Vapaus, May 29, 1923

              SivB2 Tiistama. .tbnkokmm 29 p. — Toe. May 29.
VAPAUS
fSamäta eiiomalaisen työväestön äänenkann&ttajs. limes*
t»v J?odbory«8a. Ont, joka tiistai, toratai ja laoantat
TAPAUS
« (Liberty)
flie only organ of Finnit Werkera in Caiuda. Pab-Ä
e d in Sudbury. Oat., every tnesday, Thorsday-^nd
' Advcrtising rate» 40c per cpl. inch. Minimam cnaige
Soffängie iusertlon 75c. Diseotinton standing^^vertbe»
SSent The Vapaus is the best advettising xnedium among
tee FinnJghPeople "in Canada.
Canadaan yksi vk. 8if.OO, pooli vk. $2.26, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoftin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§6M ja kolmö kk. $1.75. .
T^^^ raha, ei tulla läfaettämBSn,
oaltä aSlaftMest^n ^joilla nn takaaksft.
ioB ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseei:
girj^eseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
B<)'0BGälMlä nimeltä., .
' S. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Loma St., Puhelin 1038. Postloaote:
B&x «9;" ' " ' ' Sudbury, Ont
Tiistfiin lehteen aijotut ilmotokset pitää olla kont'
toriapa lauaatainai torstain lefateeq,tiistaina ja iadantain
le^iBH tofe^iflalceiro 8.
tRegistefed at the Poat Office pepartmetft, Ottawä^ as
«»ffond clas" Ttiatter; . . • ,
Ulkomaalaiset pääomat ja Canadan
työläiset '
' • Yhdysvflltalaiset kapitalistit tunkeutuvat nopeasti
kuin varas äänettömin. askelin Canadan tuotannollisen
elämän alalle.' Juuri julaistuisia tilastoista käv sei-ville,
että,muutamassa vuodessa on tämän maan teplli:
'suus-jp rahatalouteen 8i|otettu amerikalaista pääomaa
noin kaksi biljoonaa dollaria ja uusien yhdysvalta­laisten
teollisuuslaitosten perustamisia jatkuu fentistä
suuremmalia voimalla. Tämän ilmiön johdosta on jo
pitemmän aikaa canadalajsten''mjeli88ä kytenyt kysy­mys
tuleeko Cajiad«f lopulta kokonaan joulumaan ame-rikalaisten
pääomien alusriiaaksi ja samalla ämerilfa-laislurnaan
muissakin suhteissa siihen määrään, ^tä
Canadan,,kohtaloa on lopulta merkitsemässä yksi uu-'
ei 4ähti^ jänkkien tähti- Ja ,viirulipu83a.
Canadan taloudellinen ja valtiollinen elämä- on jo
alunpitäen osoltanut^/«Itä'siltä, samoin^kuin kaikilla
, n.k. uudenai^alsHta mailla, on, jo alusta lähtien kiel-leily
sei mitä ymmärretään' maan omaperäisellä ta'
loudellisellajp yhteiskunnallisella kehityksellä. Ca­nada
on' joutunut kartalle siirlomaapolltiikan kautlaV
.pAiän maan pääasiaa • tuotantplaitokset on
iJajlluA fliulle etupäässä ulkomaalaisilia pääoniilla^
jotka pougufsppRöVQr' aina-ojieet edellä • oman maan
MpNIsMen onqlitam
,Juft/Jlfh^^ talf«delHnen no»iw alkoi. kotlpiaf.
fifntuotontofilSmHn ja porviiTiBtot^ voitinlstumiseh
' i O T a f J t a i i Ä " (jsöluks^jjo vftlki^^ ja talöudeit
iliseen k ^ i t j ^ h n ä ^ i^at ol^
leet ytäiiemman ratkaisevia. Se oh jatkuvasti pysynyt
y4ilkqpup!i?len pääomain-Ja^^ 8^
kappaleena. v . ,
V !' Jfömä iSam ^iltaiöt ovat edelleen havaittavissa
atnerikalaisen pääoman laajentaessa.r täällä isännyyt-;
tään. Yhdysvaltalainen dollari' ei tänne tullessaan
lähde' ensitöikseen tekemään vaatimuksiai minkälainen
:^ lialtitus täällä pitäisi olla' ja: mihinkä Jsuuntaan seii
; taikka tämän- poliittinen toimeApiteen olisi tähdättävä.
:ySe ty^ , kphttdaisiiii i S i j ö l ^
Sitä, viehättää alhaiset palkä^'valtion voimaperäiset
palveluksjjt. uudelle pääotiialle. rnk^n tudtanrtoUiseti
elämän vöimiät\iUiitisiseäoimessäse^^^ k tule*
: vaisuus • vielä neitsyitilassa •' olevieU^ luonnonrikkauksi*
^en k^ittämisessa^^ . p vielä tähän saakka
tarjonnut ehtymättömiä sijottamispaikkbja pääomille,
iiiin että se ei ole aiheuttanut tuntuvampaa hankausta
englaiitilaisteiit ja' ömahinaalaisjöen sekä amerikalaisleii
pääomien valuia., . •
- Pääomanomistajat, mitä: perää' n? sitten vlieneyäl-kin,.
ovat viela^ täliän mennessä' saattaneet sopia saa-
: Jtiinjaostaari; Canadassa.^- Tulevaisuudessa se saattaa
olla. toista.
, Tyiöiläiset katselevat • niin kotimaisia kuin ulkomai­siakin'
pääomia samalla kannalta — riistäjinään ja or­juuttajillaan:
Ja kotimaiset kapitalistit ovat jokaises­sa
maassa ösottaututteet olevan yhtä tunnotlamia työ­läisiä
kohtaan, kuin ulkomaalaisetkin. Sftä< paitsi ko-timaiäen
pääoman valta rajottuu käytännöllisessä elä­mässä
sangen mitättömiin. Kapitalismi on kansain­välinen
jo kansainvälisten ^iteittensä kautta ja kan­sainvälinen
myöskin seri kautta, että jokaisea maaiii
työläiset, joka nyt on havaittavissa.niin räikeänä jCa-jadassa,'
jofituvat raatamaan tänään kotimaisen, mutta
huomenna jo ulkomaalaisen pääoman työpaikoissa.
. Canadan kansalainen on nopeasti muuttumassa kan­sainvälisen
pääoipamahdin-kansalaiseksi.
Iskuista huolimatta — eteenpäin
^ Historia kertoo efään, Ranskan kuninkaan kuole-
'man jälkeen kuuluttajan huutaneen Pariisin kadulla:
" «kuiaingas on kuollut; eläköön kuningasl» Sanotaan,
että tällä tahdottiin julkituoda kuningasvallan jatku-vaisuus
maassa.
SiiomenSos.-dem. Nuorisoliitto on lakkautettu, ta­attu;
Porvaristo on lyönyt iskunsa. Ja että se oli
tuntuva, myöntää jclkainen .järjestynyt työläisnuori
ja vanha. Nuorisoliitto on kudlut. Kuolema kuuluu
olennaisena osana elämänjärjesfykseen. Kuolema, lop­pu
— se tulee kerran jokaisen, elinvoimaisimmankin
osaksi. 'Taistelija^ se usein k(^taa väkivaltaisessa
•muodossa. Aukaistu ura, työ ja toiminta — ne jäävät
elämään* , ^
• kehityksen ankarassa tannatlomuudessa häipyvät
suuretkin yhteiskunnalliset aatteet ja niitlen tunnus­merkit.
Hiiipyvät ainiaaksi. Se on eräs laji kuo^e-hia(
i. Ja sen jälkeen koittaa ajan ikuinen pimeys.
Tehtävänsä täyttänyt ahtaa iHaa uudelle, jolie a^a
on omat tehtävässä asettanut.
Aatteet ja tunnusmerkit vaivat olla myöskin kuo­lemattomia
määirätyesä vajhekai^essa, silloin kuin niil­lä
on pohja olevissa oloissa aikansa elämässä. Kun
kehityksen kulku on valinnut ne aseikseen omassa ian­kaikkisessa
kulussaan, ei niitä Toida tappaa -voi­daan
vain leiJ^iä tappamista. •
Suomen porvaristo mielellään näkisi työläisnuori­son
jäi^estön ruumiina. Lapsi uskoo, mikä sitä miel­lyttää.
Ja leikkii, «ttä Nuorisoliitto on kuollut. "
Järjestyneet työläisnuoret ovat käsittäneet S. Sos.-
dem. Nuorisoliiton tunnusmeikiksi köyhälistön ja por-varistOTi
väliselle luokkataistelulle — sellaiselle tais­telulle,
joka voi päättyä ainoastaan toisen luokan kuo­lemalla.
Liitto on lippu, joka on johtanut tässä lais-'
lelussa. , Luokkataistelu perustuu vallitsevaan porva­rilliseen
yhteiskuntaan; Se on luonut sisäänsä kaks:
toisilleen leppymätöntä luokkaai proletariaatin ja, por-
\'ariston. Kaikki se, mika ou'toiselle siunaus, o|i toi­selle
kirous. Edut ovat auttamattomassa ristiriidassa.
Kum|fikin tahtoo elää. Elämisen ^ vaisto, itsensä säir
lyttämiBen pakko olemassaolon taistelussa vie nämä
anneijat vastakkain. Aja'his tasapainosta on niitten
onnettomien kuvittelua, jotka poödvat vastaan elämän
viedessä heitä taistelukentille. ,
Taistelu pakoittaa jäljestämään rintamaa. Ja si­tä
järjestetään. Voimakkaampi polkee heikompaa^
niutta ainoastaan niin kauan kuin sillä on tilaisuus ol­la
väkevämpi. On naurettavaa, jos v^ev^pi setit*
tää; mitkä keinot ja otteet ovat luvallisia.,- Hänen
määräyksensä ovat voimass^ ainoastaan niin kauän«
kuin voima niitten takana tekee ne totuudeksi ja oi­keudeksi.
Niinkauan on heikompi pakoitettu sen oi­keudeksi
tunnustamaan. Kun Voimasuhteet vaihtuvat,
vaihtuvat käsitteetkin.
piemme tietoisia vallitsevan yhteiskunnan luokr
karistiriidoista, tiedämme, ettei luokkataistelu ole la-kann|
ut. Muodot ja tunnukset saattavat vaihtua.' Si-sältp
elää. Siksi voimmeki^i\ Suomen luolckataistelu-toveriert
kanssa huudahtaa: «Nuprisoliilto on kuollut.
Eläköön'nuorisoliitto!»
'^jfitikkiija lainaa-massa
Maiju Lassilan klassilliseksi tul­lut
humoristinen teos cTulitikkuja
lainaamassa», joka on ollut kym­menisen
"vuotta loppuun myytynä,
ilmestyy toukokuun kuluessa Suo­messa
Kiis^nnusosakeyhtiö Kirjan
kustanriuksella korupainoksena, jo­hon
kuvat on tehnyt tunnettu sa-volafstaiteilqa
da pilapiirtäjä' D.
Räisänenf-Teokseen liittyy laaja
Maiju Lassilan elämäkerta^ kirjoit­tanut
' maisteri E. Railo, ja esitfe
tään •siinä ensi kertaa tämän kuu
luisan kirjailijan erikoiset, jopa ih-;
roeelliset elämänvaiheet.
Syndikalistisen internationalen
perustami^^
Joyjun pyhinä pitivät «puhtaat» syndikalist^it Ber-linissä
^p;i;gre9sin uuden «vallankufnou<ksellisen» am-mflttWmeiriiiflt|
plwle») perustamiseksi. Eivät Rapskan
CGTU 'järjestöön kMHluvatsyndikalistit, eivätkä Es­panjan
syndikalistit olle«|L Igfeetfäfleet yhtään edustpjaa
uutta internBtionalea perustamaan, Olipa Amerikan
IWliittoldn,- jonka keskuudessa Bejrljnin kfliisain-
\^Mm syndikalistiBenvttoimik^^^^
remiflolstft: pl'epi»B:andaa, hylännyt liittymisen Berii-nin_^
IrHernatlöiialeen. Hollannin^ sj^nclikalistinen am- Jjayt
taaltijär'jestö oli rajoiltanut edustajansa. valtuudet seu- 1^'v
raavasti; Uuden punaisen amniattidnternationalen pe­rustamiseen
ei "ole otettava osaa', ja on tehtävä ehdotus
seilaiseii aikeen/hylkäämiseksi ja suhteiden solmiami-sqlcsiÄjMoskovan
PAI:n kanssa. Ei ollut juuri järjes­töä,
jolla, olisi ollut öanottavasti joukkoja takanaan.
Omien laskujensa mukaan edusti k9ngressi muka mil­joonaa-.
työläisläi).---.., • :,
: jMutta: kongressin tarkoituksena ei ollutkaan pe­rustaa'
vlillankumouksellisla interoätionalea, vaan in*
ternatipna/le, joka paistelisi vallankumouksellisia am­mattiliittoja
ja ^Neuvosto-Venäjää vastaan. Se kävi
ilmi siitäi kun hollantilainen edustaja ehdotti Punai­sen
Ämmatiillscai internationafen edustajalle edustus-'
'oikeutta PAI :n 2 :n kongressin päätösten > selostamista
varten, niin hylkäsi kongressi tämän. Ei ollut kysy­myksessä
yhteisrintamani aikaansaaminen kaikkien vai*
tankumouksellisten 'työläisten kanssa, < vaan* taistelemi­nen-
jokaista liikettä ja järjestöä vastaan, jonka!joh­dossa
on kommunisteja.
Samoinkuin KAP:läisten (Saksan vasemmistolais
kommufiistien) yritykset rieljännen internationalen pe­rustamiseksi
täytyivät räuetaj samoin tulee'myöskin
'«puhtaitten» syndiikalistien «punaisella ammatti-inter-nationalella
»' olemaan ^hyVip vähän onnea. Heidän
«internationaleaan» «vallankumouksellinen lyöväenlii
ke tuskin huomaakaan. \
"Venäjän vallanku­mous*^
^
'Kansainvälistä mainetta saavut­tanut
William Z. Fosterin teos <Ve-näjän
Vallankumous» on juuri saa­punut'
painosta suomenkielisessä
asutsa lehtiliikkeittemme yhteisesti
kustantamana. *
Tämä Fosterin teos on suoranai-sepa
tulojcsena hänen oleslkelus-taan
Venäjällä v. 192L Se poik-kee
-kaikista 'muista Venäjän oloja
ja suurta vallankumousta käsitte­levistä
• teoksista siinä, että Foster
tunnonfarkkana ja tietoisena pro­letaarina
luo- lukijansa silmäin eteen
maHdoUisimman' tailcan läpileikka­uksen
Venäjän yhteiskunnallisista
oloista, niistä suunnattomista muu­toksista,
joita siellä on uskomatto­milla
ponnistuksilla ja uhrauksilla
aikaansaatu. Hän ai)taa kuvauk­sen
- Venäjän ':• miljoonapäisestä jou­kosta
sekä: arki- että juhlahetkellä,
työn- äjypriÄässä rapjip)!? joutu^
nutta teollifiuuskoneisfcoä kotjaamas-jä'
ja paraatissa, jolloin arkihuolet
heitetään syrjään ja ulkomaailmal-e
näytetään sileäksi hiottua puol-
Tärkotuksena oli liittää kaikki edis­tysmieliset
uniot yhdeksi taistehi-järjestöksi
teollisuusunionismin poh­jalla.
Perustavassa konventionissa
olivat edustettuna' ravm. sellaiset
voimakkaat jär^jestöt kuin
Lännen 'kaivosmiesliitto.
vassa konventionissa laadittiin oh­jelma,
joka perustui vallankumouk­sellisen
teollisuusunionismin periaat
teisiin, mutta ohjelmassa ei rajq-tettu
järjestön toimintaa;i yksino­maan
taloudelliseen toimintaan,
vaan painostettiin myösb'n vallan­kumouksellisen
valtiollisen toimin-nai)
välttämättömyyttä. Järjestön
sisälle alkoi, kuitenkin pesiytyä ai-,
^eksiä, jotka halusivat kehittää jär­jestöstä
puhtaasti taloudellisen liik­keen
ja niinpä sitten vuoden. 1908
konventionissa; karsittiin .ohjelmas­ta
pois valtiollista toimintaa kos­keva
kohta ja tehtiin sääntöihin py­kälä,
jossa i. W., W. liitto selittää
ei olevansa'missään tekemisissä val­tiollisten
puolueiden eikä ryiimien
kanssa, mutta ei myöskään poliittis-vastaisteh
ainesten' kanssa. Oh­jelman
ja sääntöjen muuttaminen
,öli' tapahtunut järjestöön pesiyty-neideri
syndikalististen ainesten pai­nostuksesta.
Järjestössä alkoi^ i l ­metä
kahnausta valtiollista toimin­taa
kannattavien ja • sitä vastusta­vien
ainesten välillä. Tämä sama
piirref oli havaittayissa inypskin suo­malaisten
I. W.W. liiton piiriin lu­keutuvien
'kesk,uudessa. Muutaman
vuoden: kuluttua päättyivät nämä
kahnaukset, L W. W. liiton toimin­nan
muutenkin rappeutuessa siihen
että valtiollista toimintaa kannatta­vat
aindcset vetäytyivät siitä "poisi,
sen tunnetuimmat johtajat Eliza­beth
Curley Flyn, Ettor^^^Giovan-nltti,
Tresca ja vieläpä itse Hay-
•jvoodikin jättivät koko liikkeen, jo­ka
nyt joutui täydellisesti syndika-listien
kontrollin alaiseksij jotka
viime vuoden ovat. käyttäneet tä­män
järjestön voimat Venäjän: yal-lankumöuksen
ja sifä kannattavien
työväenjärjestöjen parjaamiseen.
— Ensimäinen sanakirja on.
cpainettti» : Niiniveessä ; seitsemän­nellä
vuosisadalla ennen Kristusta.
Viimeisimpien laskelmien mu-
Kaaji Cähadassa on noin 30,000 kii-nalaista.
» .
i„ .Tuoil KOKO IHMISKUNNAN HISTORIA O N
P.mta KATAlSTEaLUJEN HISTORIAA
.•^IffieliOiteitätdrkosta^^^^^^
Kuuluisa) venäläinen kirjailija Tolstoi sanoo kris­tinuskosta:
Kirkonusko antaa luvan kaikkeen. Se sallii orjuu
den, ja Europassa sekä Amerikassa oli kirkko,orjuu­den
suojelija.
' Se 'sallii rikkauksien kokoamisen orjuutetun veljen
työllä. •
Se sallii rikkaana olon Latsaru§ten keskellä, jotka
ryömivät yltäkylläisten pöytien alla, ja se havaitsee
hyväksi ja kiitettäväksi vieläpä senkin, että tuollaisissa
oloisäa uhrataan yksi tuhannesosa kirkolle ja sairas­huoneille.
Tarvitsevalla hänen omaisuutensa riiston,'ihmisten
sull|:emisen vankikoppiin, kahleisiin kytkemisen, työn-^
tökärryihin sitomisen, teloittamisen — kaik^ tuon
siunaa kirkko. - .
Koko nuoruuden ajan' 'irstauden harjoittamisen ja
sitten yhden noista irstaista menoista avioliitoksi nimit­tämisen
ja siihen kirkon vahvistuksen hankkimisen —
sallii kirkko.
Ennen kaikkea on. sallittu tappaa, ei ainoastaan
silloin, kun on suojeltava itseään, vaan myöskin kun
on suojeltava omenapuitaan.
Saadaan myöskin rangaistukseksi tappaa (rangais­tus
meikitsee opetusta — siis opettamiseksi on tapet­tava!)
ja ennen kaikkea saadaan ja pitääkin sodassa
'tappaa johtoon asetettujen käskystä; se on-siis kun­niallista,
eikä kirkko ainoastaan salli sitä, vaan' vie­läpä
käskee.
Fosterin «Venäjän Vallankumo­uksen
» vankimpia puolia on se,
että hän ei .lainkaan koeta silitte-lemällä
sivuuttaa heikkouksia /ja
virheitä, vaari rehellisen avomieli:
sesti tuo ne esille kaikkialla missä
niitä: näkee,. Vertaa, niitä toisten
maitten ja . eritäinjcin Yhdysvaltain
työväen oloihin-, ja työväen' teke­miin
ftfirheiailn jji. ennen kaikkea
rinnastaa Venäjän proletarlaatih
toiminnassa Yhdysvaltain prolfeta»-
riaatin kanssa saattaen siten ^me-rikalaisen
työläisen «^havainnollisesti
ymmärtämään kaiken sen. mitä
Venäjällä sitten vallankumouksen
valtavien' tyrskyjen on tapahtunut
ja edelleenfciu^;tapahtuu.
Foster ei rakasta käyttää korke­asti
kalskahtelevaft juhlakieltä, ei*
kä joutavaa sananelinää, vaan esit­tää
sanottavansa yksinkertaisesti 4^
ytime'kkfääti käyttäen kansan lap­selle
ominaista kieltä. Tämä juuri
tekee hänen teo.<senSa sanomatto­man
•• miellyttäväksi. Hän u iiV.oe
siellä missii näkee iloa ja elämää
ympäriilää>i, unohtaa> kesken kärsi­mysten
ja' harmaan:, jokapäiväisyys
den hetkiseksi kaikki huolet ja mur-heeet
lyödässcea leikkiä' elämän­haluisen
venäläisen työläisen karis­sa.
Ja seuraavassa >ilmänr'tpäyk-sessä
hän taa.^en saa kyynjplkarpc-leet
silmäkulmiinsa näiidie.ssä^n to-siproletaarista
uhrautuvaisuutta, mi
kä antaa kaiken elämänkin työvä­en
asian puolelta.
Sellainen on«!yhykäisyydesr' Wil­liam
Z. . Fosto/m €Venäjr;n Val­lankumous
», joka il'!iestyy nyt suo*
menkielellä samaan aikaan kuri
Japanin kommunistit sitä painatta­vat
omalla äidinkielellään.
Tätä kirjai on nyt saatavana Va­pauden
kirjakaupasta. Hinta 55c
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Rautaa kaivettiin Canadassa'
ensikerran jo -niin aikasin kuin
1667, joka tapahtui Three Kiveris­sä,
Quebecissa. Ensimäinen siili-mo
rakennettiin Canadassa vuonna
1733.
— Krimin sotaa käytiin vuosipa
1854—^6 Venäjän ja Turkin vä­lillä.
— L W. W. liitto ei.ole enään
periaatteellisesti samalla -kannalla
kuin mitä se oli perustettaessa. L
W. W. liitto perustettiin kesäkuus­sa
vuonna 1905. . Sen perustami­seen,
ottivat osaa Amerikan radi-
Jkaalisimmtft unionistit ja useita
tunnettuja sosialistien Johtomiehiä.
Uusia kysymyksili
— Mikä on maailman pisin joki?
— Mikä on nykyään Ranskan ja
Saksan väkiluku? > " ~
— Miksikä panttilamasiojen oven
päällä tapaa aina olla kolme palloa,
tavallisesti kullanvärisiä. Mistä sel­lainen
menkki oh saanut alkunsa?!
—-.Kuinka su'^reksi nousee Sud-buryn
alueen "riikkelituptantbi Co-baltin
piirin ^ppestuotanto ja Por-cupinen
kultatuotaritö .sen jälkeen
-kuin näillä ^alueiila on näitä metal­leja
alettu kaivaa? ' : '
'i— Kuinka suureksi nousivat - Ca­nadian
Pacific rautatieyhtiön voi­tot
viime vuonna?
^aiHcien tähänastisten yhteiskuntien historia», kirjoitti M
«Kommunistisessa Manifestissa» ja Engels lisäsi siihen myör
«lukuunottamatta yhteiskunnan esihistoriaa»! -— «on oliai lu i r i ^
lujen historiaa. Vapaa ja orja, patriisi ja pleheiji, parooni ja
ämmattikuntamestari ja sälli, lyhyesti sanoen sortaja ja sorrettu^"'^''
ainä olleet vastakkain, käyneet keskeytymätöntä, milloin salaist" ""^
loin avointa ^taistelua, taistelua,. mikä joka kerralla on päätt\-nu
yhteiskunnan kumoukselliseen' mullistukseen tai taistelevien lu u**
yhteiseen häviöön. Historian aikaisemmilla kausilla havaitsemin k
leiskunnan miltei kaikkialla täydellisesti jakautuneena eri säät v
havaitseinrae] olleen olemassa monikerrobisen yhteiskunnallisten ' ^
mien äslBikoh; Vanhassa Roomassa oli patriiseja, ritareja, plebeiy-ja
ogia;. keskiajalla feodaaliherroja, vasalleja, ammattikunfaporval?
sällejä, maaorjia jä lisäksi on melkein Jokisessa tällaisessa Jiiol-vielä
ollut taas erikoisia yhteiskunnallisen aseman asteita. Feodair^
yhteiskunnan häviöstä syntynyt uudenajan porvarillinen yhteiskunta'^ H
ole lakkauttanut Inokkavastakohtia. Se on vain asettanut vanhojen li
lalle uusia luokkia, uusia sortamisen edellytyksiä, uusia taistelunmij.
toja. / Meidän aikakauteinine,' porvariston valtakäjisi, eroaa kuitenkifl
siinä suhteessa edellisistä, että se on yksinkertaistuttanut luokkavaäta
kohdat. Koko yhteiskunta jakautuu yhä enemmäjJ, kahteen suureen toi
silleen vihamieliseen leiriin, kahteen suureen, syoranaisesti vastakiai
olevaan luokkaan: piorvaristoou ja proletariaattiin..»
Sitten Ranskan suuren ,vallankumouksen on Europan historia useaj.
sa maassa erittäin selvästi tuonut esille tämän tapahtumien todelliseu
perusteen, iuokkataisteluh. Jo restäurationin aikakaudella oli Ranskas.
sa useita historiankirjoittajia (Thierry, Guizot, Mignet, Thiers), joi.
ka tapahtumia yleistytläessään eivät voiheet. olla m e r k i t s e m ä t t ä . l u o fe
taistelua sinä avaimena, ^P^a koko Ranskan historian teki ymmärrettä­väksi.
Ja uusin aikakausi^ porvariston täydellisen voiton aikakausi, par.
laraentiii, laajennetun, jos ei täydellisen, äämoikeuden aikakausi, iiuo.
keiden, joukkojen lukemien jokapäiväisten sanomalehtien, mahta\iett
ja yhä laajempien työväenjärjestöjen ja työnantajaliittpfen j.n.e aika­kausi,
ovat vielä selvemmin, jos kohta monta kertaa hyvin rauhallises­sa
perustuslaillisessa muodossa, paljastaneet luokkataistelun tapahtu-mien,
liikkeellepanevaksi voimaksi. Useissa historiallisissa ^teoksissaari!
ori Marx antanut' loistavia ja perinpohjaisia näytteitä materialistisesti
historiankirjoittämisesta, yksityisten luokkien ja monasti myöskin Inok-kien
sisällä olevien eri ryhmien ja kerrosten aseman erittelemisestä ja
niin silminnähtävällä tavalla osoittanut,, miksi ja miten jokainen «toi­sen
luok|in taistelu toista luokkaa vastaan on poliittista taistelua.» \,
lernai^ pelolla aina suurinta osaa
ihmiskunnasta u^ata, sekä henkir
sen jalouden tielle • aina esteensä
asettaa.
Köhi^seri valtavalle tielle pa^
toutuu tosin' aina suuret joukot
vastaan" jarruttavia voimia ja histo­riallisina
murrosaikoiaa, jolloin van*,
hettunut, y h t' e i s kuntajärjestelmä
mahdottomuuttaan voimakkaasti va­littaa
j silloin • uutta kehitystä vaa­taan,
täistelevieni voimien patoutu-miset
dvat aina huomattaviriimat.
Mutta, ainaisiksi' ajoiksi, paikoilleen
jäämisen riiahdoUisUutta ei niillä
kuitenkaan ole.
Kehityksen eteenpäin • joudutta­misessa'näyttelee
kieltämättä .huo­mattavaa
osaa .henkinen voima ja
tarmo. Ja sellaisen hankkiminen'
vaatii, opiskelua ja . ajattelemista.'
Siinä työssä ovatkin suuret työläis­joukot
kieltämättä. paljon edisty­neet,
vaikka paljon on tosin niitä­kin
työläisiäy jotka eivät vielä' vai­vaannu,
yhteiskunnallisia kysyn^yk-siä
pohtimaan. Monessa tapauk­sessa
jcäy vielä niinkin, että niistä
kysymyksistä ajatellaan . vielä sillä
tavalla, 'josta koituu omalle itsel­leen
ja koko työväenluokalle enem­pi
vahinko^ kqin hyötyä.
Paljon,, on myös niitä työläisiä,
jotka - esim. pörvariljinen . safhoma-lehdistö
on johtanut pahasti har­haan.:
Harhaan johtamisessa ovat
myös varsinkin viimeisinä vuosina
näytelleet huomattavaa osaa mo­net
työväenliikkeen entiset johta­vat
.aiiiekset, muria jotka myöhem-n^
in ovat suuren asian pettäneet, ja
alistuneet . porvarilliseni maailman
notkeaselkäisiksi lakeyöiksi. —
Sellaiset laieijatjjoihiii Ifohdis-tuu
eri maissa vielä nykyisin suu­rien
työläisjoukkojen auktoriteetti­usko,
ovat yhteiskunnallisen 'ja val­tiollisen
elä.pän aloilla huomattavia
terveen .kehityksen jarruja. Mut­ta
sellaista olijoista vapautuu työ­väki
vähitellen, ja siinä vapautu­misessa
on suurimpana apuna ter­ve
ja ennakkoluuloton. ajattelu, se
kä syvällisempien tietojen haniki-minen.
^
Siksipä me aina, aryiojdessam-me
omaa puolustpskykyämme po^-
vaTillisen maailman iheitä vastaan
hyökätessä, joudumme harkitsemaan
henkisen rintamariime eheyttä' ja
Jokainen ihminen ajattelee luon­nollisesti
jotakin.! Työtätekevään
luokkaan kuuluyien ihmisten'aja
tukselllnen askartelu keskittyy kui­tenkin
etupäässä jokapäiväisen lei­vän
hankkimiseen-
Kapitalistirien järjestelmä ja seri
synnyttämä ankara puristus an­kara
taloudellinen puristus sekä
raskas valtiollisten mielipiteidto vai
no antavat ajattelun aihetta''^ykyi-sin
työtätekeville ihmisille ympäri
maailman.
Sen olotilan, jossa olemme pako­tetut
nykyisin, plämään, sen käsit­tää
jokainen terveellä järjellä va­rustettu
työläinen luonnottomaksi,
ja epänormaaliseksL Ja selil^äriiät-tä
on myös «elvää, että nykyinen
olotila ei purista ^noastaan taval­lista
palkkatyöläistä, ya&n se pu­ristaa
riiyös pienviljelijää ja yhä
kovakouraisemmin s6 alkaa pidellä
myös keskiluokkaa. Suurpääomien
keskittyminen enti'stä enemmän vä-hälukuiseman
joukon käsiin, mer-jtitseei
myös keskiluokkalaisten pa­kollista
siirtymis^ •työläisarnieijaan.
Sellainen olotila pakottaa, mietti­mään
ja hakemaan ulospääsyn mah-.
dollisuutta. -Työn todellinen arvo
hakee itselleen -kuuluvaa ofkeutta|voimakkuutta, jsTsen,eheys ja yoi-ja
korkeampi irihimillineri elämä. ja
henkinen vapautuminen käyvät ke­hityksen,
päkkolalaen mukaan ih­miskunnalle
välttämättömiksi.
* Omat tekijänsä ja kiertämättö­mät
määrääjänsä ovat tosin yhteis­kunnallisen
kehityksen , tiellä syn­nyttäneet
suuren ja katkeran työn
ja pääoman ''välisfen kamppailun.
Mutta olisi hullunkurista iutilla,
että se kamppailu tulisi aina kes-tämääUi
ja että se saisi nälk^bto-makkutls
on kieltämättä tärlceä asia.
»silta kannalta emme voi taas
asiaa ottaa, emmekä sHlä saa itse­ämme
lohduttaa, että onhan jou­kossamme
siellä täällä joku huo­mattavampi
kji^y, ja pitäväthän nä­mä
huolen selvästä suunnasta y.m.
s. Sellaisten kylqrjeri olemassaolo
on tietysti tärkeä. • Sellaiset yksi­löt
ovat -terveen toiminnan oppaita
ja henkisen -^elä^män joht&via sielu­ja.
Mutta me olemme jrakotetal
elämään nykyisin suurien vainojen
aikaa. Jä me jokainen tiedämme,
että .porvarillinen maailma kolidis-taa
etupäässä •koyiniman vainonsa
juuri' niihin • henkilöihin., jotka' voi-maperäiseminiin
• kykenevät valistus
työtä typläisjoiikkojen keskuudessa
tekemään., (Sellaisten henkilöiden
vapaana, säilyrninen on aina epävat-maa
valtiollisten vainojen aikana.
Ja siksi onkin myös varsin tärkeä,
asia että kokonaisten suurien joukr
kojen tietoisuus on mahdolhsim-man
korkealla ja myös malidoili-siminari
selväpiirteistä. Se edellyt-
•tää ensinnäkin vaikean tilanteen
todellinen syiden /oikean ymmärtä­misen
ja myöskin toimintatarmon,
oikean- käyttämisen kapitalistista
maailmaa vastaan taisteltaessa.
Ne kaksi henkistä maailmaa, jot­ka
seisovat vastakkain, käjTät kes­kenään
ankaraa ottelua. Kapita­listinen
maailma nyt rappeutumis-kautta
eläessään, edustaa siinä tais­telussa
Pääasiassa sitä uuntaa, jo­ka
on työväen henkiselle- elämälle
vastakkainen ja vahingollinen. Mut­ta
meidän täytyy ottaa myös las­kuissamme
huomioon se tosiasia,
että kapitalistisen maailman henki'
sellä rintamalla • on paljon kouluu
tettuja .kykyjä. Siellä on sellaisia
tekijöitä, jotka kykenevät tulkitse­maan'
kysymykset monella en ta-valiai
Ja on. luonnollista, etta ne
koettavat usein .vaarankin asiaii
tulkita suoraksi, —' a i n ä sikäli kum
heidän luokkaetunsa kussakin asi­assa
Vaativat. Seliainen menette­ly
heidän, puolfeltaan ei tiet.vsti vai­kuta
, työväenioukkojen tietoisem­paan
osaan, mutta vähempitietoi-seeh
se vaikuttaa. Ja se vaikuttaa
häiritsevästi sekä käsitteitä sotke-vasti.
Työtätekevä Itrokka on pakotet­tu
elämään nykyisin siinä olotilas­sa,
.jossa, taloudellinen pakkolak-i
jokainen, ainoa päivä antaa Ja mää­rää
ajattelemisen aihetta. Mutta'
tässä kysymyks'essä ei meidän ole'
syytä tyytyä yksin niihin opetuk­siin.
Henkisen pääoman kokoami­sessa
emme saa nimittäin olla yk­sipuolisia.
Nykyinen aika vaatii
kunnolliselta. Inokkataistelijalta mo-nipuolisutttta.
Ja mitä laajemmat
ovat tietomme eri asioista, ja mitä
joustavariipi on henkinen mekanis-riiimrae,
sitä perinpohjaisempia is­kuja
me voimme antaa myös vas-tustajallanme
hikisellä rintamalla.
, Uhiautukaamme siis entistä enem
män hänldiseir; ipuplemme jaloätanu-sessa*
Siitä työstä ja uhrautumi­sesta
ön Meltäinättä suuri hyöty yi-tieiseDa
sniusllfic asiallemme.