Vapaus, August 8, 1922

              Tiistaina, elok. 8 p. — Tiiesday, August 8.
^liiiiiiiiiiiiiuuiunuimiiuimiiiuiiuiiiiiiiniiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiun
^- Van.
- 10
!3 iiii.
»i^en 5
5 kk.
f j o i t u t .
otetaan
"aiklaa
tarvi-firurat
va.
JistKeii .
toi-vassa
a oa
italtj; -v
koDie.
pikais-
Canadan |
^dollarista |
s LÄHETYSKUSTANNUKSET:
; .s
§ postissa I5e kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kai&iita samm. S
i Kysykää erikoiskurssia suurille summille. £
5 Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad- 5
5 •rieTT Ave.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. |
5 Tiedustelkaa hintoja y. m. E
i Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. =
5 BOX 69, SUDBURY, ONT. = VAPAUS.
i pilettililke tehtävä J . V . Kanna$ton nimessä. ^
liniiiiiiinniiiiiiiiiiiiiiHiHimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiUMiiiinim^^^^
ja
a t i n . .
aaja-inka-aitio-tään-puo-vai-etta
taat--
rilai-ajia,
'at
että;
en-puo-
.
saa-sia.
vä;
er-lla/
ä-
3-
TILAISUUS FOUNTAIN KYNÄN SAAMISEEN
>' Heinäkuun ensipäivän jälkeen meille lähetetyistä Vapauden tilauk-
' sista annamme ainoastaan uusista kynäpalkinnön. Kyniä riittää vaiHcapa
i..tilaul(sia tulisi ..tuhafinäärin.
Asiamiehille on uusista tilauksista vielä ensi kuun ajan sama alen-
* neftu prosentti kuin. tähänkin asti.
Tarkastakaa niiden kynää, jotka sen jo ovat saaneet. Missä ei ole
giamiestänune, lähett|kää tilaus suoraan Vapauden konttoriin.
Muistakaa että^^usistalcin tilauksista annetaan palkinto ainoastaan
elokuun ajan.
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
' ' " ' K Y N Ä ON MAINIO
Lukekaa .mitä .yksi kynän saanut sanoo:
«Minä sain hyvön kynän. Se on mainio käyttää. Tässä' juuri ko­keilen
sitä. Olen hyvin kiitollinen kauppaani. — M. Kivinen.»
Tämä kirje ei ole,tullut Vapauden konttoriin vaan tov. K. V. Nur­melle,
Sudburyyn, ja näinollen siinä ei ole ainakaan mitään imartelua.
Punanen vaara.
Tämä on uusi kirja, joka on Venäjällä itse kiiukaiisia tutkihiuksia
tehneen henkilön, Isaac McBriden kirjöttama ja Aili I. Kannasten suo­mentama.
Tässä kirjassa sangen liikuttavalla tavalla kerrotaan punaso-tilaitten
ja upseeriston elämästä rintaatnalla, kasarmeissa y.m., samoin
kuin muistakin asioista, kuten kouluista, kansanopetuksesta, uudestiraken-
Bustyöstä ja monesta, muusta asiasta. Moni lukija tulee tuon kirjan
lopettamaan kyynefleet silmissä, vaikkakin se kertoo vain puhtaista tosi­asioista.
Rientäkää tilaamaan tätä kif jaa. Hrata 25c. Painos ei ole kovin
suuri, joten se voi loppua hyvin lyhyessä ajassa.
Tov. VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
maan tasavaltaa! Mutta jos on ole­massa
poliittisia motiiveja ~ mistä
ei tietysti ole olemassa mitään epäi­lyksiä
— niin on todellakin vaa­dittava
Vandervelden, Rosenfeldin
ja Theodor Ljebknechtin «ehdotto­malta
oikeustajunnalta», että he
avustavat myös Saksan poliittisia
attentaattoreja ja vaikuttavat, että
Toinen Inernationale hankkii unka­rilaisen
taantumuksen pyytämän lu­van.
»
Venäjän kaivottyoIHuet maailman
baivottyoliäsille.
Venäjän kolmannen yleisvenäläi-sen
kaivostyöläisten kongressin
edustajat ovat lähettäneet 350,000
venäläisen kaivostyöläisen nimessä
tervelidyksensä maailman kaivostyö­läisille.
Tervehdyksessä osoitetaan,
kuinka maailman kapitaalioffensiivi
ei uhlcaa ainoastaan Venäjän työ-väenvaltaa
vaan koko kansainvälis­tä
proletariaattia, kuinka työväestö
on menettänyt kaikki viime vuosi­kymmenenä
taistelemansa saavutuk­set
ja kuinka eritoten kaivostyöläi-set
ovat hävinneet kaikki taloudelli­set
taistelunsa. Sen vuoksi <on tul­lut
hetki, jolloin kapitalistien yh­teistä
rintamaa vastaan ön asetel­tava
kaikkien maiden työväestön
yhteinen rintama. Ellette tahdo,
että vaimonne ja.,l{|pspnne..jkuolev.at
nälkään ja että te itse jäätte ka­pitalismin
orjiksi, on teidän luota­va
tämä rintama niin pian kuin
mahdollista, kuten me loimme sen
vuosina 1917—18. On jo aika, että
maailman kohtalo otetaan proleta­riaatin
koviin kouriin. On jo aika
yhdistää työläisarmeijain voimat,
jotta aluksi puolustauduttaisiin vi­hollista
vastaan ja myöhemmin itse
siirryttäisiin hyökkäykseen.»
Mutta juuri kaivostyöläisten on
kokemustensa perusteella tehtävä
ero johtajistostaan, jonka korkeim­pana
strateegisena viisautena bn
porvariston jatkuva vallassaolo.
<Vuorityöläiset. Olette paljon
kärsineet, pitkissä . taisteluissanne.
Te seisotte aina työväenarmeijain
eturiveissä, Teidän on nytkin tehtä­vä
se. Venäläiset kaivostyöläiset
ovat vakuutettuja, että niin todella
tapahtuu. Proletariaatin voitonhet-ki
on lähellä. Tehkäämme.siis kaik­kemme
toivotun hetken joudutta­miseksi.
Eläköön maailmanproleta-riaatin
yhteinen rintama!»
i
Työväen taistelurintamalta eri maista
Saksan kommunistipuo-loeen
varotnsäänet
Berlimi 7—7.
Saksan kommunistipuolue on juu­ri
julkaissut seuraavan leimuavan
julistuksen:
Taittelevalle proletariaatille!
Työläiset, miehet ja naiset! Kym-
^er.en päivää on jo kulunut Rat-ienaun
murhasta. Mutta kukaan el
ole vielä rohjennut käyttää halli­tuksen
poikkeussäädöstä salamur-l^
ain todellisia alkuunpanijoita, mo­narkististen
liitojen korkeita johta­jia
vastaan. Helfferich, Hindenburg,
Lndendorff, prinssi Eitel Fried-
^;cn, Eschejrich, Pöhner ja Kahr,
kaikki juoksevat vielä irrallaan. Ja
fefflä siitä huolimatta että hallitus
t'-*^ä, että he ovat olleet suhteissa
•nurhaajiin ja että he vielä tällä
Javaakin organiseeraavat roonar-
''=^'5t3 keikaaste.
Ja mikä pahinta. Poliisin suoje­luksen
alaisena osoittavat monar­kistiset
sankarinuorukaiset mieltään
Munchenissä. Mutta mieltäänosotta-via
työläisiä vastaan käyteään pal­jastettuja
aseita, eikä suinkaan yk­sin
Baijerissa. Ja jälleen on tehty
uusi attentaatti. Samaisessa Grune-waldissa,
missä Rathenau murhat­tiin,
ovat monarkistiset roistot vai­keasti
haavoittaneet kirjailija Maxi-milian
Hardenia.
Hallituksen amnestiaehdotus on
vallankumouksellisen t y ö v ä eston
pilkkaa. Kuritushuoneeseen ei jää
yksistään Hölz, vaan kaikki taiste­lijat,
jotka ase kädessä ovat esiin­tyneet
vapauden puolesta, kaikki ne,
jotka ovat taistelevain työläisten
hyväksi rikkoneet räjähdysainelakia,
ovat jääneet aranestian ulkopuolel­le.
Heidät rinnastetaan ilman muu-taalhaisten
rikollisten kanssa. Pro­letaarit!
Amnestia merkitsee por­varillisen
luokkaoikeuden verituo-mioiden
pyhittämistä, se merkitsee,
että sadat proletaariset taistelijat
laudatan elävältä ja kidutetaan
kuoliaaksi, samaan aikaan kun rao-j
narkistiset murhahampuusit esiinty­vät
julkeasti vapaina-
Kommunistinen Puolue ei suin­kaan
yksin ollut alusta alkaen sitä
mieltä, ettei monarkisteilla olisi
hallituksen taholta mitään pelättä­vissä.
Ei myöskään Sosialidemokra-tit
ja ammattijärjestön johtajat ole
luottaneet hallitukseen. Miksi muu­ten
olisi tehty yhteinen Berlinin so­pimus
ja kehoitettu suuria työtäte­keviä
joukkoja lähtemään kadulle
osoittaakseen mieltään esitettyjen
vaatimusten puolesta? Sosialidemo­kratia
tiesi siis, ettei parlamenttaa-rista
tietä ollut kaikkea saavutetta­vissa,
tämä siitä huolimatta, että
sen edustajia istuu hallituksessa.
Mutta miten on käynyt näiden
vaatimusten, joiden puolesta te olet­te
jo kahdesti osoittaneet mieltän­ne?
Hallitus ei ole välittänyt niistä
mitään. Ja työväenpuolueet?
' Preussin maapäivien sosialidemo-kratinen
edustajaryhmä on jo rik­konut
taistelevan proletariaatin yh­teisen
rintaman kaikissa muodois­saan.
Yhteistä sopimusta vastaan
on se esittänyt amnestiaehdotuksen,
joka on yhtä huono kuin hallituk­senkin
ehdotus ja joka sulkee useim­mat
vallankumoukselliset taistelijat
armahduksen ulkopuolelle.
Ja valtiopäivillä ovat Sosialide-mokratisen
puoleen ja riippumatto­main
edustajat rikkoneet proletaa­risen
yhteisrintaman henkeä vas­taan.
Kommunistipuolue oli ehdot­tanut
yhteistä menettelyä leipäkis-kontaa
vastaan. Mutta sen sijaan
laativat he yhdessä kokoomuspuo­lueiden
kanssa lain, joka merkitsee
leivänhinnan kallistumista kahden-kertaisesti.
Ja kuitenkin olisi hal­lituksen
ehdotuksen hylkääminen
yhdessä kommunistien kanssa teh­nyt
mahdolliseksi valtiopäiväin ha-joittamisen
ja ratkaisun jättämisen
kansan käsiin uusien vaalien kaut­ta.
Proletaarit! Tässä senrainkset
kokoomuspolitiikasta porvarillisten
puolueiden kanssa. Tätä kokoomus-politiikkaa
on nyt selittänyt kannat­tavansa
myös riippumatomain val-tiopäivämiesryhmä
p ä"ä 11 ä essään
riippumattomain osanotiöSta :porva-rilliseen
kokoomushallitukseen. Riip-puraattomairikin
piaoloe «oh^siis hyl­jännyt,
proletarixatin yhteisrinta
man porvarillisten pnolneiden yh
teisen rintaman hyväksi.
. Komnjunistinen Puolue ei voi tä­män'
menetlelyri johdosta vaieta.
Joukot eivät olfe lähteneet kadulle,
jotta Ludendorff-säkki edelleen jär­jestäisi
iBurhakeskuksiaan ja ur-heimmat
proletaariset taistelijat
unohdettaisiin kuritushuonemuurien
taakse. NE «ivat ole lähteneet ka­dulle,
jotta Baijeri edelleenkin jäi
vastävaTlarikuriiouksen ahjoksi
taikka että poikkeusasetuksen sää­döksiä
.Bovelltitettaisiin taantumuk-seUistea
Tviranomaisten sijasta val-lanknroDokseillisia
työläisiä vastaan.
KomnmriiHtinen Puolue on pitä­nyt
kaikki sopimuksensa ammatti­järjestön
ja sosialistipuolueiden
kanssa. Se on hyväksynyt ammat-tijärjedicn
vähimmät vaatimukset.
Mutta me vaadimme, että esitetyis­tä
vaatimuksista tehdään tosi.
Tällaisena hetkenä olemme me
velvolliset julkisesti selittämäät
proletariaatille:
Liikettänne ei uhkaa vaara yksin
omaan porvariston taholta vaan
my^s teidän omien johtajainne toi­mettomuuden,
hitauden ja vitkai-lun
takia. Ajatelkaa (Erzbergerin
murhan jälkeen tehtyä) Bielefelde-rin
sopimusta! Ajatelkaa Erzberge­rin
murhan jälkeisiä kokemuksia!
Vaara uhkaa kokoomuspolitiikan
johdosta porvarillisten puolueiden
kanssa.
Kokoomuspolitiikka ovat ne kah­leet,
joilla sosialidemokratit ovat
tähän mennessä sitoneet kätensä ja
joilla vielä sidotaan riippumatto­mainkin
kädet. Joka mielii «puo­lustaa
» työväenluokan «perusoike­uksia
» porvarillisen keskuksen ja de­mokraattien
kanssa, sen täytyy eh­dottomasti
olla proletaarisen yhtei­sen
rintaman hävittäjä.
Työläiset, miehet ja naiset! Kos­kaan
ei vielä tilanne ole ollut näin
selvä mutta vakava. Narri on, joka
odottaa tältä hallitukselta ja näiltä
valtiopäiviltä otetta monarkisteja
vastaan «suojeluslakia» tasavallan
hyväksi, mikä laki ei olisi rahasäk-kien
suojelnkseksi mutta työväkeä
vastaan, .
Jos työräestö mielii nähdä toti­sia
tekoja, on sen esiinnyttävä ja
toimittava itsenäisesti. Tunnuksena
ei voi olla joukkotoiminnan lopet­taminen
vaan edelleen kehittäminen,
kunnes taantronus on murskattu.
Työläiset, pakottakaa hallitus te­kemään
totta monarkisteja vastaan,
pakottakaa se toimenpiteisiin, jotka
vastaavat ammattijärjestön ja kol­men
työväenpuolueen vaatimuksia,
Sosialidemokratisen Ta riippumat'
toman puolueen työläiset, vaatikaa
järjestöiltänne, että ne lopettavat
kokoorauspolitiikkansa porvariston
kanssa ja vihdoinkin alkavat ei ai­noastaan
sanoin vaan myös teoin
taistelmaan vaatimustenne puolesta.
Vain omine voimineen voi proleta­riaatti
voittaa.
Vain työväenhallitus, joka nojaa
Mutta siihen mennessä on jo tä­nään
näytettävä taantumukselle
hampaat.
Sen vuoksi: kiireimmiten vangit­tava
kaikki monarkistiset johtajat!
Kiireimmiten hajoitettava kaikki
monarkistiset liitot!
Kiireimmiten kiellettävä kaikki
monarkistiset kiihoituslehdet!
Kiireimmiten puhdistettava kaik­ki
virastot, armeija ja oikeuslaitos
niihin luettuina, monarkistiteista!
Amnestia kaikille, proletaarisillo
taistelijoille!
Saksan Kommunistiien Puoluee»
Ketkus.
O —
,(Jatk. n:roon 87.)
Suomalais-ruotsalaiset
puolustusvehkeilyt
Ruotsalainen «Svenska Dagladet»
on lainannut «Huvudstadsblatin»
viimeisimmän suomalais-ruotsalaista
«puolustus»-liittoa käsitte^vän kir­joituksen,
jossa mm. lausutaan, et­tä
liiton tarkoituksena on, että
Ruotsi ottaisi päälleen osan itäi­sestä
«riskistä». Tämän johdosta, kir­joittaa
«Arbetaren»:
Voitaisiinko todellakin pyytää vä­hemmän?
Ruotsi vedettäisiin poliit­tiseen
seikkailupolitiikkaan, jota
eräät taantumukselliset maat har­joittavat.
Siitä tehtäisiin taantu­muksellisten
vehkeilyjen välikappa­le
ja Ruotsin työväenluokka tultai­siin
mahdollisesti «eksporteeraa-maan
» Suomeen taistellakseen Sies-tarjoella
Neuvosto-Venäjän punais­ta
armeijaa vastaan. Jos tällainen
aseliitto solmittaisiin rikollisten hal­litusten
kesken, niin miten helposti
voitaisiinkaan provoseerata hyökkä­ys
— Neuvosto-Venäjän taholta.
Miten helppoa olisikaan .saada ai­kaan
sota, jolla olisi valo, että Suomi
olisi maa, minkä kimppuun on hyö­kätty
ja Venäjä vikapää rikollinen.
Tällainen aseliitto tekee mahdolli­seksi
kokonaisen sarjan verisiä
mahdollisuuksia. Maa vedettäisiin
aseelliseen sekaantumiseen jonka
toiveista ei taantumuksellinen suur­politiikka
ole koskaan kokonaan
luopunut taantumuksellisen jälleen-palautuksen
läpiajamiseksi Venäjäl­lä.
Ruotsin työväenluokan on olta­va
varuillaan näiden vehkeilyjen
suhteen. Tällä hetkellä voivat nämä
lapselliset laskelmat näyttää vain
päättömyydeltä ja nauruaherättävil-tä,
mutta koskaan ei voida tietää,
mihin nämä juonittelut saattavat
johtaa, jos ilman muäta annetaan
taantumuksellisten yhteiskuntavoi-main
suunnitella rikollisia hankkei­taan,
huomauttaa «Arbetaren».
o .
Scheidemannin myö­hästynyt
viisaus
työtätekevin joukkoihin, voi vaka-
Kuten tunnettua, laasai ykä Sak­san
tunnetuimmista noskelaisista,
Scheidemann, eräässä äskeisessä pa­lopuheessaan
korulauseen i ä i s e n ­kin
kuin että «suurempia vuonna
1918 tehdyistä virheitä oli se, että
painovapaus jätettiin voimaan». Tä­mänsisältöinen
iskulause Scheide-mannilaisen
miehen .suussa ei tie­tysti
merkitse, että hänestä olisi
tullut sen kummempi vaUanlcnmonk-sellinen
taistelija kuin ennenkään;
merkitseepähän vain, että Saksan
työläisille on ylivoimaista syöttää
enää vastakkaistakaan totuutta ai­kana,
jolloin murhaporvariston leh­det
julkisesti kiihoittavat kansfllais-murhiin.
Siitä huolimatta on hänen
uusin tunnustuksensa varsin opetta­va.
Yksi sosialidemokratien j a kom­munistien
välisiä pää-ajatoseroa-vaisuuksista
on siinä, erttä sosiali­demokratit
selittävät, että kaikki­nainen
väkivalta, diktatuuri, paino­vapauden
sorto jne. on pahasta,
vaikka käytännössä ovat niitä mo­nessa
maassa varsin innokkaasti so­velluttaneet
kommunisteihin, sts.
työläisiin. Kun kommunistit ovat
taistelleet proletaarisen lehdistön
kuristusta vastaan kapitalistisissa
maissa, ovat sosialidemokratit innol­la
selittäneet, ettei heillä ole mitään
oikeutta siihen, koskei Venäjällä­kään
ole mitään painovapautta. Kun
on moitittu Ebertiä siitä, että tämä
on kirjottanut työläisten kuoleman­tuomioiden
alle ja Noskea siitä, että
on suuressa mittakaavassa teurasta­nut
«omia tovereitaan», niin ovat
sosialidemokraatit osoittaneet, että
myös Venäjällä julistetaan kuole­mantuomioita.
Sosialidemokratit ei­vät
näet ole koskan tahtoneet
m.vöntää tässä olevaa eroa, että ni­mittäin
kapitalistisissa maissa har­joitetaan
väkivaltaa riistäjien hy­väksi
proletariaattia vastaan, kun
taas se Venäjällä kordistetaan nii­hin,
jotka väkivalloin yrittävät pa­lauttaa
maahan taantumuksen ja or­juuden.
.Mutta nyt on itse yksi
päänoskeista, herra Scheidemann,
pakotettu myöntämään, että oli vir
he, ettei Saksan taantumusta heti
He tervehtivät toisiaan lämpimällä
ilolla. Ei heidän kohtauksensa ol­lut
mitään intohimoista kiihkoa,
vaan puhdasta, jaloa, joka .vlentäii
ja kasvattaa luottamusta toisiinsa.
He kävelivät käsikiidessä ja istuu­tuivat
samalle rantakivelle jolla He­lena
oli ennemmin istunut. Nyt te­kivät
he yhdessä kaikenlaisia ha­vainnolta
yön kauniissa hiljaisuu­dessa.
Hodkana huomasi sorsaparin
kaislikossa ja puhuu siitä tähän ta­paan:
Linnuillakin on pesänsä, joka on
heidiin kotinsa. Mutta minulla ei ole
sellaista vaikka olen ihminen. Mi­nut
on kirottu kulkiaksi ja pako­laiseksi
maan piialla, .sanoi Hookana
surullisesti. Älä rakas ystävä puhu
noin. Se saattaa minutkin surulli­seksi.
Voimmehan mekin rakentaa
pienoisen kodin jonnekin — hyvin
kauas, sanoi Helena ystäväänsä loh­dutellen.
Sinä olet jalo tyttö, koska
uskallat antaa minulle, ihmisten
hakveksimalle, semmoisia toiveita,
sanoi Hookana ilostuen. Samalla
puristaen Helenan kättä lämpimäs­ti.
Voiko todellakin olla mahdol­lista,
että minä,.. Hänen sanansa
keskeytyi,,, Helena sanoi rohkais­ten:
Älä pelkää ystävä, vaan sano
ajatuk.sesi pellfäämättä. Mitä sinä
ai joit sanoa..;iyiinä aijoin pyytää si­nua
tulemaan vaimokseni. Minä olen
ajatellut jättää kuljeksimisen ja
tehdä rehellistä työtä. Onhan mi­nulla
terveet ja vankat kädet joil­la
voin tehdä työtä toimeentul-laksemme,
ja suojella pientä koti­amme.
Rakkaudella tahtoisin vaalia
sydämmeni kukkaa, ettei sitä «hal­la
» saisi vahingoittaa. Siinä on
kaikki mitä minulla on antaa. Olet­ko
niin vähään tyytyväinen, rakas
tyttöni?
Helenan silmiin oli noussut kyy­neleet,
joten ei hän voinut heti
vastata, Hookana hypisteli kädes­sään
kaulaliinansa kulmaa ja pel­käsi
sanoneensa eli pyytäneensä lii­kaa
uhrausta rikkaan talon tyttä­reltä,
joten jo melkein katui sano­jaan
kun luuli Helenan vaikenemi­sen
olevan pahaa ennu.slavan. Mut­ta
niin ei asia ollutkaan, vaan pa­remmin
kuin oli uskaltanut toivoa­kaan,
Helena kohotti katseensa ja haki
ystävänsä suoraa katsetta. K&ule
ystäväni: Rakkaus ja toimeliaisuus
ovat kalleimmat, yrtit ihmisen elä­mässä.
Niinpä otan rakkauden lah­jasi
vastaan ilolla ja säilytin sen
käfleimpanani. Minä suostun. Minä
kannan sinun kanssasi yhdessä elä
mäntaakkaa, minkälainen sitten lie-neekm.
Minä tunnen elämäni tyh­jäksi
ilman sinua. Sen tunnon on
opettanut nämä monet vuodet jol­loin
olet ollut kaukana, etten ole
sinua nähnyt, Helenan sanat lä­hensivät
heitä. Ja he kietoutuivat
toistensa syleilyyn — ensikerran.
Siinä he istuivat kunnes linnut al­koivat
lehdoissa livertää, ilmoittaen
aamun koittoa. He olivat suunni­telleet
ja kuvitelleet pienen kodin
suloisuudesta. Nyt oli tullut aika,
jolloin on kiirehdittävä pois täältä.
He erosivat onnelli.sina ja lupasivat
kohdata täällä toistenkin. Kirjeen
vaihto päätettiin, että se kulkee
postin kautta, eikä kuten ennera^
min «nyrkkipostisiia», NuO kaksi, toi­siaan
rakastavaa ihmistä, eivät osan­neet
aavista että he siinä yön rau-haisas-
sa hiljaisuudessa olivat niin
kovin ihailleet tulevaa hautaansa
EdeUä kerrotun yön jälkeen al­koi
Hookana tehdä perinpihjaista
muutosta elämässään. Hän kuulus­teli
pientä mökin paikkaa eräältä
köyhänpuoleiselta maanviljelijältä.
Tämä köyhä talonpoika oli oppinut
tuntemaan Hookanan ja huomannut
hänessä suuren vastakohdan hei­molaisiinsa
nähden joten hän piti
tuosta tummasta pojasta hyvin pal­jon.
Sen tiesi Hookana, joten luot­tamuksella
kääntyi tuon rehellisen
talonpojen puoleen pyytäen mökin
paikkaa, sanoen menevänsä naimi­siin
valkoisen tytön kanssa. Tämä
esitys ei lainkaan ihmetyttänyt ta­lonpoikaa,
sillä hän huomasi jo­tain
salaperäisen kaunista tuosta
pojassa, että kuka tyttö tahansa
joka hänet tunsi, olisi voinut hä­neen
rakastua. Talonpoika suostui
pojan pyyntfiön ja niin hän lähti
näyttämään mökinpaikkaa Hooka-nalle.
Paikka johon he pysähtyivät
oli mitä kauniimman metsämaise­man
ympäröimänä. Siihen poika
mielistyi. Eikä kulunut kauan kun
kirveeniskut alkoivat kuulua met­sästä.
Hän raivasi ilomielin pienen
kotinsa paikkaa,
Helenan kauniit unelmat olivat nyt
muuttumassa todellLsuudeksi. Mutta
nyt tahtoi hän vielä tehdä yhden
hyvän ja jalon työn vanhaa ker­jäläistä
kohtaan. Hän ajatteli van­haa
piika-Liisaa, joka oli niin kyl­mästi
t,vönnetty kerjuutielle hänen
rikkaasta kodistaan. Hän tahtoi
korjata isänsä väärinteon ja osoit­taa
kaiken väär.vyttä kärsineelle tu­tisevalle
vanhukselle. Hän ajatteli,
että silloin kun hänellä ja Hooka-nalla
on yhteinen koti, niin on se
oleva myös piika-Liisan koti niin
kauan kun hän elää. Hän päätti
mennä tapaamaan tuota uskollista,
vanhaa ystäväänsä. Hyväsydäminen
talonpoika oli antanut pienen salo-mökkinsä
piika-Liisan asufttavaksi
ja jos jaksaisi vähän kaitsea kar­jaa,
joka sinne salomökiile kesän-ajaksi
ajettiin, n i m i t t ä i n jou­tilas
karja. Se oli mieluista van-hukselle,
päiLstä asumaan mökkiin
johon saa mennä milloin haluaa.
Talvisin kulki vanhus kerjuulla ja
piti tuota mökkiä «pesäpaikkanaan»,
Kesäsin sai hän talosta, jonka kar­jaa
kaitsi, vähän leipää ja särvintä,
joten tuli pahaisesti toimeen. Se oli
riemun hetki vanhukselle kun He­lena
aukaisi hänen mökkinsä oven
ja tuli hänet vielä kerran sulke­maan
lämpimään syliinsä. Äänetön
kyynelvirta tulkitsi vanhuksen tun^
teet, kun hiin ojensi laihat ja tu­tisevat
kätensä tulijalle tervehdyk­seksi.
Tuo herttainen lapsi ei ollut
häntä vielä unhoittanut, joten se
oli sanomaton ilonsäde hänen tum­maan
elämäänsä. Nyt lähden ilol­la
maailmasta kun näen että on
yksi hellä sydän, joka sykkii rak­kautta
minuakin kohtaan, sanoi
vanhus ja nojasi päänsä Helenan,
syliin jossa nyyhkytti kauan. Hok''
na siveli hellästi vanhuksen lumival­koista
tukkaa, jolle tämän tuosta
putosi kyynelkarpalo hänen omista
silmistään. Hetken kuluttua puhui
Helena vanhukselle luottuvasti tu-levaisuudestan.
Ja lupasi ottaa hä­net
luokseen, tehdäkseen uskollisen
ystävänsä viimeiset elumänpäivät
niin valoisiksi kuin mahdollLsta.
Ilo täytti hänen mielensä kun hSn
otti kirjeen tuojan kädestä. Isänpä
hymyili hyväntahtoisesti kun näki
pojan niin ilostuneen.
_ _ _ _ _ (Jatk.)
IA
Erinäisiä tietoja Neu-vosto-
Venajälti
Karachan Puolan tuhiaueumlfejtB
Venäjän edtykteen atevaruitui<
~ ten vähentämitettä.
Moskova. — Haastattelussa Puo­lan
sanomalehtien hyökkäyksen joh­dosta
Venäjän aseistariisumisesityk-sen
kimppuun on ulkoasiain kan-sankomisarion
apulainen Karachan
ilmoittanut, ettii näitä hallituksia,
joille mc teimme esityksen aseista-.
riisumisesta, pidättävät taantumus-keskukset
ovat kaukana ulkopuolel­la
näiden maiden rajojen. Eritoten
Puola, jonka sotasopimus likeisesti
on kiinnittänyt Ranskaan on sangen
pulmallisessa asemassa eikä voi suk­kelaan
antaa täsmällistä vastausta.
Totta puhuen on Puola jo vastan­nut
meidän esitykseemme antamalla
potkut Ponikovskin rauhaarakasta-^
valle ministeristölle. Karachan toi­voo
kuitenkin, että venäläis-puola-laisct
suhteet säilyttävät asialliaert ,
luonteensa Puolan sodankiihkoisteti
piirien vehkeistä huolimatta.
Vanhus kohotti kätensä siunaten
tuota jaloa tyttöä. Ja vanhuudesta
himmenneet silmät näyttivät kir­kastuvan
odottamattoma.sttt' kohta­lon
käänteestä. He erosivat onnelli­sina
— viimeisen kerran.,.
Kun Helena meni kotiin, niin
aJkoi työväki nousta vuoteiltaan.
Oli kulunot aika jo puoli kesiiän.
Helena jn iHookana vaihtoivat aja-tukflian
kirjeitten kautta. Viimem-mäksi
.saamassaan kirjeessä näkee
Hookana ilokseen, että huono on
pian valmis. Hookana on ahertanut
vaivojaan säästämättä- Hänen isän­tänsä,
jonka maalle rakentaa, on
blttit rakennusoppaana alusta alka­en,
sillä eihän. Hpokana olisi voi­nut
muuten semmoista työtä teh­dä.
Hookana uskoi huoneen valmis­tuvan
jb juhannukseksi. Juhannus,
keskikesän juhla, sfla paljoa aikaan
kaikenlaista touhua. Nuoret valmis­tautuvat
j u h a n n us kokkojuhlille,
siellä tanssiakseen ja iloitakscen
Vanhemmat ihmiset varustautuvat
juhlaa , vastaan ottamaan syömin-geillä
ja juomingeilla (jokainen tie­tysti
varallisuutensa mukaan). Lois­tavia
pukuja nähdään tytöillä, enim­mäkseen
kansallispukuja. Musta
puku, kirjaeltu puhnaisella, näyttää
niin »omalta. Itse luontokin on
loistavassa puvussaan, kaiken väri-sine
kukkineen, jotka ovat kiinnite­tyt
sen vehrcään ja pehmeään
Raippaan — kaikki näyttää olevan
niin sopusointuista. Mutta ihmisen
syömmestä on karkonnut rauha,
.Siellä riehuu myrsky pahaa ennus-tavasti.
Tämän myrskyn ulvonnan
tuntee Helena. Ei vedä puoleensa
nuorten leikki, joka pian on syn­tyvä
juhannustulien ympärillä. Ei
syömingit, ei juomingit. Vanhem­pansa
ovat pakottanet häntä, me­nemään
kihloihin erään rikkaan ta­lonpojan
kanssa. Mutta se on turha
vaiva, Helena ei suostu. Hän ilmot-taa
vanhemmilleen aikeensa: Että
pian menee Hookanan vaimoksi. >Se
saa vanhemmat mielettömään rai­voon,
jolle ei löydy vertoja. Isän
ääni on käynyt käheäksi kun hän
hammasta purren kiroaa lapsensa.
Kirottu sinä portto! Sinä Kainin
jälkeläisen, jalkavaimo! Ulos minuM
huoneestani! Uulos! Kirkkoväärtin'
kasvot olivat tuhkan harmaat kun
hän osoitti ovea tyttärelleen, joka
pelosta vavisten poistui. Helena
meni aittaansa ja kirjoitti Hooka-nalle
seuraavaa: Rakas sulhoni!
Tule pian luokseni! Menkäämme
•Metsälammelle. Siellä on niin rau­hallista.
Kaikki on lyöty murskaksi
Isä kiroten ajoi minut luotaan kun
ilmoitin, että olen tuleva pian sinun
vaimoksesi Oo! sitä tuskaa, jota
kärsin. ,Sanoi minua portoksi. Kai
Pohjoiien meritien merkitya,
Moskova, — Pravda huomauttaa
sita tavatonta merkitystä, mikä poh­joisella
meritiellä nO Siperian, Ame­rikan
jtt Länsi-Europnn keskeisen
kaupan kehittymiselle, ollen tämän
meritien varrelle varattuna yli lOO
miljoonan puudan vientitavaraa täk­si
vuodeksi. Neuvostohallituksen
tämän pohjoisen meritien varusta»-•
miseen uhraamat kustannukset epäi-,
lemutta tulevat katetuiksi w\]\a,
suunnattomilla etuisuuksilla, joita
Siperialle koituu, .saatuaan nyt ulos
pääsyn avoimelle merelle.
Uuii tiviliproiefdolkeuden laktkoko>
elma Venäjällä valmiituu piakkoin.
Moskova. — Oikeusasiain kan-sankomissariaatjs.
sa v a l m i s tctann
paraikaa esitystä uudesta sivilipro-sessioikeuden
lakikokoelmasta. Sii­nä
erikoista huomiota herättää pe*
rinate, jonka nojalla voidaan asian*
osaiset kieltää väittelemästä* (UO7
mioistuin on oikeutettu toimeenpa­nemaan
kuulusteluja ja tarkastuk­sia,
kokoamaan todistusainehistoa:
y. m. Käytäntöön otetaan m,m. ran­gaistukset
oikeusasiain epurehclli-sestä
hoitamisesta. Erikoista lain-r
turvaa nauttivat valtion edut ei
tulla sallimaan ryhtyä vastaamaan
sitä vastaan nostettuun kanteeseen»
» • »
Panttllainaiopimuiten mitällömäkil
julUtaminen.
Moskova, ~ Ukrainan Toimeen-paneva
Keskuskomitea on päättä­nyt
julistaa mitättömäksi nälkää- '
kursivien talonpoikien yksityisten
henkilöiden kanssa tekemät pant-taussopimukset.
Koko Venäjällä"
autetaan nälkääkärsiviä talonpoikia
aivan erikoisesti vapautumaan pant-tauBsopim
uksista.
Venäjää ei rallotteta väkipaltoll*^
Moskova, -— Pravda Haagin 'V**^
ferenssia käsittelevässä pääart'"^'*'
lissaan lausuu; Haagiin koko.
neet asiantuntijat aikovat va''sia
taa Venäjän näännyttäen sen.'**'''"
on kumminkin turhaa ajanhukf?!"
Sanokoot mitä he tahtovat j a mitS.
he antavat ja meidän valtuuskun­tamme
vastaa onko se valmis sopi­maan,
• « •
Pietarin pappien kuolemantuomiot
lykätty.
Moskova, — Yleisvenäläinen toi­meenpaneva
keskuskomitea on ly­kännyt
kirkonkallcuksien poiston
vastustamisesta tuomittujen Pieta- •
rin korkeimpien pappien tuomion
täytäntöönpanon toistaiseksi.
Angoran valiituiatiain ministeri
saapunut Moskovaan.
Moskova. Moskovaan on saa­punut
Angoran valistusasiain mi­nisteri
Rizan Urbei, tuoden Kemal
Pashan käsikirjeen Leninille.
Kesäkuulla oli Cana-dassa
25 lakkoa
Ottawa. Kaksikymmentäviisi
nin jalkavaimoksi!, .Mutta kirkas ja
puh'laM on omatuntoni, joka saa
Auringon kultasateet pilkistivät Ha- ^^j^^j rauhallisemmaksi. Jään odot-vupirtin
pienistä ja mustuneista ik-1 ^^^^^^ pj,,^;,^^ ;.aapumista.5i —
oimakeinoilla tehty vaarattomaksi, i kunoi.=ta sisään, joten oli nousta- j jj^^^igna.
että sittenkin on ero asiassa.
Toden totta kuinka suurelta mur­heen
kurjuudelta, veren ja kyynel­ten
mereltä olisi Saksan .ja monien
muiden maiden työväenluokka sääs­tynyt,
jos sosialidemokratisten joh-tajain
vanavedessä kulkevat suuret
joukot olisivat aikaisemmin ymmär­täneet
tämän kommunistien kuulut-uttaa
työväenluokan perusoikeudet, taraan yksinkertaisen totuuden.
va. «Kukko oli jo ehtinyt kahdesti
laulaa;/ ennenkuin vä«yneet raata­jat
jaksoivat herätä. Helena pujah-
Kun kirje oli saapunut postista,
niin lähti talon isäntä sitä vie
ti aittaansa kenenkään huomaamat- j mään Hookanalle, joka parhaillaan
ta. Hän nukkui siellä kesäisin, joten | lateli tuohia kattoon. Puoli kattoa
ei kukaan tiennyt hänen yöllise.stä oli jo peitossa, joten enään vaan
retkestään. Kuinka onnellinen oli. toinen puoli ja sitten, sitten on huo-nuori
tyttö tuon ihanan yön jäi- ne valmis. Kun hän kuuli isännän
keen, jääköön «e lukijan omaksi
ajateltavaksi ja päätettäväksi.
ilmottavan kirjeen saapumisesta,
niin tuli hän heti katolta alas.'suurempi
lakkoa, käsittäen 10,155 työläistä,
oli Ganadassa- kesäkuun aikana, i l ­moitetaan
juuri julaistujcn halli­tuksen
työdepartementin raporteis­sa.
Lakkojen takia on laskettu me­netetyn
yhteensä 25'},134 työpäivää
kysymyksessä olevana kuukautena.
Kesäkuun lakkojen lukumäärä ogot-taa
vähentymi-;tä verrattuna tämän
vuoden toukokuulla ja viime vuo­den
kesäkuulla olleisiin lakkoihin,
huolimatta siitä, että viime kesä-kuus.
sa menetetty työaika verrattu­na
viime vuoden kesäkuuhun oli