1930-09-09-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^fjistairiä, syydt. § p:nä — Tues.. Sepfc 9.
kouksissh
tj Jos rcie heUd^elc^ t>ysäb-tutklsteiemäaii
ilÄSmme Ja
me. että otemmekQ me teh-itkemme
ea^tSfifcseqjme t u -
illanlcumpukgen yleoxlstä työ-hyödylUseen
voittoon, jaXin
nmekin, että olemme. työnyt
lainiln teUtäyiäpime. ^Sl 1™-
leistäkään ole teluiyt niin
s,|in olisi tanjeeiUst^v
sivuuttaneet, monta t%kefita
L Mutta, toveiit, '9tel46il Jf*
i hetki muista%., e t ö }pvx
Isliniln jQtfiui» tehtövfUi elir.
fcsymme niitä, niin aina sU-
;mme nyl?yisellfi vällassaole-lokalle
palveluksen.; Ebnen
ineldän on kartutettava tikamme,
sillä mitä paremmin
ne olevia .oloja ja eri luok-ilillä
valUtievla .jristiriltoia.
;jnniin volndime tehdä pilye-iman
luoöcamine vapauttar
riistäjäluokan sorrosta. Myös
ituksen rinnalla tärkeä teju
toverien kasvatus ludkkätie-ja
talsteluhalulslksl. Sitten
;tämätön asia: on malstetta.
Itää toveruus ja yh^lsym-joukkojemme
keskuudessa,
emme, että nykyinen hallitr/
kka on yksimielistä ainakin
äassa että kalkki työväen-vapauspyrkimykset
on kukls-keiijolla
mUlä tahansa. EL
tarvitse muuta jnm vähän
sanomalehtiä, niin näem.
ä, miten jokaisen mäap h a l -
uokka käyttää sanxoja raa-inoja
vallstuneeinpia työläU
un. JBe ovat aivui ykdmie.
ä, että koko maailman työ.
/allankumouspyrkimykset pn
ottava alkuunsa. Vaikka
lokan riisto- ja saallstusha-kin
toisiaan vastaan, nilii
tä heitä yksimielisesti tals-i
kommunismin vaaraa vas.
lä kommiinismin vaara on
painaJJainen, joka panee
on veljellemääh. Toverit,
työtätekevän luokan. Jota
okka ryöstää ja sortaa,
juuri on tultava yksimtelil
koksi. S&idän yhteistä äsl-i
saa heikontaa pienet kes-eripuralsuudet,
vaan on
>tettava tässä kohden oppia
Qsta, miten ne antavat an-iskinäiset
asiat Ja erlpurai»
:un oii taisteltava yhteistä
vastaan. Kiih seuraamme
1 vuosien tapahtumia, r|iln
iloksemme, että Jokaisena
jsessa maassa (m työläiset
^miä Ja että Jok^4sessa
isessa; inaassa on. ollut näi.
isillä vuosina lalckpja. yär-
1 Inti^esa olliit suuria työ-i
ja muutenkin ca Intian
kyllastypeet epgIsntilalsQeij'
p nämä..k#lkki J&iglannin
m kyllästyneet (4e työväQP
aoustälstelijpita, vään ken-ä
suurin osa vpidaan siksi'
Näissä Intian räuhatto.
i ön myös^ mukima <ää
»Varistoa, joka haluaa I n -
läisyyttä, mutta täjmä Intl-irlsto
el voi iteenäisyyt-
;taa ilman ty^lsteh äpuä.
i, että tjo9 Ifitlah työläisten
4okt olisivat Jo hiin tletoi-ilmiita,
kt^n Ihtiä säaVut.
iisyyden, että slliöln ottal-an
omiin käsiinsä eikä Jät-enään
Intian porvariston
kin työläisen kapinoimaan. Jjlyt tarvittaisiin
juuri tietoisia työläisiä,
jotka ohjaisivat näitä suuria työttömien
armeijoita. Jokaisen järjestön
jäsenen velvollisuus ohsi uhrau-tuvasU
työskennellä näiden työttömien
järjestämiseksi, ja meidän
järjestjöieiden velvollisuus on myös.
k|n hiiotehtU suirrempien, sekä pie-nemplözi^
n i^ötaistaluldei;-Johdosta
ja tTitepafeesta, sillä RPislnhälcin on -vteÄ-l^nöii^öa^i^ e-d
^ su\it^-
Aaton: t^^ttömb^ ja km-juiis nyky-aikaxui.
Se on ainakin varmaa, että
el viime vuotena ole lisääntynyt
maailmaan niin paljon ihmisiä et.
tä/se sUtä johtuisi, eikä se voi Joh-tua
siirtolaisuudestakaan, koska sama
työttömyys ilmenee niissäkih
maissa joista siirtyy siirtolaisia tuhansittain
toisiin maihin, sillä jor
Icaisepsa kapitalistisessa maassa oÄ
suunnaton -työttömyys. Kone on tä.
vA vuotena S3rrjäyttänyt miljoonia
työläisiä työstä. SUs kapltalistlluo.
kan kiihtyvä saallstamishimo on
syyllinen. Kapitalistiluokka on .ot<
tianut koneen palvelukseensa enem*
pl kuin ennen, koska se tuottaa voit-to.
osinkoja enempi kuin elävä työ.
voima. Mutta samalla aikaa kun
kohetuotahto kohoaa huikeasti ja
työttömyys lisääntyy, samalla alkaa
vähenee myös kulutus, sillä työttömät
eivät kykene kuluttamaan. Nyt
syntyy kasaantuminen elliiä liikatuotanto
— Ja mihin tämä johtaa
maailman? Se johtaa maailman uuteen
sotaan, sillä jokaisen maan, o.
toistava luokka tarvitsee markkinapaikkoja
liikatuotannolle. Siis bn-l)
eriallstl5et vallat ovat johtaneet
maailman sellaiseen tllanteeesen että
sota on "välttämätön", sillä Jokaisen
kapitalistisen hallituksen a-dän
suomalaisten, l^t^niiitjtgi» . ftyky-äin
mexieteimsii xaiihaUistcQ
iäisten kans^ SUnS meille tyOäl.
slUe on selvä kuva miten- k^taltsi-
Ut tulevat työläisiä ktditelonaan. J o kaisessa
m^assji löruu• .y«pkU«^ ,.-,<Jii..ih9ieteJ{^vä. aslav.»Oksi.niin
työläisiä syystä että ovat udcaUä-i vähän käydään ja seurataan koko-neet
neuvoa »»trfft ««>t5tTT^ftfiyp<fi tn jutcln oi^n t M " " t >'"^"^'«»"'*«J^- että
pieni prosentti käy osaston jä.
^nis»\ p|ÄO»ö|Ufl«stl >(>kouksissa,
sUhen verraten mitä on jäseniä kussakin
järjestössä ia *nlin. tärkeätä
kuin se oUsL Meidän tulisi ottaa
äslä oikein vakavasti harkittavaksi.
8e pitäisi jokaisen ottaa oikein sydämen
asiaksi, -heittää pols moinen
velttous ja laiskuus ja ruveta
toimimaan - entistä ripeämmin ja
tärmokkiaammlh. Se oh meidän yel-völUsuuskln,''
kun kerran olemme
yh^eet jäseneksi työväen järjestöihin:
. Tietämmehän. kuinka kapltaUstlt
Ocokoaa joukkojaan tulisella, kilreel-
IS. Ne eivät siinä laiskottele feikä
Qdotä. että toimikopn nuo toiset,
-^sgaji, panevat kaikkensa estääkseen
vereitaan. Ja yhäti uusia uhreja melL
tä\ vaaxUta»n Jos me pysyinrae : y i -
linpltämättömänä Ja tletäxnättömä-nä
jotikkonaJ Nykj^en vä^^
Jo tyÖlälsUtä niin palhon tietoisuutta
että eivät enään osäUlsäi^ pial-velemaan
kapitalisteja -sllioin kiin
iie meitä ja meidän. Johtajlamtne
sortaiät -Ja. kiristivät, ne' tekevät
Ti\in k^u^.' k:^.ö^~,ojplinme.j^
roärtäm^äji' 'joia^] ^eturrfls,e. , ^jSilloln
me • ihyö^. tip<Mflm^, -JStt&l ^ d ä n e-tuxmxve
• vaä^. nueidea, .luplustair aan
Neuvostoliittoa-Älliä .jos me ilyt säl-liinme
imperlallsl^ten valtojen tu.
hota neuv<^totyöUUste.n kalliisti os.
tetun. voltpp, yapaujjeu ja tQTvin-volnnin/
siiloin oleitune «kurjia räiik
]foifk. Me emme sita pila pelkureita
Jotka pettävät toverih^, vaän^^iel-dän
on lisättävä näitä . J r y i p s t a i
neuvostomalteu Meidän etumpv^ väa.
tu kukistamiian: koko rlls^jäluokan
jonka orjankal^H^lta ölemine yuösL
tuhansia kantaiieet. MeUli^,.^i,!^(^ e.
nään aikaa tuhlata , törhuuteeh",
vaan meidän pn koetettava lisätJ
tietomääräämme hiin suureksi^. ett^
mie naisetkin, äiteinä, kykeniBmms
kasvattamiaan lapsemme työväenluokan
puolustajiksl jä työläisten vallan
rakentajiksi; välmohiä kasva,
tamme ja töemme miehiämme pysy.
mään rohkesu^ä luokkatäistelijana;
siskoina riennämme veljlemins rinnalla
työskentelemään jsuureilä työ
vainiolla. Joka oh meidSn ed^ss^tq-me;.
.l<äln jos aherramme, saamme
oUä yärmpja, _fttä kun sptä ^ttyy,
me kykenemtoe.,^en muuttatoafin
luokkasodaksi. Mutta emme, Jos y-hätl
nahistelemme pildtu rUtoJemme
kanssa' Ja väheksypime tpvere'ttem-me
Ja omia kykyjämme, vaiUcä meL
Biat on samanlaisessa rappiotUa^sa.^^ ^^y^j^^ j^y^^ ja tiedot tarvi.
Atooa maa mahassa on Neuvosto- .^^ tuleVassa vallankumÖustalste.
i on. flayös Jo useita vpo.
f yaUapkumoii^tälsfehiltp:,
nämä taistelut ovat vaati,
anattomla uhreja, 'hiin el
j^vääri iperuiessä ole
pääpseet. lopiaiiseeh volt-la
op noussut johtajia, jot.
ovat petföheet työlliset,
llä kertaa kaj^issäpievät
näyttävät olevan lähempä-sta.
voittoa kufc m i t k^
la ainakin tätä nykyista
:fittä käydään prpletaarl-kelssä.
K^näh kansa on
n ä ^ vuosina toaksäthäaln
k^ita uhTf^ä siliä taistelu,:
na. oh Kiihässa fcuollui;
rn^t Joukoa Ihmisin p^l.
ayöskin Kitaan yqiftioterrö-
»lä kymmeniä tuhtosja Ih-
>panut ija kiduttanut, Jä
ifitelujen pltfclstsmiseen p-mpia
syyllisiä ulkomaiset
iset vallat, slUä he ovat
Kiinan hallitusta sekä p-stusofloeukslaan
Kiinassa.
liitto, missä työläisten hyvinvointia
tällä, kertaa kohotetaan. Siime Juuri
tekeekin imperialististrai valtojen
mieU hävittämään tämänkin maan
työläisten hyvinvoinnin ja ryöstämään
sen maan rikkaudet haltiipn-sa..
Neuvostoliitossa, Jos se saataisiin
kukistettua ja se tulisi kapitalistien
oinalsuudeksl, olisi loistava ryöstö-mahdollisuus,
sillä siellä on monenlaiset
luonnon rikkaudet. Tätä sotaa
on hankittu jo viimeijestä mfia-ilman
sodasta asti elikä siitä alkaen
kun Venäjän hallitus on ollut työ»
Iäisten käsissä. Sitä on valmisteltu
^äläa Ja.'julkisesti. Tosih väuiiä p i detään
rauhanneuvotteluja, koetetaan
täten pettää työläisiä, että ei
.nri.uka ole sodan vaaraa. Mutta maailman
tilanne on sellainen että sen
gn Valkea selvitä ilman sotaa. Sota
pn syttyvä. Tänä päivänä emme
vielä tiedä milloin, mutta kuitenkin
Be. <)^ pian tapahtuva. Se sota pn
työstävä meidän miehemme, poi-ka^
nme ja tyttäremme. Se on t u hoava
meidän kotimme ja vievä kaiken
sen mikä on meiUe rakasta Ja
kallista. Jo kauan sitten olisi tämä
sota aloitettu jos imperialistiset
vallat .pljsivat uskaltaneet sen teh-_
dä. mutta ^ ovat pelänneet menet-tävajisä.
hämtusvaltanB|.;,Siksi he o-yat.
tyytyneet parahtelemaan sota-värif?
tukslaan. He ovat koettanet a-glteeräta
työlaiisiä ;ä etenkin nuorisoa
Neuvostoliittoa vihaamaan.
UskoJmon vaino Ja työlälstep rääk-käys
Ja Neuvostoliitossa muka vallitseva
kurjuus ovat heidän Jokapäi-imelsempleh
tietojen inu-oukselllset
etenevät ja haL
oukkojen on peräännyttä-erääntyessään
he tekevät
älkeä. polttaen kaupuhlce-
'ittäen kaiken hyödylUseh
laten ja kiduttaen työl^l-
Joutuvat heidän käsiinsä.
^Pä tästäkin Kiinan työ-
Tosta vielä tulee loppu Ja
työläiset saavat kauan
vapautensa.
•a majissa
välillä oh työn ja
kamppailu
ilmepe.e aina suurem-toja.
siksi Qn«h,*JkaIsem
väestö lätohäoit&ti^^,
öäMen ihäii^ ä^l^ta^
ma: Joku äijta sittett' e'-
tiaan pääsy kansaihvälL
tystölfä Enpjlahnln hauli
l t a . Toverit,' i^mälyö-ohunta-
ja kapjnöimistfe-n
ottaa Ilomielin vastaan
JärSestyneidÄ ^öläJsten
^ kaikki työläistai hou-rtelut
vievät meitä aina
» vallankumousta kohden,
^työttömyys pn 3 ^ guuri
kamttaa työlisiä näke-he
imu^myAmt*
^ panee maJtilllsemmän-väisiä
valheitaan. Nykyään he koettavat
työttömille uskottäa että Neu-yp^
tiallltto on syyllinen vallitsevaan
työttömyyteen, että muka neuvostomaa
.kit^allullaä^n lisää työttömyyt-
. t l Mutta todellihen syy on heidän
suuri säalistushimpnsa, sillä he tah -
tpvat säädä ^hisiMn kakslkolmattä-ösää
työn arvosta omaan kukkaroon-s
Ja vaan pieni murtö-osa jää työ-lälsiUe.
Kuitenkin Imperialistiset
vallat eivät edes luota omiin sotajoukkoihinsa,
sUlä nekin ovat etupäässä
työläisistä koottuja ja kun
nyt työläiset Joka piaässä ovat val-veutuhiässä,
^Un ovat sotajoukotlclh'
'^^ävarmpja Ja i^U^lsten epäyarmo-jeh
jPuBiöJeh kanssa on ulÄaroh-keatä
lähteä taistelemaan niin pel-jättyä
vlhplHstä vastaan kuin on
NeiiVostöllltto. Ja on sekin vaara
täjrjölla, että ömaissa itSaassa voisi
syttyä ^mälla aikaa kapinoita jä
vaikkapa Vallankumous; silloin tarvit
täisiin haliitukseile uskolliset joukot
tukemaisa kotimaista l^mtusta Ja
pitämässä kurissa kapinoivia työläL
siä. Slks} ön valmistettu myrkkykaa-Äujä
ja taudin basmeja Ja kaiken--
faisla tuhontuottajia, joilla voidaan
tiiAota niin omia kuin vihollisenkin
joukkoja.
Kapitalistit tietävät että Neu.
vostollit<m työläiset ja sotilaat
ovat puolustamassa maataan henkeen
ja veren asti imperialistien
hyökkäyksiä vastaan, jotka käyvät
reuhallisten työläisten päälle silloin
kun nämä kohottavat maansa ja
asuki^ttensa hyvinvointia. Nämä
heuvosto-sbtilaat i^yät myöskin a-,
gltetslchla. V^^ kes-kuudesJsa,
tehden sotilaat Imlutto-
•ti^.taistelemaan työläisten maata
vastaan'. Tällaisia loukkoja vastaan
tuHäan käyttämään myrkkykaasuja
taan
lussa.
Toverit, me t3rölä*set olemme saaneet
sodista aina raskaamman täa-kan
kantaa Ja ., runsaammat uljrlt
antaa, lopettakaamme häiden yhrieh
ainainen antaminen, tehkSämime
maalimasta työläisten niääilma,
jossa ei toinen toistaan sprrji, vään
jossa jokainen tuntee oleyahsa va-paa
Ja saa kykynsä kehittyä palvelemaan
työväehlupkan. yhteistä a-siaa.
Silloin konekin palvelee työ.
Iäistä ja tiiottää hyötyä jä iiyVln-vointiä,
eikä puutetta Ja kurjuutta
kuten nykyisen käpitallstlseh järjestelmän
vallllessa.
Jos me yhäti kulj^me hajallisi,
na, eripuraisina JojÄkpina. fUlol^ 07
lemme avuttomia Ja 'haluttomU, Jpt-kc
emme tahdokaan vapautua k^r
pitallsmin ca:'juiid.est(i, vaa» yfpgäe^
toisesti tapmme k^rhleenune. ^ptjMppiP
kapulan suuhumme ^ a . suut^ieh>mo
sitä ruoskaa jollia meihin hä^vpja
iskefään. - '
•Me emme saa pUa avuttpipla raukkoja,
vaan meidän pn taisteltava jö
saavutettujen ja myöskin uusleh voit
tojen saavuttamiseksi.
Väkijuomien käyttäminen on sän*^
gen surkuteltavaa ja suurta jalansL
jaa saanut tapa. Kuinka moni nua-rukalnen
ja vieläpä perheen Isäkin
vie vaivalla ansaitut pennlnsä väki
juomakaupplallle. Moni mies käy
ahkeraan työs&ä joka päivä ja maksupäivän
jälkeisenä päivänä on i ^a
kipeä Ja tasku7 tyhjät, eilisiltaisesta
"hyvinvoinnista". AjateUcstä miten
surkuteltavana • asemassa sellainen
on: painua kuoppaan joka t ^ l .
va ja kun s^a pienen tilinsä, niU)
Juoksujalkaa viedä se koirätoirpparien
avfiraan taskuun, että he vaan paremmin
voisivat ostella komeita kaaroja
ja hlenoj?k turkkeja. Morien
miehen oma vaimo joutuu sillä ^al-kaa
kamppailemaan smu-essa puutteessa
ja kurjuudessa, lapsijoukon
kanssa. Entä äiti. joka on saanut
poikansa miehuuslkään? Kuinka ko
yasti se koskee äidlii sydämeen" kun
hän näkee poikansa. Josta hän t^lln
paljon toivoi Ja Itsellensä vanhuuden
iä tukahduttaakseen meidän .Järjes- J, pty helden 13?ö}älsten tovi minnan- , pä..l.v l,e i» ^tu rvaa aj,a tteli, a„lk oho.,l.in
m i t , Sikaamme.salliko näin .tapahtua.
. YhteenUittyneenä Ja tanpok-kaalla
to.Imihnana voimme sen es-tää..
..v«an el syrjässä Ifilsfcotellen
ja odottaen tplsten toimivan, ^p.
kcJsen, on täytet^vä velyblUsuuten-sja,
ipitä voi, luokkaamme kohtaan
jä yifsl velvollisuus pn käydä ko.
^oukslssa, käeskustelemassa luokka-talMelua
koskevista asioista. Se
myösirin lujittaa rintamaamme
talstelukuntoiseksi, valmiiksi, silloin,
kun taistelu kutsuu. Seuraamalla Ja
käymällä kokouksissa helpoltamme
oiyög hiiden Joidenkin yksilöiden
kuojrmaa, jotka Joutuu pitämään
tp^nintfia j?ys.tyssä. Kerhon jäsen,
klrklandlaltelalnen.
Mika ihmisliha öh niin
hatpcm jaieipä käl'
Jos me nyt toimettomana kuljem-me
kädet rlstlsÄ haaveillen hyvin
voirmista, niin menetämme pariaan
mahdollisuuden Ja jatkamme työläisten
kärsimyksiä loppUmättohilih.
Ottakäatome tuimukseksemme, että
tieto on voimaa ja lu>ettakaämme
sitä jokainen ämmehtaä, hiin päl-,
jon kuin saamoie jä jaksamme sitä'
vastaanottaa. Öeh ävuUa m^ työläiset
kerran tulefhme ylcsUhiellsUuil jä
taistelukuntpisiksi. .Aina on pidettävä
tärkeänä se, että koetamme kykymme
mukaan selostaa tietämättömille
työlisille, jotka vim osko-vät
että kapitajUstiiuokkä, meitä työläisiä
elättää, , ^ n tfle^aslj^n,. että me
juuri, m*. työläiset, mjiJbfiiPtne Jokaisen
porsäst^un, Ja kf^kki ka^ita-
Ustiluokan huyittelut Ja. ^ u i ^ y u u -
det sahi?lla ^k^9:. Kvn meloin pmat
perheemme 'Jäsenet pypt JOälän Ja v i lun
kanssa kamppailemassa.
•Toverit, tässJä ra meillä suuri työmaa
edessämme,, j^ä me emme 's%».
perääntyä; Kun kjerrän pl^jnme läh,!
teneet Järjeäyhebä jbukkalriä Vle-inään
tätä teläa eteehpaio, r»Un pn.
meldiän jatkettäv;* äteltettua työtämme
rohi^asti. jimme saa
Jo varhaisesta lapsuudesta olen
tuon lauseen sisällön käsittänyt ja
khkapä meistä työläisistä el sitä käsittäisi.
Mutta, tuo tieto ei koskaan
ole mlnuuh tehnyt sellaista yalku-tusta
kun. äskettäin kuuUejsanl nuo
sanat näyttämöltämme. Ne syöpyi-vät
minun ja 9len varma että .monen
muun proletaarin mlelpen ku!"
ruoste rautaan. Ne loihti mieleen ny.
i;yl6en kurjan tilanteen kaikessa a-lastomuudessäan.
Sillä onhan aivan
päiväjärjestyksessä että kumouksel-
^p;!^; mielipiteen omaavien työläisien
SUnälnen veri vuotaa kaduilla ja
oh^rä^olden kauheissa komeroissa.
•J^ietlän, että jos nuo sanat olisi lausunut;
doku ammattinäyttelijä, pii»
jrie e),v^.t ol|sl tehpeet niin yolm.9kis-tfl.
.y«j^twsta kuih ne, lausuttuna
työläilleen suusta, naisen. Joka ön
,Q«ä tuofita armeijasta Jota kaplti^*;
jistlluokka Rikillä mitä hlrvelmmil-
^. kehioUla koettaa surmata, säilyttääkseen
omfui valta-äsemat^a.
; Sillä pprv^rl^^^ että kaikls.
t|i vähiptoimenpitelstä huolimatta
työväenliike yhä vain kasvaa. Nuo
sanat on nita, selväpiirteiset Ja.hei.
posti ymmärrettäyplt, että jos sellaisetkin,
Joille el tämä kurja Järjes.
telmä. vielä ole selvUlä Ja Jotka a-
Jattelevat että pitää olla rikkaita
ja köyhiä, hetken syventyisivät ajat-telemaan
näiden sanojen sisältöä,
tulisivat varmaan käsittämään oman
tehtävänsä luokkataistelussa. Ja sil.
loin:, koko maailman työtätekevlr
luökicä' nousisi ja huutaisi: Tämä ei
keipaai Me vaadimme oikeutta, vaa-
4imme että leivän tulee olla halpaa
kaikille kylliksi ja ihmisliha kallista.
— l .
turmelemana. —
Olen joskus joutunut hyvin läheltäkin
seuraamaan sellaiseh miehen
elämää, joka on jo melkein autta.
maton alkoholin orja.. En ole voinut
muuta kuin säällä, nlhi kurjassa a-semassa
hän on. Monta kertaa kuulin
hänen Itseänsä klroovan Ja pyhästi
lupaavan, että se oli viimeinen
kerta, mutta taas kun suUikln oli
mahdollisuus saada irti, teki hän seh
uudelleen. Melkein uskon, että sellaista
on turha yrittää mlnkäänlal.
silla puheilla käännyttää, ellei hän
itse oikein ala huomaamaan, kuinka
alaspäin vievää tietä hän on kulkemassa
jä tee oikein lujaa päätöstä,
että sellaisesta elämästä täytyy tul.
la loppu, Ja koeta ruveta väl« kerralla
jättämään piois i^en nauttimista.
Se kysyy lujaa tahdonvoimaa Ja
itsensä kieltämistä. —
South PoitupiäiB6t&
(Pian lc«fi& cjh- x E e ^ t msiioiMn.
Varsinkin täällä pohjoisessa päyttää
Uihraeyibi sjtoyh ä^er^t. Mpnl. työ-läiheh
vstetpthali^tl tpptee jo phls-tatoksen
ajätellessiän että pian a l kaa
syjcsynvilm^-ikc|eteila vaa^ker.
taa. Moni työlälsältl huc^ä" räs-
Imästi ajatelle^äan li^hokalslään,
miten saa he taas talven yli vie.
dyksj.
paijph on työttöinli täUäkin palk.
fcakUnnalla. Metsämleh^ oh kauj^iin-pis^
a odottamassa inUlän Jä mille
japparille saisi käslvärtei^sa kaupaksi.
Monesta tuiituu elämä hyyint^
synkältä, kun oh «hsln rahansa tuh.
lähut oiBtamäUa tuota kirottua "lientä",
joka bn yksi ihmlskunhan k l -
rous, kolrätorpi^rien painaessa hoi.
den Jätkien raiskaklla työllä Uenäa-toat
pennit tdskuiihsa jä vaaniessa
Uusia raukkoja, jotka heidän alhaista
amniattlaän pitää pystyssä.
Paikkakunnaltamme lähti ^ p. e.
lok. toverit f^aimy Ja £lnarl ITrpbla
Neuvosto-Karjalaan, äkftlssft tbve.
reissä menetlhuhe todellisia iu<^ka.
taistelutovereita.« Mutta emme ole
pahoillamme, siUä r tiedftmuie että
Neuvosto-Karjala tarvltwe jrhtä U<
peästi rohkeita taistelijoita kuin m^
kln, Siellä avautuu heille vapaa
työskentelymahdollisuus kpmmuhls,
tisen työn tasavallan rakennustyö
sä. Sauri toverljoukko oU heltfl ase.
maila saattamassa. Joka osoltM ettM
annamme tunnustuksen heidän te
temälleen työlle, Jolle el kuitenkaan
kalkki ole ymmärtäheet antaa arvoa
9 • f • t*
Muistoja ja ajatuksia
Rodejgn^veii hai^osas-tbimmiidsta
tältä
vuodelta
.Kokouksia on pidetty tällä ajalla
8, Jotka ovat olleet samalla työ- sekä
ohJeImfi1|»kouksl^^ Osanottajia kokouksiin
on ollut 10—5 Jäsenen väliL_
lä. Kokoukset olemme pitäneet per-
Iktasiimudssa. Nykyään on Jäsenlu.
kumnae 15.
Suurempia juhlia olemme pitäneet
naistenppvälltamat maalisk.
taa ^ne ^Ji^i^i^U^ 8 P- Olemme osallistuneet K.-puo, S J v J Ä ^ ^ ^^S&Jt\^^ järjestämiin agltatslPnljuhliin.
jo3_niitä on vähempi, mutta jos ko.
osaiset sotajoukot saadaan ^Suolaisten
puolelle, isinöin on vannaa että
mytlfkykaasut Jäävät käyttämättä
Kapitalistiluokka el tunne kansallisuus,
eikä beimorakkautta kun on
heidän valtansa ja hyvinvofaitinsa
torsymykses^; yhtähyvin ne voivat
tuhota omia sotajpukkojaan jos ne
ovat hallitokselle vaarallisia. CXlem.
jhehan nälmeet Ja- lukeneet miten
koh^eikma ^öl|U0ä Jotk» oyat o l leet
johtamassa katukokouksla Ja
dään ylikiloihin tai . sorä]^öppI|n,
vaan meidän pn otettava lijeidän
pa^kapsa jä mu^is<^ttava että p-man
uhreja el ole saaviifetto neu-vpstomaassakaän
'^öläistcn volttia-
Emme saa oää pelkUrelta, vään rohkeasti
eteen^äh, vään sDIä k ^ a n
voitto saavutetaan, kun yhdf^t ja
rohkeasti seh puolesta, talst^Otäah.
^ Nainen sisko, kuka Uehetkih. |I-nun
pa^^kasi.j>;i lupkkatietoisen työ-väenhikkeen
.riveiöl^^^^ Slköl,
estfä työv^;ull|be cm yaiffii^^ut sL
nuUe n^äiacsm^
k e t u s t a asema^rfasl;, Vuiy^uvoon.
MuttÄ. eUet ftin^ifse pyjrf aQteuksläsi
tayoittatnhah.iOp/aiiA - tpSBiottflinhän
ja Wie tunnortu»*»/ väatb^lhan, on
liian p i » ä a i ^ pdotJbia, ^iäi se tullaan
sinulle ttftt^maan ^mOciiki
lahjaksi. EI, itse sinun eteen
pyrkiä täytyy, itse osa^ ottaa! Astu
siis luokkataifitelurintamalle aivan
kuin mihin ^rVänsä- jokapäivälseeh
tehtävään. Taistelu sinua kutaiö
paikalle^, "Housnt^ svO^^^
voittaa sinua ^^rth^^to jCiokkatajt-telurin^
»maatt tsä^ yal^. löaMc^Bfs^
telun k a u t t a v ^ v o j u s a u j ^ lt>
seäsi sdcä no»sn^A goKu^ juifi.
taan. — A. G ,
niinkuin vappu, "LJj-h. y.m. saman'-
hiontodsiin JubUln. Avustimme kohdaltamme
KIrkland Laken alueen
naisosastojen yhteistä kesäjuhlaa, o.]
lemme pitäneet Jäsenryntäyslita-man.
Olemme avustaneet pioneerien
kesäkämppäystä pitämällä puolu.
een kemsäa yhteiset iltamat. Olemme
P^Qjfcesteeranneet Toveritar-lehden
jmplösta,, osastona Ja yksityisesti. O-
. l e j ^ e yhtjpeet osas;tona Canadan
tySi&^iea pupiujstuslilttopn. OIemm«
kerapneet varoja naislähety.stön hy-v^
k^i Venäjän nalslähets^tön hy-y
^ i . Hyö^}^ piemme myjoieet Suo.:
jnea työjps- jä tajonpolkalsnalsteh'
lehtiä, irtphomeroiha. EdustajammV
Ön onut Thnmhisiss^^ naisi
pin iieuvöttelukbkouksessa. Osastollamme
on nirkkllehtl, "Yritys". Joki
linftstyy al^ajolttaln. Myöskin oh
Näin .syksyn saapuessa muistuu
taa»_ mieleeni niin Belvästl syksy 13
y. «itten, jolloin Suomen porv^rii
^. ,to kuumeisella kiireellä valmlstau
Lapsemme "meidän pitäisi saada IfHJ, "»"«f»'»»"»»»»» työväen luokka
kasvatetuksi niin, että heistä tullÄl | »»»»^een. Syksyllä marraskuuU
alkoholin vihaajia. Että heistä k^s- j suurjakon aikana saivat työläiset
vaisi uusi sukupolvi j ^ sellainen, Jo-| JärjeBtökaartinsa avulla melkeih
kf. olisi voimakas Jatkamaan taisto-1 Kaikkialla kaupun^eisaa jä kylip?
lua alkoholin kirousta vastaan ja j virastot ia jilrjestykson pidon hai
ohjaamaan oikealle tielle nUtä jpt-jtHunsa ja, tästä oli aeurauksena se
ka vielä horjuvat sen uhrelPa. ÖlL .«tt? porvariston oli sillä kertaa kti
loin voimme lapsistammekln toivoa pettävä joitain myönpytyksifi työ
terveitä Ja voimakkaita luokkatala-1 Miisille, «aadakseen aikaa varöstäu
telljoita. — Kirklandlakelalhen. jtumiseensa. Työläiset eivät »il
loin vielä tienneet millajnen porva
rlsto on ja siketpä aöadem. rauhai
T^Attflvillpafii ''^en aatteen jolitomiehet aövittell-
J T U i i B V l l i e s u i ^ vat tamäp suurlakon. ,Joukoja
VlUnäärälsessä kokouksessa. Joita j''y'^''* oli aellaidlakip työlKieiä, jptr
minun pitäisi tässä ensin kli^Jott^a.j ka yramärsivät, että niin ei oHs
että tulisi siinä järjestyksessä ra- j pitänyt tehdUi vään he leivät voiportit
kun on ollut kokouksetkin, neet mitään, täytyi vain ,tyytyä.
keskusteltUn enimmäkseen ploneefl-j Tällä hetkellä näyttöä Suomessa
f h kesäleirin Järjestämisestä. H^ä< ] kehittyvän äsiät samaan suuntaan
to heille oleskelupaikaksi luovutt» j kuin 13 v. sitten, joten voi olla
S.j. osasto, josta kalkki olivat k^- j mahdollista, että uusiintuu myöakih
tolllsla. Sitten kun tämä nUörten i säniät tapahtuiAat. Kysymys on
Joukko saapui 21 p. heUiäk. 611 sU-lvain siinä kykeneekö Suom'en por*
nä touhua valmistaa heille makuu- varisto vielä tälläkin kertaa hukut-sljoja.
Tät& pienten Joukkoa oli lio, | tatoaan työväenluokan veriinBä, ya
koontunut niin paljon, että oli siinä j onko Suomen, työläiset jo niin väl
.miettimistä millä saada tytöt sopi. ] veutuneita, cittä pystyvät kukUta
piaän "upsteelle", mutta kun aLjmaan polrvariston. Työläisten Volt^
kamme mietittiin Ja soviteltiin, niin I to on varm4 Jos väin kaikki työtä-saatlinhan
sinne kaikille sentään 1 tekevät käsittävät asemansa eiyät-tUaa.
, J kä mene porvariston puolelle tals-
Maitoa Ja kananmunia lupasivat telemaan omiä tovereitaan vastaäh.
tuoda pe jqilla niitä pn nhn pajjoni pahasti n^yttäli Suomen porvä.
kun tarvittiinkin. Joten siinäkään eljrigtQ pplk^övänkin työväen va«em-ollut
piltään hankaluutta,. tnistoliikkeen nousua! Tästä ael-
Ohjelman opettajaa emme täältä vj^päna esimerkkink on ne Jukui-vohiet
saada, kun "»elUä ^ l u t l ^ ^ vangitsemiBet ja pitkät luokka-simen
kyllin kykenevää henkilöä m^^iot, joita Suomessa on anneta
A^-^^ir^^^ ^ t i S r S m ä ÄÄ
pn täUa kerralla ""?Pg;,.^f^^ tai tullut heitettyä rajan yli Neu- iT^vÄisriiS menheet Ja varmaankin heidän ai- Onko n^mä-tällaiset me^
kansa hyiin kului täällä, koska ai- fa^nnuttuneet
na heidät nähdessään näki Uolsia ^- S!""^?^"'?äinv^.
ja kirkas-silmälsiä kasvoja. Tyytv- tom on ehka monienkin^vähemmän
väisiä he ovat olleet myöskin ope.j asiaa ajattelevan siirtiät auenneet
tukseen, koska heissä oli osa, jotka M>vomaamaan mmin porvarieto pyr-ollslvat
olleet vielä kolmannenkin; kh ja ovat he nyt ehkä valmiit
vllk<m. J puolustamaan itseään vaikka ase
Varsinaisessa työkokouksessa oli]kädessäkin jos muu ei auta.*
enslmäisenä kysymyksenä iiohjols. Siis nouskoon Suomen työväen-
Ontarion piirin aluenumeron Umes-:j luokka «en sortotkakan alta, jok»
tymlnen, nim. naisten osaston alue- j sen liartloIUa raskaana taakkana
numeron. Tästä jonkun alkaa kun J painaa. — L . N .
keskusteltiin niin hyväksyttiin «uuh
Ultelma ja valittiin kbhnihehkihePij
komitea asiasta huolehtimaan. Myöskin
valittiin kaksi toveria komitean
Ulkopuolelta, jotka velypltättlln kirjoittamaan
tähän syyskuun 9 i>:n|
Naiset ja osuustoi^
Koska osuustoiminta on yksi työ.
ipeliiä kpk6us-"Nyrkki". johon k i r .
jäit^ kolme jäsentä kerrallaan
Vilhonsa n^ukä^n.
I%'lkkakiWaIia^me' kiertää sihteeristä
mhettämä Mertävä "Nyrk.
fci", joka my& tuo virkistystä meille-
ViritalBjat ovat tehnaet tehtä.
yShsä. tyydyttävästi. Osastomme kes.
kuudeasa on vallinnut hyvä yhtels-irmmärrys,
josta on ollut seuraukse-ha
että fcokeukiet ovat muodostu^
heet iiyvln mielenkiintoisiksi. joLssa.
9h lEÖtadlstettu keskustelut työväenluokan
parasta kokevaan aslolhtn.
Toivon 0d«U«)nakin tarmokasta toimintaa.
— H . Hiltunen,
lehteen. 'Tervehdyksiä ja onpentoi- väenluokan kasvattamia osastoja,
yotuksla el päätetty tähän nume. ja me naiset olemme myöslcln työ-rQpn
lähettää. , | väenluokan jäseniä niin meidän veL
Suomen pupäorpojen avustamista | volltsuutemnie, on ylläpitää osuus-kannatettijn
Ja on Jo ryhdytty tar-1 kaupoista ostoista sekä keh(riUaa
j»eU|^iIn toimenpiteisiin avustuksrajnä^ ja usein vielä Ices-lankinnassa.
Naisosasto^ emmejkustella sehimoisen henkilön kans-tällÄ
paikkakunnalla tälläkertasjsa joka vlelÄ el ole huomannut ml-saa
lisää Jäseniä, sillä täällä siihen m hyöty <m osuuskaupasta ostaa,
kuuluu melkein kalkki.. Olimmeji^uiä se voitto, mtt» myynneistä
Eyilä toivossa saada yhden uuden | Jää. jäii meidän omakiii hy(idyicsl
j^encii, vaan henkilö, Jota puhutr] upeammalla eri tayalM^, Tafl» kun
iellmme, el tule oiemaah pldemi^äjtne q^taipme ykffityisten tai muiden
ä^kaa paikkakunnalla, Siksi kehoi-} ke^ji^uPpojen Uijiceistä, niin ne
iinime häntä liittymään sen p ^ k - l voitot käytetään joka t(^uk«essa
käkhnnan työläl^aisosastöon, mU ].sellaisiin tehtävään jodca ei meitä
hipkä hän muuttaa. J hyödytä. Me olemme johtuneet i ^ -
Naisten pliri.kesäjuhlan tuloista Ikostakin telcenxään ostoksemme Dor-
»mim ole vielä saanet mitään var. 1 variUtkkelstä ja joudumme vielä-r
maaraporttia. fIdn siinä'Tapaukfiessa kun ei P^uus*
Tanssit on pidetty tämän palk-i kauppaa ole, mhtta nhjlä pafick^-
k(kkunnan S.J. o s a ^ ^ hyväksi. Eri-] kunnilla niissä on <mm$kauppoJa
näiaistä syistä tanssit kuitenkhi on-1 meidän t u ^ )wki(a fl?^^ oetaa
nistulvat huonosti. Ohjelmailtamlen ] he tarpeet, JoUla pijilämn^^
pito naisilla on vireesBä, vaikka j sillistä blemustamihe. Osuysttiimin-ikivämäärää
emme ole vielä niille i ta on \1elä vähäistä Can^fassa.;
määritelleet. I Meidän on tehtävä äigltatsionia §en
Yksi paralta tovereita lähti tääl-] tehostamiseksi, sillä allriäkin tedp-tä_
Neuvosto^Carjalaan. Hän pU to^j me työtä lucdtkähime h y v ^ . Me
vtkU joka nurkumatta ja täsmälll.jpai^ voimme tehdä tätuiä s u h t ^ -
sesti täytti ne puoluetehtävät m i t a l i a Vvää tyiötä Jos vain haluffifeime.
hänelle kulloinkin määrättim luok-lKoäka meillä usieassa iapati](a^Bsa
l^täistelulilldceessä. Toivoimme hä- ] ön, hyvät puhelahjat, niin käytet'
nen jatkavan yhtä tiumokkaasti ] i^köön ne losväiuktellhfeen iäxkci.
työtään uuden yhteiskunnan raken-1 tuksden Icafitkia fyAväeniaPkan j ä f
hunlsessa. Yhteiskunnan, Jossa iial-{jestymlsmuotoja Icohtaan. iM$t&
litaee työläiset. iitsestämnie riipmiu toiften todmipu.
Seuraava naisosaston kokous onjtamote otinlstumfnen. .^tm ieemaiii
enslvliköll», josta «aporitcriksi baas. 1 virheitä, J a ajnahaa ^^paiituii, v&ä-tan
toveri Ljgrii Laamasen. irin ymmäryksiä, nlhi sclltettälcöön
ne oikein Ja Qlkw«M Ra||^«M. 8e
kuuluukin nliUe henkilöille,. jotka
ovat tletolsemijäla. ^
Suooialälset^ jä . ukraihlalaiset to-!
verlt ovatkin Jp suuKlta osalta Järjestyneet
siihen mittaan että harrastavat
osuustoimintaa osana työ-väehliikkeestä.
riuitta «e el riitä.
Tulee saada työläiset kalkista kansallisuuksista
mukaan Jäseniicsi ja
kannattajiksi. Jossakin määrässä
orvätkUi he Jo käphattajiha. aiilft
varsinkin ruokatavara-alalla ovat
he huomanneet osuuskäuppaln kä.
sUtelevän ensllu(dcan tavairaa kohtuullisilla
hlnnoUla.
VUme atkoUta on osuustoimintaa-kUi
ryhdytty kehlttäihään paremmin
työväen luokkapyrklmykslä t u kevaksi
Ja ^tä Jatkettakoon edelleenkin.
TolmlntamahdoUisuuksia öh
useammalla eri alalla, t kuten ruö.
katavaran jakelun, ruokalain, . lei.
pomojen ja meijerien aloilla. Vielä
el ole suuressa määrässä osuustoimintaa
kehitetty vaatetavara-alalla,
eikä satUipjen J a pesplaitosten alalla'
juii^l olfehkaän. Mutta- toivotaan
niitäkin.
Toimikaamme miehissä |ä uaiida-sa
työläisten osuustoiminnan eteenpäin
viemiseksi, sillä työläisten bn
aikg huolehtia lubkkaeduistaan jo.
kalisella illalla Ja. pyrkiä entistä
klihteämmlh yhdistämään eri aloiU
la • järjestämänsä voimat palvete-läaan.
luokkatalstelulUkettfiän Ja äen
päämääräin saayuttamlstfi. — R. H,
iTfEJrViiBhidys työläis*
silakoille
•H _
Pyrkikäämme aina eteenpäin,
völhtlmme mukaan, älkäämme antako
pienten vastusten itseämme masentaa.
Khettakaänmie aina ilähut-täa
tpipen toistamme, idllä siuUöhjä
olemme heikkoja valkkai^ v^in jo^cia
päivälslssä hommissamme. Ihminen
kUpäa toisen ystävyyttä. Vaikka o-temihekih
heikkoja, hiin khitenkUi
koettaka^tnme parhaamme, sitkeä^r
ti rynnistää eteenpäin. Meidän velvollisuus
oh hyljätä kaikki paha,
kun o&mmo luomakunnan Jaloimpia
olioita ja {lärkethme , qn kork<;am-malla
kehitysasteella iculn- toisilla e-lolllsilla
olioilla. Ilahuttavä^a oli^si , iteUälslaklh. ' J P U » ^^
eVtii *kiW'ty£eWo h o i ^ «eivJHft
On »ahdul^y
valtaee
y^Ut kertoi VnalstanJliBi
äiitä i U V i i n & i fC
hukuteta. -f?.
He ovat t j g M^
arvonsa yhteislcinnBsttr
tar«iokkä»sti lv
vaatimaan belHe
iotka Ph m^j
Täällä Pohjols.4)ntarim
teh tolnOnta tl^txffmiajglfi
äa, kun täällä eV ole iiipaiiäiil
ta^nalsUla. T ä ä l l ä^
velljattaria Ja .. pefhceo;^
Naisosastot tohpK .rtjjltt
palvelijattarien. HOiMM(i<ij
missä paikohi. Mekte
k y M y H t i U e «M ^mm
tenä renkaana i c e t J n i ^ ' ' st^"'*'-
Jopkkomin» ttayii»;- rtl'''"^-^
vaan italjon on - vleUI jiäia;-:
tamme; se Johtuu. p<UJ<m^
kun asumme hiio J(t4#M l o ^ ^ ^ M^
vastustajia meillä on vähäh.<^<X^',;
toiyottaVaa, että volslmnie: iMijtljpi» .
taa toimhitaa.eri rylunlhä,:jo||^'<m
Jo pantu alulle, vaan vidljeaa «!ft~1!f<> ^
kih toteuttaa,^ Yrit^MfäiiJiM^
sillä aika vaatii ^aiaatkM, .tolmU
maan: MuIisteÄäuhi^ f£»!hi& IMjpb^
Ja, että ihnan n a i i ^ &trlEAn§\^
PA: vällkhkuBUH» ä i i i i d ^ . .
Rosegroveh ns^y^taati^ 9gj|1^{^h-destä
r- OröänJ«evä%jft,:_i
ystftVälliaBsU VSmi^ i c i ^ . l i l
sa i?\>it^!;pk!ia9 [IvoJi^ut; -"^^^'^
täytyi lähteä uUttä ' "
Liisa isäl p^^kah
seeh 1>erhtöie'eh. Q^lmäJi
^iveiiukaäi;^ tunsi ituo
tävällldestl eikä väa<m%
voimaiaeitl. iläh ftfitAciä m
seksi ji». ]rst;äyä9t«l9}.;i