Vapaus, December 29, 1927

              Torstaina, joululniiin 29 p;nä—Thur., Dec^ 29 No. 176 —1927
VAPAUS MMfalMS f y M a x C * aimo» UMskuattttft. nmii^jj Sadbm-tym
», O t t , iiii««WBHiii«, ttatMöm, fcMUriiUoaj» t a n u i u ja pojcstoias.
* . TOIMITTAJAT:
a . C HEBU, T. K, CAKLSON. B. A. TENBONEK. K. VZBX.OHt«.
1 «t tiw P « t OfUea OdkutBuot, OttaM, M aeeoBd ela« autttr.
• VAPAUS ( L i b m r)
- th» oialr orssa of PinaUb. Worke» ia Cuu<U. Fofalubed ia Sadborr» Oot^ erery V o s ^ r*
.Vkmbr. Vedacadcr, Tbsis4<7 Fridajr. ,
• •. . ~ TILAUSHINNAT: ^ " ^ • '. • " -
: i:Tk. t*SO. 6 V L . $Z50, 3 U c 11.75 Ja 1 kk. t l X O . — Tkdraraltoihia Ja SooauM» aeki snaalle
«DkanaUfe.- 1 «k. «6.00, 6 kk. «3J0. 3 kk, |2J» {a I \ k . ' 11.00.
/ ILUOTUSHI.VNAT VAPAUDESSA:
KaiJBailBOtokKt $IM kezta, 42J00 kaksi kolaa. — AnoliittooomeooilmatiJuet SOe. palautssma. —
JQoMSjaBaKoiImatokJcf SOe. keiTa, $1M i Iccnaa. — SjrBirmailmotakset 31UX> Iccna. 32^.3 kertaa. —
Arioeroilaotokaet t2M kext», SiJOO kakil kertaa. — KiitouUsolakaet 31 JM keru. — Kaolemaatlootok.
mttiJOO kertj.. 50c. llMtnakia kiitoaliDiecUa tai H>aiatOTär*Tliä. — Halataantiedol Ja oaotcilisotaluet
Me. k o u . 31.00 koIia« kertaa. — Tilapäiailmotujien ja tlmotoaaceottaanea OD, vaadittaeua, läiietettäri
ItaaaUäbjnU etnkäteen. — T i l i n k i i a , JoiU ci aesraa raha, ci talla läliettiiniäa, paitai aaumieatea. Joilla
; .M.lakaakMt.' ' - '
Vnkon tai i h i i i l D i i i K i f j
Lebieco aiotut ilmottAv.t pitää oUa iunlloritaa kello 12 ilnotjrmupäiräa edelliaeaä arkjpäiräai.
Vapaadca loiB>itaa> Libertjr Boildiof, 33 Lon» Sueet. - Palielui 536W.
Vapamien Junitori: Ubertr BiöMin». 35 Lome St. Pohelio 1033. PoftioMts: Box 69, Sndbary, Ont
Cencral adrertialnf ratea 7Sc. per c o L i n e k . Mmiioaai charge (or am{Ie iiuertion 7Se.
i i tta be<t adrerUfioc atediiun tmoBg tbe Fiiuiiih People ia Canada.
Tke Vapana
1*8 ctta BiUoin tabanaa aaa faataatta eoiinälaeen IcJrjeeaeeaoe, ktrjottakaa uadelleca. liildceenlioitaja;
• j i l M i i i i U l l i i l l a aineUä: J. V. KAKNASTO. liikkeeohoiuja.
Työväenpoplueeii Quebecin jaoston
edustajakokous
'Quebecin kommunistien vaatimus Quebecin jaoston edustajakokouk-saada
uudelleen liittyä Canadan !sessa oli saapuvilla muitakin, nim
työväenpuolueen Quebecin jaostoon jei-kommunisteja, joita inhotti Shu
tuli taasen hyljättyä pienellä enem-jbert—St. Louis Clubin valta, re-mistöfiä,
kuten Vapauden uutisosas-.j hei lisiä ammattiliittolaisia, jotka vil-tossa
on' aikaisemmin kerrottu.;pittomästi haluavat yhteistä rinta-
Kommunistien liittymisen ja yhtei- |maa ja näkevät kommunisteissa vält
sen rintaman päävastustajat olivat .tämättömän luokkatietoisen* ja tais-
Shubert—5t Louis Clubin ainek- televan'innoittajan.
set, jotka edustavat mitä taantu-muksellisinta
'oikeistoa vaatetusam-mateissa,
lausuu kommunistipuolue
een pää-äänenkannattaja, ryhtyes­sään
koskettelemaan asiaa viime nus.
meronsa tpimituspalstoilla, ja jat­kaa:
Nämä samat henkilöt ovat
käyneet katkeraa taistelua ei työn­antajia,
vaan. ammattiliittojen va^
«enta siipeä vastaan. Heidän me-nettelytapaohjelmansa
työväenpuo­lueessa
vastaa heidän ammattilii­toissa
seuraamaansa. hajotusoHjjel-maa.
Koko sinä aikana, kun vaseA
siipi oli Yhdistyneiden vaatetustyö-
; laisten liiton viroissa Montrealissa,
ei tapahtunut ainoatakaan oikeisto-
^aisfen erottamista, niin' petollista
ku^i heidän toimintansa aina olikin,
Quebecin kommunistit tekivät ai
van oikein uudistaessaan vaatimuk­sensa
työväenpuolueen riveihin pää­semiseksi
tuossa maakunnassa. He
kokosivat myötätuntoa ja kannatus­ta
monilta, jotka ovat tulleet va­kuutetuiksi
» siitä, että työväenpuolu­een
Quebecin jaoston vaikutus ja
toimeliaisuus on huomattavasti las­kenut
sitten kommunistien erottami­sen.
Taantumukselliset ajattelivat,
että kaikki mitä tarvitsi tehdä, qli
erottaa vallankumodcselliset ja työ­väenpuolue
kasvaisi Ilmiömäisesti.
Mutta kaikki, mitä Ob tapahtunut,
on ollut vaipmninen välinpitämättö­myyteen
ja hervottomuuteen. Shu
bert-siipi on ^kykenemätön rdkenta
maan työväenpupluetta. Se ei ha­luakaan
muuta kuin vaalikoneistoa.
Quebecin kommumstit eivät ole ma­sentuneet
He käsitifävät, että tyo
Vasemman siiven inielipide x)n se,
etta oikeisto palja^aa-/itsensä tais­telujen
yhteydessä.; -Tärkeintä' p n
työskenneljiä: joukkojen keskuudessa
j a järjestää ne ttusteluun työnanta- Canadan- työväenpuolueen rakenta-jaluokkaa
V a s t a a n . Tämä on-yhtei- miseksi ei edisty suorassa ja toinen
sen.'Tintaman,merkitys. Oikeistolai'1 toistaan seuraavien voittojen Iin-
8eti;0n tehtävä Vaarattomiksi' ei :pel-!jassa. He tulevat voimistuttamaan
kiliä mekaanisilla erottamisilla, I valistus- ja kiihotustyötään yhtei-vaän
koko^alla joukot luokkatais­telua
varten.: Tämä : ero^\ suur^ti
^oikeistolaisten ^ menettelytavoista.
Heidän ohjelmansa on yhteistyö
työnantajaluokan kanssa. Tämä on
heidän käsityksensä ^'kansanvallal­ta'*.
! Saavuttaakseen tämän päämää­ränsä
täytyy heidän eristää joukot
: niistä, jotka johtavat niitä luokka­taisteluun,
se' on, vasemmasta . sii­vestä
ja kommunisteista. He pelkää­vät
vasemmistolaisten vaikutusta jä-senjoukkoihin.;
Siksi oikeisto turl
vautuu« erottamistoimenpiteisiin am­mattiliitoissa
ja työväenpuolueessa.
Mutta Canadan työväenpuolueen
sen rintaman puolesta. Tämä on
erottamaton osa; maanlaajuisesta
kainppailusta, jota tällä hetkellä
täytyy' käydä, jos mielitään pysäyt­tää
xeformistit hajotussuunnitel-mansa'
toteuttamisessa. Shubert*
ainekset ovat' sopivia kumppaneja
simpsonlaisille luopioille, jotka ero­sivat
työväenpuolueen Ontarion ja­ostosta
ja perustivat uuden kilpai­levan
puolueen. Sekä Ontariossa et­tä
Quebecissa on uudella tarmolla
kohotettava tunnus yhteisestä rinta^
masta ja Canadan työväenpuolueen
ra!kentamisesta valtavaksi joukko-puolueeksi.
V
Petoksen paljastus Genevessä
Worker-lehdcssä on tov. J. S.
Wallace kuvaillut Neuvostoliiton
imperialistisille rosvovalloille Gene­vessä
tekemän aseistaiiisuutumisesi-tyksen
vaikutusta seuraavaan ta
paan: ^ T
Herkkäuskoinen ja oikutteleva
ktmingas kutsui kerran hoviräätä-lirisä
luokseen. Kuningas vaati niin
loistavan ja upean puvun, ettei sille
vertaa. Mestarin kekseliäisyys jou­tui*
lujille.
Viimein, kun kuninkaan vaati-midcsella
puvun upeuteen nähden ei
enää tuntunut olevan mitään rajoja,
iski faoviräätälin päähän oiva tuu­ma.
"Minä puetan teidän - majesteet-tinne
niin upeaan pukuän^jommoi-seen
ei ainoakaan kuningas ole ol­lut
koskaan puettuna, pukuun niin
Keveään kuin tuuli ja loistavaan
kuin auringonpaiste.'^ -
Kuningas käski hoviraätälinsä he-
: ti, suunnittelemaan tuQn puvun ja
valmistamaan sen suurta juhlaa var­ten,
minkä hän oti^ pitävä Ja jossa
kaikki hänen omat hoviväkensä tu­lisivat
olemaan saapuvilla, samoin
kuin toisten maitten diplomaatitkin.
•i^ Tämän - loistavan / juhlan maattona
asteli kuningas rauhattomana kama­rissaan.
Eikö ^tä^ hovirljätälin lu­paamaa
pukua nyt kuulu.
^: sitte, tuli ai­van
tyhjin kasin, mutta salaperäisin
-vakuutteluin, joka kyselyt vaiensi.
Kehotettuaan kuningasta riisuutu­maan
pyörähfeli hoviräätäli alasto­man
kuninkaan ympärillä aivan
kuin olisi hän puettanut hänen ma­jesteettiaan;
ihan yksityiskohtaisel­la
tarkkuudella ja huolella hän tä­män
työn suoritti. '
Kuninkaan harhaluulo oli täy^
dellinen. Ilki alastomana yleväsU
astellen hän saapui juhlasaliin fan­faarin
ja suosionosoitusten kaikues­sa.
Tähäuv suosionääneen sekaantui
ihastuksen huudahduksia kuninkaan
puvun ihanuudesta. Joku hovimi&s
ihaili värien ihmeellistä sopusoin­tua,
toinen oli hämmästynjrt kan­kaan
näppärästä kudoksesta. Ja kol­mas
ei voinut kyllin-ylistää kuo­sin
somuutta. ^
Niin tuli joka suunnalta hyväk-symyksen
ja ihastuksen^, suitsutusta
majesteetin nenää hivelemään. ^ '
Mutta talloinpa eräs lapsi, joka
ei älynnyt pokkuroitsijäin -ylistys-kuoroa,
: työntyi saliin j a astui ku­ninkaan
eteen. Hänen nuoret kas­vonsa
kuvastivat häpeää ja inhoa,
kun hän pois kääntyen huudahti:
"Kuningashan on alasti!"
Niin marssi nuori Työläisten V e ­näjään
— varoen-huolellisesti as­tumasta
lokaan -r- diplomaattien
kokoukseen Geneveen ja siellä rii­sui
niiltä kaikilta rauhanrakkaus-naamarinsa
ja paljasti imperialis­tisten
sodanlietsojain rumuuden ja
inhottavuuden.
Viikoh tapahtumista ........ ....
Kun *'puiset on kivunuuntkin**,
täällä kuulussa Canadassa.
Tulenfurvaa niissä ei löytynyt,
tulipalojen riefuinnassa.
Sadoin surmaantui orpoja Quebecin,
fcun huoltola heiltä paloi.
Toiko muutoksen rakennustapoihin,
laps'murhatko silmiä aukeasi?
Sodan Moolökki uhrinsa\aatii vaan,
on "rauhc^', tai taistelu tuima.
Vedenalaisen saattaa taas
uppoamaan,
sotakiihka ja harjoitus huima.
"Setä Samulina* varustus-vimmailu,
vei miehien kymmenien, hengen.
Kerran kansa tämäkin valveentuu,
poiitaa kiihkoilun riistäjäluokkien.
Jo fascistiliiton tunkiokin,
pääs* löyhkähän Amerikassa.
Tämän koplan töitä kun pengottiin,
murhajutussa kavalassa.
Greco-Carillo kun tuomita koetetaan,
tekosyytöksin julkeiden, kieron.'
Uus* oikeusmurha on tekeillä vaan,
työs* "oikeus", konikauppoja hieroin.
Ve kpmmuhistien pakanat, '
teki Suomessa: rötöksen parhaan.
Koko armeijan kohta ne soluttävatf
nam luovat he punaista'valtaan.
Vaan siinä se onkin oikea tie,
ne joukot kun puolelle saadaan.
li silloin kaukana vapaus lie,
käy jarmeija sortajat kaataan.
sallisen konyentsiozu pidettiin vii­me
lokakuun 29 j a 30 päivinä To­rontossa.
'^Todellisoudessa tällöin^: v i ­rallisesti
muodostettiin järjestö'yh­tenäiseksi
koko maata käsittäväksi}
puolustusliitoksi. Konventsioni päät.
ti järjestää yhteyden muitten .mait­ten
avustusjärjestöjen kanssa, muo­dostuen
virallisesti . Kansainvälisen
Punasen Avun canadalaiseksi jaos-toicsi.
Tässä konventsionissa yalrt-tain
varsinaiset virkailijat j a niiden
lisäksi 9 jäsentä käsittävä. tp. ko­mitea,
sekä Neuvontakomitea, jo.
hon valittiin 25 jäsentä ympäri
m^an.
Konventsionissa perinpohjaisesti
koi^'attiin väliaikaisesti voimassa
olleet säännöt. Esim. liiton jäse­nyyteen
nähden käsitettiin, että yk-
^|iö)|äsenyydelle'. perustuvain osas­tojen
kautta ei ole mahdollisuutta
saada kaikkia työväen voimia mu-kiäan.
Vaikkapa tärkeimpänä pe-rusosastona
on yhä edelleen yksilö-jäsensrydelle
muodostuva yksikkö,
jonka jäsenet maksavat 10 sentin
kuukausiveron, niin sallitaan nyt
myöskin-' järjestö-osastoina liittymi­nen
siten, että^ määrätty järjestön
osasto maksaa 5 sentin vuotuisen
veron jokaista jäsentään kohti E-sim.
Canaoan Suom. järjestön o-,
sastot voivat nyt liittyä osastoina.
S. J . OSASTON ASIOITA '
Suomalaisen järjestön no. 1 koko­uksessa
tJc 18 p. käsiteltiin joku
aika sitten kirvesmiesten lakon yh­teydessä
eräftten jäsenten -suhtau­tumista
siihen. Kp- oli erpittanut
jäsenyydestä>John H i l l i n j a ottanut
toveriluoton 3 kk. E . Jokiselta. K u i ­tenkaan
ei voitu päästä täysin 'yk­simielisyyteen,
mutta valittiin ko­mitea^
suorittamaan tutldmukseiu '*
Asetettiin johtokunnan jäsenten
ehdokkaat seuraavasti: Puheenjohta­jaksi
E. Pirttinen, j a muiksi johto­kunnan
jäseniksi J . Latva, B. Tou-koniemi,
H . Oinonen,, L . Nurmiaho,
A- Nummi, E . Johnson, J . Tolmbnen,
E. Sjöman, K. Peltonen, J . Hyppö­nen,
S. Nurmi, A, Anuerson, A .
Korhonen ja J . Salminen. Valinta
tapahtuu vuosikokouksessa. Lisää
ehdokkaita astetaan vielä valinnan
edellä.
Johtokunnan taholta raporteerat-tiin,
että /sps.-dem.-ryhmän kanssa
yhteisistä' keskusteluaineista neuvot;;^
telua varten valittu^ komitea on jo
suunnitellut yhteisen keskusteluti-koska
ei tässä lisäänny uusia jär- läisuuden järjestämisen tammik. 8
jestöelimiä, joka selitettiin aikai.:P- keUÖ 3 iltapäivällä. Keskustelta-semmin
olleen vaikeuttavana voi- vaksi alustettava aine on osuustoi.
Jugo^Slavian parlamentissa,
ei suunsoitto enään auta.
Aiko( nyrkit ja \evollit** heilua, ^
kun kina tuli tuloveroista.
' "Äreä ehkä pn varminta taktiikkaa,
, OS puhe ei auta, niin selkään vaan.
Nyrkkihanskat saa valtio kustantaa,
ensikerran kun riitoja ratkaistaan.
. ^äätti Toronton poliisi lystäillä, •
kun kännihin itsensä näukkas.
(}li autoja monta katuvierillä,
hän niistä: nyt^yhden nappas.' . ,
Sieltä muutakin juttua kuulla saa,
:un poliisilaitqstä ''^
Virkavallasta kuoriokm kiirkkoaa,
suiirkeljuille potkut kun annetaan.
MAGNUS RAEUS.
mien jakajana,, eikä viiden sentin
jäsenyysvero ole vaikea hankkiia
vuoden kuluessa. O S A S T O J E M ME
tehtäväksi jää tämän kysymyksen
pikainen' harkitseminen ja vuoden,
alussa: yhteytensä järjestäminen
Puolustusliiton kanssa.
L Ä H I M M Ä T T E H T Ä V Ä T:
\msiÄ!^ Puo­lustusliittoa^
rake^^
tamaan ,
psastoille:
Srvät toverit I
Canadan Työväen Pu-olustusliiton
muouostaminen tapahtui: alunpitäen
)ruShhellerin lakkotaistelun 7* yhtey­dessä
v. 1926 vainonälaiseksi ja
syytteeseen joutuneit^en työläistoVe-nen
'puolustamiseksi. Usein ennen
oli puolustusjärjestöjä muodostettu,
mutta niiden oli sallittu jälteen ha-bta.
Tällä kertaa kuitenkin kat­sottiin,
että järjestynyt työväestö
tarvitsee pysyväisesti tällaisen a-vustusjärjestön.
Samanaikaisesti.
JUm.: tuli esille Nova Scotian työ.
taistelun yhteydessä vainottujen
puolustus j a heti-sen jälkeen tais-
:eltiin Canadan, ylioikeuteen saak­ka
työläisten lakqnvartiointi-oikcu-den
puolustaminen, n.s. RennersMn
juttu. Tämän jutun samoin kuin
L. MacDonaldin (Kid Burnsin) ja
Cecil Boonen, jutunkin yhteydessä
paljastui Albertan maakunnassa
vanhan territori^ain käyttäminen
työläisiä vastaan, joten tehtavälKi
tuli sen lain kumoaminen; Myöskin
on -liitto joutuijiut toimimaan es-tääfeeen
eräitten italialaisten työ­läisten
karkoittamisen Mussolinin
terrorin kidutettavaksi ja myöhem­min
muissa samahluontoisissa kysy-,
myksissä. Puolalaisten j a ukraina­laisten
taholta erikoisesti kiinnitet..
tiin huomiota v a l k p ^ ^ r i n uhrien
puolustamiseksi vanhassa maassa,
jonka työskentelyn teki, Puolustus­liitto
yleiseksi järjestyneen' työväen­liikkeen
asiaksL On pidetty jrUa
vankiloissa olevien tovereitten per­heitä
j a tämä käsitetään -jatkuvana^
niin kauan kiun työväenluokan tais.
teiijoita on vankiloissa. Saeco-Van-zetti-
jutun yhteydessä järjestettiin
protestitoimintaa y l i maan j a edel­leen
puolustettiin virkavallan käsiin
joutuneita tovereita.
Alkutoimenpiteenä pari vuotta
sitten Torontossa, muodostetun väli­aikaisen
komitean" 'ohjauksen, alai.
sena järjestettiin;: Canadan, työläis-'
ten puolustusliitoii':^'''; osastoja • y l i
maan, kaikkiaan 52. Työväen eri
ryhmät alkoivat käsittää tällaisen
yhteisen koneiston välttämättöniyy-den
yhteisissä kysymyksissä, jotka
ovat kaikille , työväenraokan yksilö-jäsenille
j a järjestöille samoja. Puo­lustusliittoa
vastaan eivät ihitkään
ryhmät ole uskaltaneet nousta, l u ­kuunottamatta
OBU Bulletinin ja
Alberta Labor News'in salakavalia
vääristelyjä. " '
Puolustusliiton ensimmäinen kan-
Työläisten puolustusliiton •lähim­pänä
tehtävänä tällä kertaa ön van­kilassa
olevien toveriemme -vapäut^
tamisen puolesta taistelu ja; heidän
perheittensä avustaminen, niin että
pääsevät yli talven. iToiseksi, on
liiton pidettävä liikkeellä organisee-raajaa,
jotta mahdpUisimman suu.
ret järjestöryhmät voidaan koota
puolustustyön piiriin. Kolmannek­si,
. on tehtävänämme mielipiteen
nostattaminen j a voiinien kokoami­nen
yllämiainitup. Pohjois-Lännen'
territörilain. kuinöaulni^en taakse.
Puolustusliiton lähetystön käydessä
Ot,cawassä viime talvena (jonka seu-
^rauksena Cecil Boone vapautettiin),
neuvottelun yhteydessä pääministe­ri-
King ja oikeusministeri sekä
joukko parlamehtm jäseniä antoi,
vat vakuutuksen, ettei liittöparla-mentilla
' tule olemaan mitään tä­män
lain kumoamista' vastaan, kun­han
Albertan mäakvintahatiitus te­kee
aloitteeii. Laki on menettänyt
kokonaan merkityksensä jo muussa
suhteessa, , mutta- työläisiä vastaan
voidaan se kohdi^f^a jokaisien tais­telun
yhteydessä.Siksi oii.liär-
^eää koota voimat, pakoittaaksem-me.
rAlbertan . haUitukseii . te:kemään
esityksen ; seri kumoamisesta. Näit­ten
lisäksi tulee liitolle jatkuvasti
pienempiä tai .suurempia puolustus-tehtäviä
niin kauan kuin luokka­ristiriidat
ovat ofeinassa j a luokka­taistelua
joudutaan käymään. On
siis oltava aina valmiina , työhön.
Puolustusliiton tP- komitea tulee
aivan näinä päivinä postittamaan
UUDEN V U O D E N vetoomuksen ja
keräyslistoja liiton' osastoille j a y.
leensäV työväen järjestöille, ' Monet
yksityiset toverit jä Järjestömme'
osastot oyat saaneet .vetoomuksia ja
keräyslistoja Kansainvälisen Puolus­tusliiton
taholta Yhdysvaltain puo­lelta.
Tämä on johtunut siitä, et­tä
vetoomukset- postitetaan "Työ-mies"-
lehden kaikille tilaaj ille, - pt-tamattä
huomioon sitä, että lehteä
tul^e - Canadan puolelle, B»issä ' K a n ­sainvälisen
Punaisen Avvrii cäxiada-lainen
jaosto suorittaa,- samaa työ­tä.
Tästä, seikasta on " yhdysvalt*-
laiselle järjestölle huomautettu ja
ovat he nuvanneet ; tulevaisuudessa
katsoa, ettei Canadan puolelle ve-topmuksien
lähetjrsuusiintuisi. Nyt
pyydämme kaikkia siipmalaisia to ve-,
reita ja järjestön osastoja huolehti-^j
maan, että tilitykset - Yhdysvalta,
laisen Järjestön l^jtoilla keräyksistä
tehdään canadalaisen puolustusjar-jestön
viraston kautta. Ensikädes­sä
tietenkin on muistettava oman
Paolastusliiton vetoomus ja ryhdyt,
tävä ty5hon.V Toiset listat voidaan
palauttaa heti joko tyhjänä tai t i l i ­tyksen
' kanssa. CANADAN TlCö-
VÄEN PUOLUSTUSLIITON SIS-T£
ERIN OSOITE ON: Mrs. F.
Custance, 211 Milverton Blvd^ To­ronto.
/
• Alkakaamme, uusi vuosi järjestä­mällä
yhteys Työväen Pnolusliiton
kanssa! . ' . . •• •
Luokkatietoiselle työläiselle ei tun­nu
uuden vuoden alkaminen onnen
lähestymiseltä, niin ksuan Tcuin yk­sikään
työväenluokan taistelija v i ­ruu
yankilassa ja -heidän perheen­sä
kärsivät avuttomina .puutetta,
tai työväenluokan jäseniä vainotaan
toimintansa takia työväenliikfceen
eturintamassa,^ raahataan kapitalis­tisiin
oikeuslaitoksiin j a tuomitaan
eriKoisesti heitä v ^ e n laadittujen
työläisvastaisten lakie^ pohjalla,
karkbitfetaan maasta f tai estetlSn
maahan, pääsemästä vain siksi, et­tä
omaksuvat luokkatajstelukannan.
Tietäiessään j a seuratessaai^ j^tkn-via
tietoja valkoisesta terrorista
muissa kapitalistisissa maissa, kuo­hahtaa
työläistaistelija mielenosoi­tukseen
j a tuntee osuutensa^ kärsi­vien
tovereittenja taistelusta. ..^Mon-.
ta vuotta on jälkeen jäänyt jä\ sa­mat
kokemukset liikkuu mu'
mielessä. Luokkataistelija tie
että kapitalistisen -maailman
^ärjistjry j a porvariston Inokkavaino
käy yhä särmikkäämmäksL luokka
minta, josta keskustellaan siten että
kullekin annetaan ensimmäinen pu­heenvuoro
10 minuuttia j a toinen 5
minuuttia, sekä kolmas 3 minuuttia.
;Esitys Canadan työväen puolus­tusliittoon
osastona yhtymisestä hy­väksyttiin
j a velvoitettiin ^'ohtokun-ta
harkitsemaan jäsenvero-psuuden
hankintaa; joka ort 5 senttiä jäsentä
kohden vuodessa, sekä raporttee-raamaan
seiiraavaan kokoukseen.
Päätettiin luovuttaa osastPn kas­sasta
$5.00 Canadan työväenpuolu­een
paikallisen keskusneuvoston kun-nallisvaalLfahastoon,
" toivomuksella
et^ä jäsenet avustavat persoonakoh-
.taispsti keräyskorttienf kautta.
... - ,- . " i——f
I suomalaisista uusista tulokkaista,
jotka siirtyvät parhaillaan valtion
pohjoisrantaa asuttaniaan. He saa-pUvat
komean metsän keskelle k i r ­ves
kädessä, näkevät alkuaikoina
karhujen tallustelevan uudisniök-kinsä
pihamailla ja tajuavat erä­maan
tunnun,^ mutta jo jonkun ajan
kuluttua saavat pelti^aistaleen ja
siinä samassa elämänmahdoUisuude^
avatuksi. Näissä osissa Canadaä teh­mdäaälna
isveite läo-v.apta ljtoänä lluäu duissetaysöstaä tjaap asuuko­­sessa
tienraiyaajana. Matti Kurikan
aikoinaan perustama. Slalkosaären
siirtokunta sijaitsee myöskin näillä
jylhillä luonnonkauneuden >euduilla.
Täällä tapaamme paijön -kommunis­teja.
Varsinkin metsätyöläisten kes­kuudessa,
.on heidän lukunsa suuri.
He ovat Äuonossa maineesSS"' täällä
K U N N A L L I S V A A L I T LÄHESTYY
Kunna;llisvaaleissa on l^öväenpuo-lueen
ehdokkaina seuraavat toverit:
Äanestyspiirissä 4 valtuuston ehdo­kas
M. Shur^ äänestyspiirissä 5
Traltuuston ehdokas J . MacDonald ja
valistushallintpon J . Blugerman ja
äänestyspiirissä 6 valtuustop ehdo­kas
Tim Buck.
' ; Suurin suomalainen asui^is oh
neljännessä äähestyspiifissä. Lähem­mäs
'sadalla piirissä, äisuvallä suoma­laisella
oh äänioikeus näissä vaaleis­sa.
. Toisissa vpiireissä on äänikelpois-ten
luku pienempi,; mutta oikein ää­nensä.
käyttäminen on -Tjienentmälle-k
i a ; joukolle j a jokaiselle yksilölle
lUökkataistelutehtävänsä täyttämisen
ansioksi merkittävä. \ Lehdessä on jö"
julkaistu Työväenpuolueen vaalioh­jelma
johon; tässä vain viittaamm^
Sen Phjelmän kautta asetettujen
työläii^en vaatimuksien puolesta ää­nestäminen
jt^rkoittaa työläisäänieii
oikein "käyttämistä^ sekä työläisten
yhteisrintaman voimistuttamista ja
lujittamista. Tammik. ensimmäinen
päivä, on sunnuntai, mutta vaalipäi­vä
ön maanantaina eli tämmik. 2 p;
Työläiset, rientakiiä vaaliuurnalle
luokkaohjelmanne. puolesta] Äänes*
täkäa Canadan työväenpuolueen eh­dokkaita!'
Äänestäkää tyoläistien yh­teisen
rintaman puolesta!
Työväen vaaliko^mitean päämaja,
sijaitsee " Alhambra-haalissa, 450
Spadina A ve-, samoin ovat siellä
neljännen, ja viidennen äänjbstyspiii^m
vaalityön ohjaajat toverit M . . B u -
hay ja Walter .Swift säännöllisesti
jokainen iltä, lähempiä tietoja voi­daan:
saada heiltä. Jäsenten- \olisi
koetettava agiteerata mahdollisim-man
monta työläisäänestäjää _ oman
asiansa puolesta liikkeelle. Levittä-teäliä
lentolehtiäf j a vaalikirjallisuut-l
a voi ehglahiyrakielen taitamaton-
Mn toveri suorittaa'tehtävänsä.
kin, niinkuin muuallakin Canadassa
j a ovat pilanneet suomalaisen liyvän
maineen. Suomalainen on tunnustet-tu^
yväksi kirvesmieheksi} enkä yh­tään
epäile, etteivätkö nämä suoma­laiset
pystyisi siinä ammattinsa puo­lesta
töitä tekemään kuin joku muu­kin
kansallisuus. Mutta juoppous,
räyhää|iinen j a siivottoman elämän
vietto ovat saaneet täällä \iskollisem-mat
harjoittajansa juuri suomalai­sen
metsätyöväen ^keskuudessa. ,
On sääli ajatella niitä kansalai­siamme,
jotka ovat joutuneet tämän
pahuuden myllyn pyörteisiin. Nämä
Iniehet, useat heistä, tulevat joskus
tukkityömailta useita satoja dolla-kannatus
oli pieni Tulkaahan tois-ten
kun Ilmat ovat pahemmat^ niin
saatte nähdä, että parempi "luki"
on seuraavalla kerralla- - Kiitämme
Port Mobdy^laisia käynnistä täällä»
WebstBr's Gomersilaiset myös käl
vivät täällä vieraöemässa kappaleen
kanssa, jonka nimiSili "Matka Kons­tantinopoliin".
Yleisöä oli koko pai
ERÄÄN KIRJOITUKSEN
JOHDOSTA
'^uomalaiset Cariadan äärimäl
sessä Lännessä", on sen niminen
uutinen, jonka l u i n hiljattain Cana­dan
Uutisista^ j a jonka,oli kirjoitta­nut
Yrjö Rauanheimo. Tämä mai­nittu
'hönkilö on tehnyt matkan lä­pi
Canadan, tutkiakseen suomalais­ten
elämää täällä Canadassa. Hä­nen
kirjoittamiaan uutisia on- niyös
ollut Supinen Kuvalehdessä ja oi­keinpa
kuvilla' varustettuna. Muun
muassa hän- kirjoittaa seuraavasti
täältä: Vaneouverista:'
Suomalaisen uskon viihtyvän hy-yin
^täällä. Täällä saavat hänen siU
mänsä nauttia ainaisesta vaihtelusta,
jylhistä vuorista, järvistä ^ekä met­sistä.
P^'eerien ^'yksitoikkoisuudessa
ja puuttomnudessa, - ei suomalainen
siirtolainen-mielellään viihdy j a se
annettakoon häjielle anteeksi, mutta
täällä sMvat iliänen'^korpivaistons^
tyydytystä.^ Olert knuUut kerrottavan
reita taskussa. He menevät asumaan
:fonkun huligaanin - pitämään ruoka­taloon,
antavat usein kaikki rahansa
isännälle ja syövät, asuvat j a juoyat
sitten laiskuun. On sattunut tapauk­sia
jolloin / tämä hulig^aani-isäntä jo
kolmessa päivässä on ; vääryydellä
-paanut miehen rahat eli sadat dolla­rit
menemään. Mies on sitten puil­la
paljailla j a on pakpitettu lähte­mään
takaisin metsääny N.k, koira-terpat
(salakapakat), mistä saa° olut-ja
muita, väkijuomia minä vuorokau­den
aikana tahansa vievät miehiltäly-hyessä
ajassa kaiken. Tämä suurten-'
säästöjen nopea juominen on täällä
hyvin yleinen ilmjö. J a niin tottu­neita
ovat liämä kommunistit j a hei­dän
agitaattorinsa j a omien kansa-lafatensa
hylkyjoukon paaduttamat
työläiset jo tähän viimeisen päivän
elämään, että he j o . ehdoin tahdoin
työssä ollessaan laskevat niitä päi­viä,
jolloin he saavat tarpeeksi pal­jon
rahaa päästäkseen Vancouveriin
rahojaan juomaan. Täällä tapaa-.^i-van
kurjuuteen joutuneita siirtolai­sia.
Suuren, kaupungin pahentava
vaikutus tuntuu täällä aivan yhtä
hyvin kuin se tuntuu itärapnikollia-kin
suurissa kaupungeissa*'.
Ihmettelen suuresti, että mitenkä
Herra Rauanheinio voi polkea oman
kansallisuutensa näinkin alas. Mitä
tulee - ^ tähän !^ matkakertoniuksfeen,
niin täytyy sanoa että hän on' air
vari väärässä, Ensinnäkih niistä isuo-hialaisist^
jotka tänne tulevat. E i
heill^ ölei mitään h^yiä aikoja, sillä
jokainen heistä saa kiristää nälkä­vyötänsä
j a useasti käy niinkin että
on • lähdettävä pois täältä. Paitsi on
muutamia sellaisia, jotka tulevat
Suomesta j a joilla .on muutama sata
doljaria taskussa ja .pärjäävät sillä,
mutta;, useassa tapauksessa nämä o-vat
niitä: henkilöitä, joihin herra
Rauanheimokih .kuuluu. Ei täällä
pysty 'runnaamaan mitään koiratorp-paa
jos ei; ole.rähaa. Olen- itse tut­kinut
suomalaisten oloja Vancouve-*
rissa j a olen huomannut että- sellai­set
henkilöt, jotka puolustavat val­koista
Suomea, ovkt niitä henkilöitä,
jotka tätä sikaista elämää pitävät,
sillä, tietoiset työläiset -«ivat , sitä
tee. Onhan .tosiasia että missä vain
näitä Suomen valkoisia on ollut, o-vat
he kaiken pahuuden pitäneet y l ­lä
ja sitä tapaa he näyttävät, joka
paikassa. On paha kyllä, ^ t ä herra
Räuanheimo kuuluu tähän jpukkpon
ja sentähden hän juuri puskeekin
vihansa" kommunisteihin. Minun mie­lestäni
henkilö, joka-on niinkin pal­jon
lukenut jä kirjoitellut kuiii her­ra
Räiianheimo, pitäisi ajatella eikä
alentua iioin halpamaisiin kirjoituk-jon.
Myös Webster's Cor/iersilaisten
voimisteluseura käväsi täällä ja on­nistui
kaikir. puolin liyvin. Laulu-
^kuoro j a oricesteri pitivät konsertin
joka onnistui paremmin kuin mi*ä
oli toivottu! Yleisö oli hyvin kiitol­linen
ja odottavat kovasti toista t i ­laisuutta,
joka 'tulee olemaan kevät­konsertti.
Johtajamme, tov. Blom
pn luvannut että tästä kevätkonser­tista
tulee vielä mahtavampi kuin
mitä ,tämä viimeinen oli, Utakoulu-laiset
^myös pitivät iltaman t.k. 18
päivänä, jossa he näyttivät kappa-leen
"Mistä minä lapsen saisin"
Kappale onnistui kaikin puolin kiil
tettävästi.
E N G L A N N I N K I E L E N ILTAKOULU
Iltakoulu taas kuulemma alkaa
tammik. 6 päivänä, joten ottakaa
kaikki ne henkilöt tämän huomioon
jotka haluatte opiskella englannin­kieltä,
sillä se on tarpeeUihen meU-le
kaikille siirtolaisille. Sen oppimal­la
tulettesaamaan parempia työ­paikkoja
y.m.
V A N C O U V E R I N ASUKASLUKU
Vancouverin asukasluku kohoaa
huimaavaa vauhtia.: Viimeisten t i ­lastojen
mukaan V^ancouverin asu­kasluku
jakaantuu seuraavasti:
Vancouver 151,133, Point Grey
27,797, South Vancouver 40,143,
Bumaby 24,917, North Vaftcouver
C i t y and Distirict 13,49.2, West
Vancouver 5,830 j a New Westmins­ter
15,450. ..Asukkaita siis kaikki-aan
Vancouverissa 278,752.
uutisia
L Y H Y T KATSAUS PAIKKAKUN-
. T A M M B HENKISISTÄ J A TA-LOUDELLISISTA
RIEN­NOISTA
Täältä pn viimeisinä aikoina^ an­nettu
jonkunmoista tunnustetta
Vapauden toimituksen ja omien
paikkakuntakirjeitten 'kautta, että
täällä on toiminta vilkasta. Jos jo­kainen
ottaa itseään ja paikkakun­taansa
kehuvan kannan ja unhoit-'
taa tosiasiat, niin voi se hiin olla.
Monasti , asio.itten huonon seuraami.
sen takia, voi ilmoittaa osaston jä-s
^ l u v u n puolta suuremmaksi kuin
se, on,. samoin kaiken muun toimin­nan
jä niin se voidaan toisilla paik­kakunnilla
uskdakiiu Toiminta joka
Oin heikkoa, voidaan sanoa hyväksi
ja sekin menee täydestä sille joka
ei tunne paikallisia olo ja ja toimin­taa.
Ei: kuitehkaan voi sanoa, että
täällä Oli toiminta huonompaa kuin
monella muullakin paikkakunnalla,
mutta toivomisen ySraa ön paljon,
sen vpi sanoa.~ Sanomalehtien ja
kirj allisUuden levikki qn täällä niin
suuri, että tuskin, on niitten levikki
korkeammalla; missään suomalaisten
kesken f3änadassa, .suhteellisuus ja
asutus katsottuna, Suomalainen asu­tus
on täällä; 50Bt-—600 paikoilla,
johon' on laskettu ympäristön far­marit.
"'Lehdistön ja kirjallisuuden
hyväiän leviämiseen, oh hyötynä ollut
hjryä kiertäyä/r.asiamies. Myöskin
paikalliset olÄt. ovat siihen tekijänä.
Täältä puuttniu ne ^m^ huvittelut
ja mukavuudelt kuin on monella
muulla paikkakunnalla j a se saattaa
ihmisiä kirjallisuuden" ja lehtien har­rastajiksi.
Luonnollisena seurauksena 'leh­tien
j a puoluekifjällisuuden käyttä.
misestä' pn se,' et.tä, puolueessa on
paljon jäseniä asutukseen verraten.
Mutta puoluejäsenten tietoisuus
. - - tehtävistään ei suinkaan ole kehut-siin.
Vai kävikö herralle hiin, että tava. — Monia - puoluetoiminnassa
vallan ämaisnksi työläisiä vastaan.
Luokkataistelija 'tuntee, yksin--' avut­tomuutensa,
mutta joukkona' on tar­mokas
taistelemaan^ taloudellisten,
oikeudellisten; kulturellisten ja po*
liittisten oikeuksiensa ~\publnstami-seksi
j a pyrkimyksiensä edistämisek­si.
' -
£läkoon toiminnan tarmo vuon.!
na 1928.' Lujittukoon työläisten
puolustustyo ja luokkataistelurinta*:
mamme! ;•• .—•:"
Luokkataisteluterveisin,
A. T. H I L L , Suota. Jäfj. siht.
matkarahat kävivät lyhyeksi j a pi­ti
• näin kirjoitella, ansaitakseen l i ­sää
matkarahoja, kirjoittelemalla
suuria valheita sanomalehtiin. Hän
leimaa tämän kaupungin ;.suomalaise ;
hyvin alhaisiksi, mutta-mitenkäs' on
Montrealin kaupun')^n suomalaiset,
jossa juur. enin osa suomalaisista
on näitä Rauanheimon parhaita ys­täviä.
Hän ei ole niistä kirjoitellut
mitään. Ollessani Montrealissa viime
keväänä, tulin näkemään -että siellä
ei ole väliä miten sitä» eletään. Tulin
tuntemaan 'useita Suomen armeijan
entisiä "urhoja'^ "sotakenraaleja",
kap.teeneja y.m. suuxmiehiäi j a he
elivät mitä - likaiseihmasti ihminen
voi elää^ Olisi hauska nähdä mitä
"herra' Räuanheimo näistä kirjoitte­lisi;
Tietysti ylentäisidhan heidän arr
vonsa silläf h e h ^ "kuuluvat sainaan
ludekaan kuin herra itse^ Olisi tähän
paljonkin vastattavaa, mutta jokai­nen
voi lukea* tämän hänen kir­jeensä,
joten on turha, sillä jokai­nen
sen tietää, että näin ei ole a-sian
laita kuin kirjoituksessa on
mainittu. ' Sentähden olen sen vain
kopioinut.
TOIMINNALTA
Huveja on ollut tuhkatiheään ja
näyttää ' että toinainta on alkanut
mennä hurjaa vauhtia. Olisi hyvä
kun-tvain innostus riittäisi On näy-
^ I t y kappaleita*, on pidetty konsert­teja.
"Valkoinen kosto", joka näy­teltiin
Yrjo Taifenisen johdolla, on­nistui
kaildn puoliÄ hyvin j a yleisö
Jdittivnäyttelijoitä. Port Moodjr^läiset
kävivät täällä vierailemassa kappa­leen
kanssa^^: jonka nimi on "Syiden
kirous", j a oli B^illä paljon muuta
ohjelmaa. Mutta sattui juuri silloin
nnössä olevia elimiä pn ole­massa^
mutta toiminta ön heikkoa,
joka. johtuu Jkielellisistä vaikeuksis­ta.
Jos täällä, ölisr vain. suoma­laisten
keskinen toiminta (nimkuin
jthönrlla muilla päadcakunnilla,) niin
värinään olisi i s e w ^ Suo­men
työläisiä taistelussaan valkois­t
a hallitusta yasitaari on' täältä a-yustettu
keräyksillä j a iltamain p i -
d ö U a . ; Samoin tällär mantereella
suurempien kakkojen tai työtaiste-luideh
tapahtuessa ön avustettu.—
Myöskin yksityisiä puutteeseen jou­tuneita
pn ayusteti^," On toimit­tu
möniä tilaisuuksia; joista tulot
öyat-- menneet' uI6s omalta paikka-kunnalta.
.
AMMATEU^INEN LIIKE
Unioliikettä . ön täällä kaivanto­ja
metsämiesten keskuudessa. TäL
lä kertaa se on: kummassakin hy­vin
heikossa voimassa. ' E l l e i • uut­ta
virkistystä tule kaivantotyöläis-ten
järjestäytymiselle, niin pian käy,
etta unioto toiminta lakkaa. Mei­dän,
puoluejäsente:^ j a myöskin, puo-luetoimitiijain
taholta on tälle ky­symykselle
annettu hyvin vähän
huomiota..MetsätyöIäisuniolla jokapn.
suomalaisten käsissä j a johon kuu­luu
sekatöissä olevia muitakin kuin.
metsätyöläisiä, olisi nyt hyvä 'aika.
toimia, sillä ympäristölle on " tullut-laljbn
metsätöitä j a tulevat ne jafr-nnnaan
vielä pitkän ajan.
OSUUSTOIMINTA
Osuustoiminta on menestynyt,
mutta se on alkavaa j a ei vielä oi©
vakavalla pohjalla,. Osuustoimin-
. nallinen valistuspuoli on heikkoa-olemaan
paha ilma, joten yleisön I Luultavasti se korjaantuu kun t o i -