa
vastaan. Porvaristo ei voi enää
täysin luottaa sotilaskurin kestävyy­teen,
varsinkin jos. ^nlee marssittaa
armeija sotaan ^s^llaisten tarkoitus­ten
puolesta^ joita työväki ja talon­pojat
eivät ögjlks^en tunne. —-• Po­liisinkin
keskuudessa on erinäisissä
maissa. havaittavissa tyytjrmättö-myyttä
ja epäluotettavuutta herra-valtaa
kohtaan. Näistä syistä suur-porvarpto
kaikissa maissa pyrkii
luomaan erinäisiä järjestöjä ja
aseistettuja .joukkoja, joihin se voi
paremmin luottaa. Ne esiintyvät
ulkonaisesti erilisinä. Eräissä mais­sa
lakonrikkurijärjestöinä, kuten
Skandinavian maissa toimivat "Yh-teiskuhta-
apu".riimiset liitot. * Näi­den
järjestöjen jäsenet ovat toisin
paikoin vapaaehtoisia keskiluokka-laisia,
ylioppilaita, kauppa-apulaisia
y.m.s.,' toisissa taas palkattua hyl-kioainests.
Nämä järjestöt ovat
aseistetut ja voi • porvaristo niitä
käyttää yleensäkin työväen tyyty-mättÖmyysifanauksia
raasentaak-seen.
•
Toisissa maissa esiintyvät nämä
jo selvinä suojeluskuntina, joiden
tarkoitulcseksi ilmoitetaan "yhteis­kunnallisen
rauhan" turvaaminen
ja "kansallismaineeh kohottami­nen".
Syötiksi on useissa maissa
otettu I keskiluokan, jopa työtäteke­vän
kansankin yhteiskunnallisia
vaatimuksia, luvattu kiristää kei­nottelijoita,
varsinkin juutalaisia,
uskoteltu pientalonpoikain saavan
lisää maata ja tilattomain osutus-tiJoja.
V PaacietisHn järjestöihin liit­tyvät
toimetta jääneet upseerit ja
aliupseerit sekä viratonta sivisty­neistöä.
Pikkutalönpoikia ja maa-laispalkoUisia
houkutellaan ' niihin
univormuilla y.m. plkkulahjuksiUa
tai suorastaan pakottamalla. Työ­väenliikkeen
vainoaminen ja työn
antaminen vain f ascisiti järjestöjen
jäsenille ailMuUaa seti,, että fasfeiJF-,
tiäiin ammätiliisfin Säpeatöihln lUt*'
tyy työläisiäkin. ' ^ ^ M ^ f -/-i^-^:
Fascismin yhtenä tuntomerkkinä
on demokratian ja varsinkin parla-menttarismin
halveksuminen. Kun
eduskunnallineii demokratia jossain
maassa käy epävarmaksi tai epämu­kavaksi
porvaristolle, ci se haikaile
käyttää ^itä vastaan väkivaltaa. Jos
ei \vaaliterrorilla ole saatu ,aupiste-tiiksi
tyytymättömäin ainesten edus­tusta,
niin ajetaan eduskunta laa­jalle,
jopa murhataan joitakin sen
jäseniä ja perustetaan avoin' dikta­tuuri.
Suurporvaristp ja ylempi
byrokratia sekä upseeristo ovat täl­laiseen
varsin valmiit. " Niin perusti
MtissoKni diktatuurinsa Italiassa,
Rimo de Rivera Espanjassa, Tsan-kov
Bulgariassa y.m. Saksassa ovat
fascit/tit muutamia kertoja yrittä-,
neet esiintyä, mutta ovat saaneet
petääntyä, milloin työväen suurla­kon
e d e ^ (Kapp-kapina)j milloin
ulkovaltaih uhkan takia vuoden
1923 marraskuussa). »
Kuten Italian esimerkki osoittaa,
saattaa porvarisdiktatuuri joksikin
aikaa lujittua fascistisilla keinoilla.
•Mij^tta fascismin ristiriitainen oh­jelma:
palvella samalla kertaa suur-porvariston
diktatuuria j a pikkuvä-t
en elinehtoisia vaatimuksia, saattaa
fascistihallituksen pian pulaan. Yh­teiskuntaryhmä
toisensa jälkeen er­kanee
sitä vastaan j a lopulta jää
jäklle peinen suurporvarikoplan ja
ylimmän bjrrokratian alaston dikta­tuuri.
LihUmm» tJUA saaMroMa jatkamaHi laajahkoa katsaasta fcaasaiaviliMca tflanfaMfn' K « " hataaas
•i«SItii joobm vatsi» fctiatoissa tiatoia ja haaasiooaotatUvia ajataksia. Ja fcna — fcattMi viloM tor»
tala BBBMroMa jo haeaaaattanM fcaasalaviKosa tganta—a• tatastaaiaea oa tyeliisiUcfcsa siitä
* tirkeiati, oa lakij^IIaauM syyti kuaaittii Ohaa katsaaksaaa «rikouU kaomioUu
Sellainen ei voi kestää ja
synnyttää epävarma asema yhä'taa­jemmin
kriisejä, kuten Italiassa
nähdään.
Ammatillinen liik«.
Kaikkialla maailmasta tulee tieto­ja
kärjistyneestä tilanteesta amma­tillisella
aiaUa. Muistamme kuinka
Norjassa viime talvena, kev^seen
asti, käytiin ankaria taisteluita, joi­den
aikana yläluokka sekä varusti
lakonrikkurijoukkoja . että myös a-seistautui
itse käyttäen avointa fas-cistQdeKä.
Ruotsissa on viime ai­koina
tapahtunut lakkoja siten, et­tä
osastot menevät lakkoon liitto-hallinnon
mielipidettä vastaan. Por­varit
huutavat heti "bolshevistisista
Bos.-dem. työläisten lakkoja. Ne
johtuvat siitä, että työväki on niin
kauan kuunnellut juttuja pulan ohi-menemisestä,
että se on siihen jo
kyllästynyt ja alkaa valvoa etujaan.
Samalla paljastuu, että taistelua
vastustaneet ammatilliset pomot
ovatkin kavaltaneet kassat. Syys­kesällä
kuollut rautatieläisten ka-sööri
jätti 1% milj, kruunun va­jauksen,
joka oli "syntynyt osaksi
tuhlaavan elämän, mutta pääasiassa
afäärihnijausten kautta. Äskettäin
ampui itsensä puutyöläisten rahas­tonhoitaja,
jonka kavallukset nou­sevat
"vain" 140,000. Ja muita
temanlaisia. *
Ja näia on tapahtunut aikana,
jolloin kassat oli määrä pitää kun­nossa,
sillä paraikaa vallitsevain
lakkojen (maatyöväen, metallityö­väen)
lisäksi uhkaa tulla uusia ja
suuria. Miltei kaikki työehtosopi­mukset
on .sanottu irti ja sekä työ­läisten
että kapitalistien puolella
ollaan tappelupäällä. On luonhol-lista,
että työväki samalla alkaa
kysellä, onko järjestöt taistelukun­nossa.
Ja saakin kuulla, että kas­sat
on huijattu ja johtajat vastus­tavat
taistelua. Onhan juuri Bran-ting
esikuntineen pantu hallituk­seen
— tietenkin työväen taistelu-halua
masentamaan.
Hyvin oireellinen maailman amm,
liikkeelle on Hullissa pidetty Eng­lannin
amm. järjestöjen korigressi.
Edellinen kongnressi oli pidetty vain
pelkkäin pikkukysymysten merkeis­sä,
mutta nyt teki kokotflcsen vilk­kaaksi
oppositsioni, jota osaksi edus­tivat
kommnnistit ja osaksi vasem­misto.
Englannin ammatillisen liik­keen
polttavista kysymyksistä on
kuluneen vuoden aikana käyty vil­kasta
keskustelua. Yhä suuremmal­la
harrastuksella on tutkittu liik­keen
lamassaolon' syitä ja eftsitty
parannuskeinoja^ On syntynyt eri­koinen
"vähemmistöliike", jonka
edustajat nyt arvostelevat macdo-naldilaista
johtoa ja sen "työväen
hallitusta." Vjaadittiin kiivaasti,, et­tei
Daw€s-suunnitelmaa saa toteut­taa,
niin että Saksan työväen 8 tun­nin
työpäivä sen kautta tulisi uha
tuksi ja palkat alenesivat. Nuo
vaatimukset esitettiin sekä kansain­välisen
solidarisuuden nimessä että
myös Englannin työväen omain elin-etujen
takia.
Myös arvosteltiin hallituksen po­litiikkaa
Intian työväkeä vaataan,
sen myönnytyksiä militarismille ja
suut-porvariston vaatimuksille. In­nostuksella
tervehdittiin Venäjän
.ammatillisen liikkeen edustajia.
Tärkein kokouksessa, oli toiminta­ohjelman
hyväksyminen. Siinä vaa­ditaan
maan, kaivosten ja kulku­laitosten
kansallistuttamista, 44 tuii-niif
työviikkoa, työttömyyskysymyk­sessä
toimenpiteitä, m.m. riittäviä
avustuksia, nuorison suojelusta , ja
kouluutusta sekä vanhuuden eläk-r
-keitä. /••••''^
• Kaikki ovat yksimieliset siitä,
että tämä kokous merkitsi" suurta
edistysaskelta ammatillisen, liikkeen
siirtymistä yhä taistelevammalle
kannalle. Englannin työväki näkee
itseään uhkaavan vaaran ja alkaa
ajatella sen torjumista. Sata vuot­ta
on kestänyt sen taistelu. amma­tillisen
vapauksien ja oikeuksien
puolesta ja taas saa se varustau­tua
vainoja vastaan, joilla konser­vatiivinen
hallitus sitä uhkaa.
Että uudet tuulet puhaltavat am­matillisen
liikkeen alalla, sitä to­distaa
vasemmistoliikkeen vahvistu­minen
Amsterdamin. internatsionaa-lenkin
keskuudessa. Kuljetustyö-
Iäisten sihteerin Edo Fimmenin
viimeaikainen esiintyminen on sen
parhaana todistuksena.;
^onalidemotoratia.
m
eaintynyt riittävää ymmärtämystä metoodeista", vaikka kyseessä on
Erikoisen tärkeätä on työväestön
tarkoin tutustua sosialidemokratian
nykyiseen olemukseen. Edellä on
jo osoitettu, kuinkff sos.-dem. teoria
nykyisin perustuu pikkuporvarilli­seen,
tusinataloustieteestä lainattuun
teoriaan. Esim. Ruotsissa onkin
eräiden sos.-dem. toimihenkilöiden
puolelta suoraan myönnetty, että
sosialidemokratia nykyisellään ei
perustu marxilaiseen yhteiskuntakä­sitykseen.
Tätä eivät kuitenkaan
useimmat sosialidemokraatit myön­nä,
vaan tahtovat yhä edeUeen ko-risteleida
tieteellisen sosialismin op­pi-
isän nimillä, vaikkakin ovat kai­kissa
suhteissa luopuneet heidän
opeistaan. -Meidän on syytä yhä
jatkuvasti osoittaa, missä suhtees­sa
sosialidemokraattien nykyinen
teoria ja niitten poliittiset teot
eroavat Marxin perusopeista.
Tärkeintä on tietenkin osoittaa
kuinka räikeässä ristiriidassa sosia­lidemokraatit
ovat: ^öväen etujen
tosiajamisen kanssa. Ja pocvaris-hallituksissa
oleminen aina avoi­meen
diktatuuriin saakka (kuten
esim. Bulgariassa y.m.) tai porva­rillisen
diktatuurin kannattaminen
(kuten Saksassa)—puhuvat selvää
kieltä. Samaa maata on porvarien
salaisen diplomatian ja sotavehkei-den
verhoaminen "kansanvallan" ja
"edistysmielisjrydcn" koruverhoilla.
Törkeintä on tietysti sosialidemo-kraatien
fascismille antama apu.
Tämä väite tuntuu oudolta, joi­denkin
korvissa „'ehkä törkeältäkin.
Viitataan siihletf, että vastustavat­han
sosialidemokraatit fascisteja,
jotka puolestaan vihaavat sosialide­mokraatteja,
jopa murhaavatkin.
Tämä ei kuitenkaan vielä todista
niiden olevan perusasioissa eri
kannalla. Onhan samanlaisia suh­teita
porvarisryhniienkin kesken.
Muistetaan Erzbergerin ja Rathe-naun
murhat Saksassa, Puolan pää­ministerin
murha, Ritavuoren mur­ha
Suomessa y.m.s. Nämä esimer­kit
osoittavat porvaris- ja pikkupor-varisryhmien
keskenäisten ristiriito­jen
syvyyttä lUiden taistellessa eri-koisetujensa
puolesta. Taantumus-porvaristo
pitää väliin demokraat­tien-
ja sosialidemokraattien esittä­mää
politiikkaa vaarallisena myön­nytyksenä
työtätekeville joukoille
ja antaa kätyriensä säikytellä niitä,
jotta pysyisivät paremmin porva­riston
taliftusnuorassa eivätkä an­taisi
perään työtätekevien joukko­jen
painostukselle. Niinpä .onkin
havaittavissa selvää yhteistoimintaa
sosialidemokraattien jafascistien
kesken. Hyvin muistetaan Nosken
esimerkki Saksan Vallankumouksen
nousuajalta 6 vuotta sitten. Sa­manlaiseen
taipumusta on havaittu
niuissakin maissa ja on Tanskan
sos.-dem. hallittdcsei^ puolustusmi­nisteri
sanonut suoraan, että hänen
puuhaamaansa ' valtion poliisijouk­koa,
joka on määrä asettaa ylei­sen
asevelvollisuuden tilalle, on
"tietenkin" aikomus käyttää ^työ­väkeä
vastaan, jos se oikeuksiaan
puolustaessaan jolloinkin joutuisi
rikkomaan poliisisääntöjen "lailli­sia"
rajoja. Kokemuksesta tiedäm­me,
että lakia tällaisissa tapauksissa
luetaan . rohkeasti. porvariston
riistoetujen suuntaan, koko joukon
enemmän kuin 'laihkirjain sallisi­naan..
• •/
MacDonaldin hallituksen nimessä
on tehty väkivaltaa lakkolaisia vas­taan
Intiassa, kuten on väkivallal­la"
tai väkivallan uhalla masennettu
brittiläisen ; imperiumin alaisten
kansojen pyrkimyksiä kainoonkin
itsemäärääaniseen. MacDonald on
Ibiglannissakin ollut, valmis pane­maan
iakonrikkureit4 j a järjestyk­sen
; pitäjiä oikeutettuja etujaan
vaativaa työväkeä vastaan. ,
Kaikissa maissa on sosialidemo­kratia
ammatillisten virkapaikko-jensa
voimalla bllut porvariston
parhaana apuna . työväen lakkoja
ehkäisemässä ja pettämässä, Mil­loin
jotkut ammatilliset järjestöt
vapautuvat tai uhkaavat vapautua
heidän holhouksestaan, ovat sosiali­demokraatit
valmiita haikailematta
hajoittamaan näitä työväen yhteisiä
luokkajäfjestöjä. Sellaista on ta­pahtunut
Saksassa,; Ranskassa, ku­ten
meillä Suomessakin. Kaikista
maista on esimerkke^jä sosialidemo­kratian
porvaristolle tekemistä par-lamenttaarisista
palveluksista.
Meillä ei kuitenkaan ole mitään
syytä väittää, etteikö olisi eroa so­sialidemokraattien
j a fascistien vä­lillä.
On ainakin — työnjaon ero.
Porvaristo hallitsee k^Uä vähem­mälläkin
väkivall^la milloin voi.
Sitä koettaa se tehdä "työväen
hallitusten" avulla, teettäen silloin
näillä sellaisia likaisia töitä, joita
sen { ei oikein hyvin sovi omilla
puolueillaan teettää. Esim. Ranskan
metalliherrain äänenkannattaja ' k i r ­joitti
tuonnoin, että Brantingin hal­litus
.Ruotsissa oli pannut - sellaisia
verorasituksia, joita mikään porva-rishallitus
ei olisi uskaltanut yrit­tää.
Ja Englannissakin «anoi Lloyd
Georcre suoraan, että- MacDonald
oh pälytty hallitukseen siinä tar­koituksessa,
että työväenpuolue saa­tettaisiin
huonoon huutoon työväen
silmissä. Kun sitten tällainen "työ­väenhallitus"
on tehnyt tehtävänsä,
saa se mennä ja porvaristo ottaa
'ohjat omiin käsiinsä. Sosiali­demokraatit
jäävät silloin, ku­ten
eräs noskelaislehti sanoi
'Sraltaistuimen -juurelle" . odotta­maan,
kunnes heitä taas tarvitaan.
XJlkopolitiikassa ovat sosialidemo­kraatit
noudattaneet tavallista por­varillista
politiikkaa, joskin väliin
verhottua "kansanvaltaisten" fraa­sien
taa. Saksan npskelaiset uskot­telivat
työväelle, että TVilsonin kuu­luisat
pykälät. olisivat rauhan pa­ratiisin
portaita, v a i ^ silloin jo
oli täysi imahdollisnns nähdä, että
tisen "rauhan" vankilaan. Samoin
on käynyt Dawes-suunnitelman, ku­ten
olemme nähneet. Mutta yhä
suosittavat he imperialistien inter-natsionalea,
kansainliittoa, rauhan
takeena, vaikka se tosiasiassa on
suurimperidistien parhaita keinoja
pakottaa pikkukansat mukaansa so­taan
jotain "rauhan häiritsijäksi"
leimattua imperialistien vihollista
vastaan.
Sotilasasiassa jatkavat sosialide­mokraatit
sotasosialistien "isän­maallista"
politiikkaa. Ne kannat­tavat
porvarillista militarismia, sekä
houkuttelevat työväkeä sitä kannat­tamaan
lupaamalla hieman vähen­tää
sen menoja. Tällainen sotilas­menojen
"säästäminen" saadaan ta­vallisesti
aikaan siten, että asevel­vollisten
harjoitusaikaa lyhenne­tään
ja käytetään varat "luotetta­vien"
erikoisjoukkojen aseistami­seen,
ylioppilasten y.m.8, kouluutta-miseen
varaupseerciksi j,n.e. Vaik­ka
porvaristo vielä vastustaakin
tällaista säästäväisyyttä — kärsii-bän
siitä mm. ^sotahankinnat, por-varisnuorukaisten
upseerin . palk^
y.m. 'porvarisedut, niin voi se d i
hen suostuakin. Ja tulee sen pyr­kimykseksi
tällöin luoda' sos.-dem.
avulla varmat kaat-erijoukot, joiden
ympärille sotatilan diktatuurin tur­vin
sitten vof joukkoja mobilisoida.
Eiväthän nykyajan koulua käyneet
ja urheiluharjoituksissa rivistöjär-jestystä
oppineet nuorukaiset tar­vitsekaan
niin pitkää treenausaUcaa.
kuin entisajan kouliiiitunmttomat
talonpoikaissotilaat
Eritjristä huomiota, on työväen ny-kyijsin
omistettava [ vasemmistolle
so3.-dem. puolueissa. Siihen • kuuluu
työläisaineksia, joilla yielä . on pa­sifistisia
harhaluuloja. Sitten kes­kustalaisia
johtaja-aineksia, joiden
jokaisen sielun sisimpiä ja sydä­men
aivoituksia on mahdoton ja
tarpeeton tarkoin tietää, sillä objek­tiivisesti
suorittavat ne samaa työ­tä
kuin työväenluokan tietoiset har­haan
johtajat ja pettäjät. Ne ovat
siinä suhteessa törkeitä revisionis­teja
vaarallisemmat, että ne uskot­televat
olevansa "jyrkän luokkatais^
telun" jojia "vallankumouksenkin"
kannalla, mutta, kuten tosiasiat
osoittavat, siirtyvät /ratkaisevissa'
taistelutilanteissa, kuten esim, suu­rissa
lakoissa, työväen vastustajien
puolelle ja saavat aikaan hajaannus­ta
sekä epävarmuutta työväen ri­veissä.
On sen takia erikoisen tär­keätä
tarkoin pitää silmällä tällai­sia
johtaja-aineksia, samalla : kun
kärsivällisellä ' valistustöiriiinnalla
oikaisemme työtätekevien joilkkojen
keskuudessa vielä esiintyvä harha­luuloja
ja virheellisiä käsityksiä.
Sosialidemokraatteja seuraavista
työläisistä useimmat oVat siellä
vain tällaisten harhaluulojen vaiku­tuksesta
ja on sekä valistustietä et­tä
oikealla politiikalla niitä har­hoistaan
vapautettava. Tähän tar­joaa
.hyvän tilaisuuden kansainvä­lisen
politiikan ilmiöiden oikea va­laiseminen.
On tärkeätä, että työr
väen omat lehdet ja puhujat tässä
uhteessa tekevät entistä tarkem­paa
työtä. • , „ • / ,. n
ryhtyi konstelemaan niitä, joöca
uskottelevat, että porvaristo i^Uä»
kin vainotoimissaan talttuisi, jos
työväestö vaan tahtoisi zaobolttoa
Ja niinhän onkin: jos työväki lao-pnisi
marxilaisesta käsityksestä ja
luokkataistelusta sekä vastustukses­ta
taipnisi pääoman - vallanalaisun-teen,
olisi porvaristo k y l l i n "ran-hallinen".
Nyt ei kuitenkaan työ­väenluokan
asema tätä sallL Sen
täytyy puolustaa elinetujaan. ^Ja
silloin saa se nähdä porvariston
oikeassa hahmossaan. Ja ulkomai­den
esimerkit osoittavat, kuinka
näitä porvariston vainoja « i torjuta
niihin alistumalla, vaan ainoastaan
tiukasti Idinnipitämällä edes niistä
oikeuksista j a vapauksista^ jotkia
työväki jo on- pakottanut porvaris­ton
j kirjoittamaan perustuslakeihin-sa.
Tämä taistelu kysyy kyllä uhreja
ja uhrauksia. Mutta olisi utopiaa
luulla, että niitä voidaan välttää.
Mutta kylläkin voidaan harkitulla
toiminnalla ne supistaa mahdolli­simman
vähään. Saksan sosialisti-lakien
12-vuotinen kokemus opetti
dkäläiseile ; työväelle' oikeat toimi­tavat.
Ja vainoajan jälkeen tote­sivat
työläiset, että sinä aikana oli
työväenliike vapautunut sellaisista
'sympatiseeraajista", jotka olivat
tulleet liikkeeseen sälöin, kun se
lupasi toimipaikkoja, jopa virkoja
j a palkkatoimia valtiokoneistossa.
Vainoaikana myös tarkistui työvä­enliikkeen
teoria j a lujittuivat or-ganisatsionimuodot
tarkoitustaan
vastaaviksi, kehitettiin todella te-hoisat
toimitavat. Samat vaikutuk­set
osoittautuvat nyt taas niissä
maissa, joissa, työväenliike on saa­nut
kestää tällaisia väliaikaisia ko­ettelemuksia.
Kuten Saksasta nä­emme,
ovat nämä ajat miltei jäljet­tömiin
hävittäneet puolindset peri­aatteet
j a fraaseille rakentuvat puo­lueet
Jälelle on jäänyt toiselle
puolen se, mitä Marx ja Engels
jo nimittivät porvarilliseksi' työ­väenpuolueeksi
tai tarkemmin sa­noen
porvariston "työväenpuolueek­s
i " , ja toiselle sitten itsenäinen,
luokkatietoinen työväenliike Kom­munistisessa
Manifestissa jo määri­tellyllä,
- teoreettisesti yhä täysin p i
tävällä perustalla.
en jäUonrpttojes kanssa cm faso.
toneet i»eita moös joakinbista
Yhdysvalta-oinnnttehnaa, jolla oH-ci
vajkutasvaltainen sotilaaUinea ja
kansainvälinen asema VenijSa ja
länsirEnropan välinä. Täsä saan.
nitehnassa oltiin jo niin pitkällä,
että harkittiin erikoista työjakoakla
eri maiden välille^ jossa knitenkin
tuli riita, sHIä tuottamattomimpia
tehtäviä ei minkään maan kapitalls.
tit olisi halunneet itseDeen. Suur-valtojen
keddnäinen riistiriitakin
ylettyy näihin maihin ja ne lietsoi-vat
yhä saurefmpia' rutaisuuksia
män jo ennestäänkin 'mahdottoman
renkaan sisälle;
Viron' tapahtui^illa koetetaan taas
nostaa tuota luurankoa Umoille.
Osoitetaan kuinka Venäjä nyt tällä
kertaa yritti aiikaista Itämerelle it­selleen
.Viron- nykyisen alueen ja
sen jälkeen' hyökl^ Itämeren maa-kuntien
lopulliseen • ja kokonaiseen
tuhoamiseen. ^Senjälkeen oa mai­den
puskurivaltioiden vuoro. Ja
tämän johdosta olisi saatava vähin­tään/
ennen v^innut yhteisymmär­rys,
vieläpä lisätäkin sitä. Ja jos
tuon suunnitelman toteuttaminen
astuisi ^tilaalliseksi välttämättö­myydeksi
Ivonakin aikana,, olisi kan-san
mielipiteiden kääntämiseksi sil­le
suosiolliseksi, ainakin tefatjr voi-tava.
Mutta tuo Valko-Suomen herru-jen
kannnjeri valelu näyttää niin
toivottomalle, että\sen piirissä ei
saa propageeraamistakaan anotta­vaksi
ja ymmärrettäväksi.
Toronton
K U L L A K I N O L K O ON
O M A T U S K O N SA
Työväenliikkeen vainoja,
esiintyy useissa maissa,- todistaen
sitä, kuinka porvaristo» nähdessään
riistojärjestelmä^sä olevan uhattu­na,
ei haikaile mitään keinoja Vää­ryydelle
ja anastukselle perustu-vain
"oikeuksiensa" ^^imassa ipitä-miseksi.:
Edistyneimpäin ja demo-kraattisimpainkin
maitten porvaris­to
osoittaa taipumusta tällaisiin vai­noihin
ja panee niitä toimeen, mil­loin
luulee uskaltavansa. Nyt esim.
uhkailevat Englannin kapitalistit
ruveta ahdistamaan ammatillista l i i ­kettäkin.
Työväen valtiollisia oike­uksia
on rajoitettu monissa maissa,
kunnes taas työväenjouk. yhdistynein
voimin pakottavat vallanpitäjät pe­rääntymään.
Saksassa esim. on ku­luneina
vuosina useasti yritetty ra­joittaa
ja tukahduttaa työväen toi­mintavapautta,
mutta taas on. täyty­nyt
palauttaa heille sanan, j a jär­jestäytymisen
vapaus. Viime edus-kuntahajoituksen
jälkeen ryhtyi po­liisi
siellä taas vangitsemaan kan­sanedustajia
ja rajoittamaan jär­jestötoimintaa,
mutta työväen itse­näistä
osanottoa vaaleihin ei. se kui­tenkaan
voi estää. - Tämän nusai-kaisen
pimentolaisuuden - ja barba­rian
päämaassa Italiassakin on työ­tätekevä
kansa kaikesta huolima^
saanut askel askeleelta' arvarretuksi
fascistiterrorin rajoittamia vapattk-siaan.
Samoin Bulgariassa.
Aika-ajoiA uusimalla 'vaBcoisen
terrorinsa tekee porvaristo työväelle
sen palveluksen, että mmstnttaa to­dellisesta
olemuksestaan, se onkin
tarpeen, koska useilla työläisllä ^ on
ne johtivat suoraa päätä iÄiperialis-taip'amusta nopeasti unohtaa s ^
Sellainen oikeus, säälittävästä jär-ömj^
destään huolimatta, on an-
'hettava Suomen ' valkoisille, jotka
selittävät Virossa tapahtunutta to­distettavasti
provokptsiönista johtu­nutta
käpinahanketta. Valko-Suo­men
porvarilehdet meluavat tapah­tuman
johdosta kauheasti, etsien
yksi toistansa hullumpia • teorioita
tapahtumallfe. ; V
Voittajana mielettömyydessä sel­kiytynee
se Helsingin Sanomien kir­jeenvaihtaja,
joka, selittää tapahtu­maa
Venäjän tarkoitukselliseksi laa-jeiitamisyrityksefcsi.
Tämä kirjeen­vaihtaja
sekottaa kaiken valtakun­nan
asiat toisiinsa sellaisessa vyyh-dessä,
että sekaantuu itsekin sinne
kokonaan. Hänen mielestään Kol­mas
Intematsionale on jokin im­perialistinen
yhdistys, joka v^voo
Venäjä^ alueiden laajentamista ja
-siten joutuu sekottamaan Venäjän
armeijoiden siirrot Kolmannen In-iternatsionalen
liikehtiiniseksi. Näin­pä
Viron melskeiden alkuvalmiste­luiksi
muuttuvat kaikki ne armeija-osastojen
siirrot, jotka suoritettiin
muutamia kuukausi^', ennen Viron
tapahtumia. käytännöllisillä ta­pahtumilla
todetakseen väitteensä
oikeaksi, selittää tuo herru, että
kommunistista nuorisoa. on tullut
Venäjän . puolelta tappelemaan ja
että he ovat olleet hyvin aseistet­tuja.
• Kapinan jälkeen onkin sit­ten
tavattu kaksi puolenmetrin pi­tuista
Colt-kuularuiskua, joita
Amerikasta on tuotettu Venäjälle.
Siinäpä se sitten onkin koko todis^'
tuksien paljous.
Kun näistä kahdesta kuularuis-kusta
huolimatta ei koko mahtavan
Venäjän onnistunut voittaa tuota
kääpiö-Viroaj^^ käsittää kirjoittaja
sen johtuneen siitä väärinlaskelmas-ta,
että ajateltiin •virolaisten itsen­sä
ottavan tehokkaammin osaa val­lankaappaukseen.
Tässähän jo kir­joittaja
on ristiriidassa, sillä •viro­laisten
omaksi tehtäväksi siis on
tarkotettu Virossa" ennemmin tai
myöhemmin .tapahtuva vallankumo­us.
Sitäpaitsi, lieneekö niin tohloa
ihmistä, joka kuvittelisi Viron soti­laallisesti
pärjäävän tulitikunpalon
aikaa Venäjän maailmankuululle
Puna-armeijalle?
Tuollaiset teoriat siis täytyy tun­tua
itse ^ n keksijäll^eildn ^ontolle,
jos nimittäin häne&ä järkmitnnen-kaan,
on jälellä. ^
Mutta tuon kapinan-syjrtä ei ole­kaan
tarkotus löytää, vaan käyttää
tilanneita ja tapahtumaa määrät­tyyn
propagandaan.
: Itämeren maakunnat yhdessä län-si-
Europan j a Venäjän välillä olevi-
Toronton kanpangin menoarvioon
vuodesta 1925 aikain on Eitetty nel­jätoista
miljoonaa dollaria nuden
vesilaitoksen rakentamiseksi kau­pungin
itäpäähän. Laitos kaikkine
pnhdistuskon«neen; ja pumppuineen
tulee maksamaan tuon - neljätoista
miljoonaa dollaria. Töiden, pitäisi
alkaa pikapuoliin ja tullaan tuosta
summasta tämän 'vuoden ajalla
käyttämään neljä miljoonaa dolla­ri^.
Koko laitoksen pitäisi olla täy­dellisesti
valmis 1929. Kaupungin
itäpSätä lähinnä olevasta Ontarion
järvestä ^ tullaan ottamaan vesi.
Toronton l^tapungin välHuku oli
vuoden^. Vaihteessa kuusisataa kol­mekymmentä;
kuusi ja j>uoli tuhatta,
joiden tuhansien nousua' on. kanpan­gin
väkiluku huonosta teollisuus
elämästä huolimatta ilmaissut kulu^
neonkin •vuoden ajalla.
Mies putosi katukajrtaville 50
jalan korkeudesta, josta kuolema
oli seurauksena. Lauantai aamu­päivällä
tammikuun 10 päivä työs­kenteli
yfaltfer Lord, puutyöntekijä
Northern' Ontarion rakennuksella
Bay ja Adelaide katujen kulmassa,
ollen naulaamassa konkriittiformua
viidennessä kerroksessa,^ josta ' hän
irtaantuvan laudanpalan kanssa pu­tosi
katukäytävälle . edellä kerro,
tulla seurauksella. Tapaturman uh­riksi
jottunut oli '50 •vuotias per­heellinen
mies, jääden häneltä vai­mo
ja kolme lasta. Sanottu raken­nus
tehdään kuusitoista kOTroksinen
ja kokonaan konkriitista seinät sekä
lattiat ja kaikki lättiankannatusnis-kat,
joten rakennuksella työskente­lee
useita kymmeniä punfyömiehiä.
Känpunsrissa paraillaaa tekeillä
olevassa. 22; kerroksisessa konttori-huoneustoksi
tehtävässä rakennuk-ses
on suoritettu eri ammattitöitä
hämmästyttävän lyhyessä ajassa.
Esim. rakennuksen rautakdiys, jo­ka
kokonaan nostettiin ylös j a täy­dellisesti
valmiiksi niitattiin kymme­nen
•viiköii kuluessa; samoin ulko­seinien
muuraus on kokonaan val­miiksi
muurattu tavallisista tiilistä
kymmenen viikon ajalla. Koko ta­lon
pitäisi valmistua täydellisesti
toukokuun ensimaiseen päivään, kä­sittäen
tuhannen kahdeksan sataa
eri spuruista konttorihuouetta. Ta­lon
perustuksien kaivaminen alet­tiin
• sjryskuun • alkupäivinä,: joten
yhdeksän kuukauden ajalla valmis­tuu
täydellisesti käyttökuntoon kau­pungin
. korkein talo, ollen talon
keski kohdan korkeus 324 jalkaa,
ja kohdalta missä kulkee nostohis-sit,
on talon korkeus 390 jalkaa,
ollen kerrosluku ' 2 5 .
Mahtavat tanssit toimeenpanee
näsrtelmäseura Suomalaisen seuran
huoneustolla lauan-tai-illalla tammi­kuun
17 päivänä alkaen kello kah­deksan
illalla, niin halvalla sisään­pääsyllä,
että jokaisella tanssihalui­sella
on mahdollisuus,- oQen sisään-pääsfy
vaan 35 - senttiä. Sfia saapu­kaa
joukolla, sivuttakaa nurkka­tanssit
j a ottakaa s ^ k i n hnvia va-loisal
§&a; hjrvä ihnaisessai työläisten
omassa ^huoneusto6sa; — J—<.
OODISTAKM
mumNE!
m §