Vapaus, September 9, 1922

              Lauantama, ^skuian 9 p» — Saturday, Sep. 9.
OSASTO
4 • Lasten kirja ' -
\vi on poistunut lasten lukukirjan tan-e, sillä painosta on juuri i l -
I-^Vt huomattava kirja tätä tar\etta poistamaan. Kirjan nimi on
If^tB kirja*. Tarkempi ja ybitjiskohtaisempi selostus on jo ennem-
I • iulaijiu lehdessämme. Kirjan hinta Canadassa on S1.15. Lähettäkää
f p i i a nopeasti että voitte alkaa tuota kirjaa käyttämään sekä kouluissa
Ijjlotona.
Toveruudella
ti
VAPAUS, Box 69, Sudbury, OaL
^EENPÄIN" TOIMITUS ARVOSTELEE.
«Eteenpäin» toimitu«o$a»to«ia oli muutama päivä «itien «euraava ly-uiirjo'"
»' i " " ^ otamme lähän (ellai^enaan:
r «Toinen huomattava halpahintainen teos on «Punainen Vaara». Tässä
ä, 1-V;f5sa, joka on suomennos, selostellaan Venäjän, Vallankumouksen ta-
* C-m niifeienkiintoisella tavalla ja samaUa luodaan seikkaperäisiä hen-llfevnvaukäia
Venäjän vallankumouksen suurmiehien elämään ja erinäi-tapauksiin.
Erikoispurteenä tälle teokselle mainittakoon, että sen
& i - ' e ä 5 a on pidetty siimalla erkoisesti useihin sellaisiin kysymyksiin
^heittäminen, josta porvaristo ja oikeistolaiset kaiken karvaiset ovat
*- Ctaneet tahallisten ja töriceitten vääristelyjen kautta mynttiä Ivödä.
i Ciaiseen Vaaraan» kannattaa sj-ventyä jokaisen. Ja ken tahansa sen
I' f^rtä kerran ottaa mieltyy sen koruttomaan, asialliseen mutta Bula-
T l^j e5Jtv5tapaan.> ^ '
i I «Punanen Vaara» on todellakin kirja, joka herättää mielenkiintoa
I l-nallslan eikä vain Canadassa. Edelläoleva ei file meidän liikepuhvi,
I tykkinään toisessa maassa olevien toverien puolueeton, lyhyt arvos-f
<.v Toivottava«ti Canadan toverit, tämän arvostelun luettuaan, jokainen
I 'Sati itselleen tämän arvokkaan kirjan. Hinta on ainoastaan 25 senttiä.
\ M mi«»S ei voi muuten lähettää rahaa voi ostaa postimerkkejä tuon
' CjBMi arvosta ja lähettiiä ne, niin lähetämme kirjan heti tulemaan.
* i Tehkää tilauksenne heti tämän luettuanne, sillä jättämällä tilauksen-b
*~ toiseen aikaan voi se jäädä tykkänään tekemättä. Tilatkaa osotteella:
f • VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
TILIPÄÄTÖS VAPAUDEN KIRJOISTA
tammik. 1 päivästä kesäk. 30 p. 1922.
Vastaavaa:
Rahaa käsillä ja pankissa $ 245.51
Saatavia eri henkilöiltä 3890.20
Kirjat ja rihkamat 1558.30
Maksettua palovakuutusta 175.00
Jobityötavaraa ; 200.00
Konttorikalusto 1376.33
Painokalusto 11609.51
Eahaa pieniä maksuja varten 1.80
Punanen vaara, kirja , 160.00
Sanomalehtipaperia 100.00
Sahakone • • 34.78
Tilikauden tappio 517.06
19868.49
Vastattavaa:
Velkoja eri henkilöille, $ 3055.60
Canadan S. S. Järjestö 1500.00
Omaisuus tammik. 1 p 12910.13
Sterling Bank of Canada ; 400.00
Tuntematon lähettäjä 2.76
, Tilaajien rahastoon varattu 2000.00
• $19868.49
Eri tilien tuottama voitto ja tappio.
Tappiota: ^ ^„
Tilintarkastus • 90.00
Toimitusavustukset • 143.91
Rahdit - 198-29
Yleiset kulut •• 222.19
Huonot saatavat 49.99
Palovakuutus • •
'\ Tuli varkaita Vienan ja Karjalan
kyliin,
tuli valkeita miehiä valkeesta maas­ta,
ja kylvivät kuoloa korpien syliin,
rikos tuomisenaan, tihu, tuska ja
saasta. ^. , .-vr
Ja suur oli murhe jo raatajarah-vaan,
kylät itkulla täj-ttyi ja tuskalla ma­jat,
kunis uljaina tartuitte kalpanne!
kahvaan, j
punarykmentit, vainottuin vapahta­jat.
Ja ihmeitä teitte ja ilmestyitte
perikauhuna valkean raiskaajäjou-kon,
läpi korpien, soitten ja jäitten ja
hyitten,
teräsluudilla laasten maan joka lou­kon.
Ja kehnoilta kesken jo jäi verisauna.
Kuin kohtalo iskitte kohtahan ar­kaan,
ja turhaa kaikk' oli konnien kauna.
Pois riepoititte te valkean varkaan.
Ja taas vapauttaan riemuitsi kansa,
ilost' itki sen immet, kun sallima
säästi,
ja lapset ja kaikki, joit' uhkasi
ansa,
min näin asetakkiset raataja päästi.
Mut seppele voiton, min saitte te
veikot,
ei siunauksist' ole Karjalan yksin,
sen laativat näät koko maailman
•heikot„
universumi orjain, mi käy käsityk­sin.
Se miehuudessanne näät näki toista
ljuin pistimen vain sekä pyssyn ja
kalvan,
näki teon, mi ei suun soitolla loista,
ei nimeä ken kukin puoltaja halvan.
Näki teon, mi käy y l i tuhannen
cviisaan»,
monen kaniinipyhän ja loikkivan
pylvään;
näki urheuden, joU' ei sana piisaa,
näki parhaimman itsensä, iskevän,
ylvään!
Henkipatto.
Korot 63^6
44.20
31.28
279.10
580.05
82.50
390.00
567.70
59.08
Latomakonekulut • • 201.30
' Valot • ••••••
Lämmitys • •
Painokulungit •• -
Posti ja expressi • •
Pidätystili •
Vuokra •
Sanomalehtipaperi
, Soihtu • • „„-,o
Mamiespalkkiot • OCOK
Toimituksen lehdet • • f-ii
Telefoonit „• • ffoo
Sähkösanomat • • QQ
12677.21
••Ä" ••••••••••=zz:=z:Ä
Mavälitys §69.67
Vieraat lehdet • litH
ilkityöt • J12.97
KiTjailtamat ^f-j^'
Pupanen Vaara •
Pilettitili IJJ-JJ
Palautettuja veroja -. ••••
aus tilauksista ••
piota • •• •- 51^-"^
12677.21
Tilintai^actajan lausunto:
[/Vapauden johtokunta
Arvoisat herrat:— , il Olemme tarkastaneet Vapauden kirjat sekä laskut kesäkuulta ja pyy
!f|^e ilmottaa huomanneemme niiden olevan kunnossa.
«^8 Kunnioituksella Txe«i«daänn ^ ^ HENMAN &„ CO^ .
Tilintarkastajat.
Puolesta A. R. Henman».
Samansuuntaina lausunto kuin tämä on jokaiselta kuukaudelta,
Liikkeenhoitajan lausunto.
Hnomattavimpana seikkana ylläoleyassa tilipäätöksessä on tilikauden
I $517.06. Että tappiota on syntynyt, tiesi tämän kirjottaja jo en-
I f m tilipäätöstäkään oli tehty. Tappio on tulos huonosta ajasta, jon-
J |laliden liikkeemme jokainen osasto on kärsinyt. Rahavälitys esim, joka
I jMellisinä vuosina ollut huomattava tulolähde, on nyt kuivunut ple-
'1 f^oninn. Tilaajamääräkin on alentunut lähes sadalla tilaajalla ja ga-
I ^aikaisesti on tilaajien hankkimiseen uhrattu enemmän kun nor-l?
™*fjna. Yleensäkin pitäisi Vapaudelle saada edes 500 uutta tilaa-
Jflrt 8illä tilaajamäärän suuruudesta riippuu muunkin l i i k k e en
^iLi&keen asema ei ole vielä läheskään toivoton, eipä edes heikko-
|rF:_Mutta kaikessa tapauksessa on tappiota syntynyt, jota ei voida
, 1 -sa. Vastaista tappiota peläten . on johtokunta vähentänyt liikkeen
n^fflpfaesta yhden toimittajan sekä yhden latojen. Latojen vähentämi-g-
X se että Kirjoja ei toistaiseksi voida kustantaa, mutta kun nii-
^__nenekki on liian vähäistä, niin katsoi johtokunta parhaan tuloksen
M," ^^n että lakataan kirjojen kustantamisesta ja vähennetään työ-
H j^J.vövoiman vähennys säästää palkoissa liikkeelle noin $3400.00
Tolf taloudellinen asema Canadassa on korjaantumassa, niin on
S^J?^ 6ttä Vapaus saa runsaampaa kannatusta' kuin tähän asti ja
rastamen tappio siten vältetään. Järjestömme osastojen ja Vapau-
^^^amiesten sekä myöskin piiritoimikuntien pitäisi alkaa edes hiukan
' '^''^'nmin muistamaan äänenkannattajaamme.
Tov. J. V. Kannasto.
»öDo apu?» raivosi talonpoika,
r^snme nälissämme !> murisivat
r yliteen ääneen,
y&sä murinassa oli niin outo
p että talonpoika pelästyi Hä-
»«opasivat maata, ojensivat sar-
P' ia talonpoika — livisti
Kirjeitä nuorille tove­reille.
Nuoret, Tällä kertaa lähetän
teille miettimisen aiheeksi eräitä aa-toksiani
rakkaudesta.
Mitä rakkaus on eri aikoina ihmi­sille
ollut, siitä on maailman ^irjalr
lisiiudessa runsaasti todistuskappa­leita,
Minkäpä muun asian ympäril­lä
pyörisi kaiken mailman kauno­kirjallisuus.
Mitä se tulevassa, luokattomassa
yhteiskunnassa tulee olemaan, siitä
voi meillä, ylimenokauden ihmisillä,
olla vain hämärä aavistus. Meitä lii­kuttaa
vaan yksi kysymys: mitä voi
rakkaus olla vanhan kaatajille, uu­den
rakentajille.
On tovereita, jotka luulevat että
luokkataistelijan eheässä luonteessa
— sillä sehän vasta tekee tosi taiste­lijan
— voi olla epämääräinen koh­ta.
He luulevat, että voi rakkaus­elämään
nähden olla anarkisti, yksi­löllisen
ivapaa» kaikista csyrjänäkö-kohdista
», tai skeptikko («kuka sen
oikein tiesi; yhdentekevää»), jOpa
ihan kyynikko (sikamainen). Ei voi
olla suurempaa erehdystä. Niin kuin
meillä on taistelun ja taistelijan
ihanne, niin täytyy meillä olla rak­kauselämänkin
ihanne. Ja niinkuin
meillä pitää olla luja taistelumoraali
joka on osa yleisestä elämänmoraa-lista,
niin pitää meillä olla varma
rakkausmoraalikin, käsitys siitä, mi­kä
sopii, mikä ei, joj mieli sakkiin
kuulua.
Mistä saamme nämä — ihanteen
ja moraalin? — Elämästä. Ei muus­ta
kuin elämästä.
Meitä on erilaisia. Ja kun eläm­me
taistelukaudessa, on mittapuum­me
itseemme ja toisiimme nähden
cuka on hyvä taistelija, kuka huo­nompi
(heikompi)—kuka voimak­kaampi?
Parhaillakin on heikkou­tensa.
Me vain emme saa heidän
leikkouksistaan tehdä puolustuspe-rustetta
mielihaluillemme, joita em­me
yritä pitää kurissa.
Arviomme lähtökohdaksi ja mo­raaliseksi
ohjeeksemme, ihanteeseen
innostajaksi on meidän otettava ne
parhaitten tovereittemme piirteet jot
ca juuri sillä alalla näyttävät ole­van
parhaat, — Mitkä ovat sitten
parhaat piirteet rakkauselämässä?
^ ^ N e jotka parhaiten edistävät
meissä taisteluvoimaa. Se on rat-caiseva,
ainoa ratkaiseva.
Mutta kuinka pääsemme siitä pe­rille?
Rakkauselämä on arkaluon­toinen
ala. Ei ole helppoa eikä so­pivaakaan
tunkeutua toisen yksi^
tyisasioihin tarpeettomasta Var­sinkaan
mikäli ne eivät näy häirit­sevän
taisteluvelvollisuuden täyttä­mistä.
Ja ne taas, jotka kantavat
rakkausasioitaan kielensä kärjessä,
tuskin kelpaavat esimerkiksi. Pu­humattakaan
rivostelijoista, rakkaus­elämän
lokaan vetäjistä, joiden seu­rassa
meillä ei ole asiaa istua.
Mutta olematta rahtuakaan tun­keilevia
voimme kyllä ympäristös­sämme
nähdä jotain. Voimme näh­dä
ihmisiä, joille rakkaussuhde i l ­meisesti
on onneksi. Ja toisia, joil­le
se on taakaksi. Ja vaikka em-pie
aina voikaan nähdä sisimpiä sjn-tä,
näemme toki jotain.
Näemme ihmisiä, jotka ovat on­nelliset
yhteistyössä. Näemme tais­telutovereita,
jotka toisissaan herät­tävät
ja vahvistavat paralta taisteli-japiirteitä.
Näemme taistelutove-ruksia,
jaita työ- ja taisteluaseman­sa
pitää paljon toisistaan erillään,
mutta jotka lyhyistä yhdessäolon
tilaisuuksista osaavat luoda sitä
keskitetymmän tyydytyksen hetkiä.
Kadehdimme heitä? — Meillä on
syytä siihen. Ja oikeus kadehtia
-— jos se muodostuu meille kannus­timeksi
pyrkiä heidän tasolleen.
Voimiemme ja mahdollisuuksiemme
mukaan.
Joko voimme sitten näistä näke-:
mistämme, ja kokemistamme, luoda
yleisiä sääntöjä, ohjeita, oppikirjaa,
katkaismusta? — E i ole tarpeen.
Silti voimme yrittää pukea lausei­den
hahmoon eräitä kokemuksia.
Minä yritän nyt. Joku toinen pan­koon
omia kokemuksiaan lisäksi.
Keskustelkaamme, vapaasti kuten
uuden ajan ihmisten tu^ee.
Minä en ymmärrä, kuinka voisi
rakastaa tuntematonta. Rakastua
voi kylläkin, joutua aistien hur­maan
muotokauneuden edessä. Tie
tysti voi myös ihastua jonkun puhe
tapaan, esiintymiseen, olemukseen
jo ensi kertaa tavattaessa. Mutta
eihän meidän pidä läheisesti, luot
tavasti, seurustellakaan muiden kuin
hyvien tovereitten kanssa. Ja hyvä
toveruus edellyttää tuntemusta, si­tä
että on oltu yksissä tuulessa ja
tuiskussa sekä, mieluimmin, «tules-saj.
Sillä siinähän vasta miestä
naista koetellaan.
Rakkaus onkin käsittääkseni vain
toveruuden korkein aste miehen ja
naisen kesken, jotka sopivat toisil­leen
sukupuolikumppaneiksi. Tar­peen
on silloin ehdoton luottamuf
toiseen, tietoisuus siitä, ettei hä"
voi tehdä mitään alhaista. Tai jos
tekee, on hän ollut poikkeustilassa,
syyntakeeton, ruumiillisessa tai hen­kisessä
uupumuksessa, joka on het­keksi
herpauttanut hermoston, su­mentanut
järjen, murtanut moraa­lin.
Tapaus, jonka asianomainen
tietysti, siitä selvittyään, on valmi?
sovittamaan sillä ainoalla, millä mi
tään meidän kesken voi sovittan
uskollisella, uupumattomalla työllä
yhteisen asian palveluksessa; Tästi
tietysti sitten riippuu, missä määrin
vanhat toveruus- ja rakkaussiteet
uudelleen lujittuvat.
Näin olen, näkemien — kokemi
en perustalla, joutunut ajattele-maan
rakkaudesta, — Mutta olet
ko, kysyy joku, todella harkinnut tä
tä asiaa nykyajan työväenluokat
kannalta? Ovatko kokemuksesi se-kokemuksia?
Onko asettamasi ihan­ne
proletaarin saavutettavissa ny­kyisin?
Ja voiko asettaa hahmoit-telemiasi
mittapuita sen elämismah
doUisuuksien puitteisiin? |
Näihin kysymyksiin on sinun it
sesi vastattava, hyvä lukija. Min
sanon vain: niin olen ajatellut. Mi­nä
tiedän että nykyajan kapitalisti­nen
elämä, työolot, sota, vallanku­mous
— kaildcl nuo, ja monet pie­nemmät
seikat voivat räikeästi rik­koa
juuri kehittymässä olevat suh­teet,
katkaista sen ehkä ainaiseksi
johtaa uusiin tilapäisempiin tai va­kinaisempiin.
Huomautan kuiten­kin,
että olisi ennenaikaista näistä
seikoista tehdä johtavaa mittapuu­ta,
teoriaa — muuta kuin tilapäisyy­den
teoriaa. Kaikkein vähimmin vo
niistä laskea tulevaisuuden suunta­viivoja.
Se kyllä luo omat olonsa
;a niiden mukaisen moraalin. Enkä
minä ole yrittänytkään väittää, et­tä
paraskaan suhde nykyisin tar­vitsee
merkitä elämänikäistä suh­detta.
Se voi sitä olla erinäisissä
oloissa. Ja lyhytaikaisellakin voi
olla kaikki ne piirteet, jotka olen
koettanut arvioida hyvän suhteen
merkeiksi: onnen tunne- toimi- ja
taisteluvoiman kohoaminen. Emme­kä
me muutoinkaan nykyisin mit
taa aikaa entisillä mitoilla, nyt jol­loin
päivässä voimme elää vuosia
kokemusten ja tapausten rikkauden
puolesta.
En ole myöskään puhunut itses­täni,
en siitä kuinka lähelle olen
päässyt tätä ihannetta. Ylipäänsä-hän
me ihmiset opimme ajattele­man
asioita, ja toisten kokemuksia
ymmärtämään, vasta vastakohtais­ten
kokemusten, onnen ja onnetto­muuden
äkkivaihteluiden valossa.
limminsin, Cobaldn, Cochranen, South Porcupinen ja
ppäristön mtiiiile i:- •
KOKO MAILMAN parhain tunnet­tu
lääkäri, joka parantaa ilman lääk-veitä
on epäilemättä Tohtori Went-worth
Duluthista ja Port Arthurista.
Tohtori Wentworth tulee Timminsiin
joksikin aikaa ja ne henkilöt, jotka
ovat sairaita ja huonossa voinnissa,
voivat saada hänen ammattiinsa kuu-uvaa
palvelusta. Ei ole väliä mistä
kärsitte tai mitä lääkärit ovat sano­neet
teille sairaudestanne, tulkaa ta­paamaan
miestä, joka on parantanut
I tuhansia sen jälkeen kun kaikki muu
on epäonnistunut ja lääkärit ovat ju­listaneet
heidän parantumattomiksi.
On tuskin olemassa tautia jota ei voisi
Tohtori Wentworthin hoitotapa ilman
lääkkeitä ja leikkauksia parantaa, jos
tervettä järkeä käytetään ja kylliksi
aikaa annetaan hoidolle. Tässä on teil­le
tilaisuus tulla terveeksi. Tulkaa ta­paamaan
Tohtori Wentworthia.
Todistuksia.
«Vuonna 1920 sairastuin influenssaan, joka jätti minut huonontuneeseen terveydentilaan
ja siitä ajasta lähtien tunsin palaan kivun oikeassa kupeessani ja selässäni, joka aika'ajottain
piti minut pois työstäni, olen puutyöntekijä, toisinaan kun menin työhön tuli kipu niin äk­kiä,
että se teki minut aivan avuttomaksi joksikin aikaa. Menin katsomaan erästä lääkäriä,
joka sanoi, että minun oikeanpuoleinen munuaiseni on venähtänyt ja sanoi että se paranisi
itsestään ajan mittaan. Niinpä ponnistelin eteenpäin miten parhaiten voin ja koetin useita eri
lääkäreitä ilman mitään apua. Sitten toukokuussa 1921, kun öMn työssä eräällä farmilla,
jouduin kokonaan sairaaksi ja lääkäri sanoi, että se oli hermotautia ja piti so minut pahem­massa
tilassa kuin olin ollut ennen, enkä voinut tehdä ensinkään työtä. Oliij lääkärin lää­kettä
koko sen ajan, mutta en saanut siitä apua. Ja niinpä viimein, joulukuussa, olin niin huo­no,
etla luskin voin itseäni liikuttaa ilman kovaa kivun tuntoa, ja olin vuoteessa suurinji-nfkn
osan ajasta. Minut lähetettiin General sairaalaan ja leikattiin ja hoidettiin siellä kolme
kuukautta ja paranin hieman, mutta hyvin hitaasti, siksi että se oli krooniliinen taudin ta­paus.
Lääkkeet eivät näyttäneet auttavan minua ja viimeisenä keinona etsin teidän apuanne
ja heti tunsin itseni paremmaksi ja muutamassa päivässä jätin pois kävelykepin jota mi-,
nun oli siihen asti täytynyt käyttää. Olen nyt ollut teidän hoidossanne jonkun aikaa ja voin
hyvin ja painoni ja voimani lisääntyvät ja voin kävellä vaikeudetta ja voin syödä kolme
täyttä ateriaa päivässä, jota en voinut tehdä ennen. Kaikki jotka tunsivat minut ennenkun
olin teidän hoitonne, ovat hämmästyneet muutoksesta tilassani niin lyhyen ajan sisällä. Jot­kut
Ireistä luulivat että en paraneisi koskaan. Niinpä neuvon kaikkia, jotka kärsivät, kuten
minä, tai jollakin muulla tavalla, menemään heti teidän luoksenne, sillä olen varma että he
saara! parhaan huolenpidon ja hoidon joka on minullekin ollut niin suureksi hyödyksi.
Vilpittömästi teidän,
KENELLE TAHANSA TÄMÄ KUULUU:
JAS. C. McLEöD. ^
212 Tupper Street, Port Arthur, Ontario.
22 vuotia takaperin sairastuin sciaticaan ja reumatismiin ja sen jälkeen ei minulla ole
ollut rauhaa.
Otin Tohtori Wentworlhilta hoitoa ja viisi viikkoa kestäneen hoidon jälkeen huomasin
muutoksen parempaan päin ja kuudennen viikon jälkeen olin täydellisesti parantunut ja
tällä hetkellä olen yhtä reipas ja terve kuin kukaan toinen.
Teidän, ^ JAMES ARMSTRONG.
84 Regent St., Port Arthur, ^Ont.
Tri
Olen vain halunut johtaa teidän,
nuorten lukijain, huomion tähän
asiaan, kohottaa teitä tarkkaamaan
elämää ympärillänne ja ottamaan
oppia niistä, jotka näyttävät pääs­seen
pitemmälle.
Olen myös tahtonut teille huo­mauttaa
vaaroista, jotka tällä alal­la
vaanivat. Vain yhdenkö hyvän
toverin me olemme menettäneet
onnettomain rakkausasiain takia!
Eikö- silloin ole syytä katsoa esi­merkkiä
niistä, joille rakkaussuh-teensa
ei ole ollut lankeemukseksi
vaan nousemiseksi.
Ei ole tämä leikin asia^ vaan ve­risen
vakava. Tiedän ,että tällä
alalla, jos millä, on tosi lause: «ei
ihminen usko ennenkuin koettaa.>
Ehkä on lukijan joukossa sellaisia,
jotka juuri paraikaa tämän alan ko­kemuksiaan
itselleen selvittelevät.
Niille voi olla esittämistäni näkö­kohdista
hyötyä.
Lisään vielä, että kirjoittaessani
on mielessäni ollut toveri, johon mi­nua
yhdistää pitkän yhteiselämän
kokemukset, mutta josta ajan myrs
kyt ovat tninut eroittaneet. Jos
tapaamme vielä, selvitämme suh­teemme
edellä esitetyllä perustalla.
Toivon että tapaamme. Se toivo
antaa minulle moraalista voimaa.
Mitä sanotte, toverit? Kuka jat­kaa
juttua?
Eno.
PUNIKIN HINTA ALENNETTU
Maksaa nyt $1.50 vuosikerta ja
90 senttiä puoli vuotta.
Punikin himaa la.lcettUn myiitkln. Punikin hintaa tolin ei ole koikaaa
moitiHq kallllkii, PäJnvo.toin ovat kaikki .itä mieltS, että Punikin hinta
on liiankin halpa .en arvoon nähden. Mutta kun liike «ouraa yleisiä mark-kinahintoja,
nuo on Punikin hintaa la.kettu ja «ibi ten hinnat nyt tule-vat
olemaan
KAIKKIALLA AMERIKASSA:
VuMikerta $,.50
Puoli vuotta QQ
Salaisia neuvotteluja
rautatielakon lopet­tamiseksi
Chicago, — Y h teenliittyneiden
konepajatyöläisten liiton sihteeri
John Scottin antaman lausunnon
mukaan lakkolaisten edustajat ovat
olleet salaisissa neuvotteluissa rau-tatieyhtiöitten
kanssa,
Scott selitti, että suunnitelmat
konferenssista on pidetty salassa.
Hän lausui edelleen, että jos Balti-moren
konferenssissa päästään jon­kinlaiseen
yhteisymmärrykseen, tul­laan
konepajatyöläifiten edustajain
neuvottelu kutsumaan koolle Chi­cagossa.
ULKOMAILLA:
Vuoiikerta || 75
Puoli vuotta
*1
Tämä ko.kee myöikin Conadaa, niin että e.imerkik.i Canadaan jo
auomeen on .ama ulkomaatakja.
Ei vaivaa . i i . korkea tilauihinta!
Vapauden mukana jokai.elle Punikki, iillä muuten ei henkinen ra-vinto
ole täydellinen. Punikki on jälkiruokaa, aiikriimiä, henkiien ravin-non
pöydällä ja jokaiielle pöydälle litä Hilläköön. -Hyvä lehti, Vapau»,
ruuakii, honkiiekii ravinnokii, ja hyvä vit.i .ulattamaan ruokaa, sellai.
nen olkoon päämäärämme.
. .Ji-jutoÄ^^ Mikä on vitsi?
Vit.i on tietyiti ajalu» — tai .anakäänne, .anoo jokainen. Lyhemmin
kuin pitkä puhe vitii kuvaa kerrottavan a.ian tai antaa jolekin kerrotta-valle
a.ialle aivan uuden .uunnan. Vakavimma..akin hetke..ä vit.i voi
pela.taa aMman ja virittää uutta elämänintoa. Suomen eräältä vankilei­riltä
kerrotaan erä. juttu. Erä. punikki oli hirttänyt it.en.ä ja toi.et pu-nikit
«ei.o.kelivat, tapaukien huomattuaan, lähei.yydei.ä. Tulipa vartija­kin
liihen ja ärjäii: «Mitä te täällä jonotatte?» Jolloin erä. /onottaji.ta
va.ta.i, etti täytyy jonottaa, lun ei ole kuin yk«i koy.i.
Se on hirtehiivit.i ja kuuluu .arjan.a en.imät.iin.
Muutamilla ihmi.illä on kuitenkin huono maku näii.ä a.ioina. Eräät
pitävät eiimerkik.i ruokottomuutta vitiinä. Ruokottomuudet ovat ruokot­tomuuksia
.ilui, kun ne u.eimma.ia tapaukiei.a ko.kevat joko .u'kupuoIi-uhteita
tai jotain muuta enkaltai.ta. E.ittäisimme mielellämme esimer­kin
ruokottomuuksilta, mutta siihen meillä ei ole monestakaan syystä t i ­laisuutta
eikä halua. Sitäpaitsi on sillä alalla omat asianherrastajanso.
Ruokottomuus elää vain valistumattomissa ihmisissä. Hollitupajutnt
kukoiitivat SuomessaQcin parhaiten silloin kun ei oliot työväenliikettä.
Työväenliike toi mukanaan työväen vitsit, luokkavitsit, tai ainakin kor­keamman
«treenailun» tällä alalla.
Punikki ei sisällä ruokottomuuksia. Siinä, kuten kaikissa painotuot­teissamme,
pyritään harjottamaan agitatsioonia, mutta terävässä, vitsaile­vassa
satiirisessa hengessä.
Punikin levityskausi on alkanut. Tarkastaa asiaa koskevia ilmotaksia!