Vapaus, January 12, 1924

              t SAVa^Bden-kontton^jaii^
JLonie Sfc, ftiheUn X088. Posöotote; Bpx 69. Sndboiy.
Wfl-ia fiftfo
$3.00 ja kolmea kfcf 1.75. J
itai!&äua^^^^ kansaJIi»^
fliia kttkinkeitaista perbctti kohli 20,00a dollaria- ^
Xdken jolauttajen dlastojen mdban talisi {Qkunen
Camrdan jpa^ asukas saamaan 2300 dollaria, jos
kansallisiikkandct jaett4isiin, tasan- Naiw «tih!«i«ä
•li^Äl^ TS^c,'''^"' la,li»'"%tdymilat'"V Jokseenkin ^ U a '-fOc
YhdysTflltöihia^iaÄmeen;'^ luwmpi'imiaa^to
l ^ V *':%iSlÄi£^;^- raha. ei tolU Un.etta«.an. laskelmien paikkansapitäväisjyk^
uulmpi^^^^m^ Canada.
• Näiden laskehnieä pai ^ ^_
d^^yanltdUisinkaan^pt^en kiä^;'i|5^[§p^^
S ä Ä i ^ femuj iuUifitiiis^ 1^ mxSnro^
V V . . pahtatuomaltiLSSoiirlsf^^n»^^ - _ . ^ ^ i i . . . - - ^ u - i i . f „ . : _ i * . . i . . ^ ^
:Joi^n tetet»JeHökiikert»;m^
«af.--
nyt osa joSioolMn inaiaalle kuin; itse tyoirtelpj^ task^;
sdtii mulstdvärsytti.?^^ ftoo: Miäfc?^k«tadi>^^
...............$3.00':kal^;kej^':S3^ .,..•^•-vvv..^v.>^...-.• . - . 4 ^ - - • - - - » ^ • . - • • . • ^ ^ - ^ - -
pom^Ull^
iiiyjiä|irtntd^
uran. työläisten voimilla. ' ."^^ '
l^l^ysifeniiij^^ •|ij^;ipSät^^
. .' tori»s« lauantaina,; to^rkiUtt^i^^^ jjUrttemuJtari y « m ^
frS:S"M^•^V:•'->v•.w;,;^«r^---^——^—^—^—' ' " '<••'•-''-••—
• j;Kl^irJ|^^ smm luonto
jJ^Äto-^nilÄ meni; Canadan sy^
d ^ | ^ i ^ i e | ^ ( M Ä
^^CM^^jjiit^>enn^
^ii^^ix^t^^^^ träKpäiavät Aok
Ifi^itnjäiHoi^;^
tjy''^':kisTcoivat nahat nild^, ,8elis-intiaanit
lastasivat^ Stur
liin,]'^iyat ne,kaupunkiin ja antoi*
Vät iine miljoonaahan agentille. •
> VaikJa^l olivatkin satojen
tuliaiislen' dollarien arvoisia, niin
^kin -intiaaiii sai niistä «vain paH
HliaJÄj. joilla voi tulla toimeen ai-
• ff, V
lih^ttas^
licvottomuiifc^ johdoslal»iv^ii
suurvallat aiheen _lIhettSi/*btäjouk-f'
kojaan- Kiinaan; jotica saksalaisen
sotamarsalkka 1 W;4derseen. jobdolla
sitten >; paläOttivit, . cjärjestyksen»
Bafnaasä ja paicotövaf; r mak-samaan^
sotalMTvausta Taaantoiiaisil-le
mdlle. Natä;a>takqiTauiiia^kp
kotaan edelleenlcin ; jatkuv
naita. ».•
Kyijmykseea,; ku;j|^iko' ^n eimea
ollut k ^ valkb i^una, <7oi .jastata
ierään -tiedemiehen/sanoilla<Äiwkr
ki syp^ munasta»;'^^"^ määri­telmälle
saa l£^em^n 3 selvyyden
keMtysopilliMSta' kirjallisuude
*| ^niei>|ustaai> sangen lyhyen ajan/vSen'
..^J^-?^;^S:^l.'ä,^*-j^ IjMkä siuVat' hie niin' paljon'•;whi8-^'
P:JS|?^'X;^.V/-;C^^=7:..:VV,W^ nämä Surkeat kaupat; ja samalla , • ^ AlxnunS^ ^ - ^ . -'\ mittaa, etla on lähdettävä" kofia
,Toverin«nVPort Arthurissa astuivat Sskettäiu^onjaan tekemään sama kierto uude^cen.,
"i-i::va-:'^:c;;fi'^;;vi^j;rjin^j^^ ,;,Tomen^-näytös.' 4;
NäytuimS: Canadan suuri'^ ludn-aloonsa,
joka muodostaa nyt täi^ceän k^kuspaikant
ei ainoaltaan paildcakunnan, vaan koko Canadan jar- ^
p i | n i e i | - . ^ i l ^ t ^ o k a iika.;
vuosina'oHjöt Port Arthurisi' hajanaistansa ^heikkM Sata metsätydläis^ä' meni 'sydän-nousee
ilSileen 'tyÖVäen' .vailaiikumouksellinen .'liikft tu* kai»n:,mMhan koskenut. .Kuukausi^
*^i;AV^^»i-^'V^V»^-'••'•^'^'^^ ::v^ • :::vmääriil'-he^lc«Btbivät-jättOäispuita;ia
mm^^^r^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^
vaentalo. Multaa joidcnkm onnettomuuksien kautta, ori toivat-ne'mnj(?onafirman. agenteille.
»usee jSlleen työväen vallaiikumouksellinen . liikft tu- ^
l^ort Arthur(8ö^ on kyllä entuudestaan jo yksi \yö-se
joutunut; pois niiden tarkotusperien palveluksesta. Vaikka .tukit, olivaticin .sattuen tu-missä
sen nyt. pitäisi ^lla. Työväentalon?^ siitä ei die hapsien'W<Ä8ia, niih jokainen lum-
^naän^^jäl^nä. muuta kuin vw|ia nimensä ja'taivaan lieri jakkisai nUstä sen,,Verran ra-
^ i l Ä i a l H ^ n S
Huti^aail^rT^iinoan tySväenVallan' p^^^ ja ^^'^^y^^^.m:^'
iTahvan r^apyykin koko meidän liikkeemme puca|gta..
tS."Jii'on se "tarkotettu etupäässä
:iilrisi^lää^oiÄ%
Vätsfr^ioiden ef tarvitsisi kappaletta
veikin "erikolsietomn,".maskeerata.; '
Vakensi/eras Foutrincourt Aiminen
örtkO tamalkm raUnalltyötai «essa PortRoyalisäa. nykyisessä An-b:^
vlMi'e:iäiä^ii- ^ em•-•ä^^m^^a^a•^m me-Br iKl1a Jii,U' p^kar^yt^tii, ^vuJoknn^a- M1913 «apolJ^i»sa>Ä •.S cVoeUsäisysä^.i flTl^ämljaä
;ov^pjj^ra/^{a&^
nagrvlssä., iSen Itilälla on' kaiken * ai­kaa
tämän tnsimäisen myllyn hävit-jotka
ovati «kotkan; on aina mita^rehellisinta tolta. n^.nUn, kuningM/salli Dai^een
Nä"i"n on/ J uotettuM m y7ö skin u^sk oiuksiin-sotavarus.t elujje n f^**ij g^gjfjgjii,ä!^^ k umnkaallista Tlo i.s^to"a "j"a-t
ra,ottami^.B.glanmssa^. s«una^ a kertaa..pidd^^ hekuniaa huomasi, että hänen pään-korvat
auki porvarillisen Ididiston yllapilamalle vaille- sg. päällä jonherr varassa riippui
lulyaUe/että maailmanrauhan vaft^ eAään mu-, p&ijas miekka; niin kerrotaan hänen
ka Venäjän neuvostohallituksen' «sotilasvalta».;^ Jii! ^Ueep. kuningaslhanteissaan' siihen
pienentänyt sotilasmenokaan samalla kun-Englanä ja , i., , . ».^^^v
,•o ki a: m. en,porvar.-lll.ni«- i Aaa, jd*c a siihen vaan on smi,.^ saattoi lHuuljlai. ^M^ievk ano nnoibstu ktutanminagaans
kin pystynyt, on syytänyt yha suurempia summia soAm; iö'ainkuuden; v^a^^a. Tästä_on joh-moplpkille.
Higjannin mililäristien/nykyb dettu sananparei; ÖamoUeen miekka
mat'osattavat, että he tulevat pinnistämään Wl^^^ - -f A/*' . V
& JUraMalaiaefe numerot^ o
Uydcuvakuvakoneeu- vaninaisma
^pitalistin yhteiskiinnailiset
' siditeet f , \^
Kapitalistina olemiiien d merltUse ainoastaan puh^
laasti persoonallista, vaan^yhteidnmnallista asemaa ^e^nsav. 189^. Alutta myo^h
tuotannossa. Kapitaali-on yhteisiä tuotetta., ja-vain Edison "^«n tehnyt «»auurtaria^ io-monien
jäsenten yhteisen^loimimian kautta, taikka xu^ keitä liikkuvakuyakoneen ie^^-
me huiipussaan vain kaikkien 3^eiskunnW jäsentely ^^^^, ' ,
yhteisen toiminnan fcauttii^se voi to , B o l ^ ^ Kiiiiässa
seen.^ Kapitaali ei siis ole p^ojmallinen, yami se pn ^^^^ jgo^. «Kma kapina~oK «Va-toimeenjsanema;^:
joka' taisteli eUhiK
^palaisten imperiaUstien EinaMi tun-
Huti^msta-^vaataan, ' ^ i n a . alkoi
ulkovailain /iähettfläidelTja edusta^
Koska en^mäiii^n; automobii­li
keksittiin? \ /
—-r Kuinka)'.monta tdkpmaalaista
ktttaför^^jBi^
' ^-; Kiika <ili >Antom^^^^ St^divari
us?' /. [.\ ;-{i;i;^^3|Sl-;';Ä^ :
, Kufa^^jteuau.;:^
on ollut tölmijin»^ (Canadassa?
- -7- MaaTaus^teessa .ku usein
mainittavai^. /{•'freslco-maaU
Mitä ne ovat?'-' -
WäMiajuUiia
• Iankaikkisen- ' v4nbapuma -; tupa-jcan
teryeellisyydi^säl tÄi\ epäteryeel-
,Usy3^eiitä;2fo
matta. Silloin: tällöin -ottaa joku
jääkäri ja panee tupakkamiehet kau­hun,
valtaan, osoitamallä. öikeinvnu­merollisesti,
kuinka.. paljon sikaari.
tai \.tttpäkkapiippu lyhentää ihmisen
ikää' ja\ niin' m.e- tiipkkamiehet;: jou-;
dpmiriev, hyvin^
ta B'ytyttäessämme ajattelemaan
taas: -«ybde^täv lisänaulasta vruumis^
Jicii^tuuimr^
kun' tiuJee,toinen ielitys. että;tupak.«f
;kä|at^iasias3^
Se 'yaain tappaapahat bas^^^^^^ räk
hqstomme,. .Siiloink.Q3; tulee taas ni^'
l|itKrailegui^^
rYhtenä koetinjövenayi^
tutuksesta. selriile';saai^
vettu^ pitämään -siiroälläxovatko-kor-maise
» 'ryöstämisen .uhriksi ja, sii-tyä
ollut «vesimylbrja. v A -;
> ^Automobiili ^ tarköttaa : itseliikku-väaa;
Damokles oli tarmy mukaan Sy­rakusan
kuninkaan' ' Dionysioksen.
•Ai:-
'Tänä ineidän'--3^erien tovereit Tällä hetkellä.',joUoin Saksan tyg.
tettinie/ja^inn^^
neehtut ja ^Jtosa-^^
hffla yiideut^nä^^^y^
CaM<tatt;^inmnn
jtojv ,>ToiineeniK^hev^
kumpukseUista f niulriiMa l^^l^
juhlimaan.^-r^ui• v ^ • f i ' ' ^ ^ ^ y ^ ^ ^ : ^
i-^^V^^ .i^:fl&|i^imut^
teiMast^ksen <pä^^
saifeväliniBnj; ka«^
vä päivältä yhä .-^^ Icoko
m^ilmaa käsittävään .rappeutumi­sen
kmluUÄ: .|»taä; seuraa pidaQ.
Hallitusten epäviycaisuus on ykis­tä
ja kapinat ^^.aiirtomaiBsa / jatku­vat
f..-^^ r ^ ' "
Fascismi ;;• -— porvarillisen «vallsJi
viimeisin* muoto leviää kafldssa
kapitalistisissa maissa. iKesknupkan
nuoriso, joka on- järjestetty ;paIkiBt-tujen
hurttien-|a murhaajien jobta-iniin
Joukkoihin, jöutiaui: päivittäin
rikkomaan omiavkapitalistisir lakcr
jaan' ynttäessäto hävittää, nieidäii
jänestonjme . j a . murskata'; tyS-väenlupkan
tajsteluhengen.'
läisit- käBBvät kunuunattomia
| ^ p a . k u i i u u t t a ^ , ^
-mokraattmen petturi EbertlS!^
dan vallankumouksellisten
jemÄ mtuskaamiseksi. fan,
?«»i>janälkä^ työttömyys
«au^Jöväenluokan jäsenten r ^ P
t.tbi,.^ksanIjaioko maailma w '
.»»oriso katsoo t a b ^ 7^
Luxemburgin ja LiebknechST
ja toimintaan, isaadaksee»^:
nostu^ niitä taistelujH^/j^^
den, me- tiedämme^ tulevan. "
nsoa jai^jestäjät' ja apostolit nhrS-sivat
'henkensä työväenluokan 7,.
pautukseri- alttarille. Antakamnäi;:
Liebknechtin ja 'Luxemburgin almK-en
kaikua-ymjpäri maailman heidSa ,
murhiansa viidentenä vuosipärväaäJ''.
Canadan Kommunistisen Nuori-^
>i; soliiton Toimeenpanevakor
•-Äitea.
-.1': •7^..^v•••
i:V/./Ä^i.^:-C::v^^:2^;^^ sä;^ Mer voimme nähdä tuon työn-- ! ui
-jiä, jötl^Visiinäisadari vuo^eti kor--
villa -vielä -riimelsia irenkiään vetä­essään
halajaVat saadi.^hyVät kenki-sauhut,-
ikäl^kuiu^rtiiv^ tervey­tensä
_ pelastamiseksi. , "SiUoinkos
röyhistämme, me -tupakkamiehetvri
taamme. Olemme saaneet todistuk­sen
rakkaan tupakkamme, suunnat­tomasta^
elinyoii^asta;Muita;^^^^^
raavalla, hetkellä ^saapuu, taas uuti­nen
toisen siinä/sadan korvilla ol-ieen^
kuöJen^^
'iMff-i^^fj^'^^ den ;alUB, muttaraitenlään voidt '••.;'
,Tepllisutwuiiio^^.4»Uh»ttaeäaa ,tiio\ nähdä-aen loimua;"" Ei yksikään te-daah
usein seTväte en^inyesilie, että /ollisuus*ole itsenäinen^ ValtaisiridiL',
ammj^ttitaito häyip. ja^VsentähdeÄ teollisuus on Vain'ala-jaosto'koki- 1
on järjestyttävä teollisuuksittAln/yhte tuotantotoinun- ]
Joskus kulkee-asi^aU^^^ nasia. JokaiVien pieninkin 'esine| .i.
rehtyneett' Vsit^ jä' valmisteV eduistaa jokaisek ÄOr :)3
että;', ammattitaidon 'häviartiineii" on -niattirybmän,' jokaisen "teollisttuden-varsinainen
syy, "^^ikä tekee jälttä-.yhdistettyä työtä.' Ja omituisena. |
mättöUiäksi Järistyä yhteen, suu-; 'piirteenä koko tuhossa kehityksea- '
reen,rAteolli^ttu^ f|rjai|SaS
aiviB|i^<MJ|^^ ja. '^e'&dttyTOinen. ]\ Kun tarkasta»;
^'ennykseksi,'että^ammattitaidoja h^ teoinsuukaieu^ ^yhteistä rakennettt^. V
viämiseh aiheuttaa konetuotahto jaiunobtuu kokonaan puhe ammateistt. -
Ja ...niin .me itupakkia^miehety y^^
lamme liermosUittavan epäselvyyden
yiallassai ;.• Vete^^ savujai.^uiW
viimeistä päivää ja ;odotamm«' nau-
|^nt<^^
.j^.;vS...,.v.v,-... i;^^«.;-'^^v•v^^-.^»••JV'•.,•-SX•^t••v,i^^
• Vastikään.'. oni O.riUia: nimfa
kaupungissa lähellä Torontoa, eräs
äijä viettänjrt 10S:ttö^ syntymäpäi­väänsä.'
On^teWe iuiiiVakfi- Mutr
ta untinefi^ öi^puhbf niiföän^.polttaa­ko
hän vai eikö. Jos .inie tupakka-viUelee^^^^^.
m^^
me/nnn me läÖ^nÄnie/ Ä i s^
lähetystön hä^e.?•'^heiiieeit; ga-pa-'
•iuBimiäcl|2^^
iäpkluiie^^
taakan v a i k u t f e ^ i ^ f ^ - ^ Ä^
dokumenttejaf^p^^
mahdoton kumota... Uutta jos tämä
^tui^k|o^^
?mil^;miki|^ %
ka tapauksessa levottomiiaksr se aV *
käa J^k|Ly4ä;^j^^
asemat nykyiaiiä taisteluj<?n";/aioi-ja/^
mattitai&sta..
' K-^skä nyt ~ on vallassa kapitalisti- ^ 1
tren.tuotahto, voimme sentähden «a* '
tiiotteii: '?»oa;Vettä'käp^
iteeÄ%Ä-^'Öi^ r*a teitö Jäii^stänyt työläiset itse tuontaato-
^ ^ i p t u t i ^ ö p i « i Q ^ ^ liiliiiiilfS^^ä^
iäeU; yidiniff^iseen^^^
on ^tapahtunut työläisten järies^-.,
minen, T;un ne järjestyvät tw)tt8Ji-, |
klisiiUttä^^ettr-^riiiaan ;eiiii^8ii lSS^IS^Pi?i?^-v^^^^M
.varteri. Siinä on. h^vaHtavissa «8-,, J
moja- .ryhmittymisiä Tcun olles»jnr\ |
tuotannon ' pafveluksesaa. Tuotanto " 11
«ttä-~ työläisten;järjestyminen on ai-
'iaÄikentttä^ei^ä*^^
cdeUä kulke^Msta''syystä. Kun^po-: ) 1
hutaan'teollisunksittain järjestyBli- «
Uusi kultain Ai^-
#iifg||gi«söap
Dävreon; X ^ . --'kloadikr"6eu-dulla'
vallitsee uud kullan. et^'äin
1, 2^'3, '4 jne.t> joita me.yle€»ä rynnäkkö sen johdosta kun Beaver
l^ytämme. Roomalaiset nUmerot p-' ' —;*«*«T -'
vat taiMsia J ; f l UI jne;^ ' y
joea.^.varrella' ilmoitettSn tehdyn
httomattOTjÄ Wrta^ ja Jiopealöytojä
;• 'E^ sainpa
"Hill lumisesi kaivoskyläs^; ja Jo
ensimäiset, untiseV saivat. jtikuid^
|(p|äÖM>j^ Mayosisa; :."tar-;
keimmissa Tukon atlueen kaivanto
asutuksissa, liulitfom^ ,Tyntayi-seen
loyioseuduDe.,'- ^
•; Kokeet -tffrat' «sottaiffiet - kultapi-töis^
maajjerän^„ kanis^nn 1,000
unssia hopeaa,.tonnia koliti joissa-
^||ia^iÄi||äaÖ
tiedonaniioiäsii 'äinainitsÄ
l^jen olevan liiomatttavia^, joskaan
teen Valniistaminen
nseammai iain yhdj
i<i;-?^^^oisJnb^äÄ^
L»r-.-*'^-^v>-»%<-i>'^---.i-•v^...-.v-v /'.TäM'',askel on osa kehityita_ -'
den^kfehitys ajostakin alkuperä&esti ^
jrkdlötävaste^^ jotain tnfr-ir-i
••-•M•n'••:^*•^/•^v*^^•.,•<;.^....•.•«^«A«fi. tefta.''Mutta missään tuotannan if-j
^päiJ^epiiäÄ^ SpSÄiii^ÄSii liipilMM^ja^^-suäreksi/^^^
W^^^»^«^.1^™^J?.!P^'^,f^f' vastoit on^se:jatkanut jo saavötet- ^
lua,„ylii'iöoten yhteen, liittäenj» . .1
^l^i§ttäeffi*;^JiN
jöstyminen ^n tullut siihen kehitys-'
1>nlmä^^eteen.5:että miten se oä\ ^
man ^Släi^nl^ötoimlnnan^kÄÖa^^^^ ""^-"T
mislayhilen, määrätä tuotteen vai- keÖ^yt".tuotanto sy»nytta»_u
ibä-^nunattSainen järyiflÄ-änm
tit^itt^fjii^^
tnu • jonkui teolli^ude^ ; y l r t^ xÄiaoU^yhteisö?Vgok^ ymq^iw-i^;3Afy^'^',X,-*•\~•Liityntänä'Jt-'-
tuottajoutto. aionet > tööffiStodöi . nähden ^ mimdostaa 3 * ^ ^ -5
jaköisikd. .^BÄeiinusteomsuM^^^^l^^^ m
rittääikymineniä ä i i ^ us, että jössaldir vississä ^ ...
ta^minei^^äiimatfiaatvOvat^Ä niennään tataisiii: alpuperäiseen^^
tibeetus^ jaostollapa.mdkito rilöllisyyteen, • tejotetaan .J" 1
jokaln^-erikoisjao^ on muodostu: dostuneetsolnt" unipt ^ai i^^^f^H '
nut: ahmasta, iyhtymäst» t y ö l a i t Ju, k e K ^ ISttämäUä « » ^ ^ ^ ^
j p s k ^ k u k i n ^ ^ , ^ ^ S m i^