Vapaus, August 27, 1930

              Keskiviikkona, elok. 27 p:nä — .Wed., Aug. 27
1' A "P A TT S CaUa noauUUen tjtfUttSn fZMdass*tts|a. QMtfrr »«f
i W a b oma ti H n U l VoAe» lo C«u<U. fahlUheä itOr »t Siibair. Ostni*.
^jjliglltrit »f thr fott OUicm Vtfmnmeta. Oa»w«. «. tecoud eUm muxm.
1^; ,a, e i t i i i B f r . t « , 75e p«r eo!. Inch. l l i i i i B i i i » CIMI». t« <ta(l« iBMCt]«^ 71». Tk»
> * • Ixvt «d»«rti»jii» i i i«^Ba> ««on» tb» tiaaiA p«>pl« to C«a«4«.
»•»»»M. kootUÄ klrj.k«iipp. $• p.i«o offi»i«. u l c « . Eta S u e t i M.
j M r i i T p r t i Vaiiu*. Box 69. Sadbcrr» Ost-
''|-«)Mti !•«> ff.iirtiri imr - T - - - ' — S36W. — JK<»J«kMpp» , .
U.MOTUSHUiNAT VAPAUDESSA J
«5»J. » . a i«ltoctot- f nXO kert., «2.00 k ^ i k«um. - - Ari^liittoo» » « M a U • n a m t o J t . t r i^
A »«UuloBiiu. - Wi«B«wouiaioilmotufc.ei Me kert». 11.00 3 kert... - 8rnlT^U» « t u k « « «1*1 «JTliJO S kert"- - A»oot««»«ilo.otBk«t «2Ä( kert., «3.00 kmkd lertM- — lCiUo«i!xnolalu«
AM kmt». — ICo»i«ai«>»i»(H«k.«t-»2Äl kert.. S'J l>SoiiJ:«i kiito.l.«»MS. ttl »aalöTtarU.. -
••4)irtCM li»*>t J. o«>ieiIppuki»( 50c kei».. |1.<» kcliM kert«. — T«»s»i»«BI«ltty« Ooot**-
•««•UvC»» •>«• »«»"j;:t»e«. »ihiaeiläti ilmotoihin!» etttkiteeo.
TltAUSHIN.NAT:
.1 tk4t4P. C Ik. <2.S0. (-kk. II.TJ i« 1 kk- «I.<K>- — TUimluIUh la
CVr«Ö»*^««- 1 »k-^^Ät.fckk. «3Ä) i» I kk. «1.00-
<aM><>ii«<;. J W. AI>l4>iM. - .
- i t " * t * » ' J. W. AUqii^U •
O f C c BookMsr. «ad PiioMkop: Vipaa. BiuMin<. Elm Sic««t.
AP aall 19 U ad<ircnU: V^pics, P.O. Box 69, Suaturr. Oal.
fs* .99 BtiUoia u i i u u . t u f u u o f U ca*imiiMea kirJMMeao*. klrjciukaa aadaUMa UOCftat
aba^ta penoouIliMU. aimeUi; J. IT. AJ^I^Tiit, l i i k k M o h o i u l ..
Vapauden toimitus
Canadan Kommunistisen Puo­lueen
Poliittisen Komitean ja Ca­nadan
Suomalai-sen järjestön Toi­meenpanevan
Komitean yhteisen
sopimuksen perusteella ryhtyy Va­paiden
väliaikaiseksi vastaavaksi
toimittajaksi tästä' numerosta al­kaen
toveri 4rvo Vaara. Toisina
toimittajina lehdessä tulevat edel­leen
olemaan: A. Päiviö toimitus-
«ihteerinä, M. Parker ja E. Oksa-,
nen etusivun uutisten toimittajina,
R. Pehkonen erinäisillä osastoilla
sisäsivuilla, ja A. B. Mäkelä (Soin-tula,
B. C.) toimittaa Osuustoimin­ta-
ja maatalouso.sastoa.
Ryhtyessäni palvelemaan Cana­dan
työläisten vuliankumouksellis-ta
liikettä Vapauden vastaavan toi­mittajan
ominaisuudessa, palautuu
;ipieleeni se katkera selkkaus^ joka
viime syksynä puhkesi Vapauden
.tpimittajakysymyksen yhteydessä
j0 oli vähällä aiheuttaa täydelli­sen
hajaannuksen Canadan työläis­ten
vallankumouksellisessa liik-jieessä-
Tuo hajaannus tuli väl­tettyä,
kuten tämän lehden lukijat
hyvirt muistavat. Kommunistisen
Kansainvälisen johdon, maailman
l työläisten valiankumousliikkecn *
ainoan, pätevän ja tasapuolisen
jqhdoin elimellisellä avustuksella.
Vaikka viimelalyisessa katkeras­sa
selkkauksessa tulikin hajaan­nus
vältettyä Kominternin avus­tuksella,
kytenee selkkaukseen
pullistuneiden' joh^tvainkih aines­ten
keskuudessa pinnan alla eri­näisiä
virtauksia, Jotka saattavat
JixModost^ua vahingollisiksi työläis­ten
vaUankumoukselliselle liik-
Ipeelle, ellei niihin suhtauduta to­dellisella
bolshevistisella, kommu­nistisella
tavalla, aina silmällä pi­täen
vallankumousliikkeen yleis-elua.
Tämän takia pidän nyt, Va­pauden
toimittajan tehtävään ryh­tyessäni,
johdonmukaisena ja vält-täiQAättöimänä
esittää lukijoillemme
viimetalvisen selkkauksen selvitte­lystä
seuraavat kohdat:
"Kominternin Poliittisen Komis-sionin
päätöslauselma Canadan
kysymyksessä.
1. Katsoen nykyiseen erittäin se­kavaan
ja ristiriitaiseen tilaan Ca-n
«dan Kommunistisessa liikkees­sä,
päättää Kominternin Toimeen­panevan
Komitean Politkomissio-iiif
komissioninsa kautta, kaikin­puolin
tutkituttaa tilanne paikan
päällä. Toimeenpanevan Komi­teaa
komissioni Canadassa ryhty-
If^ön viipymättä kaikkein tähdelli-simpiin
toimenpiteisiin puolueen
vakaannuttamiseksi ja tehköön
lv<>n>internin Polit-sihteeristöUe eh­dotuksia
lisätoimenpiteiksi. Kaik­kia
puolueen jäseniä kehoitetaan
mitä ankarimmin ehdottomasti pi­dättäytymään
kaikista sellaisista
toimenpiteistä, jotka voisivat pa­hentaa
sisäistä pulaa kommunis*
tisessa liikkeessä ja suurentaa ha
jotusvaaraa. Sitävastoin tehkööt
Kominternin komissionllle ehdo­tuksensa
ja esityksensä.
2. Kominternin Politkomissioo-ni
kehottaa Puoluejohtoa korjaa­maan,
sen virheensä, minkä se teki,
njääräämälla tov. Vaaran, vanki­lasta
vapauduttuaan. Puolueen
Keskuskomitean organisatio-sihtee-tiksi,
sillä ensiksikään ei tov.
Vaaralla — kuten myöhemmin on
osoittautunut -— ollut sellaista lu­jaa
kantaa, mikä siinä toimessa oH-fti
ollut välttämätön, ja toiseksi ei
ollut tarkoituksenmukaista — vaik­kakin
puoluejohdolla oli siihen
täysi muodollinen oikeus — teh­dä
seHalsla päätöstä, joka voi syn­nyttää
hajaannuksen vaaran Suo-luataisessa
Järjestössä^ ilman, että täjä toirnenpidettä oli edeltäpäin
vaimistetlu, p—f. työn kautta, —
vieläpä ilman minkäänlaista en­nakkoneuvottelua
keskus-fraktian
kurin{>idoIli-s'.f-n loimien isyiilä ja
pfTU. ' t e i i l a -'^f-kä .-iitä, millä tavalla
fiärnä kurinpilotoiincl oli toimeen­pantu,
kuin myö^^kin Suomalaisen
Järjestön Tp. K. ko.Tjniuni.rli-ren
frakt-siaii vaUuuIelun antamat ?e-lityk^
et. '
,'J) K o i n i n l f r n i n konii.--ioni to-
U-aa, fUä >f;n ri.-liriidan aikana,
joka oli .-Milynyt Canadan K P : n
johdon ja .Suom. Jär]<;.-lön jolidos-
-a olevien piiolueiä.-enlen välillä
viime vuoden lopulla toverit A h l -
f[vi«-f, Wirtn, Vaara, Tenhunen. Ok­sanen.
Helin ja Kanna-lo olivat
iehneet il.-ensä .-yyj<ääk<;i hyvin
vakavaan ja ra=-kaa~een puolueku-viii
rikkomiseen (^eivät ali.stuneet
Polkoniin jiäätok-een Vaaran a.sia.--
-a>, joka joh;i .~illen pnoluevai-tai-
-een toimintaan ^^ekä suomalainen
joukkojärje^lön j-ir-äliä ellä V^a-l>
aiis-lelide-.sä, niihin puolueva.slai-
'een toimintaan edellämainitut to
<en metoloogian ja organisatoori-si^
sa asioissa ilmenevan mekaani­nen
tenden.ssin mikä on ollut heik­kous
työssämme.
;ij Poliittinen komitea vahvis­taa
puolueen yhtenäisyyden pialau-lumisen
ja jäsenoikeuksien palaut-tami^
itt suomalaisille tovereille,
joilta oli otettu pilolueluotto tai
eroitettu puolueesta äskeisen puo­lueen
kriisin kuluessa (suomalais­ien
hajaannus). Me hyväksynime
noitten organisatooristen toimen-j)
ileitten peruuttamisen, jotka hä­täisesti
pantiin käytäntöön ilman
nmiden oikaisevien toimenpiteit­ten
riittävässä määrässä käyttä­mistä,
ja ilman riittävää aatteellis­ta
työtä rivijäsenten keskuudessa.
Poliittinen komitea on vakuutettu,
että nyt Kominternin taholta ote­tut
kurinpitotoimjenpiteet näitä to­vereita
Kohtaan (muistutukset.
il '&iiei0di paheHa*k^hta kefraa, Inaiäja
; kan.s.'ia, ilman, eitä puolueen tahol­ta
oli tehty ylipäänsä minkään­laista
poliiltisideoloogista valistu.s-lyulä
.Suom. Järjestön rivcis.sä.
Suomalaisen Järjestön joh­dossa
oleville puolueen jä.senille
annetaan vakava muistutus .siitä,
että he, ristiriidan syntyessä hei­dän
ja i)Uoluejohdon välillä, tov.
Vaaran tointa koskevassa kysymyk­sessä
— alistuen puoluej<jhdon
päätökseen — eivät vedonneet
Kominterniin», vaan sitävastoin al­koivat
julkisen, luonteeltaan puo-luevastaisen
taistelun puoluejohtoa
vastaan.
4. Kominternin komissioni vel­voitetaan,
sopimalla sekä puolue­johdon,
että myöskin S. J:n joh
dossaolcvien toverien kanssa, laa­timaan
konkreettisen suunnitelman
puoluefraktiain työtä varten suo­malaisissa
joukkojärjestöissä, eri­toten
taistelua varten oikeistovaa-raa
vastaan ja kaikkien sosiali­demokraattisten
jätteiden poisjuu-rittapiiseksi
suomalaisten toverien
keskuudesta, ilman, että kenenkään
sallitaan häiritä Puolueen ja suo­malaisten
joukkojärjeslöjen hyviä
välejä, laikka valmistaa näitten
järjestöjen hajaannusta; päinvas
toin on näihin järjestöihin vedet­tävä
yhä enemmän puolueettomia­kin
työläisiä.
5. Suomalaisen Järjestön joh­dossa
olevat puolueen jäsenet vel­voitetaan
huolehtimaan siitä, että
Ameriikan kommtmistisesta puo­lueesta
eroitettu toimittaja Aine,
tulee viipymättä eroitetuksi S. J:n
äänenkannattajan "Vapaus"-leh-den
toimituksesta, ja että ei ke­tään
muutakaan Ameriikan K.
P:sta erotettua käytetä toimituk­sessa
tahi muussa S. J :n työssä.
Ameriikan kommunistisesta Puo­lueesta
eroitetlujen julistuksia tai
muita kirjoituksia ei missään ta­pauksessa
saa julkaista "Vapaus"-
lehdessä. •
6. Puoluejohto alistakoon Ko­minternin
komissionin ratkaista­vaksi
kaikki ne yksityistapaukset,
joissa sen mielestä viimeisien kuu­kausien
aikana eroittamiset tai
numt organisatooriset toimenpiteet
ovat olleet välttämättömät. Jos
puoluejohto on toimeenpannut
eroiltamisia sen jälkeen, kun Ko­minternin
Polsihteeristö oli kehoit-tanut
pidättäytymään kaikista or-ganisaloorisista
kurinpilotoimenpi-leistä,
niin sellaiset eroittamiset
peruutetaan."
Paikan päällä tutkimusta suo­rittaneen
Komissionin lausunnosta
tahdon julkaista seuraavat kohdat:
"1) Kominternin Toimeenpa­nevan
Komitettn Poliittisen Ko­missionin
Canadan kysymyksestä
tekemän päätöksen mukaisesti on
Canadan Kommunistisen puolueen
Polkom alistanut Kominternin
Toimeenpanevan Komitean Komis­sionin'
tarkasteltavaksi Polkomin
tekemät päätökset (1) toverien
Ahlqvistin, Virran ja Tenhusen
puolueesta eroittamisesla, (2) to­vereilta
Vaaralta, Oksaselta, Heli­nillä
ja Kannastolta puolueluoton
kieltämisestä määräämättömäksi
ajaksi, sekä (3) toveri Vaaran
eroittamisesta Canadan KP:n kes­kuskomiteasta.
2) Kominternin Toimeenj)ane-van
Komitean komissioni on Cana­dan
Kp:n Polkomin edustajan ja
Canadan Suomalaisen Järjestön
toimeenpanevan komitean kom­munistisen
fraklsian valtuutetun
läsnäollessa tutkinut kutakin edel­lämainittua
kurinpidollisen puo-luerangaistuksen
alaiseksi joutu­nutta
toveria henkilökohtaisesti
hänen asiassaan ja kuullut kun­kin
selitykset ja imomautukset. Niin­ikään
on Kominternin komissioni
kuullut Canadan K P : n Polkomin
edustajan selitykset tapahtuneitten
' i huomautukset ja toimistaan eroit-verit
johluf^n lie.dan asema.staan-1 ^^^.^^^^ ^ samoin kuin heidän vir-kin
komnumislisessa hikkeessa.; j^^.^^^^^» nmodos-ovat
erilailla osalli-^tuneet. Tämä | ^^j^^^^j ^ppa^ksi mlevalle toi­minnalle,
kuin myös Kominternin
e.siin tuoma arvostelu puolueen
johtoa kohtaan.
4) Poliittinen komitea tervehtii
yllämainittuja päätöksiä ja puo­lueen
yhtenäisyyden palauttÄamisla
kratisen ideologian jätteitä erikoi- Kominternin päätösponnen poh-sesti
.'^nomalaisten toverien keskuu-/ jalla. Polkom lupautuu itsepuo-ei
ole voiiml olla osaltaan synnyt-lämätlä
hajaaimu.^^iaaraa Canadan
kommimistist^ssa liikkec.ssä ja eri-koi'iesli
suomalaisessa joukkojär-jestö.
s.sä, sekä lisäämättä myöskin
oikei<^tovaaraa muussakin suhtees­sa
ja elähvltämättä sosialidemo-de.
s.sa, sitäkin enemmän kuin ny­kyisenä
kapitalismin ka.svavan hor­jumisen
ja sisäisten vastakohtien
terävöitymisen ja luokkaristiriito­jen
kärjistymisen kautena oikeisto-vaara
myös Canadan kommunisti-se.
ssa liikkeessä on päävaara, ja
kun edellämainitut puoluerikko-mukset
ja niitä seuranniit puolue-vastainen
toiminta, on katsottava
yhdeksi ilmaukseksi sosialidemo­kratian
jätteiden vaikutuksesta.
Nyttemmin ovat kaikki edellä-luetellut
toverit tunnustaneet ku-rinrikkomuk.
sensa, myöntäneet sen
virheeksi sekä luvanneet noudattaa
Kominternin ja puolueen päätök­siä,
joskaan eivät kaikki ole teh­neet
sitä läysin bolshevistisella
päältäväisyydelUi ja tinkimättö-myydellä.
Ottamalla huomioon
tämän virheillensä tunnustamisen
ja lupauksen vastaisuudessa nou­dattaa
Kominternin ja puolueen
päätök.siä, sekä erikoisesti kiinnit­täen
my<)s huomiota siihen, että
puolueen Polkom puheenalaisiin
kurinpitorangaistuksiin ryhtyes­sään
ei ole sitä ennen ollenkaan
lai riittävästi kiinnittänyt virheen
tehneitlen toverien' huomiota hei­dän
virheisiinsä, ei ole neuvonut
ja varoittanut heitä ennen eroitta-inistä
tai puolueluoton kieltämis­tä,
eikä ole kutsunut heitä Polko­min
eteen silloin kuin kysymys
eroittamisesla lai puolueluoton
kieltämisestä on' nosteltu, sekä
useassa tapauksessa on laiminlyö­nyt
ilmoittaa henkilökohtaisesti
asianomaiselle rangaistuksenalai-selle
häntä kohdanneesta puolue-rangaisluLsesla,
peruuttaa Komin-ternin
komi.ssioni Polkomin pää­tökset
toverien Ahlqvislin, Wirran
ja- Tenhusen puolueesta eroittami­sesla
sekä tovereilla Vaaralta, Ok­sasella,
Heliniltä ja Kannastolta
puolueluoton kieltämisestä, ja ju­listaa
heidät täysivaltaisiksi puo-luejäscniksll
'1) Katsoen siihen, että Polko-millä
ei ole oikeutta eroiltua puo­lueen
konvenlsionin keskuskomi­teaan
valitsemaa toveria, peruut­taa
Kominternin komissioni Pol-konu"
ii päätöksen tov. Vaaran eroit­tamisesla
keskusk(muleasta, ottaen
myiis huomioon tov. Vaaran tin­kimättömän
virheillensä myöntä­misen,
Siihen nähden, että tov. Vaara
puolueen ylimmän johdon jäsene­nä
ja vastuunalaisessa tehtävässä
teki itsensä syypääksi lolteleniat-lomuulcen
])uolueen johtoa vas­taan,
annetaan tov. Vaaralle va­kava
julkinen muistutus."
Selkkauksen selvittelyä koske­vasta,
Canadan Kommunistisen
Puolueen lausunnosta on asianmu-kai.^
ila julkaista neljä ensimäis!»
kohtaa:
" D Canadan Kommunistipuo-luivn
poliittinen komitea hyv:ik-syy
ja ehdottomasti vahvistaa Ko­minternin
i>äälöksel jmolueen si­säisen
kriitillisen tilan ja puo­lueen
johdon ja oikeistosiiven joh­tavien
aineksien välisen ristiriidan
likvi»ieeraamiseksi.
2) Poliittinen komitea ehdotto­masti
vahvistaa Kominternin Po-j
li inisen Silittvristön pääasiallisen
'; päälöksf.ii ja hyväksyy siihen si­sältyvän
}»uolueen johdon arvos­telun.
'Hima arvostelu on täysin
oikein ja tulee sen palvella puo­lueen
etua korjaamalla virheelli-iestaan
tarmokkaasti noudattamaan
kaikkia näitä päätöksiä ja jatka­maan
taistelua Kominternin linjan
puolesta ja oikeistovaaraa vastaan
mikä on juurtuneena puolueessam­me.
Kominternin Poliittisen sih­teeristön
päätösponnessa varattu­jen
työsuunnitelmien pohjalla, jot­ka
tulevat valmistettavaksi yhdessä
Polkomin, Kominternin ja Suom.
Järjestön lp. komitean puoluefrak-sian
kanssa, tulemme jatkämäaij
työtämme työväen joukkojen voit­tamiseksi
Kommunistisen Interna-tionalen
ja proletaarisen vallanku­mouksen
puolelle."
Omasta puolestani annoin selk­kauksen
selvittelyn yhteydessä
myös lausunnon, joka tulkoon täs­sä
toistetuksi:
"Kominternin poliittisen komis­sionin
päätöslauselma Canadan ky­symyksestä
perustuu minun ymmär­rykseni
mukaan täydelleen marxi-lais-
leniniläiseen vallankumouksen
tieteeseen. Hyväksyn tuon päälps-lauselman
täydelleen ja lupaudun
tekemään kaiken sen kuin kykenen
Canadan kommunistisen puolueen
vakaannuttamiseksi.
Käsitän eitä miiiun raskain vir­heeni
on ollut se, että kieltäydyin
tehtävästä, johon puolueen poliitti­nen
komitea minut määräsi. Se oli
paha hairahdus. Edessämme ole­via
työväenluokan taisteluita —
taisteluita vallasta porvaristoa vas­taan
— ei voida voittaa, ellei työ­väenluokan
kenraalistaabin, Kom­internin
ja sen puolueitten johdon,
määräyksiä tiukasti noudateta.
Edellisestä paragraafista selviää
suhteeni puoluekuriin. Lupaudun
sitä tästä lähtien noudattamaan il­man
ehtoa.
Komintern oti maailmanpuolue.
Näin ollen on luonnollista, että mi­nä,
Canadan kommunistisen puo­lueen
jäsenenä, suhtaudun eri mais­sa
ilmeneviin oikeistolais-hajotus-liikkeisiiiiL.
näissä maissa olevain
kommunististen puolueitten pää­linjan
ehdottomana -fcitkijana."
Toverit! Canadan vallanku­moukselliset
työläiset ja työtäteke­vät
fariftarit! Ylläesitettyjä asia­kirjoja
yhtenä tienviittana pitäen
tulen Vapauden toimittajana ollen
tekemään parhaani työläisten ja
köyhäin farmarien vallankumous­taistelun
edistämiseksi. Teitä, to­verit,
jotka hyväksytte näitten do­kumenttien
viitottaman vallanku­mouksellisen
taistelun tien, keho­tan
minä käyttämään mahdollisim­man
suuressa määrässä Vapauden
palstoja, kirjoittamaan siihen työ­läisten
ja köyhäin farmarien yhä
kärjistyvistä jokapäiväisistä luok­kataisteluista.
Semmoisten ainesr
ten kanssa taasen, jotka tietoisesti
vastustavat vallankumouksellista
taistelun tietä, mutta jotka kuiten­kin
vielä ovat riveissämme, on
käytävä armotonta kamppailua.
Omat rivimme on saatava eheäksi.
Sudbury, Out., elokuun 26 p.
1930.
^rto Vaara.
Asiamiehet ja tove^
rit, huolehtikaa lehtenä
ne levityksestä!
Otsikkomme on lainattu Inter­national
Nickel Co:n joHtoherrain
eräästä lausunnosta, jonka ovat
saaneet kuulla Incoa vuosikausia
uskollisesti j^ilvelleet palkkaorjat
ja josta kuvastuu kapitalistisen
imperialismin raa'an julma koston
ja väTcivaltaisen nujerruTtsen henki
kaikessa alastomuudessaan. Käsi-telkäämme
tuota lausetta hieman.
Tässä "kansanvaltaisessa" Ca­nadassa
käyllävät kaikkien johta-vain
teollisuuslaitosten pääherrat
samanlaista väkivaltaisuutta uhku­vaa
kiellä kuin Inconlcin herrat.
Kun siis puhumme Incosla, pu-huiiune
siitä koko kapitalistista
järjestelmää edustavassa ymmär­ryksessä.
Mitkä ovat Incon J9 kommunis­min
suhteet toisiinsa? Pärjääkö
Inco ilman kommUnislejä tahi
kommunistit ilman Incoa? Nämä
kysymykset heräävät mieleen ke­nelle
hyvään, ken vakavissaan har­kitsee
otsikkona olevaa Incon her­rain
lausuntoa. Näihin kysymyk­siin
on tieteellisten kommunistis­ten
periaatteiden isä, Karl Marx,
antanut selvän vastauksen jo yli
80 vuotta sitten. Hän kirjoittaa
Kommunistisessa Manifestissaan:
"Ne aseet, joilla porvaristo feo­dalismin
perinpohjin kumosi, ovat
nyt kääntyneet itse porvari-stoa
vastaan. Mutta porvaristo ei ole
ainoastaan takonut niitä aseita,
jotka sille kuoleman tuottavat- Se
on myös luonut ne ihmiset, joiden
tulee näitä aseita käyttää — ny­kyisen
työväenluokan — köyhälis­tön."
Ja kommunistit ovat köyhälistö-
Iäisiä, porvarillisen järjestelmän,
Incon luomuksia. Käyttäköön vain
Inco pakkometobdejaan kommu­nistien
vaimentamiseksi. Nämä
kostotoimenpiteet koskevat;— muu­tamissa
tapauksissa raskaastikin —
yksityisiin kommunisteihin. Mut­ta
Incon luomat olosuhteet synnyt­tävät
uusia kommunisteja, se on
niitten aseitten käyttäjiä, jotka
IncoUe ja koko kapitalistiselle jär­jestelmälle
kuoleman tuottavat.
Inco ei siis pääse eroon kommu­nisteista
eikä kommunismista mil­lään
keinoillq.
Ehta tulevatlcd' koh^mtinidtit toi­meen
linjan Incoa ja kapitalisteja?
Tähän kysymykseen vastaa myön­teisesti
lähes kolmentoista vuoden
kokemus Neuvostoliitossa. Siellä
ei ole Incoa eikä kapitalisteja,
mutta sosialistista yhteiskuntaa ra­kennetaan
siellä verrattomalla me­nestyksellä.
Kommunistien, työ­läisten,
hallitsemassa Neuvostolii­tossa
eivät työläiset ole silkkaa
kauppatavaraa, vaan on heillä täy­det
ihmisoikeudet, joiden luokkaa-misesla
teollisuuslaitosten johto­kin
asetetaan tiukasti tilille.
Kerromme tässä yhteydessä
eräiistä suurimmasta Neuvostolii­tossa
äskettäin tapahtuneesta kai-vösoiinettomuudesita,
joka tapahtui
Maria-jcaivoksessa Luganskin pii­rissä
Donin laaksossa. Marian
onnettomuudessa sai 33 miestä sur­mansa.
Neuvostoviranomaiset van­gituttivat
heti kaikki kaivoksen
johdossa olevat henkilöt. He jou­tuvat
.työläisten hallituksen edessä
vastaamaan 33 kaivosmiehen kuo­lemasta.
Jos he ovat välinpitä-njällömyydellääh
aihteuttaneet oii-neltöinuuden,
tiilliaän heitä anka­rasti
rankaiseinaan. Ja heti onnet­tomuuden
jälkeen annettiin jokai­sen
henkensä menettäneen kaivos­miehen
vaimolle kahdeksan kuu­kauden
palkka yhdellä kerralla,
sekä lisäksi tulee leskivaimo saa­maan
kolme neljäsosaa miehensä
ke.'4i:inkertäisesta palkasta niin
kauan kuin elää. Tämän lisäksi
on leskillä vapaa asunto, lämpö,
valo ja hallitus huolehtii lasten
koulutuksesta ja hoidosta.
Verratkaapa tätä yhtä ainoata
kommunistisessa maassa tapahtu­nutta
tapaturmaa kymmeniin In­con
kaivoksissa tapahtuneisiin ta^
paturmiin, Hollingerin joukkomur­haan,
muutama päivä sitten tapah
tuneeseen Coalmontin joukkomur­haan,
jä moniin toisiin. Kapita-i'stinen
maailma pesee Villasella
ne muodolliset syytökset, joita on­nettomuustapauksissa
joskus nos­tetaan
silmäin lummeeksi muutamia
alempia työnjohtajia vastaan.
Incon vainotoimet — ette voi
palvella kahta herraa, Incoa ja
kommunismia — eivät ehkäise ka­pinallisia
kaivosmiehiä järjestäy­tymästä
kommunistiseen puoluee­seen
ja vallankumouksellisiin teol­lisuusliittoihin.
Nämä vainotoi­met
tosin saattavat tehdä vallan-kumouksellisen
järjestämistyön en-
'tistä vaikeammaksi. Mutta vain
vaikeissa olosuhteissa voi kehittyä
ja kypsyä järjestö, joka kykenee
kukistamaan kapitalistisen järjes
telmän incoineen päivineen ja pys­tyttämään
sen tilalle kommunisti­sen
yhteiskuntajärjestelmän.
ta,, sai täydellisen valtiollisen itse­näisyyden,
jota sillä historiallisena
aikana ei iirinä ennen ole ollut —
ei ollenkaan lahtarien väärin ni­mittämällä
"vapaussodalla", joka el
muuta ollut kuin katalin oman
maan työväen teurastus vierasten
voimain avulla mitä Pobjosmaiden
bistoria tuntee. Sitä "sotaansa"
Suopien lahtarit kävivät suureksi
osaksi t^aarin-aikaistoj ryssän-up-seerien
<mjn. kenraali Mannerhei­min)
johdolla ja avulla, jota kii­tollisuuden
velkaa maksaakseen lah­tarit
ovat sitte t(jistakymmentä;
vuotta köyhän Suomen varoilla e-lättäneet
vastavallankumouksellisia
venäläisiä pakolaisia, niitä tsaarin­aikaisia
Siioinisyöjiä, jotka eivät
koskaan olisi Suomelle^ itsenäisyyt­tä
antaneet. Nyt varustautuvat lah­tarit
silmittömällä vimmalla sotaan
NeuvostolUtt^oa vastaan — auttaak­seen
takaisin valtaan samaiset Suo.
misyöjät ryssät, jotka jos inilloinj
kaan valtaan pääsisivät, riistäisivät
niin Suomelta kuin muilta pieniltä
reunavaltioilta Itsenäisyyden.
Ketkä siis ovat "ryssän kätyrei-tä",
lahtaritko vai kominuhistit?
Me emme pidä tahallisesti har­haanjohdettuja
villiintyneitä talon-poikaisioukkoja
vastuunalaisina niis.
tä. roistontöistä, joita heidän kaut­taan
on toimeenpantu, sellaisista
kuin Työn Äänen kirjapainon hä­vityksestä
Waasassa, Sayon Työn
kirjapainon murhapoltosta Kuopi­ossa,,
ihmisryöstöistä Waasan raas­tuvanoikeuden
edestä sekä itse
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan
istimnosta, puhumattakaan kautta
maan tapahtuneista kommunistien
yöllisistä murhista, rääkkäyksistä ja
maastakarkotukästa.
,ampumisista, pok^
kivaltaisista' aaa-
^ l i ^ ^ i Q kaikissa Bano^-.
nantöissä sosdemofaaattkj"
apureina. »«Jett
Me syytämme niistä
roja, jotka nyt istnm a. -
lituksessa, koska he -S**^
siunauksensa k a t a l i a i:
rikoksille, sulkemSr^-:
mistotyöläisren k i r j a n ^,
lamalla kaikki iSST^
tensä, sulkemalla kalkki
koushuoneensa, hajotta^fc
heidän yhdistyksensä,^»!,
keko heidän edusfamta!^
oikeuden, jne. ^
Sellau;ine herroiUe dhä tMi
va esittää mitään toitoS
vaatimuksia. Voimme ^
lausua syvimmän inhjna»
heille että heitä tukevallT^
liselle sanomalehdistölle '
sosdemokraattisellekin. gj
että ainoa mitä moiselle
selle. sen tukijoille ja kät^ -
tehdä, on kukistaa se
nattava luokka _
maanpäältä.
Suomen veristä fasciani»
taistelevalle köyhälistölle ae'
tämme täältä maapallon '
seita sivulta veljellisen t-semme.
osallistuen minkä ^
samanlaiselta taistelultamaie "
asti voimme, teidän iai^.-^'
avustamalla sitä kaikilla ki'
vissämme olevilla keinoilla.
Kokouksen puolesta:
A. B. Mäkelä, puheen;'
C a n a i ^ SiHmisdaisen Järjestön
leton tjedonantoja
Jbqkkö Canadan Tyynenmeren
rännifecUa asuvia' suomalaisia,
jotka ^ tähän aikaan kalastavat
Malkosäaren lähettyvillä, kokoon­tui
Sointulan Urheilukentällä
sunnuntaina elokuun 17 p. yh­dessä
paikallisen suomalaisväes­tön
kanssa panemaan
iyrhän vastalanseensa
Suomen, nykyisen fäscistlhallituksen
väkivaltapoliliikkaa vastaan, jolla
se on riistänyt alkeemsimmatkia
kansalais, ^a ihmisoikeudet sikäläi­seltä
olojensa parahtamista varten
järjestyneeltä työväenluokalta.
JBamat miehet, jotka v. 1918 par­haiten
kimnostautulvat työväen teu­rastuksessa,
vankilakldutuksessa ja
nälkääntappamisessa, ovat nyt on­nistuneet
kiipeämään "vallan satu­laan
(1) kiihottamalla imperialis­tisten
valtojen antamien lainojen
varassa elävän porvariston sanoma-lehdlstölneen
valmistautumaan ylei­seen
hyökkäykseen Neuvostoliittoa
västääh, sekä (2) yllyttämäUä ta-lou<
lellisen ahdingon puristuksessa
olevaa vanhollliS|f;a. uskonkiihkoista
talonpoikalstoa kohdlatamaan jär-<
Xet^mästä maan poliitlllisten ja ta.
iQudelllsten asiain hoidosta aiheutu­neen
raivonsa tähän kurjuuteen
syytöntä työväkeä vastaan. Ruot-
^vallan ajoilta periytynyt jä
tsaarivallan aikaisina "routavuosi­na"
uudelleen leimahtanut venäläis-vlha
on saatu tuon takapajuisen
kansankerroksen tajunnassa suun.
liatuksi venäläisten, karjalaisten
5-nhä monien muiden kansallisuuk­sien
työläisten perustamaa Neuvos­toliittoa
ja sen kaimattajia, suo­malaisia
kommimlsteja vastaan,
Nyt haukutaan Suomessa "ryssiksi"
niitä kaukonäköisiä bolshevikkeja
ja "ryssän kätyreiksi" niitä suoma­laisia
kommunisteja, joiden toimes,
ta Suomi, veripisaraa voudattamat-
KOI nsnu
iiqilajuulaista otusta
Kiinalaiset kominunlstit övat nyt
ruvenneet itkettäniään maailman ka­pitalisteja
ja heidän kätyreitään
noskelalsia ja tupla^juulaisia y.ni. sa,
man sortin eläviä. Missä lienevät
siellä keski-'Kiihassa' valmistautu-reet
hissun kissun oikein emätappe-lua
varten ja sitten lähtivät liikkeel­le
ja ovat lyöneet joka pciiassa kiU
nalalsten lahtarikeuraalien joukot;
ja vallottaneet alueita niin paljon;
että nyt jo sanotaan niiden hallusäa
clevan pöbjois-l^iinaa ja kapeaa
rantakaistaletta, joissa suurinmiat
satamakaupungit: ovat, vaUle kokd
Kiinan.
Joku aika sitten irvistelivät tämän
maan noskelaiset ja tuplajuulaiset
stekukset meille kommunisteille, et­tä
missä ne teidän kiinalaiset veljen­ne
viipyvät, kxm ne eivät anna It-sfestään
mitään elonmerkkiä. Sa­noimme
jo silloin noille pölvästinä
syntyneine "pontikoille", että kyllä
he kiinalaiset siellä tekevät täyden
työn vaUankumoaspuuhlssaan, mut­ta
vika on siinä, kim emme ole ti­laisuudessa
heidän taisteluistaan
mainitsemaan tyhjentävästi, että ka­pitalistit
ovat pianneet voimaan tiu-kah
sensuurin, joten tietoja sieltä
pirahtelee liian nlukastL Yhdessä
kapiialistilebtien kanssa nSma mai­nitut
otiiksat kuitenkin jatkoivat e-delleenkin
leuhkimistaan, että Kiin
nassa ei muka tapahdu mitään; neu­vosto-
venäläiset vain muka narraa,
vat muiden maiden (kommunistileh-tiä
kirjoittelemaan olemattomista
vallankumoustaisteluista. Vähitelleii
kuitenkin alkoi ääni kapitalististei)
aseveljien leirissä muuttumaan. En­sin
ne alkoivat puhua rosvojoukois-ta.
Jotka tekevät hyökkäyksiä "rau­hallisia"
lahtarikenraalien joukkoja
vastaan; sitten alkoivat he jo muut­tua
kommunistisiksi "rosvojoukoik­si",
kuimes viimein niiden oli tun­nustettava,
että sehän onkin Klihari
puhaihen armeija joka ms^rssii voi­tosta
voittoon, lyöden vihollisensa
kaikkialla.
Ja nauhft alkoivat kuivumaan
noskelaisten, tuplajuulaisten ja ka-pltalistUehtien
huulUta, jotka oli­vat
tehneet pilaa kiinalaisten työläL
teh vallankumonstalsteluista.
Voisimme vuorostamme irvistellä
häille huonoille profeetoille, mutta
emme viitsi sellaista tehdä, Päinvas-i
töin, me surkuttelemme vilpittömäs­ti
veliparfcoja, noskea ja tuplajuu-laisla,
että ovat joutune«ft pi^kopai-dassa
nousevaan Jumalan ilmaan.
Vallankumoukset elvfit, nähkääs, ole
mitään pikkupoikain lumipallosilla
oloa, joten sellaisilla "henkisillä"
pääomilla varustetuille, kuin mitä
KYLÄSATRAAPPI, 1-näyt. kan­sannäytelmä,
kirjoittanut Verner
Kuusikko. Henkilöt: 5 miestä, 2
naista.
Kulissit: Varakkaasti sisustet­tu
tupa. Tapahtumapaikka
maalaiskylä, aika nykyinen. Si­vuja
28. Vuokra 2.00. Palkittu
C. S. J. näyt. kirjoituskilpailus­sa
1929.
Kyläsatraappi on sattuva kuvau?
siitä koramunismikauhusta, jota
Suomessa sairastaa niin poliisit
kuin vallesmannitkin. Kommunis­mista
ei tarvitse Suomessa puhua,
eikä olla kommunistipuolueen yh­teydessä,
mutta jos uskaltaa sanoa
arvostelevan sanan sqdista ja hiu­kankaan
antaa tiinnustusta työläis-
Veriäjälle, on siinä jo Suomen po-lii^
lle ja vallesmannille aihetta
vangitsemiseen. Näytelmässä ta­lonpoika
Aapo, joka on joutunut
Aunuksen joukon mukaan ja siellä
vangiksi, palaa vuosien kuluttua
kotiin pulskana ja komistuneena^
kehuen Neuvostoliiton kohtelua
vangeille, moittien Aunuksen val­taajia,
jotka syyttömiä ihmisiä läh­tevät
"valkaisemaan" ja suoranai­sesti
tappamaan. Amerikasta pa­laavana
huijarina vangitsevat Aa­pon,
koska tuo Amerikasta palan­nut
huijarikin puolsi kommunismia
ja Neuvosto-Venäjää; niin täytyy
tämän Aapon olla juuri saman hui­jarin,
ja vaikkapa ei olisikaan, kun
hän kuitenkin puheillaan saa suo­jeluskunnat
hajalle, niin vangita
pitää. Talon isäntä, joka on van­han
kansan laatumiehiä, saa moi­sesta
tapauksesta inhon koko po­liisi-
ja suojeluskuntajoukkoon, sa­moin
emännän uskonnolliset käsit­teet
alkavat luhistua, kun ne, jotka
pitäisi toimia jumalan määrääminä
oikeuden pavelijoina, ovat tuol­laista
alhaista väkeä. Samoin
myös nuoren maalaistytön, Lotan
mielipiteissä tapahtuu käänne, hän
kun on kuulunut lotta-svärdeihin
ja sen .nojalla vallesmanni häntä pa­kottaa
Aaposta todistamaan sellais­ta
mitä hän ei tiennyt. Arttu, ta­lon
renki, joka yksin on ollut mei­käläinen,
esiintyen suoranaisesti
vallesmannillekin, saa tämän tapah­tuman
jälkeen tuntuvasti jalansijaa
mielipiteilleen. Isäntä, joka viimei
sessä puheenvuorossaan kysäsee
Artulta,, että- mikä olikaan sen leh-den,
nimi, josta Arttu liiki *
männille totuutta, saaArtulti.
tauk.sen, että se on työtät-väen
oma äänenkannattaja jt
Kopii isännänkin tilata.
Näytelmä on .sopiva, maun
man lisänä, vähän näyttänö."
ta vaativa, joten toivoijui»^
paikkaa jokaisella näyttämöl?
kavassa ohje'.i^i?tossa.
nöskelalset ja tuplajuulaiset ovat,
tulee turkasen vilu, kun vallanku-moustuulet
alkavat puhaltamaan,
vaikkapa, niinkin kaukana tälläker-taa
(kuin Kiinassa. Leuvat alkavat
arveluttavastl tärisemään ja käsi o-jentuu
porvarin Vpuoleen, pyytäen
uusia housuja, sillä "luvaton" tin-kii
luiskahtelemaan entisiin tämän
tästä. Ja porvari toisinaan, jos sat­tuu
joutamaan, sUlä siUäkin on pi--
rullinen kiire vallankumousliekkejä
sammutellessa, nakkaakin heille
vanhat hpusunsa. jotka useinkaan
eivät ole juuri sen paremmassa
kunnossa kuin veljien noskien ja
tuplajuulaistenkaan.
Toinen juttu, jossa noskelaiset,
tuplajutilalset y.m. hourujenhuone-politiikol;
yhdessä kapitalistien kans.
sa ovat lyöneet kämmeneitsä lettu-taik&
äah On Neuvostoliiton teolli­suuden
ija maatalouder», .nousu. Sii­näkin
asiassa nämä kaverit irvis­telivät
vahinfoniloisina yhdessä ka-pltalistilehtien
kanssa, että onko nyt
kmnmemi^ kuultu; ryssäkö nyt
muka osaisi panna pyörät tehtaissa
pyörimään, ryssä, joita saa olla
kymmenen yhtä suomalaista koh­den.
Vielä suuremman irvistelyB
näitten hepi^jen joukossa herätti
SORRETUT VOITTAA,
kuvaus Suomen maaseuda»
semmilUi seuduilla asuviea
tä ja kokemuksista vatt
vuosien alus.sa.
Henkilöt:»8 miestä, i
2 vanginvartijaa, 2 soti
joitakin vankeja ja hcidi''
mojaan ja lapsiaan. STOJI
Vuokra $G.OO.
Sorretut voittaa on mepe
teniattoman kirjailijan ka]-'.
mutta siitä huolimatta on„-
mä tosioloisiin tapahtomiin;
i jautuva kaunis kuvaus.
maalai.=;nuorukaisen vahoilla,"
kaisen, joka on kieltäytynyt
mästä asevelvollisuuskutsnntljl
kehoittanut toverinsaldn "
tumaan. Tämän johdosta
tämän rohkean työläisiinoj'
vaino, jonka vanheminflt
kin övat yksinkertaista m?:'
hälistöä, mutta ymmiirtäTjt.^
syyttä, poikansa joutuessa;
jen kohteeksi. Valkoisten Z,.
sa heidän asunnolleen h'l,
tuksiin, johtaa nämä röytte^
kastajat rivoilla nimityleill»,^
tun pojan isän puoltamia
kansa rehellisyyttä, josta Pi
raus perheen isän Orjant^
Rltscmincn, Age poja» -
henkipattona vaeltamaan
Neuvostojen rajamaita..
hänen lähtöään tapahtOT
kohtaus. Agen morsian, ,
saapuu tänne syrjaisd^^
maalle, tarkoitukseja «Ui.
matka, muistutuksella JM,^
alkami.«esta. Age koite%
teistä huolimatta, haviaTi
nieyteen tuntemattoma^ ^,
han. toivossa etta hanefl^
lähimmässä tulevaisuad^.
suu-^ palata takaisin, l-o
poissa eläimellisyys i i - J .
kuudesta ja Proletaamn»^-
Uin saa elää. Täh^"'^!^
^=nm.n näytös.^ Tomen_
viljelystavoissa taydettsffl^.
kumouK.5en toimeen - P ^ ;
set ovat alkaneet i ^ ^ ^
venäläi.tä tavaraa on i » ^
rata maailmanmarÖinc^. ,
Ja taas saivat '»u-^
toliittolaiset 0^'^ . JJf^-
neet kintaalla seilaOe ^
tehdäänkö t a a l l a ^ o ' ^^
ki
se. kun Neuvostoliitto alkoi toimeen­panna
uudistiBta maanviljelystavois-sa
oikein amerikalaiseen mallun.
Ne naiuroivat hullun nauruaan, etta
kaikkea niiUä polsevikeilla kynnät,
tääkin. "Ryssät" kuitenkin panivat
tehtaissaan pyöiut pjörim^n, ra­kensivat
suuren joukon uusia teolli­suuslaitoksia,
toimeenpanivat van-
,däänko taaa-työvoimalla.
T " «^
onL että P O ^ ^ - i
maissa ovat ^ -
väitteL^tään :
set ja " o ^f
räseltävät kuin
r.orakit orja. i^J"^^
Kommunismi m » ^ ^ ;;
vennut itkettämaan^^^
rUlis-tupIajuulaisUnB»«-
vumennen '^""fL^
sanat ^uoU^^^^J^ m
trotskeista
tehtävänä o n j ^ .
nismia purema^ .
py hollille ""^ ^