Vapaus, January 23, 1926

              I V & d U E I L . H. A . KOUVINEN.
' VAfAyS (Uberty)
The «nly organ o£ FinniBh W«>rke« ib ^ » « l a ^ Poö-
^ ; ' > l 2 d in-SndbSr. Ont. every Toesday, TboMday and
: * ^ * ^ ^ e r e d at the Port Office Department, Ottava,
,. .«a «econd elaaa matter.
nLAUSHDJNAT: '
Canadaan ykrf vk. |4.00. pooli yk. »2.26, kolme kk.
-:**inJjÄlS jäSnomeen, y k d - k . »6.50, paoU vk.
.••rÖÄ^Äito e ? « n ' ^ r^. ei t . Sa lähettämään.
pitai asiamiesten joilla on iakaokset.
• I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotnkset » : . 0 0 kerta. »2.00 kaksi kertaa.
Ävioliittoonmenoilmotakset 60e palstatuoma.
. Nimenniuutosamotukaet 50c kerta, »1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset »1.00 k e r t a . »2.00 3, kertaa.
AViocroilmotukset »2.00 kerta, ?3.00^kak8i kertaa.
Saolemanilmotokset »2.00 kerta, $50c Ilsamaksn
•Utoaianseelta tai mnistovarssyltä. . ,
Halntaantiedot j a osoteilmotnkset 60c kerta, »1.00
kobneker£aa.
. Tilapäisilmottajien j a ilmotnsakenttnorien on, vaa-alttaessaT
lähetettävä ilmotnshlnta etnkäteen.
Tiirtain lehteen aijotut Ilmoitukset pltä& olla kont-torissa
lauantaina, torstain leljteen-tiistrina ja lauantain
tebteen torstaina - kello 8 . , _—=--========.
- Jos' ette mil'vin tahansa saa vastausta ensimaiseen
^kirjeeseenne, kirjoittakaa ondelleen liikkeenhoitoja i
•ersoonallisella, ninnllS. — . . . .. ;
' 3. V. KAHi:\STO. Liikkeenhoitaja.
.M
Kuninkaallinen Bescon puhtaaksi-peseminen
Jos o s ^ a n ^ova Scotian kaivostyöläisistä on hel­linyt,
toivoa, etta huolimatta menneistä kokemuksista^
hallituk&en köxnissioneifain nähden, tämä vvifmeinen ku>
ninkaallinen komissioni kuitenkin tekisi J o t a in kaivos»
työläisten hyväksi, niin on sen jiilkasema selonteko-hä-
•döänjrt^ilmeisenkin' toivon rippeen, kirjottaa puolu­eemme
plä-äänenkannattaja; Kun komissioniin o l i n i ­mitetty
,Sir Rae Duncan, eräs maahan tuotettu britti­läinen
hallitu^virkailija, majuri. Hugh Cronyn*, joka on
yhteydessä'suurten rahalaitosten kanssa, j a pappismies
McPherson, lukion presidentti, niin ei meillä ollut mi­tään
epäröintiä julistaessonxme, että työläisten ei pidä
•odottaa mitään apua tai etua* heidän «tutkimisestaan.»
Meldänx.ennustuksemme on, surullista kyllä, 4)sol>
tautunut oikeaksi. Komissioni nimitettiin B h o ^ s i i ^ h a l -
vl^tuksenkiertoliikkeenä, pd^
c^^tbmuUtta,': mikäli dnkysym
ehdotus olosuhteiden muuttamiseksi Nova Scotian kai­vosalueella.^
Komissioni on nyt esittänyt selontekonsa,
mijkä on kappale propagandaa Bescon puolesta» Kaikki
todistukset kurjuudesta, työttömyydestä, k e o i s t a asun-
,/to-Qloi^ta, puutteellbesta ravinnosta, ihmishenkien me-j
liettämisesta j.'n.e., jotka ,he kuulivat, ovat vierineet hei­dän
mieliätaän, kute^ vesi sorsan selästä. Sillä se o li
kapitalistinen komissioni, eiicäbillä ollut mitään muu-
'ia-"vaihtoehtoa,'4c;uin hjrväk^yä vallitsevat olosuhteet .
, ' Canadaa värisyttivät kaivoslyöläistea kertomukset
kurjuudesta ja xiistoäta, jotka' tulivat päiyänvaloon v i i ­meisen,
taistelun aikana.. Komissioni tyydyttää kapita­listista
sanomalehdistöä sillä, että sysää^ kaiken ^ y n
pitkään taisteluun .kaivostyöläisten mskoi|le. Bescon
^ esittämä kymmenen prosentin palkanalennus oli täy-
^ d ä i l ^ oikeutettu. Ko^o vuoden 1925 taistelu tapel-
. tnd, turhaan., Besco on pesty puhtaaksi-
V.';* iSeiiräava-seikka,, jolle Besco antaa kannatuksensa,
;^öni'Lien^pyrkimy8 murskata
, •liike ^^ova Scotiassa. Huulet hokevat kyllä yiiteisten
-työsopimuksien ja kaivostyöläisten järjestön tu^
misen' puolesta, mutta komissioni suosittelee myös
Jtcheck-bff»-järjestelmän poistamista. Työläiset eivät
vlcyl|äkäänthalua sellaista «chec^
peritään,maksuja kirkolle, vuokriin ynnä muihin sei-laisiin
.tar^^
din icyiisiin^ idutta he ovat -aina painostaneet järjestön
ivttnaksujen perimistä työpantaj an kautta välttämättömänä.
toimenpiteenä j a järjestäytymisen edellytyksenä nykyi-
. sissä olosuhteissa. Besco tiilee nyt uudistamaan Jais-
/''^ lelunsa- avoimen työpajan käytäntöön saattamiseksi.:
Komissioni on näkevinäiin radcaisun joka puolen
V? vuoden päästä tapahtuvassa palkkataksan tarkastamises'
' sa. J o k a perustuisi Bescon maksukykyyn.' 1|^ämä on
:: aito hölynpölyä,. mikäli työläiset ovat kysymyksessä^
:Eävät' palkata' vaan voitot Bescon vesitetylle ja yhä UU'
uidelleen: vesitetylle
"pälkkofen tarkashikselle. Työläisillä ollessa tarkastus-vallan
yhtiön kirjoiiiin nähden, selittää Toronton
«Globe», että «onnettomuudeksi ovat tämänlaiset neu-.
voitelut taipuvaiset saattamaan työnantajan puolustus­kannalle:
sellaisiin seikkoihin kuin johtoon ja myynli-
;: -seka jtdcokustannuksiin nähden, ja avjiavat tien erimieli
syyksille.» Uskpkaa Besco todistamaan,' että" se ei an-
' saitse imitään, kun tulee kysymykseen työläisten palkko-
• jen korottaminen. '
: ' ( Komissioni ei suosittele palkanalennusta WoIvinille,
> :;eika McLurgiilekaan. Bescolle se suosittelee edelleen­kin
avustusta yleisistä varoista. Komissioni ei myös­kään
suosittele kaivosten kansallbtuttamista, mikä on
> ainoa ratkaisun tid Nova Scotian alituiseen kurjuuteen.
Jälleen ilmoUaa sanomalehdistö toisen kerran kah-
: dentoista kuukauden aikana Sydneyn työläisiä uhkaa­vasta
vaikeasta työttömyydestä, f^rincess-kaivanto, jo-
.;! k * ori suurin tuottaja Sydneyssä, suletaan epämääräisek­si
ajaksi ja Plorence-kaivannossa tullaan tästä puo-
; leen iyödcentelemään vain kuusi päivää kuukaudessa.
Nyt, kun työläisten harhakuvitelmat ovat .hajotetut,
> ryhtyvät ho/jälleen taistelemaan. Heidän tunnossana-naan
ott^'iyöta tai ylläpito.^^^^^E kumpaa-kaaii''
J^<^esUt^^^^ he rylilly.
maui-aotabi^^toimö^^ pitääkseen itseään hen-tX^
JB^amiäi^v;^v«ikuttiv saaden
Bhodesin ja Douglasin toteamaan,, että e i . yksikään
mies, jolla on miehddkyyttä, salli |»erhcensa nääntyä
nälkään, kun läheisyyd^sä-kerraft on ruokaa^saatä-vissa
j a kun kerran Wolvin jä McLur^caan eivät kos­kaan
jää vaille kolmea kunnollista ateriaa
Katoliset lyoläiset levottomiha
Kansallisen Katolisen Union toimitsijoista muodos­tettu
työväen lähetystö esit^ äskettäin Quebed
kunnan pääministeri Tascheraulle> j a hänen virkaveljil-.
leen Quebecin kaupungin työttömyystilanteen. Lähe­tystö
tieki ehdotukseni-että hallitus viipymättä «lott^^
vissejä töitä, kuten' Battlefield-puistoon suunnitellun
museon rakentamisen, josta on puhuttu piricän aikaa^
lÖyöspyydettiiri^elta Quebecin kaupunki oikeutettaisiin'
lainaamaan rahaa, jotta se voisi järjestää työnsaanti-tilaisuuksia.
Edelleen pyydettiin hallitusta^: ellei se
voi muuten saada lievitystä^itilanteeseen, myöntämään
rahaa avustamistaikotukseen. '
Japahilais-venäläinen blokki
minkä kaiki ilmeis^ti^^uuntantuu Englantia ja Ameri-kaa
vastaan, ei ole ainoastaan yhteisten taloudellisten
etujen ilmaisit,, kirjotetaan eräässä europalaisessa porr
varilehdessä, joka jatkaa: , » "
Aasia: on. nousemassa anglosaksilaisuutta vastaan.
On ehkä sopimatonta lausua myötätuntoaan tälle japar
nilais-venäläiselle (oletetiiUe) blokille. Mutta miksi
olisi piidettävä anglosaksilais-kulttuuria. missä amerika-laisuudella
on yhä suurempl-^ttääräysvalta, maailman­politiikan
aatteellisena- loppupisteenä? On varottava
sekaantumasta Kohtalon työhön. : Venäläis-japanilainen
johto tulisi paljoa suuremmassa laajiiud^sa |cuin mitä
o l b i laita amerikalaisen vallan: alaisuudessa!; kunnioit­tamaan
kiinalaista kulttuuria^ Jo nyt kasvaa esiin siel­lä^
missä japanilabet j a venäläifet^^ovat suorittaneet
organisatoorisia esitöitä, hyvinvoivia kiinalaisia vaestö-keskidcsiajjodcakarldci
ammentavat kulturellisen ja hen­kisen
tyydykkeensä. Pekingistä, 'täällä ei verukoitu
siitä; että keltaisella rodulla täten olisi [ylivalta. Joka
tapau^essa tulee: K i i n a n 'Väestö tälläkin vuosisadalla
voimakkaasti I lisääntymään riippumatta siitä, anglo-saksilaisetJEo^^
vaiko japani^laiset j a venäläiset käyttävät
maata hyväkseen; Tässä on kysymy^ jostakin aivan
iHuustaj;nim. kulttuurin rinnastamisesta kulttuurinikera.:
On itsestään selvää, että on pidettävä parempana jär­jestelmää;
mikä mahdollisimman suuressa määrin ke-
.ventää uuden;. kiinalaisie;i: 'kulttuuripiirin luontumista,
esiin varsinaisen Kiinan p^ohjoispuolella.' • .
. Kuten|<: nähdään, ovat porvarislehdeny näköloumal
mielenkiintoisia, vaikkapa emme kaikessa yhtyisikään
niihin.
Ruotsin Kommunistipaolue
liuiiliimassa
Ruotsin sosialidemokraattiset lehdet; samoin kuin
syndikalistilehti:ja\äskettäin autuaasti nukkunut Hög­lundin
lehti; ovat toitottaneet; että Huotsui Kommunisti-puotue
olisi kokonaan mennyttä' kalua.' Todellisuudes­sa
; menee r se kuitenkin /reippaasti eteenpäin kaikilla
aloilla ja joka piirissä. Puolueella on 303 kunnallis­järjestöä
j a niissä jäseniä 9,500, nukä määrä on varsin
ilahuttava, kun ottaa lukuun höglundilaisten hajotus-työn-
Pohjanmaalla oyat kommunistit kokonaan mää­räävässä
asemassa, ja myös muissa' maakunnissa muo­dostetaan'yhä
uusia kunnallisjärjestöjä.
' Mitä: tulee puolueen erikoiskamppailuihin; kulunee­na
vuonna; saatiin puolueen offensiivillä vuoden alussa
kerätyksi 36,p00 kruunua, joitdcin tuhansia uusia lehti­tilauksia
hankittiin, myytiin joukottain kirjallisuutta ja
hankittiin 1>000 uutta jäsentä. Syysoffensiivillä taas;
joka ei muuten vljelä ole päättynyt. Oli kerätty 12,000
kruimua; minkä summan arvellaan karttuvan kahdenker­taiseksi.
Samoin ovat jäsenet hankkineet painopaperia
parille lehdelle; .uusia: osakkeita niinikään. Muina
tnloksina mainittakoon uudelleen j ärjestämineri^ jäsen-ja
tilausvärväykset,.. mikä viimeksimainittu vielä var­masti
tuottaa toisen ;tufaannen uusia tilaajia. Venäjän
matkan johdosta on pidetty jä pidetään noin 500 _ ko­kousta.
Venäjän kirjallisuutta on myyty joukottain,
samoin kuin Ejiglannin valtuuskuni|m raporttia. Am­matillisen
eheyden asiaa .on ajettu 'Puursin tehokkaasti,;
jat ovat kommunistit tulevan .GöÖteborgin eheyskonfe-r^
nssin pääjoustimina. Lisäksi on mainittava Lenin-kutsunta
viime tammikuussa, jolloin m.m. myytiin 6,000
kruunun arvosta Eoninin y.m. kirjasia. }
Todellinen vihoUinen*
.Kutka ovat meidän vihollbiainme?< Rikkaat Mitä
keinoja he käyttävät? Valhetta j a halpamaisuutta.
M^kä on omiaan suosimaan näitä metodeja? Köyhäin
tietämättömyys.
Kansaa on siis valistettava. Mutta kutka estävät
kansan valistamista? Ostetut kirjailijat, jodtä joka-puiväisiUä
julkeilla valheillaan pimittävät kansaa.
• Millä tavoin voidaan nämä ostetut kynänkäyttäjät
vaientaa taikka voittaa kansan asian puolelle? He
ovat niiden» joilta saavat maksunsa, ja vain vauraat,
oikeudellisuuden ja tasa-arvoisuuden viholliset, voivat
maksaa heille.
Mitä on siis tehtävä? Ensiksikin: näitä kynänkäyt-tajiä
on vainottava vaarallisimpina kansan vihollisina;
Toiseksi: on levitettävä h)'viäkirjotuksia jättipäiiiolc-^
sina. ;
f Mikä edelleen estää kansan valistamista? 'Köyhyys.
Milloin saattaa kansa valistua? Kun he ovat saaneet
leipää ja kun rikkaat j a hallitus laldcaa'maksamasta rois­tojen
kynistä j a kielista seka heidän etunsa on yhtä
kuin kansan etu. -
M i l l o i n tulee heidän etunsa olemaan sopusoinnussa
kansan etujen kanssa? Ei millom!
- /io6espterre, puhuessaan jdcobiniklubissa v. 17S9.
yna-Caflade
' • Vancouverissa o n tässä vuoden
vaihteessa pidetty kaksi kokousta;
joiden tekemiin päätöksiin alleldr-jottonnt
haluaisi' kiinnittää kaikki­en
lännen metsissä j a sahamyllyissä
y. m.?puutavarateöllisuudessa työs­kentelevien
työläisten huomioto-
Ensimäinen näistä kokouksista p i ­d
e t t i in jo joitakin päiviä ennen
vanhan vuoden loppua " B . G. Logr
gers A8Sociation'in" toimesta. Ko^
kooksen osanottajat, tukkiparoonit,
eivät nähtävästi olleet tyytyväisiä
n i i h i n satumaisiin liikevoittoihin,
j o i t a he övatr viime vuosina riistä­neet
työläistensä* työntulpksista,
koska päättivät ilisätä tulojaan^ k o -
hottamdkUa' t u k k i e n hintaa. Koko­uksen
jälkeisenä päivänä näemme
sanomalehdistä hyvin - v a a t i m a t^
malta näyttävän uutisen, jossa ker­rotaan,
että tammikuun 4 :jäs päivä
astuu voimaan uudet tukkien .hin­nat.
>N&nä uudet hinnat ollen N o .
1 föri '»22^.00, No. 1 päre-cedar
»26.00, Uor 1 lauta-cedari »27.00
j a hemlocki »11.50 tuhannelta j a ­l
a l t a , toisen j a ^ kolmannen numeron
t u k i t jönkunverran vähemmän. Tä­mä
" B . O. Loggers Association"
köntrolleeraa täydellisesti tukkien
tuotantoa tällä rannikolla.. Joita­k
i n pienempiä liikkeitä kyllä o n y i e -
lä ulkona tästä järjestöstä nimelli­sesti^
mutta todellisuudessa ne ovat
taydellisestiCriippuvaisia tästä >tyon-^
antajien järjestöstä tukkien hini
taan, työpalkkoihin y.m- nähden.
K i l p a i l u a ' e i i ole olemassa enään
tälläkään valalla. Ja niin voivatkin
tukkiparoonit ' järjestönsä 'avulla
määritellä t u k k i e n hinnat k e l k em
mielensä /mukaan, korottaa hintoja
m i l l o in katsovat sen eduilleen sove­liaaksi,
"^e eivät perusta siitä, jos­ko
esimerkiksi joku työläinen, j o l la
o n mökki rakenteella, voi^ suorittaa
näitä korotettuja hintoja tai eL
Liikevoitto on heille kaikki kaikes-
SSL.'
J a mitä sitten tulee työläisten
palkkoihin, niin lienee ne"^P9mot
siellä^kokouksessaan myöskin päät­täneet
r'muuttaa'^' niitä, ei kuiten­kaan
ylös;; vaan alaspäin. Siitä e i
kyllä ole j u l k i s e s t i mitään ilmotet-t
u ; eikä tämän kirjottaja ole vielä
tänä vuonna - onnistunut pääsemään
n i i n lähel^ työnvälittäjää, että o l i ­s
i saanut selville vallitsevan palkka­tason.
Mutta mikäli toiset, "onneU
lisemmat" osatoyerit, < ovat kerto­neet
j niin o n . a i l l i s k in j o i l l a k i n käm­pillä
laskettu .palkkoja.
Puutavaraparoonien 'mottona on,
että palkat alas j a tuotteiden hin­nat
ylös. . M u t t a mitä tästä sitten
työläiset arvelevat? Jonkinlaisen
vastauksen/ tähän Icysymykseen
voimme saada sen toisen kokouk­sen
menosta, josta j o alussa: -mai­nitsin.
Canadan I^uutaväratyöläisten. Te-ollisnuBunion
(Lumber Workers I n ­dustrial
- U n i o n of Canada) rannik-k
o p i i r in vuosikokous pidettiin joita­k
i n päiviä ' jälkeen edellisen kokor
uksen, tarkemmin^ sanoen tammi-kudn
10 päivänä. '
Näillä kahdella: kokouksella o li
kuitenkin varsin;' huomattava ero.
Kuten'' edellisestä jo olemme näh­neet,
niin voivat työnantajat koko­uksessaan,
sataprosenttisen järjes­tönsä
avulla, täydelli^sti määritel­miä
tukkien hinnat,. työpalkat y. m.
asiat; - j o t a vastoin tämä^ työläisten'
kokous edusti va^in pientä osaa p u u -
tavarätyöläisistä. .Siksi siellä ei
Voitukaan päättää sellaisista- asiois­t
a kuin palkoista, työsuhteista ja
asuntOroloista y. m. Niin* läheltä
kuin nämä kysymykset koskevatkin
työläisiä, j a niin tärkeitä ^kuin ne
ovatkin työläisten elämälle j a h y ­vinvoinnille,
oH kokous pakotettu
sivuuttamaan sellaiset kysymykset.;
Ollen 'tietoisia siitä; että työläiset
o n ' saatava monilnkuisammin jär­jestettyä,
ennenkun mitään -vaati­muksia
voidaan ajaa läpi, o l i kor
kouksen osanottajien kiinnitettävä,
päähuomionsa siihen, mitenkä ,'tämä
järjestyminen' voidaan nopeimmin
ji^ parhaiten toteuttaa. JUietittävä
keinoja ja'' luoda suunnitelmia jär-jestämistyön
tehostamiseksi.
• " ^ • • • r . ^^^^
Useampia tätä asiaa koskevia
suunnitelnffa laadittiinkin j a pää­tettiin
ryhtyä entistä tarmokkaam­paan
järjestämistyöhon. Yksi mer-
Icille pantava seikka on myöskin
'se, että jäsenma&ut päätettiin las­kea
yhdestä dollarista,^jossa sig en­nen
on ollut, SOmeen senttiin kuu­kaudelta.
Nyt e i siis kukaan aina­kaan
voi väittää, että jäsenmaksut
ovat liian korkeat, . j a sen tekosyyn
nojalla pysytellä ulkona* järjestös­tä.
Kuinka nopeasti j a misjBä määrin
näitä laadittuja suunnitehnia sitten
voidaan toteuttaa? Se r i i p p u u e n ­nen
kaikkea sinusta, työläistoveri,
kuka lienetkin, jos, vaard työskente-l
e t puutavarateolUsnudeasa. Nii­den
toteuttaminen vaatii meidän
k a i k k i e n yhtebiä i ponnistuksia. N y t
ei enään vetele sellaiset verukkeet,
k u i n esimerkiksi eitä: kyllähän mi^
nä tästä l i i ^ : Joukkoon j o s toisfet-k
i n liittyväi Sellainen nahjnstelu
ei enään .saa t u l l a ' k y ^ r m ^ e e n .
3Ieidän.' t ä y ^ kaikkien ' kiirehtiä
ensimäisenä liiittymään itse j a l a i ­van
järjestettävä niitä, jogca tässä
k i l i ^ u o k s u s s a ovat jälelle. jääneet.
Kukaan ei; saa tahallaan jäädä hän­täpäähän
; viivyttelemään,. olenune
Na 10
ovat inyöskih' t u n t u v a s t io^ o n o n t t t - f kahteenkjnuneneen ;proeettt@n;
neet^ Kaiken tämän olemme'saa> kimääräinen palkkataso fcaikina a-neWt
itseUemme <)darttamisella.'^^^^^^^^J^^ l o i l l a a r v i o i d a w / 1 9 2 5 - - ^ ^ . 25^: p
p i t ^ muistaa, että-tämä k u r j i s t u - senttiä irörkeammakBi kuin 1922
j o liiankin kauani 'Viilailleet, n y t
on j okaisen pyrittävä etumaiseksf.
' Mitkään kansalliseroavaisuudet -ei­vät
saa' olla esteenä tässä järjestä^
mistyössä. ' ^[aikinhan me yhdessä'
työskentelemme kämpillär j a ; mylr
lyissä y . m: Yhdessä luomme r i k
kauksia piiut^araparooneille, huoli-^
niatta siitä; mitä kansallisuutta o-lemme.
Miksi emme; silloin myösr
k i n yljdessä^^öskentelisi oman jär^
jestömme rakentamiseksi j a y i i d e ^
ryhtyisi vaatimaan suurempaa osaa
niistä rikkauksista, j o i t a tuotamme ?
Mitä erikoisesti meihin suomalaisiin
tulee^ n i i n otettava huomioon, että
täällä rannikon metsissä työskentef
lee huomattava määrä suomalaisia^
joten : meille luopnostaan ;; lankee
huomattava osa tästä yhteisestä
tehtävästä. Ja mehän -sitäpaitsi
n i i n mielellämme kulemme luokkar
tietoisesta :työläis'estä. ; A i n a k i n :o-salla
meistä' on; sellainen käsitys,
että me olemme siinä suhteessa vä­hän
edellä muista, kans^lisnuksista.
Tässä nyt t a r j o u t u u mainio; t i l a i ­suus
näyttää teoilla ; jioteen tuon
väitteen <paikkansa pitäväisyys, j o ­ten.'
siis yksistään j o tämän seikan
piiäisi kannustaa ^ meitä toimintaan.
K a i k k i sairaaloiset ylistysvirret,
jonkun muun*.järjestön etevämmyy?
destä, j o i t a mahdollisesti vielä tulee
Imulumaan, •• täytyy vaientaa, nii­den
ei saa antaa häiritä meidän t o i ­mintaamme.
Kaikille yrityksille
jonkun kilpailevan järjestön muo­dostamiseksi,
; on annettava niiden
oikea arvonsa. Ne on k e r t a > kaikr.
kiaan katsottava' työläisten rinta­man
hajotusyrityksiksi, j o t a ne t o ­dellisuudessa
.ov^t,v.huolimatta l a i n ­kaan
siitä; miltä tafiolta niitä meille
tyrkytetään,' Jokainen, j o k a on olr-lut
tällä rannikolla vähän pitemmän
ailc^a, t a i nmuten tuntee työväen­liikkeen
;;menneisyyttä; täällä, tier
tää,"että Canadan; Puutävaratyöläis-ten
T^pllisuusunio on- ainoa järjes­tö,
joka on saanut; aikaan mitään
parannuksia kämppätyöläisten no­loissa
tällä rannikolla. Se on j ä r ­jestö,
johon tulee: kuulua j a jonr
ka hyväksi kannattaa työskennellä.
Sen ; a>iulla Canadan;: puutavaratyö-läiset;
voivat saada - äänensä kuulu-
-vi^le j a parantaa taloudellisen aser-mansa,
kun -vaan ; t a r m o l l a ryhty­vät
tositoimintaan.
Se, että j o k u meistä työskentelee
vaan osan ajasta metsässä j a lopun
aikaa j o l l a k i n : m u u l l a a l a l l a ; e i saa|
pitää ketään ulkona '<; järjestöstä:
Sillä metsätyöt tällä ^rannikolla ovat
viime vuosina muuttuneet ikään­kuin
sesonkitöiksi. Kampattavat
enään :"runnaa" j a t k u v a s t i ; ympäri
vuoden, kuten ennen. Tämä vei ole
tarpeellista, sillä tukkien; ulosotto
käy tänään n i i n nopeaan, että saa­daan
tarpeellinen määrä tukkeja,
vaikka kämpät seisovatkin Dsan a-:
jasta, Tästä johtuukin, että useim-^
mat xnetsämiehet joutuvat aina vä­l
i i n hankkimaan; toimeentulonsa j o l ­lakin
muulla alalla. 'Useimmat k o -
vantyönteJcijät tällä tannikoUa kui­tenkin
työskentelevät ; a i n a k in osan
vuojlesta ^ puhtavarateollisnudessa.
Mitä muita satunnaisia töil^^- h e s i i ­nä
välillä tekevätkin, niin niillä
Uloilla useimmiten ei o l ^ minkään­laista
järjestöä. Mitään syytä ei
siis ole olemassa; j o k a estäisi p u u -
tavaratyöjäisten,'järjestön liittämästä
yhteen kaikkia tällaisia^kovantyön-tekijöitä.'
• '\
Nyt joku voi sanoa; että kyllä­hän
tuo k a i k k i on oikeaa meinin-^
kiä, mutta nythän on n i i n huono'
työaika, on n i i n paljon; työttömiä
työläisiä, että se tekee kaikki y r i ­tykset
olosuhteiden parantamiseksi
melkein mahdottomaksi. On suuri
työttömäin armeija, josta työnanta­j
a t . voivat aina" .saada , alistuvaisia
raatajia, jos entiset alj^vat kapi­noimaan.
Tällaiset väitökset ovat
kuitenkin airfbastaan tekosjitä, joilr
l a koetetaan kiertää asian todellis­t
a ydintärja v ^ h o t a toimettomui^-
temme jonkinlaisella oikeudellisuu­den
harsolla. Tosiasia ön, että j u u ­r
i nyt^ovat metsätyöt täällä ranni­k
o l l a tavallista vilkkaammassa* käyn­nissä.
On turhaa odottaa mitään
sen* parempaa " p u u m i a " tai " h y ­vää
aikaa», sillä sitä ei kuiten­kaan
tule. . Olemmehan jo kaikin
saaneet kokea siitä, mitä odottami­sella
sai^ddan. Viimeiset v i i s i vuot­t
a olemme odotelleet, sitä "hyvää
J d k a a " sillä seuraukseila, että p a i -
k a t oviat j a t l ^ v a s t i ladkeneet, työn
«opeutta on lisätty yhtämittaa niin,
että tukinotto tänäpäivSnä 6n suo^
ränaista "hosumista", joräa kfirees-sä
työläisellä 4i Ole ' « ( p ^ katsoa
turvallisuutensa perään j d n r i lain­kaan.
Asuijlto- j a m u u t olosuhteet
misprosessi tulee jatkumaan jedel-leenkin
siksi, kttones; olemme pai­nuneet
; ryysyköyhälistön J tasolle;
kaikkea- tarmoa' j a taistelukuntoi-;
suutta vailla oleviksi tahdottomikr
si olioiksi, jos «emme itse nouse
j a v ^ e ; - t ä s t ä : kurjistumisesta,; aika­naan
loppua.
Siis kaikki metsämiehet liikkeel­le.
Olette J o k y l l i n kauan muutta­neet
luonnon lahjottamia aamiomet-.
siä kiliseväksi , k u l l a k s i j a pankki
oeotuksiksi puutavaraparoonien kas-saholveihin.
Miksi ette yaatisi t e i l ­le
.kuuluvaa --osaanne;: näistä . itse
valmistamistanne: ^rikkauksista
Näyttäkää • puutavaraparooneille. j a
koko maailmalle, että teillä on r o h -
•kentta vaatia ; muutakin ei vaan
k u r j a toimeentulo,: . j a ; > että v teillä
myös on tarmoa j a taistelnkuntoi-r
s u u t t a : vaatimustenne läpiajamir
seen. i
lÄnnen kämppäjätk^
••I
' K a u p p i a a t Glace Bayn seuduilla
sanovat iästä puoleen, että on mai-;
niota, jos teette. jouluostoksenne ; a -
joissa — ^ ; mutta ei . sentään; l i i an
ajoissa. ~ '
/ *
Työläisjoukossa, joka päättää, e t ­tä
j o s ' h a l l i t u s ; k e r r a n voi ryhtyä
takaukseen velkakirjojen maksami­sesta,
n i i n se v o i myös taata ruo­kaa
• nälkää, kärsi-villlei on jotain
toivomisen varaa.
Myymälän puhdistaminen on k a r ­keata
- peliä vähittäiskauppiasta koh­taan.:
v Eikö n i i n ole?; Lähettäkööt
laskun; Bescolle; j a ; jokainen kai­vostyöläinen,
joka; o t t i ' osaa puhdis­tukseen;
o:(i/ iloissaan nähdessään
heidät .uudelleen varustettuina.,
150,000 kaivostyöläistä on j o u t i ­laana
yksistään Westphalian alueel­l
a Saksassa, satoja tulfansia on' työt­tömänä
Englannissa, j a vielä e-nemmän
on 'työttömänä t a i lakossa
YhdysTOlloissa. On siis' selvää, e t ­tä
selkkaukset kaivosalalla Cana-dassa;
eivät - ole paikallista laatua,
vaan - osana maailmanlaajuisista o-losuhteista^"
j o t k a ovat kaikkien työ­läisten
^dessäi;^ Kapitalismi ei k y ­kene
enää löytämään työtä työka­luilleen.'
'
Entä.Itävalta?rSiitä eiVole kuin
kaksi kolme -vuotta, kun rummu­tettiin
ympäri maailmaa uutisia,
että m^aailman parhaiden nerojen j a
Kansainliiton y h t e i s t o i m i n n ^ kaut­t
a ovat. maan asiat onnejlisens^xat-kaisun:
tielläy Tänään on siellä j o ­ka
neljäs työläinen joutilaana, y h ­teensä
23(r,000 työtöntä. Eikä tä­mä
. työttömsrystOanne ole ainoas­taan
vaikein, mitä Itävalta oxi kos­kaan
kokenut, vaan se lisäksi ; kaa­vaa
edelleen päivä päivältä.
Työläisten maksamatta - jätetyllä
työllä on rakennettu sellainen teol­lisuuden
yritti, joka kykenisi e-nempäänkin,
kuin palvelemaan n i i ­tä
markkinoita, jotka • syntyvät työ-läisUle
maksettujen niukkojen palk­kojen}
johdosta-^ Huomatkaa miten
(National City pankki varottaa Y h ­dysvaltain
^,teollisuuden harjottajia
seuraayassa tiedonannossaan ole­maan
tarkkana: ' ' , .
"Suunnitelmat jäUdtalvea tai a i ­kuista
kevättä varten, ^ tulee tefidä
vasta; mitä huolellisimman niihin
vaikuttavien seikkojen huomioon
ottamisen jälkeen, sillä nykyisellä
teollisuuden tuotantokjrvjrllä j a OTT-kimyfeellä
;, käyttää sitä ^hyväkäken
täyteen määräänsä, voi tuotanto
helposti ylittää kulutuksen."
*
N i i n kauan, kun kapitalistit ovat
voineet selittää, että; he ovat vas­tuussa
työn antamisena, tuotannon
lisäämisestä, ttuotantokustanhusten
alentamisesta j a uusien alueiden a -
vaamisesta asutukselle, heillä on o i ,
l u t tilaisuus pysyä vallassa. MUt-ta^
nyt ovat nämäkin selitykset hei­dän
oleniassaolostaan - häipyneet
sauhun rTmukana, kun näyttäibölle
ovat ilmestyneet monopoolit j a työt­tömyys.
^ Kuiilkaäpa minkälaista sanomaa
^4;; j a ; 25 in^oscmttta korkeasnmak-s
i kuin 1924- ; 2 6 . " '
' Mikä - vast^ohtaisuTis V3iä»ädeasä
työläis^VeiSjän ja ; kapitalistisea
Canadan -välillä? . ^ "
Thomton, Beatty, canadalaiset pank­k
i i r i t / j a kapitalistit levittävät:^ C a -
nadalla ton ollut suotuisa «vuosi,
iloitkaamme!
Voivatko työläiset tuntea tämän
suotuisuuden taskuissaan? - Mitä
hyötyä .!teille; on^ etsiessänue mik­roskoopin
avulla : työnsaantimahdol­lisuuksia
sanomalehtien ' palstoilta,
lukea niistä hämmästyttävistä voit­to-
osingoista, jpita rikkaat saavat?
. Mutta lukekaapa tämä ; Vc^näjäl-tä
saapunut tiedonanto: VSeurauk-sena
yleisestä taloudellisen tilan­teen
elpymisestä V e n l j a i l a , « n mel­kein
jokaisella teolUrausalalla körp-tetttt
palkköla uusien j o i i k k o s f ^.
muksien^v'- - m u k a i s e s t i—kymnaeBta
Paoilleen virallisia
tiedonantoja
TOVEki B E N N E T ORCANISEE.
B I A U S M A T K A I J L A
- Toveri Bennet. lähti tamnuknuB aL
kupuolella Vancouverista kiertämään
Alhertassa. : - Hänen - matkansa laa­juus
>ja onnistuminen rtippuyat erit>
täin paljo: siitä kannatuksesta, min-'
kä puolueen Albertassa^^olevat yksi­köt
sille antavat, r -Toimeenpaneva
keskuskomitea h a l u a i d ; jos mahdol.
l i s t a , sen käsittävän k a i ^ puolueen
'yksiköt. .Me: «lemme «ehnllä siitä
katkerasta taistelusta, J o t a Albertan
t y ö l ä i s e t e r i t o t e n kaivosseudnilla
r— -o-vat käyneet; p i ^ i n a kolmena v i i ­me
vuotena j a : että rahavarat ovat
sen' johdosta melka; vähäiset. Kui­tenkin
vetoamme v k a i k k i i n , ; että te­kisivät
parhaansa ' organiseeraajan
kannattamiseksi; M.eidän pitäisi kye­tä
pitämään toveri Bennet,piirissä
kaksi t ^ kolme kuukautta. - Tämä
toveri as^etaan spiiriin^ e i n i i n pal­j
o propagandan harjöttamiseen kuin
järjestämis- j a valistustyöhön. Ryh­tykää
keräämään varoja tämän jär-.
jestäjän toiminnan Siannattamiseksi.
P U O L U E E N S X & N N ÖT
; Tähän= "mennessä ;-ovat 'puolueen
uudet säännöt olleet painettuna vain
englannin kielellä. Niitä on- pyydet­t
y myös-suomen j a ukrainan kieli­sinä.
Kahden viikon:kuluessa saam­me
säännöt' painatetuildn suomeksi,
j a kaiken'todennäköisyyden-mukaan
samassa ajassa, t a i hiukan myöhem­min,
Uki^inan kelisinä; Siihen men­nessä
voivat toverit tulla suurem­m
i t t a vaikeuksitta toimeen englannin
kielisellä painoksella.
A V I O P U O L I S O T ERI' R Y H M I S SÄ
Puoluetta (uudelleen järjestettäes­sä
voivat a-piopuolisotlöj^tää Itsensä
e r i yksiköissä; a-viomies mahdollisesti
työmaasolussa,''ja vaimo katusolussa
t a i alueosastossa. Puolueen uusissa
säännöissä e i mainita, miten toverit
maksaisivat veroiJsa, saadakseen täl­laisessa
tapauksessa ; naineiden to­verien
' kaksoisverqmerkeistä johtu­vat
etuisuudet. Toimeenpaneva kes­kuskomitea'
o n päättänyt, :että'^kn^in
toveri; maksakoon^ kuten ;he tekevät
nytkin, puoli maksua alfe puolueyk-sikölle,
johon he kuuluvat. Nykyisiä
kaksoisveromerkkejä käj^ettäköön
tähän t a i ^ o ^ k s e e n ; E r i yksikköjen
toimitsijat: v o i v a t kaupunkikomiteoi­den
sihteereiltä ottaa selon siitä,
ovatko tämän; säännöstelyn alaisiksi
pyrkivien toverien vaatimukset o i ­keat.
. ' \ .
U U D E L L E E N J Ä R J E S T J ( M I N EN
T O R O N T O S S A
KolmäniTen. p i i r i n •; toimeenpaneva
komitea o n r y h t y n y t ; toimenpiteiain
asettaakseen liiKkeelle organiseeraa­j
a n ; jonka tehtävänä on a-vustaa n u -
xlelleen järjestämisesi. V Torontoon
käydään ensiksi käsiksi; v-Kaupunki-komitea
o n siell^ suorittannt rekis­teröimisen
j a >tehn3rt:snunnitelmat
uudelleen; järjestämisen toteuttami­seksi:
Toveri A . E . Snjith on valit­tu
oisanisee^aajaksi. Hän on -vie­r
a i l l u t useimmissa osastoissa, vai.
mistaen niitä suunnitelman toteut­tamisen
varalta. Toimeenpaneva
keskuskomitea on lahjottannt piirille
25 doHatia järjestäjän ylläpitämisen
avustamiseksi.
. Hamiltonin toverit valmistautuvat
myös uudelleen järjestämistä varten.
Vancouverissa -valmistetaan maa­perää,
j a ovat he pyytäneet-|oiraeen-panevalta
keskuskomitealta järjestä­jää
vähintään kuukauden - a j a k s i . ' He
ova^kykenevät maksamaan; järjes­täjän
kustannukset. ^ Järjestäjäkomi-tea
ttilee harkitsemaani : kyi^rmyfitä,
O K R A I N A K I E L I N E N O R G A N I -
S E E R A A J A
U k r a i n a n kielinen jäijestäjä on
o l l u t liikkeellä Ontariossa viimeiset
neljä viikkoa j a käynyt useimmissa
tärkeimmissä paikoissa etela- ja poh-jois-
Ontariossa. Seuraa-vien kahden
v i i k o n ^Qcana suuntaa hän matkansa
länteen; Port Arthuriin^ Fort W i l -
liamiin ja' a i n a Winnipegiin saakka.
K a k s i uutta osastoa on tulint,perus,
tettua j a entrsissä on ilmaantunut
uutta toimeliaisuutta.
KANSALLISET AGITPRdP KO-
> ' . - M I T E AT
Viimeisessä 'toimeenpanevan kes­kuskomitean'
/kokouksessa valittiin
toverit Spectair j a JIacDonald toi­mimaan
toimeenpanevui keskusko­mitean
' edustajina suomenkielisessä
ja ukrainankteHsessä kansallisissa
äi^^irop koniitebissa; mainitessa; jär­jestyksessä.'
Cti' «rittain itbkeStä,
että jokainen kaopteiUcikondtea' huo­lehtii
"agieprop-^iiöniteain muoA»sta-