Vapaus, May 9, 1925

              Lau^Mfis, töifcöl. 9 'p»--~ Sat, Mm iHi, li25
© M i a i i motmMs&n tfSvSestfiE SaeafaiJnsttsia, Itee^
toS8dbar5-ffia,-Ont, jok* tlkfcai, torstai ja laBsotsi
T o i m i t t a j a t :
A. B. MÄKEIX ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
Tfce only o r ^ n of Rnnifih Workers £n Caoada. Pal)-
Uslisd Sadbury, Ont, every Tuesday, Tfaarsday «md
^^^E&ered at tbe Ppst Office Department, Otta^sra,
as s^cond el&sa matter. ' '
General advertising rates 75c per col. inch. Mi
nimua cbarge for single insertion 75c. The Vapaus
ia the best sdvertislng medium among tfae Finnikö
Peopie in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. 52.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. ,t t
Yhdysvalf^oihin ja Suomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk.
13,00 ja kolme kk. $1.75. _
* Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tu;la lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
ILMOITUSHINNAT VAPAUPESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatnuraa.
Nlmenrauutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäUmotukset $1.00 kerta, $2,00 8 kertaa.
Avioeroilmotukeet $2.00, kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
slitoslauseelta tai muistovärssyltä. ^
HalutaanUedot ja osoteilmotukset SOc kerta, $1.00
kolmekertaa. . ..
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushlnta etukäteen.
Tifntain lehteen aijotut. ilmoitukset pitää olk» kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
Vehteeri 'torstaina kello 8.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
BL Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette'mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.!
persocnaljfsella nin,«llä.' ^
J. V. KANf?4ST0. Liikkeenhoitaja.
Churchillin tjröväenvakuutus-r huk-kiiyalle
kapitalismiille heitetty
pelastusrengas
Porvarilehdisto tuskin löytää kyllin voimiakkaita sa­noja
ylistääkseen Suurbritannian rahastonkansleri
Winston Qiurdiillin cmestarillista». suunnitelmaa yh­teiskunnallisen
vakuutuksen luomiseksi «turvaamaan
näitten fiaarien koko työväenluokan puutteelta vanhuu
den päivinä tai perheen elättäjän kuoleman varalta —
paljoa Scauas^kantoisempi suunnitelma kuin mitä todelli'
B u u d e s s a b n milloinkaan missään muussa mailman
maassa laadittu.» '
Mielissään nuo lehdet ilkkuvat sille, kuinka. Churc­hillia
on työväenpuolueen taholta aina kuvailtu sota-kiihkoilijaksi
ja mustimmaksi taantumukselliseksi, mut
ta ennenkuin hän oli puheensa lopettamat, «oli hän
saanut työväenpuolueen Jedustajaryhmän vihollisuuden
muuttumaan ensin vastahakoiseksi tyytymykseksi ja sit
te vilpittömäksi innostukseksi».
Kaikki muut kohdat kulunkiarviossa - r yksin kulta­kantaan
palaaminenkin —- jäivät varjoon tuon vakuu
tuben rinnalla, joka oli yksityiskohtia myöten valmiik­si
suunniteltu nykyisen ja seuraavankin polven elinkau­deksi,
ja tulisi valtiolle maksamaan yli 3 % biljoonaa
dollaria.
Suunnitelma o l i taricoin pidetty salassa, joten se tuli
yllätyksenä. Jännitetyllä mielenkiinnolla sitä kuun
neitiin ja tuontuostakin vaadittiin yhä seikkaperäisem
piä selostuksia milloin mistäkin yksityiskohdasta.
Cäiurchilliltä meni kaksi tuntia selostaessaan tätä suun­nitelmaa,
joka tulee Suurbritanniassa nyt voimassaole
van terveysvakuutuksen täydennylkB^i. Ennenkuin
suunnitelman rdcenne kävi ymmärrettäväksi, oli kaflsle-rin
selostettava sen toiminta pääpiirteissään cjnemmän
kuin 50 vuoden ajaksi eteenpäin.
Churchill loi elävän kuvan työläiskodista, missä
onsiomiehen sairastuminen tai kuolema tietää hätää ja
kurjuutta, ja lausui, ett «nyt on valtio valmis tulemaan
avuksi ja torjumaÄi puutteen jokaisesta kodista.»
Uutisosastossa olemme jo lyhyesti selostaneet paS'
kohdat tästä vakuutussuunnitelmasta, joka tulee käsit­tämään
Suurbritannian koko palkkatyöläisluokan —
perfieineen kaikkineen n o in 30 miljoonaa henkeä eli
70 pros. maan väestöstä. Vakuutus on pakollinen, ja
on siihen työntekijäin ja työnantajain suoritettava yhtä
suuret viikkomaksut. Imaiset maksavat puolen siitä
kuin miehet, mutta saavat yhtäläisen eläkkeen. Viikko-maksut
alkavat 16 vuoden iästä ja jatkuvat niin kauan
kuin työläinen palkkaa ansaitsee. Näitä maksuja ruve­taan
suorittamaan heti, kun asetus on parlamentissa
hyväksytty, mutta eläkkeitä maksetaan vasta tulevasta
vuodesta alkaen. Silloin kaikki tämän va'kuutuk6en
alaiset, s. o. jokseenkin kaikki työväenluokkaan kuulu­vat
miehet ja haiset, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta
saavat elinkautisen eläkkeen, huolimatta heidän varalli-suudestaian
tahi siitä, ovatko he työssä vai eivät
Joa vakuutuksessa oleva mies kuolee, niin leski saa
elinkautisen elStkeen ja lapset 14 vuotiaiksi asti. Ko­konaan
orvoiksi jääneitten lapsien elatukseen maksaa
valtio:? % shillinyä< 1.82) viikossa.
Jos mies, jolla on vaimo ja kolme lasta, kuolee tu­levan
vuoden ajalla, niin jälkeenjääneelle perheelle
makseuavain eläkkeilten arv-o vastaa noin 3,000 dölla-;
rin pääomaa, sanoi Churchill, •
Epäilemättä tämä uudistus jossain määrin lieventää
kurjuutta, vaikka ei suinkaan poista, sillä vanhuuden-eläkkeet
tulevat olemaan ainoastaan noin $2.43 viikossa.
Sama on myös leskivaimon eläke, joka kuitenkin suure­nee,
jos hänellä on lapsia.
JIutta työväenluokan pahinta vitsausta, kapitalisti­sen
järjestelmän ollessa, tydtlömyyttä -n^mtSrs^ ei auta
ollenkaan.
Epäluotettu armeija
Suomen lahtarit eivät pidä yleisen asevelvollisuuden
perusteella olevaa armeijaansa varsin luotettavana, se
on ollut jo kauan tunnettu asia. On' tapahtunut, että
suurten työväen: mielenösotuspaivien aikana on . koko»
jmsh rykmenttejä suljettu koti-arestiin!
Ä&keitÄln esitti eimknnmn ktimnmia mnmn maa­laisliiton
edustaja Saom«n sc^koalun Jelilajas von
GerichJn puheen, jorika hän ollessaan tsrkastusmstkalk
pjti Viipurin rykmealin virkailijoille ja-ups^ieille.
Puhe kuului:
cMinä en tervehdi rykmenltia. Kun kävin täällä
edellisellä kerralla, tunsin punikin hajua^ Rykmentin
kilpi oli ennen kirkaä, mutta nyt se on veripunaisessa
ruosteessa. Minä en salli punaisuutta enkä kapinaa.
Olen ennenkin kukistanut monta kapinaa ja kukistan
sen vieläkin. Mitä siitä, jos rykmentistä ei jäisi kuin
pieni osa! — Te olette rajaseudulta kotoisin, jonne
kaikkina aikoina on kerääntynyt kaikki roska.. Teidän
joukossanne on nytkin kavaltajia. Jos täällä on niitä,
jotka haluavat hirsipuuhun, niin astukaa esille vain,
kyllä asia on pian toimitettu. Miksi ette pida tomen
toistanne silmällä? Ottakaa kiinni punikit ja pitäkää
niitä niin tiukalla . .> >
Loppuosa puheesta kuului edellämainitun edustajan
lausunnon mukaan olleen niin paksua, että ei hän voi­nut
eitä esittää. - , ' - •
«Lämmin», «sydämellinen» ja .«yhteisen isäimtaalli-un
hengen» läpitunkema näyttää olevan kenraalin sa­nojen
mukaan ylemmän päällystön ja upseerien suhde
valkoisen maan armeijassa. Miten silte lie laita soti­laiden
ja upseerien suhteen? ,
No. 54
Englannissa yritetään ratkaista
työttomyyskysyijiystä
Työttömyyskysymys on Englannissa, niinkuin kai­kissa
muissakin kapitalistisissa maissa, vaikeimpana
pulmana, jordca ratkaisemiseksi valtiomiehet ja porva­rilliset
taloustieteilijät turhaan koettavat vaivata pää
tään. •
Jo useita vuosia on Englannin hallitus-työskennel­lyt
vapautuakseen siitä vakinaisesta työttömäin armei­jasta,
joka sillä majlmansodan päättymisestä alkaen
on ollut. V. 1922 hyväksyttiin ns. Valtakunnan asut-tamis-
asetus (Empire Settlement Actj, jonka tarkotuk-sena
oli saada 80,000 henkeä vuosittain muuttamaan
maasta. Englannin työläisillä ei kuitenkaan ollut ha­lua
tulla kar'kotetuiksi Austraalian tai Canadan erä­maihin
kurjuutta kärsimään, jonkatähden tuo -suuri­suuntainen
työttömien maastavienti meni myttyyn.
» Nyt on alkuperäistä asutussuunnitelmaa laajennet­tu,
asettumalla yhteistoimmtaan Austraalian,9 Canadan
ja Etelä-Afrikan kanssa, niin,että yhteisesti kustannet­taisiin
450,000 brittiläisen siirtäminen noihin alusmai­hin.
Tarkotuksena on siirtää perheet kokonaisuudes­saan,
joten tuohon lukuun sisältynevät vaimot ja lap­setkin.
Canadaan on tällä tavoih avustettuja perhe­kuntia
jo tuotu muutamia isatoja, ja Austraalian kanssa
on myös saatu sopimus aikaan tällaisesta työttömien
joukkosiirrosta. Siirtolaisille onnelaan suuri halven-nus
matkakustannuksista ja heille hankitaan pitkäaikai­sia
lainoja maanviljelyksen alottamisdcsi.
Austraalian kanssa tehdyssä sopimidcsessa on sellai­nen
uutuus, josta ei Aäällä Canadassa ole kuultu, että
jos jokti eii haltia ottaa hänelle tarjottua maa-aluetta
viljeltäväkseen, on hänelle hankittava muuta työtä
maassa vallitsevilla jpalkoilla.
Austraaliassa, niinkuin Conadassakin, ovat ammatti­yhdistykset
ankarasti koko tällaista siirtolaisuushanket-ta
vastaan, se kiin luonnollisesti pyrkii alentfönaan
palkäcatasoa. Siirtolaisilta . otetaan mahdollisimman
varmat sitoumukset, etteivät he —- ainakaan hki maa­han
tultuaan — asetu kaupunkeihin, vaan pysyvät
maaseudulla. Joka nyt ei! huoli hänelle tarjotusta kel­vottomasta
n:\§apalasta, joutuy ^siten työskentelemään
farmityöläisenä maassa oleyillesuurviljelijÖille, sellai­silla
palkoilla kuin nämä suvaitsevat maksaa. Tuo
myönnytys ei siis ole siirtolaiselle mistään arVosta.
'Mistä johtuu, että Englannissa nyt on niin söun-naton
työttömien armeija? — Moni sanoo syyksi Yh­dysvalloissa
asetetun sulun siirtolaisuutta vastaan: En
nen sotaa saapui sinne vuosittain säännöllisesti li200,-
000 , siirtolaista. • Nykyisin «tuotetaan^/ äinoasta^to,
160,000 henkeä vuodessa. Tietysti noin jyrkkä siirto­laisvirran
pysäyttäminen tuntuu voimakkaasti Euro
pan maissa. Mutta sittenkin on olemassa toinen,syy,
joka Englannissa- vallitsevan työttömyyden on "aiheut­tanut.
• - '
Sodan, ajalla tapahtui siirtomaissa todellinen ta­loudellinen
vallankumous. Europan valtojen ' teolli­suudet
kun olivat .yksinomaan solatarpeitten tuottami­sen
palveluksessa, ei voinut tulla kysymykseen teolli
suustuotteiden vientiä siirtomaihin. Näiclen täytyi sen-tähden
panna kuntoon omat teollisuuslaitoksensa, jot­ka
kaikin puolin ^suotuisissa oloissa nopeiisti kasvoivat
voimakkaiksi. Kun • sodan jälkeen Europan teollisuus
olisi ollut palautettava takaisin rauhan kannalle, osot-tautui
,että siirtomaiden markkinoille oli ilmestynyt
uusi voimakas kotimainen kilpailija, jolle esimeikiksi
englantilainen teollisuus ei voinut aluksikaan pitää
puoliaan. Seurauksena oli, että rie työläiset, jotka en­nen
sotaa olivat valmistaneet teollisuustuotteita siirto­maihin
vientiä varten, nyt jöuliiivat työttömiksi. Eräs
englantilainen taloustieteilijä on'^ laskenut, että Englan­nin
teollisuustuotteiden viennissä tapahtunut vähennys
vastaa sitä määrää, minkä 1,200,000 työläistä voisi val­mistaa
r— siis hyvin tarkalleen sama luku kuin nyt on
työttömiä Englannissa.
Tämä tilanne erinomaisesti kuvastaa kapitalistisen
tuotantotavan päättömjgrttä, suunnitelnian puutetta.
Työttömyyspulmaa ei voida ratkaista millään tavalla,
ennenkuin Europran"työläisct ymmäitävätf että heidän
täytyy heittää niskoiltaan kapitalismin ikeen jä luoda
yhlenäinen_niailmantalouden järjestelmä. Työttömyys
tulee lakkaamatta lisääntymään, kaikesta työttömien
maastaviennistä huolimatta, sillä vielä nopeammassa
tahdissa kuin tämä työttömien vienti, jaäcuu europpa-laisen
poaomant;iertXi siirtomaihin, missä siitä heruu
suurempi voitto kuin' Europassa. ' / '
Tuo siirtolaissuuimitelma on siis tuomittu- epäon­nistumaan.
Pulmaa ei voi ratkaista mikään muu kuin
kapitalistisen tuotantojärjestelmä^ muuttaminen sosia­listiseksi.
'
Non, Smtl&n. laiskoa.Tmtmt&
oli t. k., i pSivSän mennessä saapu­nut
Canadan K. S. J:n keskusviras­toon
eri paikkakunnilta eearaavaäti;
CJobalt, E . S. Osasto .$100.00
Naim Centre, toverit 11.00
Nairri, Centre, toverit 32,00
WindsQr, K. *S. Osasto . . . . 25.00
Bruce Mines,'!:. S. Osasto . 17.00
Kirkland Lske, K. S. Os. 19.70
Lappi, K- S. Os., J5.o6
Conmee, (K. S. Os 14.0
Cobalt, K. S- Os, 72.00
South Porcupine, K. S. Os. . 64.20
PottsviUe, K. S. Os, . . . . . . 37.45
Ladyemith, Nuoriso-osasto . 35.95
Port Arthur, K,Vs, Os. . . € 2 . 0 0
Finland, K, S. Os, . . . . . . . . 30.00
Sudbury, k; S, Os, . . . . . . 140.60
Creighton Mine, K. S. Oa. . . 63.76
Mond, K. S. Os 12.00
White£ish, K. S. Os. . . . . . . 19.11
Levack, K. S. Os. 226.50
Cobalt,-K, S. Os. ».. 6Ö.aO
Vermilion River, K. S. Os, . 20.68
Chase River, K. S. Os. 68.75.
Port Arthur, K. S. Os. 40.25
Port William, K. S. Os. . . . . . 32.35
Rosegrove, K. S. Os, 20.00
Port Frances, K. S, Os, , . 95,70
•Wanup, K. S. Ös. 20.00
Salmon Ann, Piiri No. 6 . . 25.00
Sioux Lookout, K. S. Off. . . 10.00
Sointula, K. S. Os. . . . . . . 69.60
Sault Ste. Marie, K. S. Os. . 44,42
Long Lake, K. S. Os. . - » r 10.00
'Webster's Corners, K. S. Os.
Naisjaosto , i , , . , , . , . . ^0,00
South Porcupine, K, S, Oä. . - 2,00
Cobalt, K, S. "Os. 11,60
Timmins, K. S. Os. 72,00
Creighton Mine, K S. Os. . 27.50
Kirkland Lake, K. S. Os. . . 34.00
Timmins, K. S. Os. Ompelu­seura
^ .,.. 50,00
Mond, K. S. Os. 1.00
Webster's Corners, Lasten
Osasto 5,00
eÄaerkMnI jokiiselle psolaeen • yk­sikölle..
, . . , '
"Porvaristo ei ole kyennyt WMr-taanaan
lakkaa. Armstxmgia yri­tys
lyödä kiila- kaivostyöläisten ri­veihin
oa. epäonnistunut.
"KaivostySlSisten toimeenpaneva
komitea mySnisä "fainsallisten" me­nettelytapojen
tehottojöuuden. -
"Ainoa jilellä oleVi keino, ja
keino, jota me olemme edustaneet
viikkoja, on ksyttM laokkataistelu-menetelmtö!
"iKsivos^öläisten taistelukunnon
Eäilyttämiseksl, täytyy heitä avus­taa
kaikella energialla, jokaisella
saatavissa olevalla sentillä..
, "Me kehotamme jokaista työläis­tä
vastaamaan kaivostyöläisten toi­meenpanevan,
komitean avustusve­toomukseen,
.'
"Tom Moore ei avusta, Lewi8
antaa vain; mitättömän $5,000 vii­kossa.
Besco tekee .ilkeinpänsä,
Asetttikoanune ao^cotialftuteia tö-inereiUeBtme
taakfiB," .
Viimeisten tietojen mukaan jat-
'kavat kaivosmiehet päättäväisinä
taistelua, joka voi jvielä kestää
useitten, viikkojen ajan. Tämä vaa­tii
avustustoiminnan jatkamista.
Meidän ei saa antaa Nova Scotian
keivodmiesten taistelutarmon inur.
t u i ;
Kaivostyöläisten järjestön Nova
Scotiari piirin toimeenpanevan ko­mitean
pyynnöstä lausun kiitokset
tovereille toiminnastaan J a toivon
heidän edelleenkin tekevän' voita­vansa
tämän iaistelun tukemiseksi.
Toverillisesti -tervehtien,
• S,'€, NeU, K. S, J:n sihteeri:
Pert Afthiiriffl iin^^
Yhteensä $1766.31
Osastojen virkailijoita ja niitä to­vereita,
-jotka ovat > lähettäneet; vä-lityksellämme
rahaa Nova Scbtiaii
lakkotaistelun tukemiseksi, pyydän
tarkastamaan edellä olevan tilityk­sen
ja' ilmottamaan meille, jos heillä
on sen suhteen jotain huomautta­mista.
Puolueemme i keskustoiraeenpane-va,
kbmiteia, ', |jl|:asteEsaan. "The
Workeriss8" kaiyostyöläisten. järjes­tön
26:nnen piirin toimeenpanevan
komitean aArustusy^toomuksen (joka
muutama päivä sitte julkastiin Va­paudessakin),
kehottaa jäseaistöä,
jatkamaan lakkolaisten avustamista
seuraavin sanoin: \ '
"Canadail Kommunistipuolueke­hottaa
jokaista yksikköään heti
kaksinkertaistuttamiian . - yrityksensä
rahan kokoamiseksi Nova cScotian,
lakkolaisille. -
"Pieni puolueemme osasto Levac-kissa,^
Önt., noin kotmekynimentä to­veria,
on yksin koonnut lähes kol­mesataa
dollariai :, -
"Tämän tulisi «lla innostavana 1^
Vappn, too bSyhalicton juhlapäi­vä',
on taas ollut la mennyt tänä
vuonna. Tehtäväksemme jää meil­le
.taasen tulevaksi vuodeksi uusi
työskentely työväen tietoiseksi te­kemiseksi,
että ensi vappuna voim­me
\taasen katsella tuloksia, jos nii
mittain olemme saaneet suurempia
työvkfenjoukkoja mukaan yinmärtä-mään
työväenluokan vallanlnimous-kysymyksen,
jä sillä tavalla juhli-maaii
vappua jo ensi vuonna työ­väen
yoitpn- merkeissä '
Juhlat Arthurissa vietettiin osas­ton
toimesta pääasiallisesti illalla
vaikka tosin päivällä jo alkoi liehu­maan
jokaisen rinnassa punaiset
ääiihat, sillä englantilaisten, ruot-salaisteii'
ja suoinalais^en toyerien
toimesta myytiin yhteisiä vappu-merkkejä
heti aamusta aikain va­punpäivänä.
Samoin voi mainita osaston "Is­kun"
poikain t mailin murtomaa-juoksukilpailut;
jotka suoritettiin i l ­tapäivällä,
jä joissa oli viisi osan-ottajao.
Palkinnot jakaantuen:
Kalle , Sandberg ensimäisen, Alex
Jokinen toisen ja Jukka Hauvonen
kolmannen. Neljänneksi tuli E.
Ärfman, vjides jättäen juoksunsa
jcesken. ' « , :^
Illalla kokoontui' kukin kansalli­suus
omalle haalilleen, koska. em­me
pUeet tilaisuudessa saamaan yh­tä
niin suurta haalia että- olisim­me
olleet tilaisuudessa juhlijaan
kaikki yhdessä huoneustossa. Siitä
huolimatta, vaikka eri •kansallisuu­det
juhlivat omissa huoneustois^aan,
oli KiomaialÄga skzsUn talolla puhe
mf§$ktn «s^l»JMiiiiki.etelll, joaks pi­ti
vsnlm puoluetoveri Bryan ssirsu-desÖsn';'-;:
haoIis3atta. ,. Paheessaan
etupslE^',koitti hän teroittaa meil­le
työväenluokan^ vapautamista
oman luokkataistelumme kantta ny-ikyissn
porvaristodiktatuurin alta.
Uhkaukset ja peloitukset, joita porr
Variston puolelta meille annetaan,
eivät saa laimentaa toimintaamiäe,
vaan sitä innokkaammin pääpystyssä
tulee meidän taistella työn tssaval
lan saavuttamiseksi. Puheen jäl­keen
soitti osaston orkesteri^- lau­suttiin
runo sekä osasten sekakuo­ro
lauloi kolme laölua. Sen jälkeen
seurasi suomenkielinen puhe tov.
Rannalta, jossa bän selosti yhteis­rintama-
sekä kahdeksan tunnin työ-päiväkysymyksestä.
Paheen jälkeen
otettiin pieni väliaika.
Väliajan jälkeen alettiin ohjelma
uudestaan. Osasten miesköörin lau­lettua
pari laulua, jotka yleisö
otti vastean runsailla suosionosoi­tuksilla,
jonka jälkeen seurasi lau­luja,
kertomus, runo ja näytöskai)-
pale Setä- Kappaleen loputtua lop­pui
iltama ja yleisö painui koteihin­sa
tietenkin muistellen päivän tar­koitusta,
ymmärryksellä että jo en­si
vuonna olisimme tilaisuudessa
riettämään vapaampaa vappujuhlaa.
Fort Villiamissa ilmestyvä eng­lanninkielinen
lehti oli tehnyt sun
ren numeron kommunistien vappu­juhlan
vietosta kaksoiskaupungeissa.
Tuuman k9rkuisillä kirjaimilla selos­tettiin
jo vapunpäivän lehdessä mi­tenkä
kommunistit ovat toiminnas­sa,-
muun muassa jakaen lentolehti­siä,
joissa kehpitetaan jokainen lo-pettemaan
työnsä vappuna, . sekä
loppulause, jossa kehoitetaan jouk­kojen
toimimaan työläisten-ja ta­lonpoikain
hallituksen perustamisen
puolesta. Lopuksi lehti huomaut-tea,
että mitään vangitsemisia ei ole
viranomaisten puolesta tehty kom-ihunistien
propagandan estämiseksi.
Lehden tarkoitus oli tietenkin kir­joituksellaan
saada kaupunkien po-liisfvoiman
estämään osastojen vap­pu
juhlavieton, mutta siinä ei lehti.
täUä kertaa vielä onnistunut.
Kuoli fiydanhalvankseen. Mrs.
Aino Forsberg, joka asui 677 Mont­gomery
St., kuoli kotonaan äkilli­seen
sydänhalyaukseen sillä aikaa
kuin hänen miehensä oli työnetsin-nässä
kaupun^lla. .'Miehen, tullessa
kotiin löysi hän. vaimonsa kuollee­na
lattialta. Lähteissään oli. vaimon­sa
vielä ollut täysin terveessä kun­nossa.-
, •. • •-. ;
. Uusi järjestö perustetta taasen
Arthuriin. Järjestön nimenä tulee
olemaan "The Native Sons of Ca­nada".
Jäseneksi pääsee ainoastaan
canadalaissyntyiset, jonka muuten
nimikin osoittaa. Järjestön tarkoi­tuksena
on kasvattaa canadalais-tunnetta
enempi tässä maassa syn­tyneisiin,,
puolueihin katsomatta.; Ca­nada
cana:dalaisi\le, on Oleva sota­huuto^..
Perustaissa yhtyi, tuohon
järjestöön "heti 52 jäsentä, ja seu­raavissa
kokouksissa toivotaan lisää
jäseniä järjestölle,. joka tulpan
muodostamaan koko Canadaakäsit-
^ t ä y ä k s i . . / ' ' . • • ; • / y.',
KouÖut, jotka ovat koettaneet
tehdä työtä ja kasyatiusta isän-maallisuushengen
kohottamiseksi, ei­vät
nähtävästi riitä, vään on pak­ka
'tul«Ä iBolebtimÄas täa£s •^sm
yllspitäffllsesti. Sen svxMz
erolttaa Cansdassa sfntynm
sesa, ja muodostaa' syRtyaipaiiJ
peroateella erikoinen juopa ISUM
ja muualla syntyneiden välille £L
m todistettavasti on C&n&äs^;^
jon englanninkieltä PUIIBTO, JOIK
eivät" ole Canadan: %atyisi£ -r^fi-tahdotaan
saada-canadalaissynty^
tä omaa järjestönsä avulla Eiia
patentti-canadalaisia, /
Pi^BtattMit ovat sellaiset taajat
joissa naiset ovat luvanneet astaa
palkinnon sille, joka osaa its^a^
huomattavammin pukea, joko kaa.
neimmaksi, tai^teasen päinvastaiseb!
si.' Naamiota ei saa käyttää, mntta
maalata saa niinkuin se pyliä Cs-nadan
tapa on,. Sellaiset ovat us
tansät. Jotka osaston naisjaosto pn
päättänyt panna toimeen maanaB-tainatk.
11 päivänä. Jokainen tie-tenkin
koettaa jjukea itseään näiMa'
sekä samalla tulee katsomaan miltä
tällaiset tanssit näyttävät Siis H
päivä osaston täloUa. — J.
SiitSte.
Ueferaatti typkokpnkteit^ pidetty
26 p. huhtik. Johtokuntaan välit-tiin
H, Kulmala, Järjestys valio-kuntean
O. Laahanen ja J . Ve;ini.
Huvrtoimikuntaan U. Kataja. Aö-tetsionikomiteaan
S. Koskela. Or-ganiseeraajaksi
U. Kataja.
!New . Finlandin listat päätettiin
palauttaa takaisin,' ja selostaa syy
miksi ei voitu ottaa huomioon aa-notuita
keräyslistoja. Ida Aallon
keräyslistojen suhteen päätettiin
huomauttaa, • «ttä-jokaisen osaston
kenelle on' niitä lähetetty, olisi ne
lietettävä takaisin aivan ensi ti­lassa,
sillä määrä aika on kulunut
jo täyteen. Sellaisetkin listat, jofl-la
ei ole' keritty, olisi palautettava,
- Johtokunta velvoitti kokouksessaan
kaikkien ala-osostpjen tuomaan tar­kastettavaksi
tilikirjansa; ja vii­meiseen
' johtokunnan kokoukseen
toivat tilintarkastajat lausuntonsa,
että kaikkien • alaosastojen tilildrjat
ovat kunnossa, paitsi v,- ja u seuran
kirjanpitoa ei ole piiäetty siinä muo­dossa
kuin osaston alaosaostoilö
vaaditaan;- iNiinpä siellä iljneni lau­sunnon
mukaan, että .oli saatu joi-tain
vieraskieliseltä urheilunhairas-tajalta
lahjaa $10,00, joka ei il­mennyt
kirjoissa, vaan U. Kataja oli
käyttänyt lie matkakuijujenisa" peit­tämiseksi,
jonka kokouksessaan- v.-
ja u »eura oli hyväksynyt. Moisia
menettelytapaa .ei johtokunta ikui-
'tenkfan hyväksynjrt. Raportissa Jrai:.
tonkin' ilineni;' että ne ep^'öbdai^^^'w
korjattu, ja kirjanpito tullaan täy­dentämään
sellaiseksi kuiri on joh­tokunnan
vaatimus.
> näpistelyä tapahtai osaston :
uuden ;,tal<>o ; työialuhuonenstosai
huhtik, (25 päivää vasten yÖUä.
Varas eli varkaat' olivat tunkeutu­neet
sisälle pienestä luukusta ja
kaivelleet työmiesten työlaatikoista
joitain^ parhaimpia .esineitä, sekä
työvaatteita ottaneet seiniltä. AT- ,
vion riudcaan vieneet noin |30.00
arvosta vtavaraa.; Varas on loHut
hyvin tuttu paikkoihin kun oli osan­nut
hakea kaikista ^salasäfliöistä
parhäinmtat esineet; vaan ei ollut
ko.järjestää erityinen järj^tö, b*o- aivan s^ vienyt
Seuraavassa julkaisemme kään
nökseri Leninin kirjeestä, jonka hän
kirjoitti syyskuussa 1917, biis vä
'hän ennen lokakuun Vallankumous­ta,
salaisesta piilopaikastaan; Suo­mesta
bolshevikkien keskuskomiteal­le,.,;/-
/ . ^•^•';:;v••:^^^•
Vallassa olevien "sosialististen"
puolueiden harjoittamassa marxilai­suuden
väärentelyssä on kaikkein
eniteh levinnyttä se opportunisti­nen
valhe, että kapinan valmiste­leminen
ja yleensä kapinan ottami­nen
taidon kannalta muka on blan-quilaisuutta,*)
Opportunismin johtaja Bernstein
on jo hankkinut itselleen surullisen
kuuluisuuden sen kautta että on
syyttänyt marxilaisuutta' blanquilai-suudestat
•
Siis sysftelään' marxilaisia blanqni-laisuudesta
siksi, että he ottavat
kapinan teidon kannalta! Voiko­han
olla räikeämpää totuud^en vää;
ristelyä, sillä' eihän yksikään marxi­lainen
kiellä^ että juuri Marx r on
tässä suhteessa sanonut mielipiteen­sä
mahdoIIIisim\hän 'selvästi, määrä­tysti
ja ymmärrettävästi sanoes­saan
nimenomaan,- että kapina -on
taitoa, ja että. topina-* on otettava
taidon kannalta, että .on ^ valloitet­tava'ensimäinen
menestsrs ja men­tävä
voitosta voittoon- keskeyttä-
*) Auguste Blanqui ranska­lainen
vaUankumoaksellinen sosia­listi,'
monien solaliiitojen ja'kapi­nain
järjestäjä, eli 1805—1881,
BlanqaismlUe ominaista-on salaliit-toilu,
joka ei'nojaudu vallankomo-ukselliseen
joukkollikkeeseeih. ' '
mättä hyökkäystä vihollista -vastaan,
käyttäen sen hämmennystä hyväk­seen
jne. .
Ensiksikin, onnistuakseen täytyy
ck^pinan nojautua, ei salaliittoon, ei
puolueeseen vaan vallankumouksel-lisimpaan
luokkaan. Toiseksi. Ka­pinan
täytyy, nojautua kansan, val­lankumoukselliseen
nousuun, ' Kol­manneksi.
Kapidan täytyy • nojau­tua
sellaiseen ' käännekohtean 'ke-"
hittyvän vallankomoukseri-historias­sa
jolloin kansan eturivien toimin-tahalu
on 'suurin^ _ jolloin horjumi­nen
vallankumouksen vihollisten jä
sen heikkojen, puolinaisten ja epä­röivien
ystävien riveissä on voimak­kain.
Jotta voitaisiin asettaa kysy­mys
kapinasta,. täytyy olla olemas­sa
nämä . kolme: edellytystä. Ja
juuri tässä' eroaa marxilaisuus blan-quilaisuudesta.
^
Mutta jos kerran nämä edelly­tykset
ovat olemassa, niin se, joka
silloin- kieltäytyy ottamasta kapi­naa
taidon kannalte,, pettää marxi­laisuuden
ja pettää vallankumouk­sen.
' / ;
• Osottaaksemme, minkä-vuoksi mei­dän
juuri nykyhetkeä täytyy , p i t^
sellaisena, jolloin puolueen on eh-dot*
omasti .tunnustettava, ettäobjek-tirristeh
tapausten- kulku on aset­tanut
päiväjärjestykseen kysymyk­sen
kapinasta ja otettava—kapina
taidon kannalta, on kenties parasta
käyttää'-vertailua ja Tiunastoa hei­näkuun
-S—4 päivät - syyskuun päi­vien
kanssa, i ' •
.Heinäkuun ^—4 päivänä olisi
.voitu totonde^ poikkeamatta aset^
taa kysymyä nain; oikeampi oM
ottaa valta käsiin, sillä vihoUiset
joka tepäuksessa niiiutenkim syj^ttä-vät
meitä kapinasta ja käsittelevät
meitä kapinallisina. Mutta tästä
ei tarvinnut tehdä sitä johtopäätös­tä,
että valta olisi ollut silloin o-tettava,
koska silloin ei ollut ole­massa
objektiivisia edellytyksiä ka­pinan
onnistumiselle. '
l ) j Meidän puolellamme ei vielä
ollut se: luokka, joka on vallanku­mouksen
etujoukko, •
Meillä ei rielä ollut enemmistöä
molempien pääkaupunkien työläisten
ja sotilaitten keskuudessa. Nyt se
on . molemmissa Neuvostoissa. Sen
ovat luoneet vain heinä- ja elokuun
historia, bolsheviikkien vainojen ja
Koynilovin kapinan kokemukset.
2> Silloin'ei oUut olemassa koko
kansaa käsittävää -vallankumouksel
lista nousua: Nyt Komilovin ka­pinan
jälkeen, se on olemassa. Se
mitä tapahtuu maaseudulla ja se,
että_^: Neuvostot monin paikoin ovat
ottaneet vallan käsiinsä, on.' tästä
osotuksena. /
8) Silloin ei ollut horjumista -va­kavassa,
yleispoliittisessa mitassa
meidän -rihoHistemme ja puolinaisen
pikkuporvariston keskuudessa. Nyt
ovat horjumiset tavattoman- suuria:
meidän .päävihollisemme, liittolais-:
ja maailman imperialismi, sillä " l i i t^
tolaiset" ovat johtamassa yleismaail-malliste
imperialismia, on ruven­nut
' horjuman sodan voitolliseen
loppuun saakka jatkamisen ja Ve­näjää
vastaan tähdätyn erityisrau-han
välillä. Meidän pikkuporvarilf
liset demokraattimme, ilmeiseBti
menetettyään kansan enemmistSn,
ovat suunnattomasti horjahtaneet
kieltäytyessään ; kokoomuksesta Jca-dettien
kanssa.
4). Senvuok&i oUsi kapina heinä­kuun
8—4 päivänä ollat, erehdys:
Me emme olisi kyenneet pitämään
valtaa kgsis^mm^ ei fyysilliasti ei-käpoliitHsista
syistä. PyysUlisesti
eriime olisi voineet pitää valtaa sii-
W""iiuölimafcta, että Pietari aika
ajoin oli meidän käsissänune,. sillä
meidän työläisemme ja sotilaamme
eivät olisi äillöin olleet valmiit tap­pelemaan,
kuolemaan, Pietarin
omistamisen puolesta: ei ollut sel­laista
"raivoa", sellaista kuohuvaa
vihaa sekä KereQskejä että Tsere-telli-
Tshernoveja vastaan, ja mei­dän
väkeöime ei vielä ollut karais­tunut
, niiden kokemusten kantta,
jotka se saavutti es-errien jamens-hevikMeii
avustamista bolsheviiJdd-
-vainoista, -
Poliittisesti me emme olisi Ä .
neet \altaa heinäkuun 3—^m' Pf *
vän jälkeen, sillä ennen Kornilomn
kapinaa-, olisivat armeija ja mas-sentu
voineet nousta Pietaria vas­taan
ja olisivat nousseetkin.
. N y t on tilanne aivan toinen-
Nyt on meidän puolellamme luo­kan,
vallankumouksen etnjouko?,
kansan etujoukon enemmistö,'Josa
kykenee viemään joökot muksjsm.
Meidän ' puoIeUamme on kan?»^.
enemmistö, siHä Tshemorin ero ö
läheskään ole ainoa, vaan selvin 1»
ilmeisin merkki siitä, että talonpoi­ka
«1 saa maata es'errien hallitut-seita
(eikä es^erriltä itseltään). J
tässä juuri piilee-valhmkmnooksea
koko -kansaa iäsittävän Inontee» •
Meillä on se ^tu, että mefllB^
puolue, joka -varmasti tuntee tia^.
sä, sensijaan iun'.koko
mi ja^kdko menshe-rakkien «^e- .
rien kokoomus äärettömästi tm^
u ii:i;<
Canadasta katkesi
noin kaksi sataa Punii
Asiamiehet, jotka
vittämistä, ottakoot huc
tilauksen päättyminen <
ei Punikille, sillä onhan
omaiselle itselleen.
Teille on saapunut
kenneista. Uudistakaa
teä vaille.
Sama huoli kaikille
Missä Vapauden t
tulee asiamiehen uudisti
Kaikki Punikin uudistui
tulevat lähetetyiksi
Vapauden
ak€
jolla voi myotlun kerto
$150.00
$175.00
, Myyntiveron inaksa;
Myö« ylui kay^lt;
on myytävänä. -
Liikkeitä, jotka tar
telemaan osotteella ;
kaikkia; oli kai vielä tuntoi
lellä, kun otti .Qseammalta.
vahingoita yhtä korvin irask
Kn KInx Klaait ^oneval
,taa tännekiri itselleen järjesti
ka kaupungin päivälehti St
kaisi etuävnlla outisen, . ett
pungin laitapuolella on ]
klani järjestön merKÖtulitua
kaksi kertaa yhden -viikon
Loppupuolessa Tmtlsta/kyllä
taan arveluita, että se V(
vaan poikastbi tekoja, mul
maila huomautetaan, että R
nin Soossa on millä luja jl
sekä Hamiltonissa; ja Tor<
joten sen mukaisesti on paljo
dollista. että täälläkin voi i
järjestö nousta toimintaan.
Perästä kai sta l-nähdään
ensin joutuu, tervattavaksi se
höyhenpuvun päälleen. Se
vat.
Meidän voittomme on ' f ® » » ^
lä kansa on jo aivSn «pä**^*'*^
taalla, ja me näytämme ko^
salle varman tien o^ote^a^
«He meidän johtomme
koko kiiisalle ''kornilorin P « r ^
ja sitten tehtyämme s o " * " ^^
tiiksen koköomuslaialle ssw^
me heiltä Meltävän vastaukse
dän yhä edelleen horjoessaan
Olisi mitä suurin erehdys
Pttä meidän.ehdotuksemme ei
ole hyljätty, että. "Demokrai
Neuvottelukokous"'voi sen -vie
I väksyä. Sovitteluehdotuksen
f puolue puolueille; muuten s
[ olisi voitukaan tehdä. Pu
; hylkäsivät seni '*T)empkras
[ Neuvottelukokous" on väin n
'tclnkokous eikä mitään muuti
•pidä unohtaa yhtä seikkaa.-V
i ei ole edustettuna -vallariku
sellisen kansan enemmistö, 1
f ia katkeroitunein' talohpoikai
tö. Se on kansan vähemmistör
vottelukokous, tätä ihneistä toi
« saa. unohtaa. Olisi mitä 's
^he, mitä suurinta parlame;
nsta kivettyneisyyttä meidän
leKamme pitää «Demokr^
Neuvottelukokousta" parlamei
sillä vaikkakin se ehkä julistai
sensä. pariamentiksi, "vallankui
täysivaltaiseksi *' pariamei
: s e kuitenkaan mitään rat
^tkaisu tapahtuu sen ulkopm
netarin ja Moskovan työläis-o
1 Kaikki objektiiviset edellyt
I kapinan onnistumista varten'
lOfemassa. - On olemassa aivan
-J^OKen edullinen tilanne, jolloin
»»eidän voitokas kapinamme voi
^oa lopun kansaa raatelevasta
pnmisesta, tuosta maailman
,iQlhsnnma£ta seikasta, jolloin
jaeidan voitokas kapinamme I
i'opnn vallankumousta vastaan
jatyn eri^srauhan hankkeista
; . ^'ta ^opun, rftea että .ta]
avoimesti -taydölKsempää, oikei
«>Bka«emp3ä- j a pikaisempaa
rauhaa, vaUankumouksen
Ja lopultakin vain meidän
«"eemme suoritettuaan -voitol
^Pman voi pelastaa Pidtarin,
g^Meidan rauhantarjonkiemmfi
emmekä iaa edes vHira^
' we matttoBHne *'paotosi