Vapaus, October 22, 1929

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 22 p:nä — Tues,, Oct 22 No. 249 — 1929
VAPAOS (Lnxrty) ^ ^ .
ti riaaUk Vnrket» U Cca»<U. pBbliAed <l«il» «t S»<Sb«rT. (tauno.
T O I M I T T A J A T -
8. C. NEIL A. VAARA. B. A. TENHUNEN, M. PARKEK (Foh;»n«.o). A. P A J M O.
1 »k. « J O . 6 kk. KM, S kk. «1.T5 j . 1 kk. fi.00. - j n . a 7 . . J t o a i » i . suom^ « i * ««»n.
l * m « n i o : 1 »k- tiJOO. 6 kk- t3M. J kk. $2J0 j» 1 kk. tXU». "
njiOTOSHDiNAT VAPAUDESSA: _ . ^ ^ „ v ^ SO,
•»ieitooUkjet SOeVk«t». «1X0 kolme k«n*«. — TiUvi»»liiK>tuj.«n j» ilaoumgeo»»»"»»
M M . Ubetetarä UsMtojJuiiU ctakXt«en. ^ ' • :
C « « x J . d T m i » « »tl», 75c p « eot in=h. Miniaa» elux,. for « » f l . ii««tio». "c. The V.:>«..
l i lk« b««« »dTertJ«äif meditm «»oo« th« rioaiit 'eopU 'a C«n«a«-
$m ea. mllloiB U l u » » M » M t « « . e n . i » i i « « . kiHe«*«.»^, k i r i o u^
-I pjuliiTTIiini iilniili- J. V. KANfiASTO. liikkeenhoim». • .
" ^ u e n «iott»)«. an.>t»,t«, pitii clU koa..ori». k^Uo • lp. n«».ymUpii>t3 « d e l l i ^ .rkitJMa..
TW«.d«» tpiHunu: H.ooe«ep 307. »J«k*T Building 4 l>.rh«» S.. '"«'«''»^
« ^ » I » paino »..Utomo; Libcrtr BoiMin». »7 LOT» . S t ^ ^ c h « l -°
valkoiset hävitysretkiensä kautta. Kun niistä siellä selvittiin ja
on sen jälkeen tannolla, tehty taloudellista ja sivistyks^istä ra­kennustyötä,
voimme nyt ylpeydellä mainita sen edistj-vän nopeam­min
kuin edistyy — mikäli ei taannu — valkoinen Suomi. Osan­otto
sosialistiseen ja sivistykselliseen rakennustyöhön Karjalassa
on ilo ja onni. Kuinka kauan teen työtä sillä rintamalla, sitä en
tiedä. Olen työskennellyt monilla työväenliikkeen rintamilla ja
tiedän niiden olevan tärkeitä kaikkien. Toivon kuitenkin, ettei
Karjalan rintama olisi viimeinen,
26. 9. 29.
' Toverillisesti ten-ehläen:
Yrjö Sirola.
Canadan naisten parlamentaarinen tasa-arvoisuus
ja työväenluokan naiset
Canadan liittoparlamentin ylemmän kamarin ovet ovat tähän saak­ka
ollcK suljeltuiha naisille: senaa'in jäsenyyteen pääseminen on ollut
miesten yksinoikeutta. Useita kuukausia takaperin alkoi omistavan luo­kan
naisten keskuudessa liike, mikä otti tehtäväkseen senaalm ovien avaa­misen
myös naisille. Canadan korkein oikeus, miltä naiset pyysivät tul-kiiitaa
Canadan perustuslain erinäisiin kohtiin nähden, se itli, että pe­rustuslaki
ci edellytä senaattorioikeuden myöntämisiä i.ai.-ille. .Nyttem­min
on kui-enkin .Suurbritannian kuninkaallinen salancuvosto julista­nut,
että Canadan naisilla ön perustuslain mukaan täysi oikeus paasta
myös liittopariamr-nlin ylemmän kamarin, senaatin jäsenyyteen. Cana­dan
naiset ovat saavuttaneet parlamentaarisen tasa-ar\'oisuuden.
Riistäjäluokan keskuudessa on tälle tapahtumalle lainattu suurta
huomiota. Porvarilliset lehdet kertovat siitä monia palstoja käsittävissä
kirjotuksissaan. Meille vallankumoukaellisille työläisille naisten par­lamentaarisen
tasa-arvoisuuden saavultaÄiinen vain muistuttaa yhteis­kunta-
taloudellisia muutoksia, joista parlamentaariset muutokset ovat silk­koja
heijastuksia, iii
Vuonna 1925 työskenteli Canadan tehdasteollisuuden palveluksessa
107,007 naista ja 359,595 miestä. Muutamilla teollisuudenhaaroilla,
kuten esim, naisten vaatetehtaissa, pumpulikehräämöissä ja -kutomoissa;
kalankuivauk^essa ja -pakkauksessa, keksi-, makeis- ja purukumitehtais­sa,
miesten vaatetehtaissa, kenkätehtaissa, hedelmä- ja vihanneskannut-limoissa
sekä sikaari- ja paperossitehtaissa työskentelee npisia joko yhtä-paljo
tahi enemmän kuin miehiä. Ja sitä mukaa kuin teollisuus me­kanisoituu,
koneellistuu, sikäli myös nais^yöläisten suhteellinen luku­määrä
suurenee.
Juuri näitten teollisuuden palvelukseen joutuneitten ja joutuvain
naisten yhteiskunnallisen aseman muuttuminen on se vipusin, mikä te­kee
mahdolliseksi ja väUämättömäksi muun muassa parlamentaarisen
lasa-arvoisuuden voimaan saattamisen. Heille on parlamentaarinen tasa-arvoisu
us kuitenkin aivan toisarvoinen seikka. Sitävastoin minimi­palkan
kohottaminen — mikä palkka on nykyään muutamissa maakun­nissa
määrätty niinkin alhaalle kuin kahdeksaan dollariin viikolta —
kahteenkymmeneen viiteen dollariin viikolta, kuten kommunistisen puo­lueen
vaaliohjelmassa vaaditaan, on heille paljoa tärkeämpi kysymys.
JMutta sen. saavuttaminen edellyttää työläisnaisien ammatillista ja po­liittista
järjestämistä.
Teollisuuden palveluksessa olevan naisten järjestäminen onkin Val­lankumouksellisten
työläisten yksi tärkeimpiä päivän tehtäviä. Se on
luokkatehtävä, mitä ei saa missään tapauksessa jättää naisjaostojen tai
-osastojen suoritettavaksi. Se on lupkkavelvollisuus, minkä toteuttaini-sieeen
yksistään imperialistisen sodan lähentyminen pakottaa kaikkia
proletaareja, niin miehiä kuin myös naisia. ^
Teollisuuden palveluksessa oleville naisille on "avattava ovet" teol­lisuusliittoihin
ja kommunistiseen puolueeseen; heidät on saatava näit­ten
järjestöjen jäsenyyteen riti rinnan proletaaristen miesten kera.
Toveri Sirola kumoaa porvareitten valheet
Viime aikoina ovat porvarit ja heidän kätyrinsä sosialidemokraatit
käyneet lehdissään mitä hillittömintä hyökkäystä ja parjausraivoa kom­munistisia
työläisiä ja heidän järjestöjään vastaan niin Suomessa kuin
muissakin maissa. He eivät ole kammoksuneet likaisimpiakaan juttuja.
Valhetta ja vääristelyä apunaan käyttäen ovat he koettaneet uskotella
lukijoilleen jos jonkinnäköisiä juttuja johtavimmilla paikoilla olevista
kommunisteista. Niinpä ovat sosdem ja porvarilehdet kirjottaneet pals-tamäärin
toy. Yrjö Sirolasta, — joka on vuosikymmeniä uurastanut Suo­men
työväenliikkeessä, ollut muutamia vuosia myös Amerikan suoma­laisen
työväenliikkeen palveluksessa sekä sittemmin Kommunistisen kan­sainvälisen
toimitsijana, —^kertoen, että Sirola olisi "karkotettu" Kar­jalaan.
Noitten valheitten'johdosta on toveri Sirola itse tarttunut ky­nään
ja lähettänyt Työväenjärjestöjen Tiedonantajalle kirjelmän, missä
hän tunnettuun rauhalliseen ja vakuuttavaan tapaan bsottaa sosdem leh­tien
jutut perättömiksi. Kirjelmä kokonaisuudessaan kuuluu:
Turun. "Sosialistissa" olen nähnyt sensatsio-jutun, että minut
olisi "karkotettu" Karjalaan, kun en muka olisi h^-väksynyt Ko­minternin
johdon politiikkaa Ruotsin Kommunistipuolueen suh­teen.
Kun ei minulla ole hallia "pyytää "Sosialistia" korjaamaan
valheitaan ^—noskelehdethän elävät valheella — niin pyydän leh*-
dessänne tilaa seuraaville ilmoituksille:
1. Minut valittiin Karjalan puoluejärjestön aluekomiteaan
jo viime joulukuussa. ' Tammikuussa olin läsnä Yleiskarjal^isessa
Neuvostokongressissa valittuna edustajana ja valittiin minut Kar­jalan
Valistuskomissariksi, missä toimessa olen siitä asti ollut.
Minua ei siis nyt, tämän Jutun yhteydessä, ole voitu sinne "kar­kottaa".
2. 'Ruotsin puolueen jutun yhteydessä olisi siihen-olliit-sitä­kin
vähemmän syytä, kun täydelleen hyväksyn Kominternin Toi­meenpanevan
toimenpiteet, joidein tiedän tarkottavan ja edistävän
Ruotsin veljespuolueen bolshevisoimista ja sen vaikutuksen voimis­tuttamista
työväen joukkojen kfeskuudessa, mikä taas on Ruotsin
proletariaatin vapautumisen ehdoton edellyt>*s. Sen sijaan ojkeis-tovirheet,
jos Tie jäisivät korjaamatta, johtaisivat puoluetta sosiali­demokratiaan,
siis työväen pettämiseen päin. Sitä vaaraa vastaan,
työväenliildceen rämettymistä vastaan, on käytävä tiukkaa taiste­lua
kaikissa maissa, sillä viime aikoina, jolloin kapitalismi on osot-tanut
vissejä ^Vakaantumisen" merkkejä, alkoivat jotkut toverit
nähdä sen kovin voimakkaana eivätkä näe sen elinjuuria jäytäviä
pula-oireita, jotka nyt ovat käyneet yhä ilmeisemmiksi, eikä niitä
^ ristiriitoja, jotka yhä kärjistyen antavat työväenluokalle yhä enem­män
aihetta ja tilaisuuksia siihen luokkataisteluun, joka johtaa
kapitalismin kukistumiseen.
Vielä pikku huomautus. Karjala ei ole enää mikään pelottava
paikka, jossa työskentelyä kenenkään tarvitsisi pitää "karkotukse­na".
Sellainen se oli tsaarin aikana ja sellaiseksi yrittivät sitä
^. tuönnoisina vuosina uudestaan isaattaa kansainväliset ja Suomen
Huomio suomalaisen järjestön jäsen-ryntäykseen
Canadan rautatietyöläisten veljesliiton virallisessa kuukausijulkai­sussa
kerrotaan, että liiton jäsenyyteen on tämän vuoden kahdeksan ensi-mäisen
kuukauden kuluessa liittynyt 5,995 jäsentä kahdenkymmenen-seitsemän
eri divisionan alueella. » Liiton jäsenet ovat etupäässä radan­korjaajia
ja muita halpapalkkaisia työläisiä, joihin riisto ja hiestytys
koskee mitä ankarimmin. Kun muistetaan, että radankorjaajat ovat
eristettyinä suurista teollisuuskeskuksista, joten heidän järjestämisensä
on verraten vaikeaa, niin saatetaan yllämainittua tulosta pitää kohtalai­sen
hyvänä saavutuksena.
Tuota hyvää saavutusta ajatellessa tulee mieleen Canadan suomalai­sen
järjestön jäsenryntäys, mikä alotettiin viime kuun puolivälissä. Sen
päämääränä oli kolmentuhannen uuden jäsenen hankkiminen, toisin sa­noen^
jäsenmäärän kaksinkertaistuttaminen. Tiedotukset eri puolilta maa­ta
tuon ryntäyksen onnistumisesta ovat tähän saakka olleet niin perin
rajotettuja, että niiden perusteella ei voi päättää, onko ryntäys onnis­tunut
vaiko ei. Mahdollisesti ovat osastojen toimihenkilöt ryntäyksen
ynnä muiden luokkataistelua edistäväin toimiensa takia niin kuormi­tetut,
että ryntäyksen tuloksista kertominen lehtemme palstoilla on jää­nyt
tekemättä.
Yksi asia on kuitenkin selvä. Canadan suomalaiset työläiset yleen­sä,
ja erikoisesti viimeisinä vuosina maahan saapuneet, joutuvat työsken­telemään
kaikista raskaimmissa ja huonoimmin palkatuissa loissa. He
joutuvat mitä armottomimman riistännän alaisiksi, millä on radikalisoi­va
vaikutus taantumukselliseen, vanhoilliseenkin työläiseen. Suuri osa
Suomesta nykyään saapuvista työläisistä onkin järjestymätöntä, ainesta,
jolla on vissit ennakkoluulot työväenjärjestöistä. Näitten ennakkoluu­lojen
poistaminen, Canadassa olevain järjestymättömäin rehellisten suo­malaisten
työläisnaisten ja -miesten saattaminen työväenliikkeen vaiku­tuksen
alaiseksi on tärkeä tehtävä. Se kuuluu Canadan suomalaisen
järjestön osastoille. Niiden on kulttuuri-, seurustelu-, y.m. toimintansa
kera oltava ikäänkuin siltana, minkä avulla maahan vastMkään saapu­neet
suomea puhuvat työläiset johdetaan erottamattomaksi osaksi tä­män
maan työväen luokkataisteluliikkeestä. Tätä päämäärää silmällä
pitäen on suomalaisen järjestön jäsenryntäystä vijtävä eteenpäin syste­maattisesti
ja harkiten itsekussakin, osastossa, sekä perustettava uusia
osastoja sinne, missä se suinkin on mahdollista.
South Porcupine, Ont.
Keräys Amn» Mäen
tuottanut seuraavasti:
hyväksi on
kokoukselle, että tänne koettai-saada
postt tulemaan 3 kertaa
viikossa, se kun tulee vain kaksi ker­taa
viikossa, joka on liian harvoin. —
South Porcupinesta .$39.6? Päätettnn ot;taa sehraa itaOÄSIyyko
Timminastä i32.9C ^oung Worker ja Young Comrade
Garsonista 29S0 nykyään, koska niitä ei ole tullut pe­rille.
(Toronton poliisihirmuvalta sai
Sault Ste. Mariesta 7.30 aikaan keskeytyksen, mutta ei lakkau-
Levadkista 1455)
Creightonista 10.95 tusta. - Toim.) _ Nyrkkilehden tm-
Col^tista 7.15 mittajaksi vaUttiin Olga Oikaramen.
Kirkland Lakelta'"-"'.!'" 28.85j Seuraava naisosaston kokous on IC
Williamista .. . 730jp-nä marraskuuta Sanna HUhn luo-
Fort : na. — Tummu.
*'Tosiperäisiä kuvauk-sia
Yhteensä $178.751
Sudburysta palautettiin listat tyh­jänä.
Port Arthurista ilmoitettiin, että
ei otettu huomioon, kun ei ollut toi-j
meenpanevan komitean leimaa. To­rontosta
ei ole palautettu listoja. Tä- nimisen otsikon nain Indust>*
B i ä raportti on myöhästynyt senta-! ^.^j^,^^^ ^ämän vuoden numerossa 238.
ida. kun listoja ei ole palautettu en-;^^^^ ku-jotuksen, sillä asia kiinnosti
! minua, kun tunnen jonkun verran
tuon kirjoittajaa U(rpo W(algrenia
Sosialidemokraattien pirstomistyö avoimessa
käynnissä Suomen ammattijärjestössä
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kirjottaa:
Sosdem johtajien rikollinen hajoitustoiminta ammatillisessa liik­keessä
on uudessa vaiheessa. He ovat nyt alkaneet järjestöllisen, aina
perusjärjestöihin asti ulottuvan hajoitustyön. Helsingissä pitämässään
kokouksessa ovat he antaneet kehoituksen liitoille ja perusjärjestöille
lopettaa jäsenverojen maksun Ammattijärjestölle ja ryhtyä toimenpitei­siin
järjestöjen irroittamiseksi Ammattijärjestöstä. Sitä varten he ovat
perustaneet erikoisen hajoituskeskuksen. Avoin pirstomistyö on siis
käynnissä. Ammattijärjestöön ja koko Suomen työväenluokkaan koh­distettu
rikos yritetään panna täytäntöön.
Mikä oli se kokous, joka antoi kehoituksen ammatillisten järjestö­jen
repimiseen? Se oli sosdem hajoittajajohtajien kol«ous, johon pääs-tettiin-^
sosderti puolueen, mutta ei ammatillisten järjestöjen jäsenkirjoilla.
Sillä kokouksella ei ollut mitään oikeutta puhua ammatillisesti järjesty­neiden
työläisten nimissä, eikä antaa ammatillisille järjestöille mitään
ohjeita. Se oikeus kuuluu vain ammatillisesti järjestyneille työläisille
ja heidän järjestöilleen. Samalla kun hajoituskokouksen päätökset mer­kitsevät
lopullista sodan julistusta ammatillisesti järjestyneitä työläisiä
vastaan, tietävät ne myös Ammattijärjestön sääntöjen törkeätä rikko-mistä
ja työväen järjestöelämän lakien julkeata polkemista. Sen jä­senmäärä
on muutamien vuosien kuluessa kaksinkertaistunut ja sen
taislelukyky kasvanut. Vaikeissa oloissa, porvariston ja sosdem joh­tajien
ristitulen alaisena, on se vienyt monet suuret työtaistelut työläisten
voittoon. Kaikki palkkatyöläiset poliittisista mielipide-eroavaisuuksista
huolimatta ovat oppineet tuntemaan Suomen Ammattijärjestön omaksi
jarjestökseen ja johtajakseen. Vihollisten yritykset lyödä kiila sen jä­senistön
keskuuteen eivät ole tähän mennessä onnistuneet Sellaiset yri­tykset
on työläisten joukkovoimalla lyöty takaisin,
ovat valinneet järjestöllisen hajoitustyön alkami­seen
työläisille vaikean taloudellisen ajan. Työnantajiston paino am­matillisia
järjestöjä vastaan on nyt tavallista suurempi. Porvaristo
hyokkaa raivoisasti työläisiä vastaan. Työläisten entisestäänkin alhai­nen
elintaso pyritään painamaan vielä alemmaksi. Palkkoja alenne-
.."^i^«\työehtoja huononnetaan. Työttömien armeija kasvaa päi­vä
paivalta. Nyt jos koskaan tarvitaan yhtenäisiä voimakkaita, taistelu- ErV"'*'"^^'-^^?;. ^'^^'^ taustaa vastaan näyttäytyy sosdem johtajain
hajoitustyön rikollisuus kaikessa alastomuudessaan. Porvaristo tekee
nntaraahyokkayksen. Samaan aikaan sosdem johtajat auttavat
hvokkaysta yrittämällä pirstoa Ammattijärjestöä sisältä päin.
nemmin.
Olen tilittänyt nämä rahat asian­omaiseen
paikkaan. Jos tämä ei ole oi­kein,
pyydän huomauttamaan.
Toveruudella
Saima Ranta,
Box 46, > South Porcupine. Ontario.
mikä tiän cn miehiään. Kukaan, joka
tuntee hänet henkilökohtaisesti, ei ih­mettele
niitä nerontuotteita mitä hän
on käyttänyt. Että hän on saanut
vihamielisen kannan Neuvosto-Venä­jään,"
johtuu siitä, että hän olliuaan
Norjassa ja Ruotsissa käytti hsn^äkseen
punapakolaisten yhteyttä ja lähti Ve­näjälle.
Hän oli siihen aikaan kommu­nistisella
linjalla, ainakin sen inu-kaanmitä
hän itsestään ilmoitti puna-kustelimme
Gastonian lakkolaisten a- pakolaisille. Tietsn:<in se oli huutoa
\aln, niinkuin hänen luontainen ta­pansa
on aina ollut.
Hän oli niitä ihmisiä, jotka luule­vat
vallankumouksen tapahtuvan ki­vutta,
ilman kärsimyksiä ja vastuksia.
Jsj eihän voi sellaiselta ihmiseltä vaa-
Naisosastolla oli työkokous 2 päivä jtia parempaa suhtautumista työväen
lokakuuta, jossa myöskin päätettiin j t^isteluasiolssa, joka on nuoruutfensa
Pottsville, Ont.
Täällä oli kommnnistipuolueen ko­kous
sj^yskuun 29 päivänä, jossa kes-vustamisesta.
Päätimme luovuttaa
kassasta 5 dollaria, ja pantiin myös­kin
keräyslista liikkeelle tätä sarnaa
tarkoitusta varten. Rahan päätimme
lähettää Canadan kommunistipuolueen
keskusviraston kautta.
luovuttaa kassasta 2 dollaria Gasto­nian
lakkolaisten avustamiseksi. Sa­malla
toivoisimme, että toisetkin osas­tot
ottasivafc huomioon Gastonian to­verien
kärsimykset, ja rientäisivät aut­tamaan
vaikkapa pienelläkin avulla,
sillä sekin jo on suuri apu, että me
seuraamme tovereittemme taisteluja.
Sc lujittaa Gastonian tovereiden voi­maa,
kim he tietävät saavansa meidän
työtätekevien tukea ja kannatusta ja
että me taistelemme heidän voittonsa
puolesta.
Samassa kokouksessa luovutettiin 5
dollaria yiimekesäbteto nuorisokurs-sien
menojen peittämiseksi. Paikka­kunta
dB, niin pieni, että mitään
suurta avustusta ei voitu luovuttaa,
sillä edessämme on pilkä talvi, jol­loin
ei voida pitää iltamia, ei aina­kaan
ennen kuin toukokuussa, mutta
voimiemme mukaan toimimme.
Naisosastolla oli ohjelmakokous 16
p:nä lokakuuta, jossa taasen ilmestyi
"Yrityskin", pikä! se näytäkään sairasta­van
heikkoutta. Toivottava vain piisi
ajat (silloin kuin oU aika oppia tun­temaan
työväentaistelutapoja) viettä­nyt
säkilalsten joukossa ja me jokai­nen
tiedämme, että huliganismilla ja
työväenliikkeellä ei ole mitään- teke­mistä
keskenään, kuin vain sUnä, että
lyöväenUike koettaa estää työläis-,
aineksia painumasta yhteiskunnan
lokaan. Monet sieltä noustuaan ovat
kiihkeitä, mutta eivät voi kestää koet­telemuksia,'
joihin joutuvat työväena-sian
hyväksi. Heistä monet ovat hui-tojia
ja yksityisetujen ajajia, l^ö.
väenluokan asia on heistä kaukana;
Jos tuo "Tcsiperäisten kuvauksien"
kirjoittaja olisi myös kirjoittanut
miksi hän joutui Venäjällä vankeu­teen,
nUn olisi varmaan monelle lu­kijalle
selvinnyt se vihanpurkaus mi­tä
hän ajaa Neuvosto-Venäjän työläi­sille
ja' kommunistisen vallan kannat­tajille.
Se oli varjopuoli, vaikkakin
tosiperäinen hänelle itselleen. Tun­nemme
monet ihmeslllset asiat mitä
hän on kertonut siitä jonkun kuukau­den
ajasta mitä hän oli Venäjällä,
että jokainen jäsen kirjoittaisi ede= jjyt on rohjennut, 'saattaa nUtä In-pienenkin
palan lehtemme numeroi­hin.
Silloin se tulisi monipuolisem­maksi
ja samalla opettavaisemmaksl.
Muistakaahan, että ensi. numeroa
avustetaan taas runsaammin. — H.K.
tätä
RosegTOve, Ont.
Unic-osaston asioista. — Tämän
kuun 6 päivänä oli kokous K. Kuop­palan
asunnolla. Uutena jäsenenä yh­tyi
L.W.I.U., of C:n tov. Antti KasurL
— Tilintarkastajat lukivat tilikerto-muksen
3 kuukauden ajalta, joka hy­väksyttiin
ilöian muistutusta. — ToV;
K. Kuoppala toi terveiset aluekoko­uksesta
ja selosteli siellä tehtyjä pää­töksiä
ja suunnitelmia. — Osanotta­jia
öll liian vähän. Ottakaapa toverit
tämä puoli asiasta huomioon, sillä
eikö ^ ole parempi, että tulemme
kokouksimme pohtimaan asioitammi?
joukolla ja silloin saamme asioistam-ihD
itse olla päättämässä, eikä tar­vitse
niitä toisilta kysellä.
Työhominista. — NUtäidn on vähän
taas muutamiksi viikoiksi, sillä Ebyn
perukoita ovat jotkut uudisfarmarit
jo katkaisseet joitakin tuhansia tuk­keja,
vaan kun kaikki ovat vielä val­tion
holhouksen alasia, niin eivät saa
kuin määrätyn pienen määrän vuo­sittain
katkaista metsää. Tästä joh­tuukin,
että tämänkin perukan kat-kaJCsut
pian on katkastu.
Meteämiehet! Seuraava unio-osas-ton
koious on;~ tov. Kalle Kohosen
asunnolla simnuntaina, 3 p:nä mar­raskuuta,
kello 1 ip. Siellä tullaan
keskustelemaan monista tärkeistä asi­oista.
— Raportterl.
dustrl^isttln, vaikka . vain lievempiä.
Joku voi luulla häntä kouluuntuneek-sl
luokkataistelljaksi, joka on joutu­nut
yliloikkarina luokkataistelurinta.
malta karkuun luokkataistelua jä on
nyt huitojieh joukossa, tai sanoisinko
"pölvästin teolllsuustyölälnen", jolka
puhuu suuria saamatta kannatusta a-jattelevilta
työläisiltä. Sitä hän el ole
ollut. Että hän käyttää edukseen Suo­men
punakapinaan osaanottoaan, ei
todista miehen uskollisuutta työväen­liikkeelle,
sillä ajan virta vei vaisto­maisesti
monta siihen, olematta yh­tään
vakaumusta työväenaatteelle ja
taistelulle;
Rän sanoo olleensa Venäjällä, se
myönnettäköön. Suhtautuiko hän siel­lä
taisteleviin työläisiin, jotka taiste­li
itselleen parempia oloja, valoisam­paa
tulevaisuutta, niinkuin oikealla
linjalla'olevan sopii? Siihen vastatta­koon
kielteisesti. Yksityisten asioitten
takia, tai virheittensä takia hän ot­ti
vihamielisen kannan Venäjän työ­läisiin
ja alkoi parjaamisen Neuvosto-
Venä-jää vastaan. EI valkoisen, Suomen
ohrana hänelle mitään tehnyt kun
tuli Suoineen, sillä hän lateli ruokot-tomux;
ksia työläisten hallitsemasta
Venäjästä. Nälkä ja puute oli silloin
Venäjällä , ankara. Se johtui sadosta
ja ei ollut vallankumouksen aikaan­saama.'
Kukaan ajatteleva Ihminen
ei luule, että vallankumous voi heti
saada uudistuksia aikaan, kun on
vielä taistelut sisäistä,, ja ulkonaista
vihollista vastaan. Me tiedämme jo­kainen,
että vallankumous antaa tilai­suuden
rakentaa uutta riistosta va­paata
yhteiskuntaa, mutta ei se ta­pahdu'
kädenkäänteessä, vaan -on
sitkeän taistelun ja toiminnan tulos.
Se ei tapahdu huitomalla. Niinä kovi­na
sodan ja vallankumousaikojen jäl­keisinä
aikoina etsi työväki keinoja
miten jakaa oikein elintarpeet kansal­le.
Lujat määräykset esti kulasseeraa-mista.
joka oli vaikea toteuttaa. Mo­net
suomalaisista pakolaisistaan jou­tui
siitä rangaistukseen. Ne. jotka
ymmärsivät tehneensä väärin, kärsi­vät
rangaistuksen, mutta toisista tuli
parjaajia ja luikti valkoiseen Suo­meen.
Niistä sai ohrana hyviä apulai­sia.
Ne valmisti maaperää siihen, ei
vallankumous tuo muuta kuin kurjuut­ta.
Sitä saamaa on. pitänsrt tuo "Tc­siperäisten
kuvauksien" kirjoittajakin.
Muistan, vielä Atlannilla tähän maa­han
tullessa, miten tuo "Tosiperäinen
kuvajaa" suunnitteli suhtautumista
Canadassa työväenliikkeeseen. Se oli
ti yhtyä mihinkään, vaan * katsella
Luultavasti ei tietänyt täällä olevan
järjestöä, missä voisi tehdä parjausta
ja huitoa. Löydettyään sellaisen jou­kon,
mikä edustaa hänen ajatusmaail­maansa,
el voi pysyä päätöksessään
olla erillään, vaan alkaa puskemaan
vihaansa vallankumouksellisiin työläi­siin;
kun on löytänyt siihen vielä
työväen nimeä kantavan sanomaleh.
öen, joka pitää tuonlaatuisista töke-ryj'ksistä,
sitä parempi mitä suurem­pi
on haukkumavarasto, huolimatta
onko totta tai ei. Niille ihmisille, jot­ka
ajattelevat Omilla aivoillaan ja
seuraavat aikaansa ja työväenliikkeen
tapahtumia, on tuonlaatuiset pärjää­jät
avuksi, selvittämässä luokkatais-telukysymystä.
Niille, jotka ovat vä-hempitietoisia,
sekaantuu vakaumus
työväenliikkeestä ja pysyvät syrjäs­sä.
Jos todella haluat "Tosiasioita ku­vata",'
niin tee se totuuden pohjaila
äläkä käytä likaisia mielikuvituksia.
Työväenluokka kestää arvostelut. Vir­heitä
tapahtuu kommunistisessakin
työväenliikkeessä, mutta ei niitä tah­dota
salata, vaan pyritään ne korjaa­maan.
Odotan uusia kuvaöksiasl, tie­dän
niistä jo ennestään, sillä tunnen
sinua ja elämääsi joskaan en paljoa
täältä Canadasta. Käytä rehellistä
kieltä, äläkä keljuile. Ajatukseni'mu­kaan
joutuisit sinäkin keijujen nip­puun,
jos olisi sellainen seula, joka
ihmiset seuloisi, elämänsä, tapojensa
ja puheittensa mukaan. — Tampere­lainen.
"TT
Näytelmätaide
Nimimerkki i—K:n kanssa olen sa­maa
mieltä, että näyttämötaide ei
saa olla puolueetonta ja eikä se kai
sitä olekaan, mitä tulee porvarillisiin
taidelaitoksiin, ja sama juttu seonmei
käläisiUä näyttämöillä, Ky^mys On
kai siinä, miten tulkitsemme näytel­mät
ja mitä esitämme ja miten esi­tämme.
Sillä näyttäniöllisten ihmis­kuvausten
rajat ulottuvat yhtä laa­jalle
kuin koko Ihmisyys kaikkine tie­toineen,
taitolneen, hsrveineen ja pa-heineen.
Löytyy paljon keinoja, joilla aattei­ta
ja ajatuksia koetetaan levittää ja
elävöittää, mutta mikään niistä ei ole
niin tärkeä kuin puhuttu sana; kir­joitettu
on kyllä tunnustettava suu­reksi
tekijäksi, vieläpä sangen arvok-tkaaksf,
koska sen kautta voidaan sa­na-
säilyttää seuraaville sukupolville,
mutta vaikuttavalsuudessa sitä el voi­da
asettaa puhutun sanan rinnalle.
Aikana, jolloin kirjalliset monistus-menetelmät
ovat huippuunsa kehitty­neet,
ei muuten tarvittaisi puhujia ja
ägitaattoreita ensinkään, elleivät ne
kaikesta huolimatta sittenkin tekisi
pätevämpää työtä kuin sanomalehti-klrjoltukset
ja lentolehtiset. Varsin­kin
vaallaikoina, kut^n nykyään, huo­mataan
puhutun sanan arvo siinä, et­tä
jokainen, puolue, jolla on jotain
sanottavaa valltsljoiHe, palkkaa It­selleen
huomattavan määrän henkilöi­tä,
jotka puhutun sanan avulla yrit­tävät
käännjrttää joukkoja uskomaan
siihen 1»i'tähän aatteeseen. Aatteen
INTOLAN FARMARIT
pitäkää mielessänne tk. 26 päivä, siis
ensi lauantai-Uta. Silloin tulevat
Port Arthurin S; J. osaston näyttelijät
vierailemaan Intolassa hauskalla hu­vinäytelmällä
"AvioUIttokoulu". Aluk-i
i tanssitaan pari tunUa hyvin riva­kasti
ja lopuksi esitetään kappale
Pääsymaksu on 35 senttiä. Haali täy­teen.
Alkaa keUo 9 illalla.
PORT A R T H U R I l ^ J. OSASTOK
kokous on ensimälnen sunnuntai ensi
kuuta. Tämän ilmoitamme siksi, että
ne jäseneksi aikovat jotka ovat an­taneet
jäsenhakemuksen sisälle, silloin
persoonallisesti saapuisivat kokouk­seen.
ILTAMAN HAMILTONIN LAKKO­LAISTEN
HYVÄKSI
toimivat kaksoiskaupunkien naiset t i
14 päivänä Fort Williamin osaston ka eirat ennestään kuulu joukkMm-
Putilla. Yleisöä oli kohtalaisesti me, on tilaisuus yhtyä tässä tilaisuu­dessa.
•
mään ja joka näyttää tulevan aivan
tavaksi, oli se, että ohjelmansiioritta-
Jat, jotka oUvat luvanneet ohjelmaa,
loistivat muutamaa poikkeusta lukuun-ctramatta
poissaolollaan. Tämä ruma
tapa olisi lopetettava heti. Se on vai­vannut
jo pitemmän aikaa näissä
molemmissa kaupungeissa. Mutta sii­tä
täytyy tavalla taikka toisella tulla
loppu. Se tekee joukkotoiminnassq
haitfaa ja kuten sanottu, se on ruma
tapa, jota ei voi puolustaa millään te­kosyyllä.
Pitää olla niin paljon "nör-vlä".
että kieltää jyrkästi kun pyy­detään,
eikä sitten venkurol, kun pi­täisi
esiintyä, eikä saattaa ohjelman-esittäjiä
sellaiseen pulaan kuin missä
he olivat mainitussa tilaisuudessa.
NAISTEN HUOMIOON
Työläisnaisten paikallisen osaston
kokous pide;tääh perjantaina, loka­kuun
25 päivä, kello 11 aamupäivällä
316 Bay St , Kaikki entiset jäsenet
silloin kpkouksen. Päivän, tilanne vaa­tii
sitä. Sellaisilla työläisnaisilla, jot-
Mutta yksi epäkohta, joka pisti sil-
Burritt, Via Mattawa
. Ont.
Eletään ja -touhutaan täällä pikku­hiljaa,
kuten ennenkin.. TJ^öhommat
ovat vähä vilkastumaan pätn. Joen
toisella puolella aletaan metsätöitä
tehdä vähä suurenunassa määrässä
Palkat siellä kuitenkin ovat pienet,
Osaston toiminta on myÖs vilkkaam­paa.
Jäsenmäärä ei osastossa, ole kui­tenkaan
kohonnut, vaikka oli jä?en-ryntäyskin
käynnissä. .— Päätimme
6 p:n kokouksessa lähettää viimeisen
summan, mikä haalistamme on vielä
ollut Cobaltin osastolle velkaa. Nyt
voimme tulevaisuudessa suunnitella
kulissien laittoa sekä haalin sisustusta
Pukuhuone laitetaan tlkoolla tänä
syksynä. ^ .
.YaalH on pian käsillä, mutta ei
meillä ole asetettu työväen ehdokasta
tässä piirissä, joten emme mene herr
roja äänestämään.
HamOtoidn lair^r/jfticaii. kerätään
avustusta. Kerääjänä toimii L, U&kL
' NaamtotanssH. pidetään 31 päivänä
lokakuuta. Sisäänpääsy 15 senttiä kai­kilta.
J
Naisosasito esittää 9 päivänä, marras­kuuta
näytelmäkappaleen "Ei lem­mestä
leluksi". Muuta ohjelmaa tulee
noräs, ^oten . silloin vanhemmankin
väin kannattaa tulla haalille.
Myöskin naisosasto äskeisessä ko­kouksessaan
päätti esittää S. J. osas-ivan
S3*sy ja me.
Taivas on harmaja, matala ja ve­tinen.
Ihnassa käy surumielinen ja
hiionotuiilinen tohina. Käsmime runol­liseksi
ja puhkeamme sakeisiin.
Pois lähti kesäkuita
ja itki mennessään,
kun paikan armahaisen
se joutui jättämään.
Vei kukat iriennessänsä,
on alastonna puut,
ja lähU laululinnut,
varekset ynnä muut
Nyt Rämsin järvi huokaa
tyhjine rantoineen.
Longleeki, BUverleekl
ja rannat monen veen.
Pinalsin sadat saaret
lie myöskin suruissaan,
kun kämppääjien parvet
vei kesä mukanaan.
Ei Joikojaa, ei uijaa
nyt rantamilla näy,
ei kuhertele puskat,
ei kala koukkuun käy, -
Ei kuulu sääsken snrraa,
ei pörrää mettisen.
vain joku vanha raiska
jäi kyökkikärpänen.
Ja matalana lyyhii ? ;
viluinen aurinko,
ruskean ihon päälle
on verho hyvä. jo.
Maansisään mato ryömii
ja nuttuim ihminen,
ärtyisä ilma tuhkaa
jääkautta uhaten.
Hohoi! Niin meni kesä ja taitaa
talvikin taas tulla, kuten viime vuon­na
ja töissäkin vuonna. Mutta miksi
se pitää olla niini, sitä minä olen aina
ihmetellyt. Että njrt sellaisellakin a-varuuden
marjalla kuin tää, jota me
ylpeydellä nimitäniine Maaksi, (Mark
Twainin mukaan sitä ei kjjrllä sillä ni­mellä
taivaan kartoista "löytynyt, eikä
ollut löytyä millääii nimellä, vaan vii-me£
n hyvin sutxrella vaivalla keksittiin
pienen pieni pilliku, "kuin kärpäsen
rykays. merkittynä nimellä Syylä.) —
että tällä Syylällä on niin monenlais-^
ta: yhtäällä ainaista kesää, toisaalla
ainaista talvea ja siinä välillä Cana­da,
jossa pn pikkuruisen kesää, juuri
maistimiksL Eikö" tuota olisi voinut
järjestää niin, ettei täällä könenkään
varpaita palelisi Jos el muuten, niiii
olisi pannut helottamaan pari auzin-