Vapaus, December 8, 1923

              «Mi;* «Ph
ffy SMbmm. O&U ioU mml torstei J a .laBsataL
V A P A U S " ;
<Liberty)
The ooly orgsn of Ficsteb Wor&e7s In Cansda. Pob*
Ikihed in Sndbury/Out. cvery Tuesday, Thursddy asd
•SfitMday. ,- . • - '
Ainttmng rates 40e per coL incb. Hininum cbari^
UI siBgle ineertion 76c. Discount on atandina: advertise-aent
Tbe Vspaos is the best sdvertisins medium among
tiie Finnisb P^ople in Canada. '
Vapauden Iconttori ja toimitos on: Liberty BnUdlns
toe St, Puhdin 1038. Postiosote: Box 69, Sndbnry.
TILAUSHINNAT:
Canadaan ylcsi .vk. $4.00, puoji vk. 82.25. kolme kk.
^^'^tidysvaitoibijja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ia kolme kk.$l,75.
Tilauksia, Joita ei seuraa raba, ertulla labettamään,
paitsi asiamiesten koilla on takaukset.
Jos ette milloin tabansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
Boonallisella nimellä.
Z. V. KANNÄSTO. Liikkeenhoitaja.
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotuksista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva,
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c lisää jokaf.
eeltamuist6värsylta.Nimenmuttt08ilmotukset 60c kerta,
~ $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa.'Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-tieto-
ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00 kolme kertaa.
Taflng?«iilmotnk8i8ta pitää rahs seurate mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotoktret pitää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
IphtPPn tnrstaitiB k<>llft 3., l
,,Begi8tere4;at the Post OfjRce Department. OttaVa,
as eecond class matter. > .
tsjsD la&eitama «romnlsllmotus Mo|kovdxi kansainväli
sea toimeenpanevana koin^easta, jota jne pidsnune
vähtapttomäni sea johdosta kuo K. K. touneenpane-va
komitea ei ennitScoIta neuvotellut tai ilmottanut
Skandinavian edustajille toimeenpanevassa iKmtiteastra
hankkeissa olevasta ultimaattumista' Monet puolue­toverit
pelkäävät, että samanlainen ryhmätaistelu, jo­ka
juuri hajotti Norjan puolueen, pitää ddcä suorittaa
Ruotsissakin, joka johtaisi samanlaiseen tumiiolliseea
tulokseen. Valitettavasti onkin nuorisoliiton keskus­hallinnon
työvaliokunta ja sanomalehti «Storrokloc-kan
» jo ennenkuin puoluetoimikunta on ehtinyt sanoa
kantansa Noijan kysymyksessä, ryhtynyt häikäilemät­tömään
sotaan puoluejohtoa vastaan «kaikkien kom­munistien
ajatusten» nimessä. Tämä alku uuteen repi
vään puolueriitaan täytyy järkähtämättä estää. Uskom
me, että yleinen toivomus puolueessamme siitä mitä
me nyt tarvitsemme, on se, eitä tarvitaan sisäistä rau­haa
ja tilaisuutta tyohon. -Joka ainoa, joka^täUä krii
tiilisellä hetkellä ryhtyy särkemään puoluettamme tai
edistää rakoilemisia, tekee rikoksen suuriella' vaivalla
rakennettua kommunistista liikettä vastaan. Intemati-onalelle,
jonka periaatteiden pohjalla pie täydellisesti
seisomme, vaikkakin pidätämme itsellemme oikeuden
sanoa mielipiteemme Jntemationalen sisäisissä kysy
mykissä ja erikoisesti silloin kun ne koskevat Skan­dinaviaa,
emme tee minkäänlaista palvelusta toimimal
la lyödälaemme rikki kommunutisenkin yhteisrinta­man.'
»
Ruotsin kommunistiFMiolueeiiju]]^
Norjan piiolueha|aannukgestst
Xskettain kajosimme lehdessämme Norjan Työväen­puolueen
riitoihin ja niistä johtuneeseen puoluehajaan­nukseen.
Nyt on Ruotsin kommunistipuolue asiana-maisen-
orgaaninsa kautta antanut lausuntonsa norja-t
laisten-toveriennne ristirjidoista» Kun tiedämme, eitä
'-.<••'/• Ruotsin toverit ovat tilaisuudessa seuraamaan läheltä
'" Norjan, työväenliikkeen vaiheita ja toiselta puolen Mos-i.
v •. • •'Ifdvän känsamyäliseen kuuluvina pitävät nähtävästi vei-
*' ''Wli8uulena8n puhua mahdoUiöiraroan asiallisesti ja
edcsvfistitujlisesti Norjan puolueasloista, niin asian ya-
V laisemiseksi julkaisemme tässä asiaa koskevan Ruptsin
kommunistipuolueen antaman lausunnon kokonaisuu­dessaan.
Siinä'sanotaan: (I
i... «Ruotsin puolue ei ole pllut myötätuntoinen kum-
^paakaan Norjan puolueessa esiintynyttä^ suuntaa kon­ttaan.
Ruotsin puolue on havainnut, että hatha-aske-leita
on otettu kummallakin puolella. Esimerkiksi
''lähteäksemme riidan ensimäisesta jaksosta kun Tran
mhelin'suunta kieltäytyi tyoskentelemästäyhteisrintä-
^ masuunnitelman hyväksi tai kun Sheflon suunta lähti
I parlamenttaariseen politiikkaan; joka oli arveluttavan
oppoitunistlnen, kuten sen'kanta tyi)riitojenvälitysoi^^
) j^k^
dlussa tehtäväkseen koettaa lieventää ja sovittaa niitä
ristiriitoja, jotka näissä jä miiissa kysymyksissä olivat
Norjan Velijespuolueessa ja sen ynnä Kolmannen Ka^
sainvalisen Toimeenpanevan koinitean välillä. Tässä
, mielessä annettiin ohjeita Ruotsin edustajistolle neljän
tteu' maailman kongressiin, jossa asiaa käsiteltiin ja
jossa se toimi adian hyväksi. Samassa mielessä tyos-kenteliyät
puolueemme edustajat Norjan puoluekon-
. ' ' gr/^sissa jcevaalläi |os3a ^tehdyllä päätöksellä toMtiin
^ / ' ^ riitaisuudet, saatavan 'sovituksi. Kaikesta huolimattiE»
- pqlikesi riita jälleen laajennetun toimeenpanevan ko-
^ > kouksessa, jossa Ruotsin edustajat uudelleen yrittivä
, ~ , sovintoa.mutta jossa he taasen epäonnistuivat. Puo­lueemme
näkökanta tässä kysymyksessä on ollut se, et
' ^ ' teivät riitaisuudet ole niin >oleeIlista laatua, että, ne oi­keuttaisivat
hajaannuksen ja että'Noijafipuo
kemisellä tulee olemaan erittäin turmiollinen vastavai­kutus
koko' Skandinavian kommuniätiselle liikkeelle.
Se /voi merkitä kuolemaa — johtopaatos, jota Radek
erikoisesti alleviivasi toimeenpanevassa komiteassa.
«Sen takid kun-viimeisessä K.^K. toimeenpanevan
komitean kokouksena ei päästy mihinkään ra&aisudn
vaan sen sijaan tehtiin vissi päätös 'uskontokysymykses
sä, jota Norjan puolu^ ei voinut hyväksyä ja kun nuo
risoliitto järjesti ryhmätaistelun puoluejohtoa vastaan
tuli tilanne norjalaisessä veljespuolueessa entistääh pa
hemmoksi. Ilmeisesti on heillä halu pysyä Internatio
nnlessa, vaikka halutaan Vissiä toimintavapautta tak
tiilisissä kysymyksissä. Mutta ,K.' K. toimeenpanevan
komitean ultimaattumii joka esitettiin heti kongressin
alussa' ia jonka ylhäältäpäin tulleena komennuksena
olisi pitänyt helpottaa, sen sijaan vaikeuttikinriitaky
symyksen asiallista pohtimista ja < edisti sitä turmiol
lista hajaanniista^ joka on nyt jakanut konimunnisti
een liikkeen Norjassa kahteen toisiaan vastaan taiste­levaan
ja tuhoavaan ryhmääni ,
«Hajaannus .on nyt tosiasia. Ruotsalainen puolue
käsittää tehtäväkseen nyt kuten ennenkin toimia vallan­kumouksellisen,
Norjan työväenliikkeen kokoamiseksi
ja se, on mahdollista ainoastaan siten; eitä .uudelleeir
yhdistetään hajonneet voimat.
«Me luotamme Norjan vanhan puolueen kongressis­sa
antamaan julistukseen, että vaikka jouluvaildinerooi)
Internationalesta, siitä huolimatta ovat uskollisia koni'
munismin aatteille ja suunlaviivoille.»
Julistuksessa sitten sanotaan, että Ruotsin kommu^
nistipuolue koettaa tämän vuoksi ylläpitää ystävällisiä
suhteita kumpaankin' Norjan ryhmään nähden, mutta
valita samalla kertaa sen vihamielisen,sävyn johdosta,
jonka: uuden puolueen äänenkannattaja «Norges Koni-muntsthlad
»'on ottanut Ruotsin puoluetta ja sen johtoa
v a s h a n . ^ >'
' ^ «Hajäannits Norjan puolueessa ei voinut jäädä vai:
, S:uttam8tta Ruotsin kommuni^ipuolueeseen. Puolue-
' ; lehd^tjä oh,jo tulkinnut sen tyytymättömyyden, joka
' 3 ; ' ' ^n herännyt Norjan tap^umain jolidosta puolueem-
1
Työväen valtiolliselle liikkeelle
lisää voimaa
Nova Scotian itsenäisen työväenpuolueen juuri pi
detty konventioni on antanut voimakkaan sysäyksen
koko Canadaa käsittävän työväenpuolueen rakentami
selle. Mainitussa konventionissa tehtiin nimittäin pää
tös .Canadan työväenpuolueeseen liittymisestä ja, voi­makkaaseen
ryntäykseen alkamisesta koko Canadaa
käsittävän järjestyneiden työläisten valtiollisen rintai
man muodostamiseksi.^ Asiaa koskeva konyenlionin
päätös kuuluu seuraavasti: ' • , *^
«Koska viime vuoden tapaukset ovat vahvistanee
meidän vakaumustamme työväenluokan itsenäisen val­tiollisen
toiminnan vähtäroättöinyydeslä, ja
Koska tässä maassa on jo olemassa työväen puolue;
joka muodostaa pohjan koko'maata käsittävälle'työ­läisten
ja farmarien puolueelle'kapitalisteja ja; heidän
puolueitaan vastaan, ja '
Koska työläisten tai^elu etujensa puolesta kapita
listien riistoa vastaan tekee välttämättömäksi koko työ­väenluokan
voimain järjestämisen' valtiolliseen toimin'
taan, niin olkoon päätetty, että tämä Nova Scotian itse­näisen
työväenpuolueen' konventioni' antaa hyväksymi
^esä toimeenpanevan komitean päätökselle, koskien
meidän järjestömme liitiämistä Canadan työväenpuo­lueeseen*
» ' 1 I
, Puhuessamme Nova Scotian-työväenpuolueesta jo
nyt tästä sen tekemästä päätöksestä meidän tulee- muis­taa,
että tämän puoliieen takana ovat ennen kaikkea
sikäläiset teiästyöläiset; ja monissa tuonissa lakJkotais
leluissa' mukana olleet hiilenkaivajat^ jotka nyt ojen
tavat kätensä kaikille Canadan työläisille yhtenäisen
puolueen f rakentamiseksi; Tämän r puolueen:^ ohjelmassa
vaaditaan työläisille kaikki-työn tulokset Ja pl^iutaan
muulenkiti sellaisessa äänilajissa; joka on varmana va­kuutuksena
conadalaisen työväenpuolueen rakentami
sesta luokkataistelun merkeissä.
Nova Scotian proletaarien asettumineh Canadan
työväenpuolueen taakse on vielä sitäkiii merkitykselli
sempikun Olamme huomioon;, että Nova Scotian hii-lenkaivajain
ja muiden järj&tyneiden työläisten kon
troUiissa oleva vallankumouksellinen lehti «Marilime
LaborfleraldV esiintyy mitä innokkaimpana koko Ca
nadaa käsittävä^ työväenpuolueen ajajdna.
Taantumuksen nadot
Kehityl»en valtavalle tielle: patoutuu aina vsuuret
joukot vastaan jarruttavia voimia ja historiallisina
murrosaikoinä; jolloin vai^etlunut yhteiskuntajärjes­telmä
mahdottomuuttaan voimaldaasti valittaa, silloin
uulita kehitystä vastaan taistelevien voimien patoutu­minen
on aina; huomattavin. Mutta ainaisiksi ajoiksi
paikoilleen jäämisen mahdollisuulta ei niillä kaiten-kaan
ole.
Kehityben eteenpäin jouduttamisessa näyttdee kiel-tämättä^
huomattavaa osaa henkinen voima ja tarmo.
Ja sellaisen hankkiminen vaalii opiskelua ja ajattele-infeta.
Siinä työssä ovatkin suuret työläisjoukot kiel-tamättä
poljonidislyneel,, vaikka paljon ön tosin nii­täkin
työläisiä, jotka eivät vielä vaivaannu yhteiskun
nallisia kysymyksiä pohtimaan. Monessa tapauksessa
käy vielä niinkin, (Älä niistä kysymyksistä ajattellaan
vielä silla tavalla, josta koituu omalle itselleen ja koko
työväenluokalle enempi vahinkoa: kuin hyötyä.
Henkinen varustautuminen
Työtätdkevä luokka on pakotettu elämään .nykyisin
siinä olotilassa, jossa taloudellinen pakkoläki jokainen
ainoa päivä antaa ja määrää ajattelemisen aihetta.
Alutta tässä kysymybessä ei meidän ole syytä tyytyä
ybin niihin opelubiin. Henkisen pääoman kokoami-'
sessa emme saa nimittäin olla<iybipuolisiä. Nykyinen
aika vaatii .kunnolliselta luokkatai^elijalta monipuoli­suutta.
Ja mitä laajenmiat ovat tietomme eri asioissa,
a mitä joustavampi on henkinen mekanismimme, sitä
lerinpohjaisempia iskuja me voimme antaa myös vas-ustajallemme
henkisellä rintamalla.-
IJhraullukaamme siis entistä enemmän henkisen puo-.
emme jalostamisessa. Siitä työstä Ja ^uhrautumisesta
on kieltämättä suuri hyöty yhteiselle'suurelle asial-emme.
Intti on sanonut
jotta tänä talvena ei sada pysyväis­tä
lunta ennenkuin vasta tammi­kuun
loj^u^uolella. Ei ole läbem
min tiedossa kenelle intti on luon
non suurista salaisuuksista profe-teerannut:
eikä myöskään kuinka
laajalle aialle meille tullaan kesää
jatkäptaan. J& intti^ on kanssa kyllä
niitä miehiä, joka ei aina paljon
perusta valkoiselle tietojansa jael-la.
;,Biputteleepahan vaan toisinaan
muruja ikäänkuin maistimibi.
Intti kuuluu myöskin kerran sa
noneen, meistä» «sivistyneistä!, jotta
«valkoinen mies on fommie8>.^ En­sin
vrakeixtaa rautatien ja ailten
kävelee; -Ensin tekee kenkiä maka­siinit
ja kaikki paikat täyteen ja
sitten värjöttää avojaloin tai pitää
vanhoja rajoja.: Ensin valmistaa
ruokatarpeita kaikki paikat täyteen
ja sitten^ kärsii puutetta.
Intti i on ainakin tässä puhunut
silkkaa totta. Valkoinen mies todel
lakin on foni mies, vjaikka valkoinen
lylhytnäkoisyydessään luuleekin,, että
intti on ioni mies. ' ,
Eysyinylcsiä ja
^ " ' ' ' tilliä ;
Demosthenes oli kuuluisa
kreikkalainen ipuhuja ja valtiomies,
joka eli 4:11ä •yuOsisadalla ennen
Kristusta. Deniosthenestä kerrotaaui
että kun hän ensin' sai päähänsä e-siintya
' puhiiljana : kansankokolibes-sa,
oli hänen, puheensa pelkkää än­kytystä,;
joka'herätti vain naurua
kuulijoissa; Demosthenes; harmistui
mvtta päätti ryhtyä peräänantamat­tomalla
sitkeydellä harjottamaan it-.
sestään .puhujaa'ja kun hän taas
esiintyi kansnkokoukseen, sanoiyat
k'uulijat:,; Suuri puhuja on noussut;
keskuuteemme. ,
— Kaikkien merien vedten; arvel
laän" ennen olleen suolatonta, mut­ta-
ajan ollen on se ^ynyt suolai­seksi
jokien mereen kulettaman suo­lan
johdosta taikka sitten meren
ulottuvilla .olleiden suolakerrosten
liukenemisesta. Merivesi sisältää
noin I varttipaunan. suolaa jokaista
v^igallonaa kohti. Niin suolaisissa
järvissä kuin Kuolleessa meresi
IPalestimassa , ja, Suolajännessä Uta­hin
valtioissa on suolamäärä paljon
suurempi. Kuutiomailinmerikirettä,
lasketaan sietävän noin .100,000,
000 tonniBs suolaa. Merivedet yleeni
sä sisältävät niin paljon suolaa, et­tä
jos sen' kaikki erottaisi vedestä,
niin siitä tulisi noin 100,000 jalkaa
paksu sholakerros ynnpäri maapal­lon.
Kaikkien merien vesi käy lak-.
kaarnatta yhä suolaisemmaksi..
«
— O.B.U:n jäsenmäärä, suoma­laiset
ja kaikki kansallisuudet lu-kuunotettuna;
on kafhden tuhannen
vaiheilla. Eräs ö3.U.*n virallinen
edustajia äskettäin i. tapahtuneessa
väittelyssä väitti sen jäsenmäärän
olevan 3,078. On, luultaivaa, että
O.B.U:n jäsenkirjoissa on tuo mää­rä
nimiä, mutta' kun lasketaan pois
ne, jotka ovat jättäneet Jäsenmak­sunsa
suorittamattani tai eronneet
jäitjestostä, jää maksavien jäsenten
luku pariin tuhanteen.
tndsstrialistin painattamisesta £aa>
jQDt vakituisen tulolähteen, siUä
Industrialistin kautta kiskotaan
Ameriloän ja'-Canadan työläisiltä
kymmeniä ti^nsia. dollareita rao-sittain
Päivälehden kirjapainoon,
joi&a leimalla Industrialistikin on
varustettu.
— Venäjän entinen tsaari Niko-lai
ja hänen perheensä telotettiin
heinäkuussa ,vuonns 1918 Sqierias-sa,
jonne hän hallits^ana ollessaan
oli niin Paljon vapauden puolesta
äänensä korottaneita työläisiä van­keuteen
lähettänyt
— ' Miekkatanssi on eräs' skot­lantilainen
tanssiJ^*i, jossa asete­taan
kaksi miekkaa ristiin; lattialle
tai maahan, joiden välilssä tanssija
sitten tanssii jalallaan miekkoihin
koskematta.
Ontarion uuden ja nykyään
voimassa olevan metsästyslain mu­kaan
majavia ja saukkoja saa asi­anmukaisella
metsäatyslupäkirjalla
varustettu henkilö pyydystää niin
monta kuin haluaa; Pyydystysaika
kestää joulukuun 15 päivästä maa^
liskuun 31' päivään ja pyydystys-kauden
loputtua pyydystäjällä on
vain 10 päivää aikaa otuksiensa
nahkojen myyntiin. . '
Uusia kysymyksiä
— .:Onko Maxim Gorky tätä ni­meä
kantavan kuuluisan venäläisen
työväenkirjailijan nimi? ':
— Mitkä .nikkelikomppaniat kont-rolleeraavat
.Canadan nikkelituotan­toa?
Mistä ruusupuu on saanut ni­mensä?
I
— Koska ' «Marselljeesi», niminen
laulu bn sepitetty ja onko' sanla
henkilö sepittänyt sen sanat ja sä­veltänyt?
—- Mikä on «Kleopatran fteula>?
Canadan i^hjanperien
tutkiminen
«Canada on pantu summassa kar-
|:alle vaan,> sanotaan eräässä lau^
lussa ja pitää' prikulleen paikkansa
sikäli kun Canadan pohjjoisten 'aluei
denrajioista tai' ääriviivoista on "ky­symys.
Ei kukaan tiedä kuinka kau­as
meidän laajat takamaamme poh­joisnavalle
päin ulottuvat, : joskin
lakkaamatta ollaan toimessa näiden­kin
perukkain selville saamiseksi;
Norjalainen Thule-retkikunnan
jäsen Thorkel Matthiasen on vasti­kään
palannut tutkimusmatkaltaan
pohjois Canadan na'paseuduilta. Ret­kikunta
on työskennellyt pienempi­nä
osastoina ja on Matthiasen vii-nie
toukokuusta syyskuuhun toimitr
tanut kartotusta ja muita töiltä poh­joisessa
Ba£f in .maassa,, -palaten nyt
sieltä Hudson Bayn ja New. Pound-landilla
olevan St. Johnsin kautta.
Hän on tuonut mukanaan joukon
mielenkiintoisia löytöjä, m. m. ko­konaan
' sukupuuttoon hävinneiden
heimojen .käyttämiä vaatetuskappa-leita,
luuranikoja jin.e. Southamp-
©a :;«ri»iBs4jwa. : laslalte'- USm^
voidas^ ä i t i ^ syyslS jit^i^iä
koko • JcQtalatsmaailiässo aähden
yleen^
Kon äänestys oli päättynyt, faa>
valttiin, että eninunän ääniä oli
saanut tunnettu «saksalainen» tiede­mies
Albert Einstein.^ lähinnä ä§-'
nimaärässä olivat Chaim Weizmann
Englannista,' kuuluisa kemisti, Israel
'Zangvrill Englannista, kirjailija, jo­ka
on tunnetta juutsdaisuuden ajaja
ja etevä, kirjaili ja, Louis Marshall,'
amerikalainen lakimies, Xoui» D.
Brarideis, Yhdysvaltain korkeimman
oikeuden^ j 8 ^ loordi Reading, ny-kyinen
Indian varakuningas,: ameri-kakinen
lilantroi^i Nathan Straus
ja kahdebantena järjestybessä' on
-7- George Brandes. . Ranskalahien
filosofi Henri Bergson ja itävalta­lainen
. näytelmäkirjaihjai •. Arthur
Schnitzler s^praarvat hyvin läheltä
järjestybessä. Palelstiinan käskyn­haltija
Herbert ^mueL Yhdysrval
tain kabinetin ahioa juutalainen jä­sen
ja Yhdysvaltain ent; edustaja
Turkissa, Osvcar S. Straus ja patoo­ni
Botschild ovat hyvin lähellä toi
siaan äänimäärässä., 'ipcotski seuraa
24:llä sijalla. ^Leoipold Auer on
32, Max/Reinhardt on 40 ja Maxi-milian
Harden no. 46. •
Kuten luettelosta' huomataan, on
siinä useita - nimiä, joiden juutalais-peräisyydestä
vain harvalla lienee
tietoa. Luettelon loppupäässä, esiin'
tyvät vielä nimet Lasker, kuuluisa
shakkipelaaja,; Kamenjeff, tunnettu
bolshevikijjohtaja ja Micha Elman,
kuuluisa viuluniekka.
ton-saarella on^ hän tavannut^ erään
heimon jälkiä aina vuoteen 1902
.saakka,.minkä jälkeen heimo on
kuollut, sukupuuttoon luultavasti yh­den
ainoan talveir kuluessa laivojen
tuomaan tartuntaan. Tämän hei-n^
on puvut ja talouskalut muistutta­vat
sangen paljon Kaip Yorkin eski­mojen
pukuja ja kalustoja. Pohjoi­sen
^ Baf^n-maan nykyisillä asuk­kailla
ei ole pysyväisiä talviasunto­ja,
vaan asuvat he lumisuojissa, kun
taas heidän esi-fsillään, jotb näyt-,
tävät olleen erikoisesti valaanpyyn­tiä
harjoittavaa kansaa, oli Idvistä
ja valaanluista rakennetut pysyväi-
Paraikaa Turun hovioikeudessa
syyskesällä vangittuja ..kommuniste­ja
vastaan käynnissä olevassa oi­keuden
kuulustelussa on Suomen
Sosialistisen Työväenpuolueen y&o\
tunnetuimmista johtomiehistä tOV;
Longström pitänyt puolustuspuheeni
jossa hän kumoamattomalla tavalla
todistaa, että kommunistien vangit­semisien
takana ei ole mikään muu
kuin Suomen valkoisettj komennon
hillitön vilia ja raivo ' järjestynyttä
työväenluokkaa kohtaan; Kun tuo
puhe: antaa ikäänkuin läpileikkaukr
sen koko tähän juttuun' liittyvfstä
asioiäta, selostamme tässä laajem­min
puheen sisältöä.
Tov. Longströmin puoluatuskirjel-mä:
Motto 1 cTeillä on > vielä . voima ja
. / valta, te voitte v meidät tiio-
- '- mita, mutta mielipiteitäm-me>
ette saa muuttumaan.»
- I. W. W. liiton jäsenmäärä Jff «sunnot ja ovat he jättäneet
vuonna 1921 oli liiton omien viral jälkeensä merkkejä siViBtybestä,
iäten jäsenmaburaporttien mukaan
noin 15,000, jolla korvilla se kai­usta
päättäen nykyäänkin on. Jos
asketaan kaikki rie henkilöt I.W.W.
liiton jäseniksi,, jotka siihen vuosien
varrella ovat liittyneet, niin nou­see
niiden luku Icymmeniin tuhan
siin, mutta jäsenten liittymisessä
on LW.W. kaiken aitaa ollut ikääni
kuin kestikievari, johonka etupääs­sä
liikkuva työväestö ' toisenpään
butta joko tilapäisen tunnelman
tohdosta tai toisten työtoveriensa
pakottamana liittyy jäädäkseen taas
syrjjään seuraavassa^, tilaisuud^Jssa.
TndustriaJistin t^^jamäaVä on
vain pieni murto-osa siitä mitä Koi-,
mannen bnsainvälisen kannalla ole­via
lehtiä leviää. Yksistään Työmie^
voittaa jo' Industrialistin tilÄaja-määränykeksinkerroin.
Yksityiskoh­taisesti
tarkkaa tietoa Indu^alis-tin
levikistä ei liene muilla kuin
Duluthissa. ilmestyvän suomalaisten
kamasaksaan äänenbnnattajan «Päi­välehden
» pama^alla^ sillä Indust-rialistin
painamisesta huolehtii Päi-väl^
ti, jonka monta kertaa_ kuo-leinankäsissä
ollut kiqarpaino on
joka eroaa suuresti näiden seutujen
nykyisten heimojenv sivistyksestä ja
on enemmän grönlantilaisten sekä
Hudson Bayn pohjjoispuolella ja sen
läheisyyde'ssä asuVieii' heimojen si-vistyben
taltaista. ; Matthiassen oli
saanut, .vahvistuksen otabumaansa,
että pohjoisen Baffin-maan eskimot
ovat olleet yhdiysrenkaana Hudson
Bayn ja' Grönlannin eskimojen vä<^
Iillä. Retkikunnan kabi jäsentä
Peter Preuchen ja Helge Bangsteiä
ovat vielä päämajassa Tanskan saa­rella;
Retkikunnan johtajja Knud
Ransmussen risteilee nykyään 'Poh-joiSnCanadan
napa-alueella eikä
luultavasjrkaan palaa enää pääma­jaan,
vaan palaa mahdollisesti Tans­kaan
Nomen tai muun Alaskan ran­nikon
paibn butta.
LaajasÄ ' vastineessaan toveri
Langström aluksi selosteli kommu­nistisen
puolueen. perustamista ja
puolueen .>alkuyaiheita Suomessa,
osottaen> että .hajoitetun perustavan
kok^uben jäsenten pitkät .yankeua-tuomiot,
joiden laillisuudesta porva­rillisissakin
' lakimiespiireissä ollaan
eri@iieltä, eivät pelottaneet perusta­masta
uutta puoluetta; Kunnallis-jäigestöy'
toista kuukautta perusta­van
kokouksen hajoittamisen jäl­keen
perusti uuden puolueeh ;niin-
Ikään nimellä Suomen Sosialistinen
Työväenpuolue^ hyväksyen saman
ohjelman, joka oli hyväksytty ha-joitetussa
kokoubessä. Vaikka puo­lueella
öli sama nimi ja sama oh­jelma,
oli se järjestöllisesti ja myös
juriidillisesti eri puolue kuin se,
jonka 'perustava kokous oli,hajoi-tettu
ja antoikin hallitus tämän
puolueen järjestäytyä jj» toimia
vaikka se hyvin tiesipuolueen hy-t^^
nsiUoin^Totttr?-»- ranomaiset alusta I ^ / » ^ ^
y^.. Nyt vasta puotk^^'^
öen kuluttua aletaan S.-^'^^^
den puolueen toimihenS^^-
Ptsemiseen. Aihi^^J^^^
noamalla sen ^,
kemällä toimiheäiieitä'
tiä
vam tuomioistuimen
ja td^
vankeuttta
Mailman tunnetuimmat
juutalaiset
New Yorkissa ilmestyvä juutalais-ehti
«JewiBh Tribune» on toimeen­pannut
lukijamsa keskuudie^ kier­tokyselyn,
kuta tällä hetkellä <fa
maailman tunfletum > ja huomattavin
juutalainen.' MainittuJuutalaislehti
väksymän ohjelman. Uutta puoluet­ta
vastaan alettiin kyllä hillitön
vaino,' niin että sen; pää-äänenkan-nattaja
sai -samanaikaisesti toista
sataa painokannetta, kuopiolainen
puoluelehti sai v. 1921 8 paino-kannetta,
1,900 mk. sakkoa, vuot­ta
4 kuukautta vankeutta ja lak­kautettiin,
lehti kaksi kertaa. Viime
vuoden ajalla sai ^ama lehti 2^200
mk. sakkoja, 2 v. 9 kk. vankeutta
ja 4 lakkautusta. Kajaanilainen
puoluehti sai y. 1921 15 painokan­netta
ja niiden johdosta 3 .vuotta
vankeutta; Lehti,' lakkautettiin
kertaa' yhteensä 11 kuukaudiebi; V.
1922 sai lehti 5 > painokannetta,
joista "on seurannut' 3 v. >8J kuu-butta
ja lehti lak^utettiin 3 ker­taa,
yhteensä' 6 kuukauden ajaksi.
Vaasalainen . kommunistilehti sai
viime vuonna 7 pain^okannetta, jois­ta
3,400 mk., sakkoa, 3 v. 2 kk.
vankeutta ja lehtilakkautettiin'2
kuutauden ajaksi. ^ Puolueen toi-mitsijoibi
on kerta toisensa jäi
«utta siUom lehtiä l ^ ^ » »
tuomioistuimen Z^,!"*^
painovapauslain ^ ^ ^^
een jäseniä ei sentäTsy^i^^
Kun puolue vaaleissa smmt^
ma avanvortoD. vallaten 27 edi^
iasraa. alkoi .porvaristof ^1
kuulua ää,iä, että painova^^
ka ohsi kiristettävä ja „,„3tin^^
vansto vaati julkisesti tuhoai^^
puolueen kokonaisuudessaan k S
ne jäijestöineen sekä eduskuntan^
mmeen Laillisin n,uodoinoui£
kuitenkm mahdotonta. EdoskuM^t
sa ohvat voimasiAteet sellaiset, että
bnsalaisvapauksia rajoittavat oo^
tokset eivät olisi menneet m.:
Mutta porvaristo oli päättänyt wL
dä suurrynnäKön puoluetta vastm
kaikessa laajuudessaan ja välitä
tällöin «suoran, väkivallantien, niin.
kuin porvaristo aina tekee, ha
demokratian ja laillisuuden • kuon
käy sille" liian ahtaaksi». Hallitnk^
sen määräyksestä vangittiin läjjes
200 puolueen jäsentä, m.m. pa»!
lueen koko eduskuntaryhmä, sano-malehdet
lakkautettiin ja kirjspai-not
takavarikoitiin. Laittomandut
olivat niin ilmeiset, jatketaan edel­leen
vastinekirjelmässä,. että monet
porvarillisetkin- lakimiehet ovat n»
sellaisiksi todenneet, jopa hallituk­sen
huomattavin äänenkannattaja­kin
«Helsingin Sanomat» \iinie
syykuun 12. p:n numerossa pää-larjotuksessa-
cAlustavien komma-nistikuulustelujen
tulokset» on aset­tunut
mitä vakavammin sitä epäi­lemään.
Mainitun kiijiotuksen'sisäl­löstä
tehdään vastineessa selkoa.
Samoin on siihen liitetty otteita
Skandinavian sanomalehdistössä jnl-kaistuista
kirjoituksista, joissa por­varillisetkin
lehdiet, puhumattakaan
vasemmiston lehdistä, ovat tekoa
ankarasti arvostelleet. Aivan, vas­takkaiselle
kannalle asettuivat Suo­men
ponrarilehdet, joista muuta-mat
suoraan ja peittelemättä sanoi­vat,
että tässä tapauksessa ei ole vä­litettävä
laillisista muodoista. Niin­pä
«Abo Underrättelser» kirjoitti,
että «Sokea formalismi» — lain
muodoissa pysyminen, olisi nmi
oloissa «suorastaan rikollista.» Ja
<!Hufwudstadsh!la'det> on kirjoitta­nut,
että jos työväki eduskunnal-v
lista .tietä pääsisi, valtaan ja rupe­aisi
järjestämään yhteiskuntaa so­sialistiseksi,
niin porvaristo ei.tuo-t^
laillista toimenpidettä suinkaan
ristissä käsin katselisi, vaan ryh­tyisi
väkivaltah sitä estääkseen.
Rehellistä kieltä, sanotaan vasti­neessa,
sillä eihän porvaristo mil­loinkaan
ole häikäillyt käydä lätr
tomuuksiin silloin, kun sen talou­dellinen
ja valtiollinen valta (la
uhattu. Esimerkkeinä tästä mainit­si
vastaaja porvariston vehkeiljii
Venäjän vallanpitäjien, kanssa, kun
n.8. Mannerin eduskunta pii saata­va
hajoitetubi ja porvariston kau­panhieronnan
Sttomen myymisestä
Saban keisarikunnalle ja saksalai­sen
kuninkaan tuottamisesta tänne,
kun työväestö saksalaisten aseiden
avulla oli lyöty. Porvaristo on kyl­lä
aina esiintynyt laillisuuden puol­tajana,
milloin se on ollut sen etu­jen
mukaista, mutta se on oM
valmis heittämään laillisuuden yli
laidan aina, milloin se on osoit­tautunut
liian ahtaaksi sen talou­dellisia
ja valtiollisia etuja suoje­lemaan.
Jo se seikka, sanotaan astinees-sa,
että puolueen/on annettu toi­mia
3 vuoden ajan, lähettää edus­tajia
kunnanvaltuustoihin ja edus­kuntaan,
vaikka viranomaiset ovat
alusta alkaen tarkkaan tuntenee. ,
puolueen toiminnan, osoittaa, etta
hyökkäys puoluetta vastaan on ta-pahtunut
yksinomaan poliittia^ta
syistä. Hallituksen ulkopuolena o-levät
vöiihat ovat a§aneet sen tä­hän
avoimeen hyökkäykseen. Tfliiu.3
tunnustaa esim. Suomen Suojeiu.
liiton, johtaja Zidbäck avolmest i»-
S:lle antamassaan haastattelussa J
ent pääministeri R. Erich lansun-
- • •• -- elokoan ^ nossaan U; Sm viime
p.-n numerossa. seliteUessaan, m^^
hänen haUituksehsa
näkköön ryhtynyt, lausuu, crfte ^
8. porvarillinen kokoomushjhtn.
sellainen kuin vuoden ^^j.
keen 'teljetty vaidölaan, niin ettäi v u i i i u k . v i « « » - - ^ ^ - , V sn^'
nykyään ;istnu ainakin 3 puoluetpi-siHpin jotenfan yleisesti, p^ ^ j,
mikuntaa, vankilassa. Tämän jälkeen j kaän- ainöaötaan vasemmis»"