Vapaus, January 31, 1924

              Torstaina, tamnukami 31 f>. — Thor. Jan. 31
.VAPAUS
Cantdan inomalaisea tyovSestda'2Snenkaasttajft/fimex»
^ Sadbarysu, Oot, Joka tiistai, torstai ja JanantaL
. ONNI SAABI aa NEIL
Vastaava JPoualtaaapuJainen
V A P A U S .
( L i b e r t y )
onljr ofÄran of Finnish Worker8 In Canada, Pob.
lished in Sodbury» Ont. every Tuesdayi Tboraday a^d
Satnrtjlay. . " ,
i Advertiaing^M 40c per coL tecb. Minimom eharee
iör single insertion 75e. Disconnt on standintr advertise-
-ÄcnLTbe Vapaus is the bestadverti^injt median», Among
thp Finnish People In Canada. -
l^me
Vapaoden konttori ja toimitos on v Liberty Buildins:
tie St., Puheiin 1038. Postiosote: Box 69.^Sodbory,
TILAUSHINNAT:
Caoadaan yksi vk. |4.p0. puoli vk. 12.25. kolme kk.
'11,60 i a yksi kk. 75c > - ,
YhdysvaUoibin ja Suomeen, yksi vk. f 5.60, puoU vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia, joita el-seuraa raha; ei tullar ^lähettämiäni
saftsiaaiamiesten joilla on takaukset
nmctushlntf kerran jalaistnista ilmotnksista' 40e
palstatnnraalta. Snoristo flmotnksista sekä itmotoksista.
Joiden tekstiä el joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennas. Kuoloilmotnkvet f 2L.00 kerta j a 50c lisää Jokai,
telta moistovärfly|tä.'-Nimenmautosnmotukset 50e Icerta,
tl.OO kolrnie kertaa: i-Avfoj^roilmotukset 12.00: kerta,
18.00 kaksi kertaa: Synty/näilmotulfset $1.00 kerta. Ha-mtaantieto--
ja osoteilmotukset 50c kerta. $1.00 kolme
kertaa. Tilapäiiilmotuk^iista pi^ä raha seurata mokana.
myksiasa tyottömyystilaiuie. MacDonald on luvannut
tunnustaa Venäjän viipyinatta eika tämi seikka tuot;
tane hauelle erikoida vaikeuksia, sillä Aaqnidun johta»
ma liberaalipuolaeea suuri enemmistö mfniksSn kan­nattaa
Venäjän tmmustanmta. Suhtautnzninen Rans­kaan
OS pdjon muriokkaampi-kysymys- Tydväenhalli-tos
tidlenee ottamaan suosiollisemman kazman Saksaan
jäiden, kannattaen sotakorvauksien lieventämistä.
Ranskan sotajoukkojen poistamista Ruhrista. Ja ellei
Ranska tyydy, tulee Englanti vaatimaan suuria saata|
viaan Ranskalta ja mahdollisesti painostamaan Rans­kaa
siten, että sen hondit lasketaan markkinoille, mikä
Tiistain lehteen aijotUtUmotukset pitää olla. kont-toilssa
lauantaStia. torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lehteen torstaina kello 3, '
Re|i;iatered at the PofltOf^ce Department, Ottawa,
as secon<* cla«« mj«t*er.
Englannin fyövä^allitus
Englannin tydyäld, tellaisena kujn sitä edustaa Ram-
-aay, MasDonaldin jdbtama työväenpuolue, ^ on oltanut
Britonpipa vaItakunha»:hallitijsoWakset kasiinsa. Eng­lannin
yalfassaolijat T T - herttuat, kreivit, jliarllt ja ka*
«pitalisttt ovat nienettäneetvsiinäm
r etteivät he, enään kykene mubdostamaan parlamenitaa-rista
hallitusta,' Sen jälkeen kun Lloyd, Georgen ko-koomushalHtus.
kulcistui, ,"pvat .Englannin kapitartotien
, hallitukset olleet lyhytaikaisia. Ankara, vuosikausia
, keBtanjrt teollisuuspula ^työttömyys ja ullfomaakaupan
luhistunnnen, ovat suuresti riuduttaneet tätä suurinta
kapitalistista >aailro«nVf»ha{y Ei, ollut^ enään .porva*
ristillä muuta neuvoa, "kuin luovuttaa hallitus tyoväeri-puolueen
kasiin. Toinen, vaihtoehto'olisi ollut faäcis-!
tisen diktatiiurihallituksen perustaminen, mutta eivät
v.olMiAt«!t lEnglaiinissa olleet Vielä. kyiMät, «diJmokra^
' **** jyvälle juOrtunuttraditeioni vielä tob-laiseksi
^tassä parlainenttarismin.mamaassa. ''
Kapitalistinen maailma ottaa" työväenhallitul^in
,,vastaan.*ekavin tuntein. He lohduttavat itseään, otta,
Ratnsay MacDonald on, tallright». .fämä taAoittad
etta, he Juovuttavat' hanen*^ jättävän' kaphalismin rau,
' haa»? jä <^iukuundttamattt, muutamia refonniyrityk-aia,\
yk8ityi80tnai8uu8 tulee olem^tt'täydelliseni "turvas-
«84 Todisteebi he viittaavat siihen," että Ramsay Mac*
Donald on^holsheviMniii viKdllincn, ja.että mitä hV
Vanaahan tuleekin tekemään, täytyy^sen tapahtua par-laioenUnenemnuVton/
suostumuksclljL^ ' /
' , i , Ja tols^een pn. porvareilla vdjvan^. lohdutukseni^
> K - . e t t a ;WaeD^DftaWifa Hallitus on^vähemmiBtphallitus.
Sen pystjresä, pyayminen riippuu Asquithin johtaman
liMraalipuolueen JitJBallsuudesta,-ilman seU' kannatus-:
' ta ei tyoväenhalljtus ^voi saada parlamentm^ei^emmis*
^ ton' känmiksta.' Tämä^^seikka tuleekin Veltämättä suu-testi
raj[oittamaan tyoyäeiibaUituksen .toimintaa. , Ja
pidetään yarmanat ettei RaiDsay MäcDonal^ uskalla;
- jos'haluaisikin, tolstaisebi yrittää toteuttaa t:^oväen
puoltieen ohjelman 'mielko pitkälle' menevää pääoman
-^vienrotusta, koska se vatniastl tulut' Itaatamaan hänen
hallituksensa^ , , . - , .
, Muita huolimatta naista Johdutuksista,. eivät ^etuoi-
,,keutetul lutkat ^sentään Qle,lähe«3cään> leyollbia. He
oivaltavat kaikessa tapauksessa, \että Valta on luisunut
. heidän kasistaan epätjannoille aineksille. Ja joaki^
] työväenpuolueen johätj^en suhteen-eiolisi mitään pe­lättävissä/
on heidän takanaan monimiljoonainen Eng-
\ lännin 'tySvaeHliid£k$,' jonka riveis^ kommunistiseni
''Vvollan^untöuksen' aatieet\leviävät päivä päivältä yh^'
laajemmalle J a joka niin ollen käy yhä uskaliaam-
' ma)»i jä yhä vaativammaksi. Tämä joukko tulee
myösdcin alinomaan >har}oitt^aai;' suurta' painostusta
työväenpuolueen johtajiin nähden. Ja niut ollen näi­den
johtajien, joko on~ koetettava edes osittain tyydyt­tää
näiden suurten, heräävien pohjajeukkojen vaatimu^<
Ksia, tai sittc^ käännyttävä suoraM heitä vastaan* Näi­den
radikaalisten pohjajoulcko^en painotusta pelkää
Chruschill ja monet muut. Tämä pelko on jo pannut
Englannin svdlassaolijat^ molliin
Niinpä GhurchiU j a <raonet muut .ovat lausuneet vakavia
: varotuksen sanoja työväenhallitusta^'vastaan ja k^ot-)
• taneet Englannin vallassaolijoita yhdistynein voimin
taistelemaan «sosialismin» : punaista peildcoa vastaan.
Samoin ovat. monet kapitalistit rientäneet .tekemään
:' omaisuussiirtoja,^^' siirtäen^ omaisuuksiaan ulkomaille,
missa^ne ovat paremmassa turvassa,' kaiken varalta. •
' . Ja vaikkapa ei MacDonaldin hallitus toistaiseksi
' osottautuisikaan suoranaisesti vaaralliseksi .omistavien
luokrkien aineellisille eduille, on sillä tunnustettavasi!
^etevämmät valtiomi^ietk^un millään muulla puolueet
Ia Englannbsa. Ja jos se tulee yi eensa tyydyttämään
äänestl^en enemmistöä, saa se täten tilaisuuden «ikjku-
..^ain järjestelyyn» ja voii panona jonkun ajan kuluttua
tqimeen-uudet - vaalit, ja mahdollisesti saada enemmis­tön
parlamenttiin, jonka jälkeen se voi suuremmalla
ponnella tryhtyä ajaroaan työväenpuolueen ? dijelmaan;
sisällytettyjä vaatimuksia. ' ' *
Toistaiseksi, tulee MacDo
merkitsee frangin nyt jo sangen epävarman rdhakannan
laskeutumista. Ja loppnkädessä saattanee käydä dten,
että pasiHstinen MacDonaldin j a SmoVdenin halfitus
joutuu sotaan Ranskan kanssa. Toisenamahdollbuu
tena saattaa olla MacDonaldin hallituksen kukistumi-neiv
tämän kysymyksen johdosta, sillä liheraalit ovat
Ranskaan nähden epävarmalla kannalla.
IMaavaksi käypä työttömyystilanne, voinee käydä
työväenhallitukselle myotdcin ylipääsemättömäksi kom-pastutlciveksi.
Nyt jo sillä on vastassaan rautatieläis­ten
lakko.
Niiden reformien joukkoon, joita MacDonald tulee
mdidollisesti yrittämään toteuttaa, voitanee lukea äi
tiysvakuutus, parempi vanhuuden vakyutus, vapaitten^
kansajoukoulujen laajentaminen ja suurten tilusten
i n y ^ i n e n tilattomalle väestölle a l h a b ^ a hinnasta.
KommUbistit käsittävät, että työväenhallitus on vält
tämaton väliaste Englannin työväenluokan todelliselle
valtaannousulle. Se- d i juuri Lenin, joka ensiksi tä­män
välttämättömyyden' lausui julki, antaen tiukan mää
räyksen EnglSnnin kommunbteille, äänestää; MacDo­naldin
ja Hendersonin valtaan. ' Ja vasta sitten kun
työyäki huotbaa^ ^etteivät nämä vöi mitään tdidä, tuleej
Englannin^iyöväki kääntymään kommunistien puoleeu
MacDonaldin, Smowdenin, Hendersonin, Thomasin ja
Clynnm hallitus edustaa englantrlabta kerenskylabyyt-tä,
jota välttämättömästi.ennen -pitkää seuraa todellinen
työväeidiallitus. — Eteenpäin.
Suomen: vasemihistososialistien
s vaalitaistelu
Juuri ^tapahtuneen edu^untahajotuksen johdosta
tullaan Suomessa toimittamaan uudet vaalit huhtikniunj
1 ja 2' päivänä. Vasemmistososialistit, jotka ohrana-riehunnan
kautta joutuivat menettämään kaikki paik-kaiisig
viimeisessä eduskunnassa, tuteyat myöskin otta
anaan-osaa tuleviin vaaleihin^ Mutta vasemmistpläi-sillä
>i ole nyt omaa 'Valtiollbta puoluetta, sHlä toveri'
puolueemme on julistettu laittomalcsi. Vaalitaisteluun
on siis käytävä hätätilan edellyttämillä keinoilla. Suo­mesta
iviime aikoina tulleista tiedonannobta^ on ilmen-'
nytf että -vasemmistososialistien suunnitelmana on ollut
rau| tunvautuaammattijärjratöihin ja' muodostaa niiden, yh-teyteeti
JtafHttaVa'va8|1itar^'eMöneislo\ Nyt t u l e^
tieto, että un muodostettu^
va'alikomitea, joka nähtävästi; tulee toimimaan yhtey-'
dessä ammattijärjestöjen ja muiden mahdollisten työ^'
väenyhdbtysten kanssa. ^' ,
Eduskuntavaalit ovat-kaikm aikaa muodostaneet yh^
den 5uomen tyoyäenliikkeen tärkeimmistä-tehtävistä
Tämä johtuU' ensiksikin siitä, että eduskunnalla on tär­keä
asema Suomen yhteiskunnallisessa j a ValtiöHbessa
elämässä» • .Toiseksi vaalitaistelut ovat tarjonneet he­delmöittävän
tilaisuuden työväestön herättämis- ja va-
Ibtuslyöraä. Koko maata käsittävän luokkataistelun
otteet ja työväen luokkatietoisuuteen herääminen ovat
välttämättömyydellä johtaneet täisteiuun edusdcunta»
paikoista.
Olisi vaarin luulla, että eduskunnan merkitySi näis­sä'
suhteissa olbi viefdcään menettänyt merkitystään.
Pikemmin se on lisääntjnnyt Työvämliike ja työvä­estö,
joka^ei voi taildca ei tahdo ottaa osaa i^uskunta-taisteluihin,
on tuomittu menehtymään ja heikontu­maan.
Suomen työväenliikkeen menestys j a voitto kul­kee'
suurelta, osalta vaalitaistphijen j a eduskiintamanoo-verien
kautta. . ^
, Tämän v;älltamältömyyden ovat Suomen vasemmis-tososialbtil
käsittäneet niin velvoittavana, että he taas­kin
mitä epäedulirsempien suhteiden vallitessa ovat
päättäneet olla mukana tulevassa vaalitabtelussa. Suo-men
luokkatietoinen työväestö k&ittää, että piarlament-taarista
taistelua ei voida yksinkertaisesti kiertää niin
kauan kun halutaan pitää työväestön katse itosioloissai
ja ohjata^se luokkatabtelunsa luonnollisiin taitaviin.
Bdcä kysymys voi oMa -^myoskään pelkästään agitat-sionistav
vaan samalla kertaa' työväenluokan käytän­nöllisestä
kumotdcsellisesta politiikasta, proletaarisesta
parlamenttarismista. ,
. E i ole kysymys siitä mmkälaisiä takeita on tällä
kertaa Suomen toverien > vaalitaistelun voitoista, vaan
k>-8ymys on ennen haikkea siitä, että jäijestynyt köy-^
hälistö ahlahnpinakin aikoina ja epäedullisimmissaldn
tilanteissa täyttää ne velvollisuudet, mitSä taistelun
ylläpitäminen ja työläisten luoldcavoimien' kasvatta­minen
luokkataistelijoilta vaatii.
jnät > krsymykset -olemaan - Neuvosto-Venäjän tunnustsf-mineh^
suhtautuminen Ranskaan ja kotimaisissa kysy-
Poliittiset vangit
Kansainvälisen vallankumoustabte
ton keskuskomitean saamien tietojen mukaan: istuu por^
vanllbten maiden vankiloissa tällä hetkellä poliittbia
Vankeja seuraavat - määrät: Saksassa 5,000, Puolassa
1,500, Italiassa 3,000, "Unkarissa 1,000, Bulgariassa
15,000, Espanjassa 2,000, Virossa ^ 200, Suomessa
t,500. Liettuassa 100, Amerikassa '300 j a : Intiass^
25,0(H) henkeä.^ -Näiden poliittisten vankienvja kaatu­neiden
.vallai^^kumoustai&telijain-.perheiden:^^ jäseniä oa
kaMciaan yli 120,000 henkeä. Kun i^elä otetaan l i ­säksi
poliittiset pakolaiset tarvitsee Kansainvälisen vai-lankumoustaistelijain
.'avusiusliiton apua yhteensä 250,-
000 henkeä.
L W* W. liiton ensinäy­tös
Canadassa;;
Cranbrook nimi­sessä
paikassa B.
Coiombiassa oij
paraikaa käynnis­sä
metsätyöläisten
IdtkoJSe on hy­vä
asia. -Me teem­me
^kunniaa jokai­selle
työläisten vil-pittömäUe
ja itse
pöbjajonkoista lähtevälle ja niihin
perustuvalle 'rynmstykselle, työläis­ten'
Taatimusten puolesta; Eimen
kaikkea täytyy kunnioittaa Cana­dan
mmtjottuja metsätyoläisiä sil­loin
harvoin kun be: nousevat tais-tdoun
riistäjiään vastaan.. Jospa
me kuulisimme usein »metsäty^läia-ten
lakoista. Se osottaisi,^ että kor-pl
alkaa vihdoinkin jherälä j a liik­kua,
j
Tiedot CranbrookiT» lakosta näky­vät
'olevan hyvin ristiriitaisia. In-dustrialisti
julisti yli sivun olevalla
otsikolla, että «15,000 puutavara-työläistä
lakossa.> Täniä tiedonanto
ei ihme kyllä tullut itse lakkopai-kalta.
Canadan lehdet eivät tietä­neet
mttään sellaista. Industrialistin
suuri uutinen, oli lähetetty CJjica-.
grosta, I.W.W. liiton jpäämajasta,, tu­hansien
mailien päästä i t ^ lakko-paikalta.
rissA ollut yhtään joutilasta kizjoi-tnskonetta:
Tieto että kirjoitusko­netta
tarvittaisi • levisi iaupungrissa
ja viisitoista konetta tallottiin käy-tettäväksenL
^Luuletteko -että lakkolaiset voi-avat
käyttää puolen nautaa?> ky­syi
minulta juuri eräs mieiSi tullen
Ottava Mbreiac Jonnld:
«Lenin oli 3uneellinen mies, ih­meellinen
ja mystillinezu' Yaia bar-vat
Venäjän uQoopnolella tietävät
k n i i ^ hän eli, tai; työskenteli tai
ajattelL.. Hän oli, se täytyy myön­tää,
Neuvosto-Venäjän aivot. Hän
johti vallankumousta, ebkäpä vielä
. ™ n syyttömiä työlä^ ^
den iQottamoshenkilöiä^Si^
konttoriimme. Kaupungin liikemie-^^^g^ mahtavinta vaBankumou»-
het ovat lainoittaneet keräysUatoille
moniasatoja dtsillarelta..
«Luulen joidenkin I. .W- W m jä­senten
ajattelevan, että liioittelen-
Voin tuskin itsekään uskoa todekd
täällä vallitsevaa tilannetta, niin
suuresti - se eroaa toisissa laTdcota-pauksista
vallinneista. tilanteista.> .
Hämmästyttävää on todellakin 1.
w. w.. liittolaisten ja bisnessaksain
viyeily tässä lakossa.' Hämmästyt-tävämpää
vielä on se, että knn iwvr :-
Iäisten taholta on aina parjattu mei­käläisiä
järjestöltä ja niiden toimin­taa
bUnesmiesten avustama1(sl liik­keeksi,''
josta,. kntert tanrallista, to­distukset
on jätetty esittämättä, ja
njrt me tapaamme - liikemiesten, vie»
Säpä kaupungin poliisipäällikön ja
sotilaiden fascistijäijestön olevan
niin tiukasti lakon takana^ että on
vaikea erottaa kuka tätä lakkoa oi­keastaan
käy. Mainitusta MacDo­naldin
kirjotuksesta käy myöskin
selville, ettei' tätä laHdcoa käydä
niinkään paljon työpäivävaatimos-ten
:'e21cä palkkariidan tai muiden
sellaisten vaatimustern puolesta kuin
sen vuoksi, että «Tästä taistelusta
suureksi, osaksi /.riippuu josko' Ca­nadan
: ja yleensä ;^merikan mante­reen
puutavaratyöläiset tulevat lä­himmässä
tulenralsuudessa yleisesti
ta koko fhmisknnnan historiassa.
Tämän kirjottffja oiv joskus ollut Järjestymään L W, W:hen». Myös-itse;
persoonakohtaisesti-tilaisuudes;
sa näkemään kun LW.V. liiton or-ganlseeraaja
on avannut t^efoonin
suurkaupungin sanomalehden) toi­m
i s t o o n , ja käskee ju­listaa
;;'«Kaikkia uuden Englannin
valtioita: käsittävän kutomotyölälsA
ten yleislakon.» Se oli>,siihen ai­kaan
kun idän kutomo^^yöläisissä
kiehui,"to taisteluhalu vil-laparooneja
vastaan:' ja loistavia
lakkoja käytyään I.W.W. liHlo läh-ti''
r'^ hake maan nimelleen' mainetta>
.taas yhtt loistÄvUIa lakkotabteluil-lal^^
Sanomalehtiin tuli kyllä suuri
lakkoutttinen, mutta itse lakkoa ei
tullut. LW.W.' liiton leveät kjr-jaimet
jäivät vaan, törröttämään
kuintyhäät. beinähaasiot omien sa-karoittensa
varaan. Ja LW.W. Cilt^
to / länÄ päiSf^na , on kutomotyöläisf
ti^il^kesIal|udessa^kuollutl kirjain.. • ^
: )[pdus.tilaliatin. lakkouutinen , on
myöskiii: turvotettu aivan maMottof;
muUkslin, isti. Tosiasioita ^ lähellä
olevien uutisten mukaan Cranbroo-kissatyoiutä
lopettaneiden työläisten
lu^ujnääräj-nousee siinä kuuden Sa­dan^
korville, eikä 15,000 rfceen. Tä-mi
käy ilmi . itse Industrialistissa
tätä lalkkoa'lähenmdn'^^^
t^ I.W.y. liiton ^föhjtomichen Mac
Donaldin laajemmasta kirjotuksesr
ta, jossa »DJ"*- öanotaan:
<Crenhroo1d688,^'joka vielä muuta­mia
päiviä sitten tunneliin 'ainoas­taan
,yhteiiä motista: Canadan; puu-tavarakylistä,
* onv nyt kolcoontuneer;
na monia satoja <mitoi8, jotka ovat
antaneetvuhkaushaasteenv puutavara-trustille
ja päättäneet että he pa­laavat)
takaisin työhön, työskefanel-läOcseen;
ainoastaan kahdeksan ' tun­tia
päivässä, tai .muuten eivät 'vii(
me kesänä ja tänä talvena kaadetut
tukit, tule pääsemään, markkinoil­le.
» ^' .
Tässä meidänvlehdessämme julais-tussa
^ •.' lakkouiitisessa '. - mainittiin^
kuinka -Cranbrookin bisnesmiehet o-vat
kaikellaan tämän^I.W.W. liiton
johtaman > lakon takana.Ettei .tuota
uutista sanottaisivain «paärtilaisten»
keksinnöksi, annamme tässä yllä­mainitun'
-^acDonaldinv selittää mi­tenkä
sen asian laita on.
Hän kiijottaa:.
Tämän lakon . yhteydessäi;On ;il-;
mennyt: pari , hämmästyttävä^ ^"sHk-^
Qcaa. Y kH niistä on : se vastakaiku
minkä ;1|^kkokutsu «n. saanut kaikilla
alueen; kämpillä ja toinen on virkai4
lijain, jiikkU: liikemiesten 'ja yleisön
suhtautummen lakkoon.
«Eräs. liikemies "laljjoitti lakkoko^
mitealle^^^OO kappaletta vuodepeitto-'
Sa. Erään toisen^ joka on kaupun­gin
poliisikomissionerin, ilmoitetaan
vaativan itselleen ansiota tästä lah-ji
joituksestal'Po1iisipä^ikkö on lau­sunut
v^eittelemattä' toivovansa lak­kolaisten
voittavan, ; Hän on; erääs­sä
V lehdessä lausunut^ eUä L . w.w.-
läisten^ lakon^titotapa. ou: asukkail­le
moraalbeksi; x^etukseksi .kelpaa­va;
Erään_^^5aikdlisen I ^ e n toi­mittaja
on pyytänyt tämän Jdrjoit-ta3aa
kiidinttsmaan lehteensä selosr
tukseu* lakosta ja luvannut julkais-kin'
sanoo Mae9onald: «Järjestön
tulevabuudelle on tällä lakolla suu­ri
merkitys. Täinä ^ lakko asettaa
l. W. W. liitoin koetukselle. JMis-sä
määrin I. W. W. on tämän la­kon
vaikutuksen kautta voimistuva
pnutavarateolllsuudlessa,^ riippuu sii­tä
kuinka runsaasti ja nopeasti jäse­nistö
kaikkialla .rientää tätä tais­telua
auttamaan.»
Niin, että tällä lakolla aikoo siis
I.^ W. W.i saada kirjansa sisälle Ca^
nadassa. Sen vuoksi piti heti hä--
lyyttää, että on 15,000 työläistä,
Sota L W. W. liitto johtap. I. W.
.W; liiton johtajilla on myöskin eri­koista
; kiirettä jäijesrtää manööve-reitään;
Canadaan sen vuoksi, koska
he' tietävät Canadan vällunkiunoulc-sellisen
metsätyöläisten union pääs­seen
.hyvään vauhtiin järjestämia-työssään
ja: tehnefen äskeisessä kon-ventiönissaan
laajakantoisia suunni­telmia
metsätyöläikeri järjestämt
seksi. Canadan puutaVaratyöläisten
!iärjestöUä.''on voimakkaita liittolai­sia
suurissa vallankumouksellisissa
työväenjärjestöissä, niin taloudelli-sissaj
kuin valtiollisissakin, joka' en^'
nustaasiller suurta' tulevaisuutta^ ja
sen .vuoksi innostuu canadalainen
bbnesniieskin panemaan pystyyn 1.
W. 'W. liiton ensinäytöstä Canadas-sa,:
tietäen sen. tosiasian, että kun
jsaadaan I, W. W. riitelemään tän-nejnyt
kun' O. B. Ussta' dn aika jät­tänyt,
niin kenties sen kautta ^ voi­daan
työläbet. karkottaa ainakin
t)oistaiseksi todellisten' työväenjäxjies
töjen parista.' Luuletteko, että'po­liisipäälliköt
ja . legionalabet sum­manmutikassa
asiaan-innostuvat. Ja
canadalainen bisnesmies ei, ole vielä
kosikaan telhnyt mitäänr^mikä ei oli*'
si joko suorastaan tai sitten tule­vaisuuteen
nähden tarkottnut hä­nen
dollarietujaanr.
O. B. .^iJ. yritti aikansa puskea
kiilaa Canadan ; työväenjärjestoijen
luonn^llifen toiminnan jä kehityk­sen
särkemiseksi,, mutta tuli itse
kiaatuksi ,ja kokoilee* paraikaa ka­pineitaan
vetääntyäkseen piennei-syyden
helmaan. I. W. W. liiton
ensinäytös ei lupaa sen paren^paa.
' ^ iSaappoo.
: v V - V ' j . ; . . . . . . ^ ^.p.;,^' » \ ; ; v / ' - - ~ - . ; . - :.
Mitä Canadan porvari-lehdet
sanovat
Leninistä
Canadan porvarilehdet kuten
kaikkiepi, maiden porvarilehdistö, on
kiinnittänyt suurta huomiota . tov.
Leninin., persbonaan'^ja hänen elä-mäntyohönsfL.
Lehdet - tietysti katse­levat
Lemniä^ oman katsantonsa mu-kaisestL'Näytteeka
siitä missä heÄ-gessa
tän^ ' maan < ^orvaripiireissä
tov.: Lenimä muistellaan, panemme
tähän muutamia otteita: ——
Toronto ' Globe;
ta 'sen aeUdtsenaan. _ ^
«Maailmaiisodan £ veteraanien yh­distys,:
jota pidetään vanhoiOisim-pana
.»^ kukista:: Canadan sotilaiden
yhdistyksistä^ on antanut* lahjoituk­sen
Iakkorahastoon.:'Yhdistys myös­kin
luovutti - kirJoHu^oneen tämän
kixjofttäjaiUe^ käytettäväkö.: Saa-pTie^
ani t>lSnne d järjestön . kontto-' kuolemanakig jälkeen».
«Jos Lenin olisi kuollut seitsemän
vuotta- sitten,-- olisi•: Europan histo­rian
sUuiAa ollut toisenlainen, i .
Nekin, jotka eirat tunnusta 'Leni­nin"
teorioita ja menetteljrtap^a,
myöntävät,., e6ä - hän oli /erikoinen
persoonallisuus. .cTahdonTOimaDäa^
hän mnodosti neuvostohallituksen
niin lujalle pohjalle, -että se on
kestänhänen ;kuolettavan smrau-tensa
knukaddet ja vielä hänen
Hän valjasti, sen taxikotusperiensä
palvelukseen.
«Joku voi tuomita, hänen - aattei­taan
ja niiden seurauksia. Joku voi
syjrttää, että hän veti Venäjän ve­ren
j a kaaoksen kuiluun; Joku voi
syyttää Mnfä ihmishirviöksi, joka
oli juopunut-^uhriensa verestä. Kai­kesta
AMSk huolimatta -täytyy tun­nustaa,
että hän oli ihmeelline'h
}>ersoon^Ibuus, joka enemmän kuin
kukaan . n}mi aikalaisistaan muutti
aikansa historian ktdkua. Ja vaikka­kin
on vielä liian aikaista mrviostaa
halien oikeaa •paikkaansa maailmassa
niin kuitenkin on-varmaa, että mei­dän
aikamme- hisftoriaa. ei -voida
missään tapauksessa^- kixjottaa i l ­man
ettei Lenin e s i i n ^ i siinä
mahtavana persoonana^ - '
Port Arthur New* Cliromcle
Esimerkkinä siitä, mitä oikein
paatunut ja porvarilliseen -viheliäi-syyteen
vajonnut lehti, voi Lenini»-
tä sanoa, lainaamme - tähän otteita
Port Arthur News Chroniclesta:
«Lenin oli mies, joka. varasti «suu­ren
maan ..ja alisti sen tahtonsa ja
mielihalujensa alaiseksi. Hän pani
tämän toimeen, rohkeasti j a epäröi­mättä
mitkä sen seuraukset tai vai­kutukset
tulisivat olemaankiUy.
Hänen agenttinsa panivat toimeen
hänen -määräyksensä, kirjaimellisestu
He tekivät enemmänkin kuin häVit^
tivät.: He tuhosivat kaiken muutok­sen,
mahdolllsuudeh' itsestään Venä­jällä.
Täpiä olotila auttoi Leniniä
aikeissaan, täydellisen diktatuurin
perustamiseksi. Se pakotti ylhäiset
ja ^alhaiset polvistumaan Leninin
agenttien .jalkain juureen elintar­peiden
vuoksi: Niltä.oli niukalti. Si­käli
kun niitä oli, työläiset saivat
ensiksi, toiset. SaiVat. nähdä: nälkää.;
Piaji ^kalkkiv rikkaus*-ja tuotantovä­lineet
olivat joutuneet Leninin ja
hänen hallituksensa käsiin.^ - Näin oli
saavutettu se päämäärä, mihin hän
pyrki,»
Tpronlto D«ily St«r:
<Len!n.- Kuka .V^i todella arvos-taar1iäne^^*-
Iuon;teensa ja työnsä?.
Se katsomoskantaj että Lenin oli
todella suuri mies, näyttää saaneen
smu-enjelansijajv' .-hänen omassa
maassaan. Hän tarttui kansallisten
asioiden: jcfhtoon aikana,:.. jolloin
kaikki oli; sekamelskan vallassa. ja
luonteensa yolmalla' hallitsi teori-seeraajien
joukkoa ja \ parantaljia,
jotka pyrkivät nousemaan johtoase­maan.
Hän tiesi mitä hän, halusi
töhdä ja hän oli armoton tarkotus-periensä,
toteuttamisessa.
- «Itse äänen ^yihollisenakin • antavat
hänelle: tunnustuksen vilpittömyy­destään,
arvokkuudestaan ja elä­mänsä
: yksinkertaisuudesta. Hän ^ ,ei
janonnut verta. Hän ei halunnut
petsoonalliaia etuja. Samalla kun
hä|i piti ehdottomasti. kiinni fcom
munismin periaatteista, ei hän : ol­lut
liiaksi ylpeä tehdäkseen komp­romissia:
kun hän huomasi' joutu­neensa:
.tekemisiin yiivoimaisten ta­loudellisten'
voimien kanssa.:
• «Miiailnlaa ei voida syyttää siitä,
jos • se? haluaa enempi aikaa voidakt
seen! ilansus johtopäätöksensä Leni­nin.
elämän suhteen. Mutta' ei voi­da
jättää kokonaan huomioon otta-*
mattav sitä' tosiseikkaa, että monet
Venätiän keskiluoldtalaisetkih, jotka
ovat joutuneet-l^rsimään hänen kä­sissään,
oppivat kuitenkin. kunnioit­tamaan,
ellei ihailemaan, häntä ja
että koko kansa näyttää olevan su­run
vallassa hänen kuolemansa joh­dosta.
»
fc^ lakipykälä, h^t^
k«aassa länsimaissa -
luJäen Snomikia Pn
^ottantanut kmönvan^
bjnkä^'-
n länsimaine!na oiki '
Länsimaat ovat; kauan olleet hy­vässä
iiaudossa. ^Mnsimaiden kult­tuuri"/-;
oikeusjärjestys ja humaani­suus,
joita on kaupiteltu kautta
maailman mutta varsinkin sivisty­mättömille
itämaille. Tavara' piihuu-kin,
varsinkin - nykyään, 'itse' puoles­taan
; sen • suosittelemisesta ei.; ole
mitään vaivaa.: Saksassa lakaistaan
maan päältä enni&olta: sovitut ^20
miljoonaa: työtät^evää kansalmsta
ja .muissa .Keski-Enropan maissa
seurataan hyvää ^esimerkkiä. Suomi
on jo aikaa;-varannn*.itselleen'mai-uepaikan
joukkohaudoillaan;' nim.
länysimaisen 'knlttnurni nMJneiiaikan.
Länrimainen. oikeusjänVstya^^ • o
myös osannut pysyä etnalaUa: Vo^
rovskitt murhaajat vapautetaan,; yk­sikään
Li^knechtin , ja Bosa Lu­xemburgin:
muriiai^jista, ei ole'l?y-synyt;
Täljien teBden^ takana. Suo­messa
ovat ammattitappajatkansai- man
,näinä aikoina tuUat
työläisiä langettavat kaäT^.
lain pykälät, herroja S*
vät mitkää,, p y k ä l l t . ^^
«kä näiden palkkaamia
haajia.
^ Kaäen tämän vuoksi
hätkähdyttää, että kanlais^
panm pakana- ja pn^bSl
maassa on oikensjärjesty, k-verran
toisellainen. vaikka
vume vuosikymmeninä
läheisessä kanssakäymisessä L
Europan kanssa. Nähtävästi ei»»-
mä kaukaisen idän barta^ij
omaksuneet kaikkea öuinuutta
lansi on tarionnut, eivät TM^
oikeu^ärjestyksen alalla, J&
tuomitaan Japanissa vielä
Idn rangaistuksiin niin lv.
voistenkin olentojen kuk työ
taikka näiden esitaistelijaia^
jat. Sieltä tullut tieto
että kuuluisan vallanknmoiu,
ImlaiUjan. Osugin, ja iämäa
heen kuristaja santamikap*
Aniakasu on teostaan tuonAtu
vuodeksi pakkotyöhön ja hanu­rinsa
3-. vuodeksi vankfla^j^
nissakin on eri rikoslaki heaaja,
työläisiä varten. Siitä syjSttä
kasikin eräs ' tuomionjuli^^'
suudessa oHut vallänkumo^^
sandaalilla tuomaria' päähän,
tämä ei;arvioinut kolmea pr
riaattiin lukeutuvan henkaön
haa sen raskaammaksi
vaikka vastikään oli tapettu
sia työläisiä vain pdkäa epälu
perusteella. Mutta san
sai kuitenkin jokatapauksessa
gettavan tpomion.
Japani on täten osoittBurt
vansa sivistyneiden länsimaidett
della. Ja jos valveutuneet jap
set: työläiset olisivat sen
länsimaisia .^olkeosilveilyjä, niin­kö:
he. tyytyisivät osoittamaan
tään sandaaleillaan: länsimaisten
keusmuilhain täytyisi heistä
niin. kauhistuttavilta, ettei niiti:
kä heidän mielestään sovittaisi
kun harakin. — M. T.
Kommiinistit
ja
työv^ei
Englannin Kommunistipitoliie
Englannin työväenliikkeen TD''
vähemmistö, jonka puolesta «e
huu., Skoflannin metallityöläisten
;Walesin kaivostyöläisten ollessa
kutusvaltäisenä osana, on
valvoa,: että Työväenpuolueen,
jat eivät Juovu tärkeimmistä
timuksista valtaanastuttusan.
päättäväisyys selvenee E*
Kommunistipuolueen sihteerin,
hur Inkpinin Työväeapuolueen
teerille Arthjir HendersoriSIe '
aika sitten kirjoittamasta iiri-
KiiO*eessä esitetään tarkat
mukset. iperu^eiksi nunimioM
le. Kirjeen sisältö on senraa«:
« Mr.j Arthur Henderson,
^ ^Työväenpuolueen sihteeri
Hyvä Mr. ' Henderson: K"
niatipuolueen keskustoime
komitea haluaa lausua suora
tyväisyytensä Työväenpuoloeen
keisen • menestyksen johdosta
menttivaaleissa. Sosialismin
raivaajien kylvämä siemen tu^
nyt sadon, joka on rikas työ-=
luokan mahdollisuuksista. Tyo
puoluedla on kunnia koijata t
satoa, mutta' iUlä on mj5s_.^"
laan sangen vakava isännin:
tuunalaisuus.
Toteuttaessaan tämän
tuomia velvollisuuksia tulee
olemaan yhä kasvava etnoike
luokan oppositsiooni, jota •
: taisteltava. Kommnai
een ^ keskustoiineenpaneva k»
käsittäen tämän, halnaaa
halUkkaisuUtensa työväenlnokan
llittisena' järjestönä asustaa
väenpuolnetta vointinsa -
Me olemme sitä mieltä, eO»
väenpuolue astuessaan haDit
' kun sellainen
Jhota kaikki oppositeoo^
eet antamalla- selvän
ilitiikasta, joka tulee
koko työväenffikkeea^
maari,, Työväenpuolnetto.
seKty^n pitäiri sisältää:
1. Täya union pal»a
tä ajalta siksi, kanucs
laan hänöömaan.
2. KansdHsen
I^yväksynfinen,
tyS»