Vapaus, January 21, 1922

              I^maetaMa, taimiilL i l p> - 8atirday,Jaii.21st.
VAPAUS
,. Oiiouidsa raoctalftsftB tySvSestön Sanenksnnattaja, Qoies-
- Sadbaryssa, Ost., join tiistai, torstai ja lauantaL
H. PURO, J.W. SLUP
» VaitaaTO toimittaja. ToimUossihtecri.
VAPAUS
• (Uberfv)
The only organ öf Finnit WoTkere in Canada. Fob-lisited
in Sndbury, Ont, every Toeiday, Thorsday and
Ilfflotnsbinta 40a patstatnomalta.— Alin hinta keirta-fimotnksesta
76c. — Knolemanilmotakset $2,00 (mtiistO'
vätsyistä m. kultakin lisäksi). Kihlaus- ja avioliitto
Umot alin hinta $2.00, nimenmantosilro, (muuten kuin
•viOiuttodfflötUBten yhteydessä |2.00 kerta. Avioeroil-iBOtnkaet
$2.00 kertax (3 kertaa $3.00. r - Syntynöilmc»-
tukset 1200 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
11.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista,
loista ei ole aopirousta, tulee rahan seurata mukana.
Advertising rates 40c ner col. incb. Minimum cbarge
for emt^e insertion 7Sc. Discount on standing ädvertise-
SBent. 7he Vapau;( is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
' II!' ' I ' .'il I. II .1 ' ~ . . . .1 •
TIUUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4,00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
$U0 ja yksi kk. 75c,
Ybdysvaltorhin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
9oM ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yaitsi asiamiesten joille, on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
idrjeeseenne, kiijottakaa uudelleen liikkeehoitajan per'
soonallisella nimellä,
l V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liherty Building,
liome St,, Puhelin 1088. Postiosote:
BoK 69. t Sudbnry. Ont.
RejB^stered at the Post Office Department, Ottava, as
oecloonndd^^ccllaasss mattcfe
Lännen puutavaratyöläiset ja PXL
Liihes neljä vuolta sitten olivat Länsi-Canadan puu-'
tavaratyojäiset: ensimäisiä, jotka 10,000 jäsentä kasit
tävänii järjestönä ensimäisinä liittyivät silloin perus-
' tettuun One Big Uniöon ja muodostivat tuon järjestön
dinvoimaisimman osan, sen selkärangan. Ja parina
seuraavana vuonna oli puutavaratyöläisten järjestö ai­noa,
joka oli todellisesta merkityksesta työmaa* ja te-ollisQilsjärjestönä.
Tämän järjestön taholta harjo-tettiin
myöskin laajasuuntaista ^li maan ulottuvaa
propaganda- ja järjestämistyötä. Sisäisten riitaisuuk­sien
vuoksi' erosi puutavaratyöläisten järjestö emä-järjestöön
OBUisla toisia vuotta sitten. Ankara työt­tömyyskriisi
ja paniikki on myöskin raskaasti koetellut
puutaVaratyöläistcn järjestön elinvoimaa, sen' jäsi^in-määrä
on suuresti alentunut, sen toiminta heikentynyt
Mutta Icäikcn tämän lamaannuekauden jälkeenkin osot-taa
lännen puutavaratyöläisten unio enempi kaukonäi
kÖisyyttä ja enempi rohkeutta kuin, yksikään toinen
järjestö Amerikan' mantereella, ostumalla eneimäisenä
«merikalaiscna unionu vallankumouksellisen kansain­välisen
fcÖyhälistÖliikkeen: riveihin. PuutavaratyöläiSv
ten unio on nimittäin ensimäinen unio Amerikassa,
joka on tehnyt suoranaisen Miittymispäälöksen Punai­seen
Taloudelliseen Inlcrnationaleen. Tuo päätös hy-väksyltiin
länsirannikon puutavaratyöläisten teollisuus-union
konvcntionissa viime vihkolla, ainoastaan kahden
edustajan äänestäessä sitä vastaan. Lännen puutuva-ratyöläiset
ovat ^iis taaskin ensimäisinä; näyttämässä
tietä amerikalaisclle proletariaatille, minne sen on ku-lettnva.
Puutavaratyöläisten unio on ensimäinen ame-rikalainen
unio, joka on luopunut epäröimiscstä ja
astunut suoraan siilo puolen rintamaa, jonne kaikkien
työväenluokan järjestöjen täytyisi kuulua.
Kuitenkaan oi ole ainoastaan sillä hyvä, että on teh­ty
tuo päätös ja Hityläiln Punaiseen Taloudelliseen In-tcrnatiönalccn.
On ryhdyttävä sitkeaan ja väsymättö­mään
työhön, täyttämään niitä velvollisuuksia, mihin
Punainen Internationale kaikki siihen kuuluvat järjes­töt
velvottaa, Puutavaratyöläisten järjestön on teh­tävä
taukoamattomasti työtä, ci ainoastaan oman uni­ensa
keskuudessa, vaan ensikädessä kautta Canadan,
liittääkscen kaikki puutavarotyöläiset lujaksi; kokonai­seksi
teollisuusjärjestÖksi, kuin myöskin suunnattava
vallankumouksellisen kannatuksen ja propagandan kär
U käsittämään koko Canadan teollisuusproletariaatin,
hävittämällä vanhojen taantumuksellisten joiriajain
vaikutusvalta kaikissa työväen unioissa, kuin myöskin
tbisella puolen vapautettava työläiset syndikalististen
haavcitten ja harhakäsitysten vallasta. Ja tässä työssä
on kaikkien vallankumoubellisten työläisten annettava
apuaan puutavaratyöläisten uniolle.' Tulkoon se siksi
vallankumouksellisten työläisten voimakeskukseksi, jos
ta kumouksellisen teollisuusunionismin propagandaa
lietsotaan kautta Canadan, ja jonka taholta levitetään
teollisuustyoväen laajoihin kerroksiin niitä kiinteiutä
työväenluokan solidarisuuudenpppia.
Tällä haavaa on Joapanis^ 1 1/2 miljpooaa tehdas»
työläistä. TeolIisuustyöläisteB koko lukumäärä kohoaa
2 miljoonaan. Kaikki nami työläiset oli kehitettävä vii­meisten
40 tai 50 vuoden aikana. Tämän takia ei Ja­panin
työläisillä aina viime aikoihin asti ole ollut
mitään mahdollisuutta murtaa hallituksen ja suurkapi­talistien
iestä.. /
Viime aikoina, varsuikin Venäjän ja Saksan vallao-kumousten
aikoina, ovat jaapanilaiset työläiset kuiten­kin
oppineet käyttämään hyväkseen jokaista sopivaa
tilaisuutta valloittaakseen maaperää ja lujittaakseen
voittojaan. Käyttäen taistelukeinoinaan lakkoja ja sabo­taasia
oiT^oväenluokka monessa tapauksessa onnis­tunut
saavuttamaan ammatillisen järjestyroisoikeuden ja
oikeuden asettaa tehdaskomiteoja. Poliisien vastarin»
nasta ja sotilaallisesta sekaantumisesta huolimatta on,
tuon tuostakin pidetty katumielenosoituksia ja/joukko-kokoubia.
Muutamissa tapauksissa' on vallattu \lte6'
taita r— ei työskentelyä varten vaaq kokousten pitämi­sen
tarkoituks^ lakon aikana.
Maailmänsoildn aikana kehittyi jaapanilainen teol­lisuus
ripeästiy samoin* kuin miljonäärien lukumäärä
kin. Monet näistä ovat kuitenkin varisseet alasxyiime
vuoden ral^a- ja teollisuuspulassa. Pörssi-ilmäpuntarin
rajut hypähtelyt tosoittayat, että maan finanssisuhteet
ovat' kurjat. Ja niinpä kasaantuukin rikkaus yhä- hap
vimpain pääoman valjaiden käsiin, mitkä • vaurastuvat
varsinkin juuri pulista. / ,
Kuten sanottu, on Jaapani kapitalistinen maa, mis­sä
k^kki on järjestetty kapitalistien etua silmälläpi­täen.
Mutta kaikesta tästä huolimatta on Jaapanin
kapitalismin päivät luetut, ja itse kapitalistitkin ovat
tämän älynneet. Jaapanm kansan on vallannut sy­välle
tuntuva tyytymättömyys. Työläiset ja talonpojat
valittavat nykyistä olotilaa, ja heidän parannusvaati-muksensa
ilmenevät lakkojen, sabotaasin" ja kapiinain
muodossa. Taloudelliselta kannalta katsoen!hallitaan
Japania mitä järjettömimmin. Enemmän kuin. puolet
valtion tuloista käytetään varustustarkoituksiin. Enem­män
kuin 450 miljoonaa jeniä viskataan tulevana vuon­na
, yksin laivastoon. Kansa huokaa verotaakan alla,
ja teollisuus kärsii,myös siitä; siitä syystä koettavat-kin
työnostajat palkkoja alentamalla ja hintoja kohot­tamalla
nylkeä työläisiä entistäkin enemmän. Elin­tarpeet
ovat suhteellisesti muita tavaroita/kalliimmat.
Raaka-aineet ovat kaikkein helpompia, niin että riis­täjät
saavat alhaisten palkkojen turyin jopa korkeam­paa
voittoa kuin - parhaana sotavoittoaikanaj; ja työläi­siä
siis n^^ljotään ankarammin kuirv minään edellisenä
kautena. ^
Parhaana todistuksena Japanin proletariaatin vai-'
Veutuneisuudesta on sen 'valpas nuoriso. Vuoden' 1864
vallankumouksen pani alkuun ja suoritti loppuun nuo­riso.
J^afJanin ' historia osoittaa kokonaisen jakson
nuorison •suorittamia vallankumouksia. .Taistelussa,
mihin maan työläiset ja talonpojat ovat luokkatietoi-sella
paättäväisyydeilä ryhtyneet, tulee nuorisolla täl­läkin
kertaa olemaan tärkeä ^tehtävänsä,
Monista politiikkansa vaiirikoista huolimatta koet­tavat
jaapanilaiset. imperialistit edelleenkin säilyttää
asemansa. He eivät mieli millään ilveellä tunniislaa
niin kotoisessa kuin siirtomaapolitiikassaan tekemiä
virheitä. Japanin kansa protesteeraakin mitä jyrkem­min
maansa militarismia vastaan, mikä ulkopuolisen
maailman silmissä on saattanut maaii mitä kurjimpaan
valoon: raaka ja. verinen väkivalta Koreassa ja Kiinas-
' «Kommunismin haaksirikko Ve­näjällä
», ' «Kapitalismin voittokolka
Venäjälläb^Tsmaisia otsikoita ta­paa
ei^inostaan koko maaUman por-varislehtien,
vaan myöskin sosialL
demokraattien sanomisten palstoil
la. ' Eoka:kassalnvälinen ^pitalis-tinen
veljeskunta ja' mensbevlikki-lakeijat
toitottavat torvilla ; sekä
lySväfc rumpua. Se, että-porvarilli­nen'
sanomalebdistS puhnu kommo-nisiQin
haaksirikosta ja kapitalis-ffliii
foittokulusta ja iloitsee siitä,
osoittaa,, että se käyttäytyy omien
isäntiensä etujen tnokaisesti, joihin
etnihm kuuluu: tukahduttaa kansain
välisen työxäcfnloökan toiveet kapi­talismin
ikukistumisen,' proletariaa­tin
vapauden mahdollisuudesta. Mut^
ta jos totta olisi se, että Venäjällä
on voittanut kapitalismi, m£ksi sit­ten
iloitsevat kaikenväriset herrat
sosialidemokraatit? Hehän sanovat
olevansa aina kapitalismin vastusta­jia.
Herrat sosialidemokraatit omal
la iloitsemisellaan . paljattarat it
lensä porvariston palvelijorl^i, jon
ka porvariston rimujnbia m heidän»
kin riemujuhlansa. Mutta herrat
porvarit ja herrat sosialidemokraa­tit
ennenaikaansa juhlivat voittoa,
ennenaikaansa juhlivat kommunis­min
haaksirikko^ Venäjällä. Jär­jestelmän
haaksirikosta voi olla pu.
hetta vasta sitten, kun järjestelmä
on jo va^ciihtuniit, voittanut. Jär­jestelmä,
joka ei vielä ole voittanut,
järjestelmä, jonka toteuttamisesta
vasta on alkanut taistelu, ei voi tu­houtua
siitä yksinkertaisesta.syystä,
ättä se ei ole vielä toteutunut; me­hän
vasta olemme lopettaneet tais­telun
elämästämme ^*a riippumatto­muudestamme.
Mutta siitä huoli­matta,
että kaikki puheet kommunis­min
• hat^sirikosta Venäjällä ovat
pelkkää -lorua, ei ole epäilemistä­kään,
että Neuvostohallitus käyttää
tarkoituksiensa^ toteuttamiseksi uut­ta
ppUtiikkaa; joka tuntuvasti ero.'
aa vuosien 1919 ja 1920 politiikasta
Tämä uusi politiikka, jonka ,tun-
.lenime vapaasta sisämaan kaupasta
3ekä pikku- ja keskiteffllisuuden el­vyttämisestä,
Neuvostohallituksen
suostumuksesta luovuttamaan osaTi
suurteollisuudesta ulkolaisten kapi­talististen
konsessioneerien käsiin,
tämä uusi politiikka merkitsee suu­ria
muutaksia. kommunismin toteut-camismetoodeissa
Ve.niijällä,
munistisen • Internationaalen
tajakokona hyväksyi' täipäji Neuvos­tohallituksen
uuden politiikan! Kui.
teakin sen olemassaoloa eivät vielä
ole omaksuneet koko. maailman työ-
Iäisten laajat joukot ja 'se herättää,
suuttumusta heidän keskuudessaan.
Kannattaa'sen vuoksi pysähtyä ky­symykseen
: Millainen 'on tämän uu^r
den politiikan syhtautuininen kom­munismin
poriaatteisiin?^ Tulevatko
80 sekä sekaantumispolitiikka Siperiassa'ovat tehneet imumta^aan proletariaatin poHiii
Japanista idän Preussin. Sodan koulun kasvattamana'
on Japanin kansa menettänyt kaiken luottamuksensa
byrokraattiseen liallitukseeiv ja militar|istiseen vharvain-valtaan.
Tyytymättömyyden ilmaisut ja levotlomuudet
ovatkin sen takia päiväjärjestyksessä. Nämä, yhdessä
työväestön luokkatietoisuuden kasvun, työläisten, talon­poikain
ja nuorison heräämisen ja taistcluinnon kanssa
osoittavat, että Japani on kypsymässä yhteiskunnalli­seen
vjillankumoukseen. Huolimatta raskastakin ras­kaammasta
kuristustilastann elää Japanin proletariaatti
uuden ja läheisen tulevaisuuden toiveissa.
: Nykyinen Japani
Nykyinen Japani luontui vuoden 1864 vallanku
mouksesta, joka kukisti feodalismin. Kolme vuosisataa
piti feodalismi Jaapania eristettynä, kunnes mainittu
vallankumous alkoi suhteet lännen kanssa. 50 vuotta
sitten oli Jaapani puctjliksi raakalaistilassa. Ei löytynyt
mitään tehtaita, ei rautateitä, eikä yleensä mitään teol­lisuutta
nykyaikaisessa mielessä. Jaapanin oli pyrittävä
lännen tasolle, jos mieli käydä kauppaa sen kanssa,
laaponi on uhrannut kaiken kapitalismin alttarille.
Lait, valtiojärjestys, hallitus ja yhteiskunnalliset ja
poliittiset laitokset ovat niin järjestetyt, että ne ovat
kapitalistiluokan etujV mukaiset, mutta varsinkin työn-estäjille
dlulliset. iTyöläiset ovat rajattoman riiston
alaiser.
Maan ja parlamentin politiikkaa johtaa koural­linen
vähenunistd. Työväestölle on parlamenttarismi
.ollut ImoUut Idrjaio.
Jaapanilaiset työläiset ovat viimeisten 50 / vuoden
aikana taiäelleet Harvainvaltaisen riistäjäjärjestelmän
ja raakalaismaisten poliiäias^usten' «daisina. Tällaisien
olosuhteiden'vallitessa ovat t|0£|08litjat omabuneet ko­lonaan
uuden tuotantotavan,'|^;«ii!a kotoisin lännestä.
— Puhuessaan siitä, tuleeko Debs kulkemaan yhä
raivokkaammin häntä; omakseen vaativien sosialide­mokraattien
kelkassa, vai liittyykö hän työväenpuolu­eeseen,
sanoo Voice of Labor m. m. seuraavaa: ^ ^
— «Jos Debs päättää kulkea yhdessä sosialistipuo
lueen kanssa, merkitsee se tuolle järjestölle hieman
pitempää elämisen aikaa. Jos hän taaskin päättää yh
työ'työväenpu9lueeseen, voi hän olla> varma että hän
saa elää jo, kuolla kuin mies—-kuolla taistelussa, ken­gät
jalassa. — Emme tiedä, mitä Debs tässä
kysymybessä tekee. Mutta mieluummin näkisimmi
hänet kotimsa kätkeytyneenä, vaiti kuin hauta, kuin
kuulla hänen puhuvan sen puolueen puolesta, joka ei
ansaitse faituistakaan niistä uhrauksista, joita hän on
telinyt.»
Pariisin Kommunin johdosta kirjoitti Marx ystä­välleen
Kugelmannille seuraavat sanat:
«Valtaan tultuaan ei työväenluokka Voi ilman muu­ta
mekaanisesti panna käyntiin sitä valtiokiineistoa,
jonka porvaristo on luonut köyhälistön orjuuttamistar-
Icoituksissa. Köyhälistön on se ensiksi tuhottava perus-tubiaan
myöten ja sen raunioille ryhdyttävä rakenta­maan
uutta valtiomuotoa.»
~ Tietämättömyys on demooni (pohohenki). Pel-cäämme
että se tulee vielä esittämään monta murh^
näytelmää. Täydellä syyllä ovat suurimmat kreikka­laiset
runoilij{il kauheissa draamoissaan Mykenen ja
Theben kunmgashuoneisla esittäneet sen traagillisena
kohtalona. Marx.
T- Tdiekko-slovaldan toverit ovat ottaneet huoltaak-seen
600 Veaajän nalkaalueea lasta. —• Kaunis osotus
todelliset proletaarisesta kansalavälisyy^desta ja fiam-
Han yleiset/säännökset' yleismaail­mallisessa
mittakaavassa, Venäjän
ralianktimouksen .uuden ko^cemuksen
pohjalla? . ,
,Venäjän vallankamous on prole­taarista
vallaiikumousta: pikkuporva-rillisestia
maasia. Venäjän-;.vallan­kumouksen
kokemusten tulee tämän
vuoksi r sisältää ne piirteet, jotka
ovat sitovia kaikille' proletaarisille
vallankumouksille sekä, iie''piirteet,
joita on • täytettävä proletaarisissa
vallankumouksissa pikkuporvarini-äissa
maissa. Mitä Venäjän vallan­kumouksen
kokemuksista voidaan so­velluttaa
koko maailman piroletaari-seen
vallankumoukseen ja mitä yk­sistään
sellaisten maitten vallanku­mouksiin
kuin Balkanin_ maitten,
Etelä-Amerikan valtioitten, -Unka­rin
ja Espanjan?
Neljän vuoden kuluttua vallan­kaappauksesta,
neljä vuotta kestä-neitten
ehnen kuulumattomien kär.
simysten jälkeen ^tulee työväenluo­kan
Venäjällä tehdä luokalle, jonka
käsistä se anasti vallan, vissejä
Venäjän vdhudnimqnisen • biato-ria
maalikuusta v. 1917 läbtieji
näin oHen osoittaa, että toiseltapuo.
Ien . proletariaatti dcjBolraatlista
ttetS e! voi säavattaa mitiin r«n-iudlifia
ybteuknnnaa penutchtävien
ratkaitometoodeja.
Toiselta puolen se osoittaa, että
proletariaatti diktatuurin vallitessa
voi tulla pakotetuksi ^visseissä olp-
5nhtejm.-^emään. mySnaytyksiä
iporvariistone. Että iosialis^ tei
voida yhdellä kynänvedoll»; |oteiit-taa,
että proletariaatin 'jd^itoi^uri
merkitsee vain, että .työväenluokka
saatuaan vallan käsira^ saa tilai­suuden
taistella' päättävällä tavalla
kapitalismia vastaan, tämän, me,
kommunistity aina olemme tietäneet.
Ajatus siitä, että bdsheviikit halua-vat
fa^ti kohta toteuttaa sosialis­min,
kuuluu kokonaisuudessaan bol-thevismin
vihollisten piirille, jotka
ovat koettaneet esittää sitä mahdol­lisimman
Hyhmässä muodossa saadak­seen
häväistä sitä työväenjoukkojen
iilmissä. Esimerkiksi mensheviikit
Saksassa yrittivät esittää asian niin,
että kommunistit vaativat miika vii­pymätöntä
sosialisoimisen täytMi-töönpanoa
— samaan, aikaan kuiii
jjär&evämmät mensheviikit käsitti-,
vät, että sosialismia voidaan totfeut
taa vain asteettain. Tähän me aina
olemme vastanneet: «Te harjoi.tätt;e
konnuutta, hyvät herrat,'eroavaisuus
«eidän ja teidän välillänne m sii­nä,
että te petätte työväkeä ioiyoi-
!a, että on mahdollisuus toteuttaa
josialismia porvariston herruuderi
vallitessa, mutta me sanomme; ja
Viemme sanoneet, että sosialistiiien
räken'nustyo voi alkaa vasto porva­ristosta
saadun voiton-hetkestä läh-
:ien, pro^etaria£^tin diktatuurin va­kiinnuttua.
Missä •määrin proleta­riaatti
voi vallan käsiinsä} otettua
;oteuttaa sosialismia, s. o. ottaa kä-
:iinsä proletaarinen valtion, maan
taloudellisen elämän ja muodostaa
ie työväen demokratian perustaiUa,
~ - se riippuu'' olosuhteista,,, ei prole­tariaatin
edustajain tahdosta eiks
ceoriasta. Kuka »sitten on osottau-
;unut olevan oikeassa i — tekö vai
'le? • Onko Neuvosto-Venäjän poli-
•iikan udsi suunta jotain muuttanut
tässä yleisessä kommunismin perus­opissa?
Vastataks^mme tähän tu­lee
verrata sosialismikysymykscn
Kbm- kohtaloita toiselta puolen, Venäjällä
edus- toiselta puolen Englannissa ja Sak­sassa,
Vuoden 1919 alussa näytti
siltä, että Englannissa hallitus rau­hallista
tietä ottaa, käsiinsä vaikka­pa
.. vain kaivokset ja hiililähteet,
vaikkapa vain koko hiiliteollisuuden.
Tämä käsitettävästi ei kyllS(kääin oli.
si ollut sosialismia, sillä hallitun oli­si
njiaksanut osan voitosta hiilipa-roonei'lle
ja toisen^ osan voitosta
käyttämään kapitalistisen yhteis­kunnan
tarpeisiin. Kaivostyöläiset,
joille hallitus lupasi valvonnan hii-liteollisuudessa,
näkivät tässä lupa­uksessa
askeleen otetun eteenpäin
sosialismia kohti. Mitä näistä lupa­uksista
tuli? Hallituksen ivailua työ­läisiin
nähden! Hiilikaivokset olevat
kapitalistien käsissä. Hallitus kumo­si
vielä asetuksenkin, jolla kaivos-miehille
taattiin vissi palkkataso. Ei
vain sosialismia, mutta myöskin val-tiokapitalismia'
Englannissa ei nyt
kukaan ajattele. Työväenluokka, jo­ka
uskoi demokraattisen tien johta­van
sosialismiin, tuli tällä siellä lyö­dyksi.
Kapitalistit eivät halua;kuul­la
mitään myönnytyksistä työväen­luokalle.
Saksassa vuoden .1918
marraskuun ' vallankumouksen 'jäi.
keen menshevikit lupasivat työläisil­le
teollisuuden päähaarojen asteet-,
täisen siirrynnän valtion käsiin työ­väenluokan
valvonnan alaisina. On
kulunut kolme vuotta. Istuntoja pi­tänyt
100 oppineitten komiteaa sel-vitteleoMässä
, kysymystä mel'kein
kaikkien teollisuushaarojen ^siali-soimisesta.
Oppineet kapitalistit ja
sosialidemokraatit ovat keränneet
MSS! Canadan!
dollarista 1
5 UHETYSKUSTANNUKSET: 5
5 Postissa 15c kaikilta summflta. SäbkSsanomalla $3.50 kaiulta summ. S
s Kysykää erikoiskurssia suurille summille. «
s, . Toiminta nopeaa ja perillemeno varma. S
s . Yli 2O0O eri lähetystä tehty j* tämän vuoden ajalla. •
2 ' . lähetetyn fcahah arvo tähän mennessä tällä vuodella,yli ^oO OOOflft 5
S Bahaa välitetään royöslun kaikkiin Suomen pankkeiliin. ' «
• Kaikki rahavälityksemme numeroon 869 asti ovat pankkimmp -
ilmotuksen mukaan jaetut Helsingistä asianomaisille vastaanotta- 1
s jille jouluk. 20 p.
I Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont. 1
5 -Torontossa ottaa rahavälityksiä'vastaan A. T. Hill, 177 Belle. ^
S "fair'Ave..- ,»
iiiiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiUiiiiiiiiiHiiHniiiiiniiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiiiii,^
teessä. Venäjän proletariaatti säi­lyttää
teollisuuden erittäin huomat­tua'
perusosaa, ulkomaan kaupan
monopolin, valtiopankin ja rauta­tiet
Se on pakoitettu tekemään
myönnytyksiä, — me vielä tarkas­tamme
päitten myönnytyksien .oleelr
lisuutta ja, niitten määriä -—mutta
paatuen se kaikin voimin säil3rt;tää
;a kaikki sen myönnytykset ovat
tehdyt siinä jnielessä,. etjtä pääasia,
oerusta jäisi sen käsiin.
Jatk.
myönnytyksiä. Tästä kaikkien mait- kokonaisen kirjaston kirjaflisuntta
ten herrat sosiolidemokraatit. teke- näistä kysymyksistä. Mutta tulok-vät
sellaisen johtopäätöksen, ettei
olisi pitänyt ottaa valtaa käsiinsä,
ettei proletariaatin diktatuuri ilme­ne
a&emasta 'selviytymisen välinee­nä.
Tämä on paäoppia, jota Venä­jän
vallankumonksEs ^ opetuksena
menshevistiset kansainvälisen prole­tariaatin
opettajat opettavat. Mut-^
ta Venäjän Vallankumoushan ei^>
kanatkaan marraskaan 7 pnä 1917,
vaan maaliskuussa- v, 1917.
Venäjän maalisknun vaDanknmo.
uksen historia, kabdeksan kuukautta
kestänyt työväenluokan taistelu ka*
pitaiismia vastaan» taistelu, joka
päättyi kapitalistisen järjestelmän
kukistumiseen, työväenluokan vai-lanottoon,
•— se on osoittanut, että
porvaria ei ollat k^rkenevo, imdis-tustietä,
myonnytystietä antamaan
työväenluokalle nmhdolKsinitta Itapi-talistlsen
järjestelmän'lauhalliseen
muodostumiseen sosialiätiseksi. Lo­kakuun
vallankamouB }a pröletsriaa-tin
diktatuuri Venäjällä osottautui-vat,
fcuten nyt Kautsky tunnustaa,
alkuvoimien suorittamaksi tapaok-s^
si, tapaukseksi, jota ei kukaan
voinnt estää toteutnmu^
set? Saksan (kapitalistit eivät vain
olleet antamatta valtion käsiin yh.
tään teollisuuden haaraa, vaan vaati­vat
nyt y&sityistea kajpitalistiea .UI-
•im rantareitlen Biirtoä, jotka, niil­tä
50 vuott«t sitten jo Blsmarkin
aikana oli otetut Kysymys siitä,
e^ peittääkseen ennen kuulumat­toman
vaja-uksen' Saksan budjetis­sa.
Vaiti» tulisi omistamaan vaik­kapa
vain 20 pros. teollisniusosak-Äeista,
«n synnyttänyt simttoffius.
myrskyn icapitalislaen ke^udessa,
myrskyn jonka suhteen' &osialidemo-kraatat
esimtyvät passiivisina. Hal­litus
on välnna kansalaissotaa pelä­ten
asteettaiseen sosialisoimiseen,
vaan täydelliseen lolco 'valtiokoneis­ton
jöuttuniseen pääoman Icäsiin, ko­neiston,
joka Truoden W18 lopulta
oli työväenluokan kasissa. Butta
Venäjällä? Venäjällä proletariaatti,
jotika läylyy ottaa MöUn se, että
85 pros. väestöstä on pienisäntiä,
talonpoikia, että mailman köyhälistö
ei ole vielä ottanut valtaa Msim-;
sa, ettei se voi auttaa tätä koncil-la,
tekriill£s|im ^voilla -r- ^ssa en-nen
Imalumattoman raskaassa ^an-
PÖYTÄKIRJA
tehty C. S. S. Järjestön-toimeenpa­nevan
komitean kokouksesta tammik
8 p. 1922 ^
Saapuvilla olivat Ahlgvist, Rauti­ainen,
Keskinen, J. Hill, Latva* sih.
teeri ja uudet jäsenet Peltonen,
Väisänen ja Rajala. -
Tarkistettiin edellisen vuoden työ-järjestysl
jota päätettiin noudattaa
kuluvanakin vuonna. ,
Varsinaiseksi toimeenpanevan ko-raiteap-
puheenjohtajaksi valittiin
-atva.
Raha8».onhoJtnja1csi Valittiin sih­teeri
Hill ja hyväksyttiin hänen ta­kauksensa.:
Pankissa sSästötilillä oleyien jär­jestön
varojen «trustiseiksi» valit­tiin
komiteasta eroon jääneen tov.
E. Pirttisen tilalle tov. Latva, toi­seksi
jääden edelleen tov. Ahlgvist
'Grean HilFin ja Garson'in entis­ten
osastojen omaisuuden myynti:
Crean HillMn entisen osaston omai.
suus päätettiin,myydä seuraavasti:
Lainakirjasto ja kirjakaappi Beaver
Lake'n s. s. esastolle heidän-tarjoa­mallaan
~ $50,00 .hinnalla, joka ,on
maksettava kuluvan vuoden ajalla;
$125,00 : hinnalla, kahden vuodon
maksuajalla, ilman korfeoa; Haali,
Crean Hiirissä, Waters Toivnship'-
in osastolle $250.00 hinnalla, viiden
vuoden maksuajalla, ilman korkoa;
samoin päätettiin tarjota heille haa-
Hssa olevat tavarat $35.00, maksu-
3hdot samat kuin haaliinkin nähden.
GarsonMn entisen osaston omaisuus
päätettiin myydä seuraavasti: Long
Lake'n s. s. osastolle» lainaamansa
tayarat, heidän tarjoamallaan $50.00
hinnalla, joka on maksettava kulu­van
vuoden ajalla; Sudburyn ö. s.
osasto tarjosi lainaamistaan tava­roista
$30.00, ja toinen tarjous ol-kysymyksessä
olevien henkilläoj ea-suhteen.
Tarkastettiin Yleisuiine,iyk,en ta^
lokset Jädestön supistetun edusta
jakokouksen pidosta ja osoittautnr
annetun ääniä pidon puolesta 854
ja vastaan 140, joten päätökseksf
on tullut, «supistettu järjestön cdos-tajakokous
pidetään helmikuulla 19-
22 ja että ipaika;! ja päivän lopulli­sesti
määritteleminen jätetään toi.
meenpanevall^ komiteallejy.
V Järjestön Edustajakokouksen aib.
ja paftka;. Sihteeri ilmoitti puoln-een-
vä:liaikaisen järjestämiskomitMn
määritelleen perustavan konveatio-nin
pidettäväksi Torontossa helniik,
17, 18 ja 1-9 päivinä. Päätettiin-kutsua
järjestömme edustajakokou;
alkavaksi helmikuun 15 p. Torontos­sa.''
Luettiin Kaniinistiqwian agitatsi-onikomitean-,
kirjeenvaihtajan H.
Niemen kirje selostuksena toimin­nastaan
ja hyväksyttiin sihteerin
^'aiiaus snhen.
Vapauden liikheenhoitsjan t'3dus-teluun.
asiamies takauksien suhteen
päätettiin vastata että suännöt oa
saatettava voimaan kaikkiin asia.
miehiin nähden.
J. Lundin, (Bellevue, Alta,) kirje.
Työkansan «toverilaina» saatavan
suhteeh,; jätettiin pöydälle seuraa­vaan
kokoukseen.
Port Arthur'in osaston irtainta,
omaisuutta koskeva kirjeenvaihto'
luettiin ja hyväksyttiin.
A. Kankaan, kirje, tiedustellen',
josko S. S. Järjestöön voisi kuulua,
yleisjäsenenä, luettiin ja hjTäksyt-tiin
sihteerin vastaus siihen.
Tarkastajat • esittivät lausuntonsa
0. Mäen kirjoittaman näytelmän
tPunainen Kosto» suhteen. Kuiten­kaan
ei voitu ottaa sitä kustannat-tavaksi
vaan päätettiin palauttaa
se takaisin. /.
Päätettiin ilmoittaa Puolueen vä­liaikaiselle
järjestämiskomitealle, et­tä
järjestömme suoranaisesti vastaa
omien edustajainsa kyyti y. m. ku­luista.
.
Ahl^ist jä Rautiainen ilmoittivat,
käynnistään : puolueen väliaikaisen
j ä r j e st::miskomitean kokouksessa,
että esitys väliaikaisten suhteitten
järjestämisestä hyväksyttiin sellaise­naan.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittua
Rajala ja Peltonen.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
A. T. Hill, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edellä olevan
Ien $75.00,' ei kuitenkaan voitu I0-'pöytäkirjan ja hyväksymme sen sei.
pullisesti ratkaista myyntiä koska
Sudbury'n osaston taholta pyydettiin
ilmoitusta tehdyistä tarjouksista jäl­leen
harkintaa varten, joka päätet
tiih tehdä huomautuksella että pi­dämme
heille etutilan tavaroihin
$75.00 hinnalla; haalin ostotarjouk­sia
ei ollut saapunut joten päätet-tim
pyytää aluetoimikuntaa edelleen
huolehtimaan sen hoidosta.
Wort]unstoa entisen osaston ta­varoitten
suhteen pääteOain tiedus­tella
Beaver Lakeen s. s. osastolta,
joka niitä hoitaa ja käyttää, mitä
he katsoisivat kobtuulliseksi tarjota
niistä. Worihingtonin osaston omis­tamat
osakikeet The Sudbury Indus-,
trial Co-operative Spciely Limited'-
äsä päätettiin siirtää Järjestölle.
K. O. «doeaibteerin tidusteluun
Selwood'in entisen osaston lettien
kauppalorjain' subteen, jotka ovat
Matti Labiden ja S. Kuulan nimessä,
päätettiin vastata että ne on jo ai­kaisemmin
päätetty siirtää aluetoi­mikunnan
nimiin «trustiiselnai, jo­ten
toivomme että siurto tehdään he-tuettiin
Viime tammiL 23 >
(|92l) f idetyn K. O. aineen edos-tajäkokonksen
valitseman tnt^Uja»
komitean lausunto Copper JSfiffin
haalin trustiisijntussa ja päätettiin
pyytää C. osaston lausonlo^, mil­laisiin
toimenpiteisun aäkotät rybti^
iäisenään.
. E L Peltonen John Rajala
Pöytäkirjan tarkastajat
PÖYTÄKIRJA.
tehty C. S. S. Järjestön toimeen­panevan
komitean kokouksesta
. tammik. 10 p., 1922.
'SMpnvilla olivat kaikki jäsenet
Puhetta,johti Latva. .
Valbcuomalaiitcn vehkeJ/»-
Eräällä ttoverilta oli saaunut kier--
toMrjeet, joitten allekirjoittajana-joku
Cari H. Salminen ja on ne va-littänyt
Canadassa oleva Suomen
Vara-Konsulivirasto, sekä nuden-taAoituksena^
ollen, avustuksen M-rääminen
Valko-karjalaisten r^f^'
rijoukkojen tukemiseksi sotatoij
piteissä Neuvosto-Karjalaa ja
U-V^näjää vastaan Olettaen^
niitä on ISfietettymmUehn p a^
.kannilTe, katsottiin vältjäma^^^^
ai aelostaa työläistovereiUe Ca^^
aa ja Yhdysvalloissa a«an f^^^
tarkoitus. Sihteeri velvoitetöin ^
timaan kirjelmä ja
Sh.e tiJ äVrjaepstaöunt eelenh tjiain , Yshekdays vSanoi»m^W
pyynnöllä että sosial^tiset e^?J
Suomen ediiskmmassa ea"^
sen Tälikysymyfecnä. .^^^
ehdokkaidän^ nimrtyshstst. J««