Vapaus, February 6, 1926

              Siy« 2 Lauantaina^ helmik. 6 p;nä — Sat, Feb. % ia26 No. 1^
VAPAUS :
GaiuulaD roomalaben tySvÄcstan äänenkannattaja. Ilme»-
Iry Sadbtuyssa, Ont. joka tiistai, toretai ja lauantaL
T o i m i t t a j a t :
r S. G. NEIL. IL A . ROUVINEN.
^VAPAUS (Liberty)
mie-only oraan of FinnIah'Worker» In Canada. Pab-
Usbed in Sodbory, Ont., every Taesday, Thorsday and
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
<"« «econd clasa roatter. '
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykd vk. 14.00, puoli vk. 92.25» kolme kk.
^*"%iysvaltoibbi ja Suomeen, ykel -k. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1.75.
, Tilauksia, jolta « Muru r<»ha, el tuJla lähettämään.
yaltd asiamiesten joilla on takaukset. %
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset, $;.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Aviöliittoonmcnoilmotukset 60c palstatuuma. •
N Nimenmnatosilmotukset ^Oc kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $i:00 kerta. $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kiiol^manilmotukset $2.00 kerta, |50c lisämaksu
tUtoslauseelta tai muistovärssyltä.
Balntaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
'kohnekerLaa.'''"'"''*'
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-aittae.
s8a. lähetettävä ilmotnshlnta etukäteen.
tusoikcus. Kuninkaallioen kombsioni tiesi, että olo­suhteet
Nova Scotian hiiliteollisuudessa^ eivät olleet
suurestifcaant erilaiset kuin Suurbritanniassaly: 'Ja se;
mitä Suurfcritamiian kaivostyöläiset vaativat^ on teolli­suuden
kansalfistuttaminen. , ^
Kun tämä hiilitilausten muodossa annettu «valtio-apu*
päättyy, iiiin Bescoon edelleenkin Bescö. Siinä
ei tule olemaan mitään muutosta- Parhaillaan neuvot­telemassa
olevan 26 piirin konventsionin pitää vaatia,
että yleisen avustuksen asemesta of isi hiiliteollisuus kan-sallistutettava,
jolle toimecnpiteelle avustuksen myöntä
minen osottaa ti^ta.
iiaseuto jä oadeBeeo 'fi^m
Viimeaikoina on yhä enemlnän
alettu kinottamaan j a pubumaaaf pommakä näille ihn^isille tulee seu-
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain: lehteen tiistaina ja lauantalD
Miteen torstaina kello 3. •
' ^ •Genera^ advertisi 76c per col. inch. Ml-ntiuum
charge for single insertlon 75c. The yapaus
f« the b^t advertislne medium among the Finnish
People in Canada.
^. Vapauden konttori ja tolmitos: Libero Bldg Lome
" B L Puhelin 1038, Postiosotc: Box QO, Sudbury, Ont.
Jo« ette mir ^in tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idtjeeseenn^, kli^joittakaa uudelleen 1iikkeenhoitaja;i
aersöonalUsella nift>eUä.
J . V. K A N ^ A Sm Liikkeenhoitaja.
Nova Scotia liittoparlamentissa
täynnään virkaa-ahnehtivia ja ,4,000 dollarin palkkaa
:'<nauttivjan kapitalistia sinkahutettiin
V viime viikolla salama —-keskustelu Nova Scotian kai
vostyölaisleii keskuudessa vallitsevista olosuhteista ja
n kurjuudesta; Cape V Bretonin edustaja, konservatiivi
nenpolitikko, esitti odottamattomasti^siirryttäväksifkcs'
:kusteIemaaA yleisestä tärkätä laatua olevasta- asiasta»,
jota kannatti kaksikyinmentä muuta jäsentä- Valtais-
;tninpuheenv käsitteleminen syrjäytettiin roskakoriin ja
niin keskustelu alkoi.
- Tähad mennessä on tämä keskustelu ollut ainoana
todeHbuuden huomioonottamisena, koko parlame
mitattomassa ja turmeltuneessa toiminnassa. Siitä, että
asia sentään tuli esille, saamme kiittää — ei äkillistä l i
Iberaalien'tai konservatiivien
noii heräämistä, vaan heidän keskistään vehkeily ään
toinen toisensa saattamiseksi huonoon .valoon ja voit
taolcseen edullisemman aseman seuraavissa vaaleissa,
jotka ;^eivat tunnu olevan' kovinkaan kaukana. Että tä
mä kaivostyöläisten olosuhteista keskustelemisen esit
täininen, on ilmeisesti vain mainiosti suunniteltu osa
Meighenin sakin poliittisten seikkailijoiden ;sot^suunni-ielmasta,
sitä ^ todistaa se to
mentiäsa olevalle \tyoväen "edustajalle, Heapsille ja
woodsworthiIle> ei oltu edes ilmotettu,' että sellainen
ehdotus tullaan esittämään.
Konservatiivien hyökkäys suuntautui aluksi Bescön
inaakiJumassa^^^ v^^
tämlseen^Jos meillä on ketään «parempia» pikkupor-vanllisia
lukijoita, jotka selittävät, että me liiottelcmme
kaikessa;' mikä koskee' työväenluokan, riistämistä, niin
me viittaamme heille parlamentin asiakirjoissa —
Hansardissa — löytyviin näiden politiikkojen kuvauk­s
i i n ' j a tunnustuksiin; Selitettyään minkälaiset olosuh­teet
NoVa. Scotiassa vallitsee ja päästyään siten alkuun,
: paljastivat he perusteellisen vilpillisyytensä, ryhtymällä:
kassi^yökkäylräeen C . N . , R :n johtaiaa Thornto^ia vas­taan.
Me emme tunne minkäänlaista surua Thorntonia
kohtaan,- mutta hänellä on verrattain- vähä tekemistä tä­män
.asian kanssa» Erikoisesti: vastuunalaiset rikolliset
— .vaikkakin kapitalismi kokonaisuudessaan on vas-.
tuunalaiuen — ovat WolVin, McLurg j a muut Bcdcon
loiseläin-johtajat.
Kun nämä konser\'atiiviset petkuttajat teeskentele­vät
j a uskottelevat, että he soisivat työläisille jotain
parempaa kuin liberaaleille, niin :he luottavat siihen,
että työväenluokalla on peiijn kehno muisto historian
suhteen. Työväen edustajille lankee ansio siitä, että
he heti paljastivat konservatiivien tekopyhyyden, muis­tuttamalla
Meigheniä hänen osastaan Winnipegin lakon
murskaamisessa. Meighen yritti rimpuilla tämän epä-^
miellyttävän tosiasian kanssa» vapautakseen siitä, mutta-
Itänen halyat vääristelynsä eivät auttaneet l/äntä lain­kaan.
Työläiset muistavat hänen hallitusaikansa ja
sen asestetut poliisit, Andrewsin j a Gideon Robertsonin,
vihalla j a ylet^atseella. Niihin aikoihin hän hyväk­sytti
parlamentilla kapina- ja karkotuslait, jotka vielä­kin
ovat lakikirjoissa, pysyvänä vaarana jokaiselle työ­väenliikkeen
toimeliaanunalle ilmaukselle.
Liberaalit vastasivat konsetvatiivien hyökkäykseen
ilmottamalla, että C. N . R. antaa hiilitilauksia BescoUe.
Kerrotaan, että C. N . R. on juuri ailekirjottanut sopi-midcsen
600,000 tonnin suuruisen hiilimäärän ostami­sesta
tämän vuoden käytäntöä varten. Huomatkaa, että
hallitus ei harjota painostusta rasituksen asettamiseksi
.G P . R : n kannettavaksi. C. N- R : n tilaukset ovatval-tion
avustuksena Bescoltc, läpeensä mädälle, yksityi­selle.
Me'haluamme tietää, miksi BescoUe annetaan
avustusta ylebistä varoista, tekemättä siitä yleistä —
konsallistutettua — yritj^stä. Nova Scotian hiiliteolli­suus
ei voi sietää j a kestää Wolvinin,. McLurgin ja hei­dän
vesitetyn osakepääomansa hallintoa ja taoldcaa.
>^vustuksetylebbtä varoista Bescolle^ ovat turhia» ellei
Be3Co'a kansalUstuteta j a sen löiseläjiltä riistetä omb-
Luokkatietoisuutta osottavia pää­töslauselmia
United Farmers of Alberfan Sylvan Laken paikallb-osa^
to esitti sanotun järjestön konventsionille seuraa­vat
merkitykselliset päätöslauselmat: ^
Canadan peruslttslakia koskeva
Koska United Farmers of Alberta vaatii maan hal­litsemisessa
noudattamaan kansanvaltaa, sen täydelli-simmässä
merkityksessä, jossa tapauksessa liittoparla-mentin
vallan tulisi o l l a korkeimpana määrääjänä; ja
koska B. N , A . laissa on vissejä prikoispykäliä, joiden
perusteella voidaan liittoparlamentin hyväks}rmät lait
rajottaa j a tehdä mitättömiksi, jopa hajottaa parlament­ti
vastoin Canadan kansan tahtoa;
niin olkoon päätetty,.että tämä konventsioni kannat­taa
vaatimusta vallan antamisessa liittoparlamentille
muuttaa B. N . A . lakia kaikissa niissä tapauksbsa» jois­sa
se on suorai)aisena vastuksena liittoparlamentin val­lalle
kansan tahdon noudattamisessa. : -
Työläisten ja farmarien yhteistyön
Koska maanviljelijät ja työläiset ova ainoat talou­delliset
ryhmät, joiden harrastukset ovat useimmissa
tapauksissa samanlaiset ja joilla harrastuksilla on yh­teinen
pohja; ja koska suurpääoman keskittynyt sorto
painaa yhä enenunan j a enemmän-niin maanviljelijöitä
kuin- työläisiäkin kaikenlaatuisessa taloudellbessa ah­dingossa
tuotannon ja ^aon aloilla; sekä koska, maan­viljelijät
tai työläbet yksinään eivät ole tarpeeksi voi-mjakkaita
. vastustamaan tätä hyöUcäysliikettä suurten
Jcansanjoukkojen elintason alentamista vastaan;
V niin olkoon päätetty, että tämä konventsioni määrää
U. F . : A : n virkailijat ja jäsoift'ryhtymään;mitärlähei-simpiinsuhteisim
tämän maakunnan työväenliikkeen
kanssa, tarkotuksella muodostaa liitto työläisten kanssa
kaikkea. maanviljelijäin j a työläbten elintason polke­mista
vastaan ja sen tehokkaaksi suojelemiseksi.
uudestaan: järjestämisestä, jolta „on
'puolueellamme edessä ennemmin t ai
myöhemmin, jos puolueemme kerran
ottaa -suoritettavakseen rie tehtävät^
jotka sille vallankumouksellisena
paolueäca j a työläisten joukkoliik­keen
lipunkantajana- kuuluvat. Tä­tä
asiaa koskevissa kirjotuksissa —t-ainakin
toisissa — on lausuttu epäi­leviä
lausuntoja siitä; josko maaseu­tuosastoja^
j a niissä olevia jäseniä
voidaan menestyksellisesti ja- tarko-tustaan
vastaavasti uudelleen' jär­jestää.^-
Onpa eräältä taholta ehdo­tettu
jonkunlaista välimuotoakin
käytettäväksi maaseutuosastoihin
nähden. Mutta, mikäli minä olen
huomannut^ -eivät maaseudun asuk­kaat
ole vielä. täKän mennessä l a u -
kainen käsittää; kuinka paljo - Kelr
rata puoluetpimintaa ja olla siinä
kiinteästi multana.',,Myös -puolueen
jäseimiäärä Tnaasendnlla tulee tämän
toimenpiteen kautta huomattavasti
kasvamaan..
''RahalUnen avustus^ Moskovasta
Muuan sraoolantilainen sos.-dem. lehti Ruotsissa,
jonka toimittaja- vastaa kuolaisessa tylsyydessään, mut­ta
kavlilassf porvarillbmielisyydessään suunnilleen Sa-
^u Punaisen tapaisia «miehiä», on viimeksi nalkutellut
kömmuni8ti9esta liikkeestä j a selittänyt, että Komintern
on' olemassa yksinomaan venäläisten rahallisen avus­tuksen
tuella> Lehdelle vastaa muuan kommunistinen
niaaseutulehti; huomauttamalla, että koko tuo kulunut
väite on niin alhainen • ettei; sellaista l u u l b i tapaavansa
lehdestä, joka sentään kulkee työväenäänenkannattajan
nimellä. Ja minkälainen yhteiskunnallinen >-koulutU8[
onkaan tuhertäjalla, joka saa päähänsä selittää maail-manvallankumouksellisen
liikkeen ruplain perusteella.
Nykyäänhän ymmärtää jo jopa pimein pikkupc^afikin,
että vallankumouksellisella liikkeellä täytyy^olla jotakin
yhteyttä maailman yhteiskunnallisen aseman kanssa. Ja
missä^on sitten tosineita tästä venäläisestä avustuksesta?
»Me kommunistitko, jotka äärettömillä talotidellbilla-uhrauksilla
pidämme yllä lehdistöämme ja harjotamme
agitatsioniamme,'mekö olisimme venäläisten rahasta­mia?
Todellakin,' tylsenipää valhetta ei mikään musta
sielu ole vielä kyennyt keksimään. Sosialidemokraatti­nen
puolue tulisi lyyhähtämään läjään sinä päivänä,
kun sitä «rahastettaisiin» samaan tapaan kuin kommu­nistipuoluetta,
t.s. kun s? olisi jäsenteni.uhrausten va­rassa
siinä määrin kuin meidän puolueemme. Me em­me
toimi lahjuksien varassaV enempää Moskovasta kuin
muualtakaan, emmekä liioin kiristä varoja ammattiyh­distys-
j a muilta rahastoilta lehtiemme hyväksi, vaan
me elämme toverien ihanteellisuuteen pohjaavalla uh­rautuvaisuudella.
• • -
- Sos.-dem. lehden kirjottaja on edelleen väittänyt,
että .kommunistiagitaattorien toimintakiihdin olisi «kar­kea
egoismi», ja että näiltä puuttuu '«ihanteellisuutta».
Saadaan siis ^tietää, että kommunisteilta, jotka kautta
maailman saattavat esittää joukottain sankareja, ja
jotka eivät pelkää enempää vankiloja kuin hirsipuita­kaan,
puuttuu aatteellista innostusta. Minkä muserta­van
tuomion onkaan pikku sos.-dem. lehden nalkuttaja
lausunutkaan tovereistamme Virossa, Puolassa, Unka­rissa,
Suomessa j.n.e.
ToveHlehden kirjottaja ei kuitenkaan ihmettele,'et­tei
sos.-dem. lihapadan mies myönnä Kapitalismin kom-munistiuhreille
mitään ihanteellisuutta, kirjottaja ih­mettelee
vain sitä, että jokin sos.-dem. lehden toimittaja
ylipäänsä puhuu ihanteellisuudesta!
%uneet ajatustaan ja mielipidettään
u u d el|eenjärjestämis-kysymyksestä,
joten suotanee kai minun yrittää sel­vittää,
mHtä uudestaanjärjestämis-kysymys
näyttää farmarin näkövink»
kelistä katsottuna.
Meitä* pikku viljeli joitä on totuttu'
pitämään puoliproletaarisena teolli-suust;
y5väeston 'Vanavedessä"'kulke­vana
joukkona, ja siksi ehkä uudel­leen
järjestämis-kysymyksessäkin ol­laan
taipuvaisia asettamaan jonkun­lainen
välimuoto, ikäänkuin raja.
aidaksi, että "tähän asti saatte 'tul­la,
mutta ei edemmäksi."
Mikäli minä asiaa käsitän, useita
vuosia V maaseudulla asuneena : ja
maaseutuosastossa toimivana jäsene­nä,
on täydellinen uudelleen järjes­täminen
ainakin yhtä tärkeä, jos ei
tärkeämpikin, maaseudulla kuin! kau-punkiosastoissa.
Ajatellaanpa' maa­seutuosastoja,
joiden: ^^.vaikutuspiiri
on ^useita maileja laajalla alueella;
ajatellaan ilcuinka vaikeaa on näiden
osastojen jäsenten edes seurata kiin­teästi
puoluetoimintaa. Useissa t a -
pauksissa/täytyy heltlän kulkea mon­ta
mailia tiettömiä erämaita, saa­puakseen
osastonsa kokouksiin ja
huvi.' j a . valistustilaisuuksiin. . O n
itsestään selvää, että tällaisissa olo­suhteissa
ainoastaan kaikkein innok­kaimmat
pysyvät mukana. Ja toi­set
eivät voi, väikkaolisi kuinka suu­ri
määrä innostusta, kulkea näitä
matkoja 'monista syistä, joista tietää
ainoastaan :se, joka on kokemassa.
Mutta oletetaanpa, että tämä osasto,
olisi jaettu alueihin eli soluihin. Jo-
.^itten on myös eräs puoli asiassa,;
johon iahdtfn kiinnittää huomiota:
Kun menee farmiosastojen kokouk­siin,
niin tapaa siellä melkein yk­sinomaan
miehiä, jos sattua olemaan
yksi tai kaksi naista, juuri ;lähem.
mistä naapureista^ niin . siinä ikaikkL
Toisten naisten on täytynyt jäädä
kotiin, kun mies on lähtenyt koko­ukseen
hoitamaan lapsia j a huoleh­timaan
taloudesta.Mutta, jos so­lun
kokous olisi ollut jossain lähet­tyvillä,
olisivat nämä toisetkin nai­set
voineet tulla ottamaan osaa puo-
Inetyöhön. Osastojemme kokouksis­sa,
nykyisillään ollessa, on myös
yksi V huono puoli, nimittäin; että
kun asioista keskustellaan, niin kes­kusteluun
ottaa osaa vzun harvat
yksilöt. Suuri ^nemmistö pysjry vai-s
ti, mikä mistäkin syystä.' Mutta pie
nemmässä ^ joukossa^ solun kokouk­sessa,
kaikki olisivat vapaampia
käyttäisivät puheenvuoroja ^ja 'op
pisivat sanomaan ajatuksensa julk
— bolshfevisoituisivat.
Voisihan näitSv esimerkkejä .lue­tella
enemmänkin, ^otka puhuisivat:
uudelleen »järjestämisen puolesta,
mutta - se ei ollutkaan tarketukseni.
Tarkotukseni oli vain lausua oma
mielipiteeni jaV jos mahdollista, saat­taa-
toisiakin kannonmunittajia sa­nomaan
mielipiteensä siitä, josko t u ­levat
olemaan uudelleen järjestämi­sen
kannalla kokonaisuudessaan, vai
tyydymmekö me maajussit jonkinlai­seen'välimuotoon.
'
ICatsotaanpa nyt lopuksi sitä väli­muotoa,
jota on ehi^otettt^ farmi-osastoihin
sovellutettavaksi. -Siinä
ehdotetaan, että farmiosastot uudel­leen
järjestettäisiin koulupiirittäin ja
valittaisiin toiminnan komitea val­vomaan
koulupiirin asioita ja puo.
luetoimintaa.- - 'Minusta - nähden on
t^män ehdotuksen laatija ollut epä­tietoinen
siitä, jos farmiosastoja tar-vitse'e
ollenkaan' uudelleen järjestää;
koska hän- on laatinut suunnitelman,
joka hyvin vähän, jos ollenkaan t u ­lisi
muuttamaan nykyistä järjestö-muotoa.
L . ...a.
ainoastaan tuotantoa, ••• vaan myöskin
tukku- j a vähittä^jakoa.
/Yllämainittu vistenmieliq^s on
ominaista koko * tälle mantereelle,
sillä 'se ei rajottr 'ainoastaan Cana­daan/
vaan on ? samanlainen'ilmiö:
myös havaittavissa suuressimäärin
Yhdysvalloissakin. Tällainen tilan­ne
on ilmebesti • seurauksena siitä
tosiseikasta; että osuustoimintaliike
tällä mantereella on tähän asti oi-asta
Canadassa
— Amerikan «hallitsija» «kansa» •—halusi tie­tää
kuinka paljo kukin «varakas kansalainen» joutui
maksamaan veroja. Ja julkaistiinkin sellabia luetteloja
jonkun verran. Mutta sittc tuli stoppi eteen- «Varak­kaat
kansalaiset»— Rockefellerit y.m. — eivät sellai­sesta
pitäneet. Nyt on valmbtumassa laki, mikä kiel­tää
verojen julkisuuden. «Hallitseva kansa» ei niin ostossa ja samalla .toimimaan mal-ollen
enää tietoja siitä saa. «Hallitsija» kynsii Jkörxal- kauppojen'neuvonantiijana
,. . . e - ~. erinäbissa yhteiaä etuja koskevissa
listaan j a mutisee:. «Scpa on merfallbtä!» asioissa. ^ •
'Englantilainen osuustoimintamies,
T. Mercer, joka on kuuluisunpia'
osuustoimintamiehiä , maailmassa,
kirjottaa- eräässä englantilabessa
osuustoimintajulkaisussa canadalai-sesta
osuustoiminnasta seuraavasti:
" E n kuolemaksenikaan voi ymmär­tää,
miksi hajallaan olevat canada-laiset
osuustoimintayhdistykset eivät
ole osottautuneet halukkaiksi liitty.
mään perustettuun Ganadalaiseen
osuustoimintaliittoon. Yksii^än se
seikka, että ovat eristettyjä, kauka­na
toisistaan, pitäisi olla hyvänä
väitteensä yhdistymisen puolesta ja
luulisi pakottavan heidät monin-kertabtuttamaan
voimansa liitty­mällä
yhteen." v • ,
/Ylläolevan johdosta sanoo cana-dalainen
osuustoimintajulkaisu, "The
Canadian C9-operätor" seuraavaa,:
Tuntuu tosiaankin oudolta, että
yhdist]^kset, jotka on koottu miehis­tä
ja jiabista osuustoiminnan tar-kotuksia
silmälläpitäen, osottautuvat
olemaan . haluttomampia yhteiseen
toimintaan keskinäisiä etujaan tur­vaamaan
kuin voittoa tavottelevat
kauppiaat; niin yksityiset kuin suu­remmatkin
yhtymät. Mutta Cana-dassa
näyttävät asiat todellakin ole­van
sillä kannalla. *
Yksityisiä etuja turvatessaan —-
n.s. ,ketjukauppojen kilpailua vas.
taan — ovat yksitybet pienemmät
kauppiaat ryhtyneet liittoutumaan
erinäisiin suurempiin kaupparyhmiin,
kuitenkin samalla säilsrttäen yksityi­sen
kontrollin liikkeissään. Liittou­tumisen
tarkotuksena on ollut, ja on
edelleen, yhteinen tavarain osto ja
monessa tapauksessa yhteisien tuk­kuliikkeiden
perustaminen, joka sa­malla
on tuonut mukanaan tavaran
ja hintojen y.m. etubuuksien yh>
täläistymben, jotka pvat vplt^ämät-tömiä
elinehtoja yksityisille pikku­liikkeille
nykyaikaisessa kilpailevas­sa
liike-elämässä.
Nykyään järjestää XJanadalainen
vähittäiskauppiaiden yhdistys koko
maata käsittävää rynnäkköä, jonka
tarkotuksena on yhteisen painostuk­sen
kautta saada tehtailijat asetta­maan
"kohtuullinen" hinta tuotteil­leen
kuluttajia varten ja samalla
vaatia tukku-, j a vähittäbkauppiaat
allekirjottamaan sopimuksia^ joiden
nojalla he sitoutubivat myymään t a ­varoitaan
hinnoilla, jotka eivät saa
olla alempia kuin keskinäisesti sovi­tut
minimihinnat, jotka erinäbille
tavaroille kulloinkin on määritelty.
Tuhannet pikkukauppiaat ympäri
maan ovat tietoisia siitä, että tällai­nen
menettely on ainoa, jonka avul­la
he voivat turvata liikkeensä elin.
ehdot Tämän tähden ovat useam-
•hiat liikkeenharjottajat toimineet
yhteisesti siihen suuntaan, että voi­sivat
saada itselleen samanlaisia etu-^
j a kuin suurkapitalistitkin omaavat,
nim. etuja, jotka ovat -tuloksena'-
säästöstä^ joka johtuu suurisuuntai­sesta
järjestetystä' jakojärjestelmäs­tä.
Toiset taas toimivat siihen
suuntaan, että yrittävät kaikella ta­valla
estellä suurliikkeiden tuotan­non
keskittämistä ja saada erinäiset
tuottajat kilpailemaan j a asettamaan
tuotteidensa hinnat vähittäiskauppi-aille
edullisemmiksi. ^ ^.
•Me olemme nykyään kulkeutumas­sa
suurtuotannosta suurjakoon, ' j o ­ka
on asiain näinollen-vain koituva
kapitalisteille eduksii j a kuitenkin,
kaikkien näiden seikkojen ollessa
ilmielävänä edessämme ^näemme, et­tä
ne ainekset, joiden/huostaan us.
kottu ja jotka ovat vastuuvelvollisia
Rochdalen o s u u s toimintamuodon
eteenpäinviemisestä Canadassa, vie­läkin
- ovat erillään j a vastustavat
yhteenliittymistä j a Icaikkia yrityk­siä
yhteisin voimin ediätää todellbta
osuustoimintaliikettä; j a haiikkb it^
selleen samanlaisia etuja, kuten
Englannissa ja muissa Europan
lut ainoastaan- pintapuolista ja sen
tähden se on ollut ehemtaän niin-'
kuin osuustoiminnan - ' m a t k i m i ^ '
kuin että oltaisiin vakavampaa' huo­miota
lainattu osuustoimintaliikkeel-le^
Henkilöt ovat Jout«ieet': vas­tuunalaisiksi
N osnustoiminnallbten
liikkeiden ylläpidosta • ilman, että
heillä olisi ollut täyttä ymnmrtä-mysta
t a i innostusta syventyä osuus­toiminnan
tjodellisiin periaatteisiin.
Muissa maissa voidaan vähintään
vaatia vastuunalaisilta osuustoimin^
nallisilta toimitsijoilta, että-he ym­märtävät
osuustoiminnan periaatteet
j a periaatteidensa innostamana osot­tautuvat
halukkaika toimimaan si-ten>
että saavat suuret, joukot lo­jaalisiksi
j a ymmärtäväisiksi osuus^
toiminnan kannattajiksi. •,
Kuitenkin olemme^ Canadassa oL
leet-monia vuosia pakotetut ensiksj
tekemään toimitsijoistamme «nsikä-
•dessä hyviä.osuustoimintamiehiä,
joista meillä on ollut Huutava puute
>ja ennenkuH, mitään varsinaisia t u ­loksia
voimme tässä suhteessa saada
aikaan, on vaikeata saada suurempia
joukkoja antamaan mitään suurem^
paa kannatusta j a luottamusta toi­minnallemme.
Uskallamme väittää, että Canadas­sa
ei löyty yhtään osuustoiminnal­lista
järjestöä tai yhdistystä, joka
ei tulisi hyötymään aineellisesti kai­kista
yrityksistä, jotka kohdistuvat
osuustoiminnallisen tietoisuuden • le^
vittämiseen , maan r -väestön keski^u-teen.
Kaikki tähäii suuntaan täh­dätä
toiminta saattaa aina jotain
varmaa ja^; pysyväistä aikaan, jota
sensijaan ei- voi odottaa sellaisilta
osnustoimintaryhmilta, joiden *|£an-nattajat
j a jäsenet eivät ole seL
-villa todellisista osuustoiminnan pe-f
riaatteista. : E3im'erkiksi kuluttajain
yhdistykset: -Vaikka ^^nottujen -yh­distysten
toimitsijoilla' ei olisi enem­pää'
innostusta sen suuremn^ian pää­määrän
tavottelemisessa kuin on ta­vallisella
kilpailevalla liikemiehenä,
niin heidän pitäisi ymmärtää,' että
kaikkien osuustoiminnallisten eri,
mnodobsa ilmeneviien yhdistysten
yhteenlittäminen maanlaajuisessa
mittakaavassa voi tuottaa parempia
aineellisiakin tuloksia kuin eristäy­tyneenä
toimimineur^ja että' yhteen­liittymisen
eteen uhratut aineelli-
Eirklaiid Lake 23, 24, 26, 4? ^,
28 päirä. _ ,
Larder. Lake .2& päivä., •
JRaae Grove, maalisk. 1 j a 2 jäj.
va.
Cobalt, ^maalbk. 3, 4,-5, 6. 7 «
j a 9 päivä, ^ *^
Osastot j a jäsenfetö ottakaa yfiä.-
merkityt ajat-muistiinne j a toimj.
kaa'siten, ettänäbsä tilaisunksisss[
puhuja saa selitcUä'asioita huoneeä
täytebdlcvkiitdijakunnaUe. lähem^
piä tietoja puhetilabnnksien j ä i j^
telystfi .y.m. .lähetetään: osastoilli»
kirjeellbestL
P.-0. r piiritoixaikminan • puolesta
V Hilma Selenski, siht.'
Piiri ii:o 5:iui^n ryhmät
ja osastot valmistau.
takaa keyättoimin-täa
varten
Viimeksi pidetyn puolueen ednsta-jakdkouksen
päätöksen mukaan «n
jokaisen puoluejäsenen ryhdyttävä
setkin varat ovat mitättömän pienet
niiden etujen ja hyödyn suhteen,
mitä tällaiselta toiminnalta voidaan
odottaa. \
Brittein saarilla on kaikkiaan 1471
osuustoiminnallista yhdbtystä, j o i l ­ta
1^15 on liittoutunut maan osuus­toimintaliittoon.
Näiden • liittoutu­neiden
yhdistysten jäsenmäärä ^on
yhteensä 4,655,633. Liiton ulko^
puolella .toimivien 156 yhdistyksen
jäsenmäärä on 97,903, joka on" a i ­noastaan
2 prosenttia koko maan
osuustoiminnallisten yhdistysten jä­senmäärästä.
iJos nyt esimerkiksi
voitaisiin 'saada läjhimainkaan yhtä
suuri solidaarisuus Canadan osuus­toiminnallisen
liikkeen keskuuteen,
niin voisimme suhteellbesti, väkilu­kumme
perusteella, toivoa yhtä suurr
ta j a kauaskantoista menestystä
osuustoimintaliikkeellenune kuin Enff-annissakin
on saatu aikaan tällä
alalla, kilpailevan kapitali^tben maa­ilman
suureksi hämmästyksel^.
YUäolevassa olisi ehkä Canadan
suomalaisillekin jotain, jota voitai­siin
• ottaa varteen. Missä se on
mahdollista j ^ missä on suomalais­ten
keskuudessa osuustoimintaa v i ­reillä,
voitaisiin ehkä pohtia asiaa
a koettaa sovelluttaa toimintansa
niin, että olisi mahdollbuuksia' koko
maata käsittävän osuustoimintaliik­keen
eteenpäinviemiselle, ja kuka
tietää, että eikö jo heti voisi mäh.
dollisesti saada Canadalaisen osuus-toimintalition
välityksellä parempia
-ehtoja tavaran hankinnassa kuin mi­tä
on saatavana, sillä monessakaan
paikassa ei tiedetä, että sellaista
-laitosta.-kuin Canadalaiiien osuustoi-mintaliitto
on olemassakaanr Siis
ottakaapa selvä asiasta. '
Hiljattain tapahtui Ontariossa maissa on tehty, nim. etuja, jotka
tällainen yhtymä, jonka voimme pi-* ovat • kaikille yhteisesti hyödyksi " ja
tää hyvänä esinaerkkinä. Noin koi- samalla vastakohtana .niille laitok-mekymmentä
: vaatetavarakanppaa sille, joiden päämääränä on ainoas­taan
ollut yksitybten etujen j a voit­tojen
palveleminen ylebön edun!' kus­tannuksella.
Tällaiset erillään ole­vat
osuustoimintaliikkeet ovat ^edel­leenkin
aina vastenmielisiä ottamaan
sellaisia askelelta,' jptJca yobivat tur­vata
j^tä luokkaa,' jota se. ön ialku-jaan
tarkotettnkin tiuvaai^aan, kai-kilta
niiltä vastuksilta j a vaatimuk­silta,
joita eri yhtymien edut ^»^n
eteen laittavat kontrolleerates^ia ei
eri • osissa Ontarion maakuntaa —-
joiden keskinkertainen . jiikevaihto
käsittää noin 10 milj. dollaria vuo.
sittain — muodostivat keskinäben
liiton ja perustivat eritjrisen keski­näisen
tukkuliikkeen, jonka johto
tulee toimimaan yhteisessä tavarain-
Piirien virallisia
• tiedonantoja
P.-O. piiritoimikunnan
tiedonantoja
Kommunbtipuoiuccn suonuUainen
puhuja j a j ä r j « ^ j ä , tov. Ai T. H i l l,
puhuu helmi- ja maalbkuuUa' seu-raavbsa
paikoissa Polijob-Ontarios-sa:
. •
Timmins helmik.. 9, 10, 11, 13,
18. 19, 21 j a 22 päivä.
South Poreupine 12, 16, 17 j a 20
päivä.
, Connaught Sta. 14!^ päivä.
4»ottsville„15 j)äiva..
tarmokkaasti kiinni puolueen uudef.
leen j^estämiseen, ensimäisenä tätv
laisena teh^vänä ollen kaikkieii^
osastoihin: l^uluvien jäsenten r e ^
teeraus. Kun se on' suoritettu, bh
ensiniäinen askel uudelleen järjestä.;
miseksi otettu. Samalla on my5s
ryhdyttävä päättävästi toimimaan
työmaa- ja asuntoryhmien järjestä;
miseksi, sillä puolueen' toimintaa ei
yoida kyllin tehokkaasti viedä snnr-ten
työläisjoukkojen vkeskuutecii
muuten kuin työmaa- j a asuntoryh-mien
-a-mlla. ,Puoluejäsenien kaikil­la
kaukabillakin työmailla on otet-tava
tämä huomioonsa ja registee-r^
uduttava siilien osastoon, jonka
jäsenkortti hänellä yoju Jokaisen
osaston on valittava Uudelleenjätjes.
tämiskomitea, joka tulee huolehti-'
maan, että jäsenet tulevat mahdol-,
lisimman huolellisesti sijotetnksi työ­maa-
j a - asuntoryhmiin, samaten tn-:.
lee tämän komitean huolehtia, että
metsäkäiyipillä ja^ muilla kaukaisillat
työmailla olevat toverit saatetaan
työhön puolueen uudflleen järjestä­miseksi.
Ennenkun uudeUeen järjestämmen
lopullisesti k a t e t a a n käytäntöön, on
asia esitettävä tp. piirikomitean kant­ta
toimeenpanevalle keskuskomi­tealle
^ j a samalla ilmotettava minkä­laisia-
toimintatapoja uudelleen järr
jestämisessä, joudutaan käyttämään,
sillä on' tarkoin otettava huomioon
paikalliset olosuhteet. Jokainen paik­kakunta^
voidaauv uudelleen järjesri
tää, mutta on paikallisen komitean
harkittavaV-toimintamuoto. . Kaikki s
keinot on käjrtettävä uudelleen järV
jestämisen toteuttamiseksi. Puolu­een
uudelleen järjftetÄmisen kansga
rinnakkain on jokaisen puoluejäse-;:
nen, tuettava j a a-vustettava
Canadan puutavaratyolaisten teolii-;
> sauslnton tolmintcu^
Heidän- on oltava ensimäisinä pe.
rustamasäa työmaa- ja kämppäkomi- i
teolta ja • annettava niille kaikki :
mahdollinen/ apu ja ' ohjaus, matta
ennenkaikkea tulee puoluejäsenen
katsoa,. että niin-.pian, kun vähin­tään
kolme puolue jäsentä on samalla
työmaalla, on sinne perustettava
työmaasolu j a ^ n kautta ryhdyttä-vä
harjottamaan agitatsionia työläisten
keskuudessaT Kaupungeissa olevat
ryhmät j a osastot voivat parhaiten
auttaa metsätyölaisten järjestämistä,
avustamalla maaliskuulla ilmestyvää
"Metsätyöläinen"-nimistä lehteä, kir-,:
jottamalla siihen j a levittämällä si-•
tä. Kun metsätyöläiset saapuvat
kaupunkiin on ryhmien j a osastojen
järjestettävä .-kokouksia ja agitatsio-nitilaisuukda,
joissa tehdään selväkd.;
se seikka, etta tdettu järjestämistyS''
ei saa loppua, vaan on sitä jatketta­va
yhä 'edelleen, sillä kapitalismi
riistää työläistä jatkuvasti vuoden
ympäri, johon työläisten puolestaan
on vastattava' yhä kiinteämmällä jär-jestäjrtymisellä.
Tällaisen acritatsio-nin
/harjottamisessa ja^ järjestämi-seesä
avautuu asuntoryhmille hyvä
tilaisuus, näyttä äkaikille enäiliioiDe,
mitenkä puoluetoimintaa käytännös-sä
voidaan • asuntosolujen karitta
eteenpäin • viedä. v. r
Eräs tärkeä seikka on otettava
hu omibon alkavan. keyättoiminnan
aikana; nimittäin
Toverittaren levitys,
^. f • .... ." '
tDaisUu» näyttää kaikille epäilijöille,
sillä helmik. 15 p :n j a maalisk- 31
p:n välinen aikÄ on omistettu Toverit­taren
le-vitysta varten Yhdysvallois­sa
ja täällä voidaan asia täydellä
syyllä myöskin panna käsmtiin. -Ai­noana
^suomenkielisenä naistenleh^-^
nä on Toveritar saatava leviämään
jokabeen suomalaiseen kotiin.
kalnen :. micsj - yhtähyvin . kuin nai­nenkin
voi tilata itselleen Toveritta­ren,-,
työläisnaistenetuja ajavana
lehtenä. Miestoverienkin on tutus­tuttava
niihin kysymyksiin ja niihb
menettelytapoihin, joiden,avulla tyo-'
läisnaiset, rinnakkain mieq?npUsten
toveriensa kanssa, vhidaan nostaa
sorronalaisesta .'asemastaan., • Asar
Iniesten on siis tarmqkkaasH si^^
va toimSnaaii Toverittaren 1 » ^ ^
Vaikka tammikna ol^ erikoiscsU
julistetta-W<«kcrinl l«vitysknoka*^
\ \