Vapaus, August 14, 1923

              gfeaad«n jroomalaiBen työväestön äänenkannattaja. ilmeB.
j^^^burvasa. Ont.. joja tiistai, toretai ja laoantau
V A P A U S •
^tofnS. Ont. every Toesday. «HitiTeday and
AdTCrtiflinKrates 40c per col. inch. Muiimoin cnarge
fiDir rinSSSfln 76c. tMscotmt on 8tandin| advertia» mntmVrn^s is tha best advertlfling medium amdng
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lom,%., Puhelin 1038. - P o s t i o « . t e ^ ^ ^ ^^
Oapadaan yk.i vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
Suomeen, yksi vk. 85.60. puoli vk.
%J?uSjoiuti'Ieura8 raha. ei tulla lähetlSmäan.
paitei asiamiesten joillf on takaukset.
tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla Jfont-ioTissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantam
tehteea torstaina kello 8.
Eeaistered at the i?oatt)ffice Öepartmont, Ottawa, as
»»eflnd elasä ftiattef. :
Nova Scotian lakon jälkitaistelu
Juuri lakkotaistelussa olleiden Nova Scotian mai-närien
ja lerästyöläisten ponnistukset ovat nyt kohdis­tuneet
niiden toveriensa avustamiseksi, Jotka lakon
aikana joutuivat viranomaisten kynsiiii. Kaikkiaan van-j^
ltiin lakkotaistelun yhteydessä noin sata työläistä,
niiden joukossa useita huomaluimpia union toimihen­kilöitä.
Toisia syytetään kapinallisuudesta, taikka vä­kivaltaan
kiihottamisesta, mutta tosiasiassa vangitsemi­set
ovat tapahtuneet yksinkertaisesti toimeliaasta osan­otosta
lnkko|aisteluun. Niin johtajain kuin toiraivim-pien
lakkolafstcnkin poisraivaamisella yritettiin saada
lakkolaisten luja i-intama murskatuksi! ^
Vangilliijen lakkolaisten puolustamiseksi on perus­tettu
erikoinen puolustuskomitea, joka on joutunut
Vetoamaan ulkopuolisten työläisten apuun. Niin mai-narien
kuin terästyöläisienkin taskut ovat tyhjät. Vä­häiset
säästöt hupenivat lakkotaistelussa. Sjtä paitsi
monet lakkolaiset ovat joutuneet mustalle listalle, ei­vätkä
näin ollen ole vielä' olleet tilaisuudessa pääse-mään
ansioon käsibi. ' !
Puolustuskomitea on kehottanut, kaikkia Canadan
työläisiä rientämään vangittujen osatoveriensa avuksi.
Nova Scotian lakkolaiset käviyät. taisteluaan koko Ca­nadan
työväenluokan puolesta, Heidän täytyi seisoa
ei ainoastaan teräsyhtiötä, v^an koko Canadan asestet-tuija
joukkoja vaataan. He jouttiiyat perääntymään,
mutta jierääntyrainen tapahtui'.tähdessä järjestyksessä,
rivit eheänä ja työläisten solidarisuus horjumattomana.
Jos yksistään tästä solidarisuudesta riippuisi, niin
Nova Scotian työläiset voisivat omin .voiminsa avata
vankilain teljet toveriensa tieltä;
' Mutta heidän taistelunsa nykyinen vaihe kysyy
juuri sellaisia voimia, aineellista tukea, jota heillä
juuri nyt ei ole larpeebi. Sen vuoksi ovat he kään­tyneet
kaikkien raatajien auttavan käden puoleen.
vuttaa ne puolittaiset edut, mitä Lausannen sopimuk­seen
sisältyy. ,
, Konferenssi dn päättynyt. Sopimus allekirjoiter
taan. Sodan lieklci, joka Vähässä-Aasiassa leimahti, on
tällä kertaa «tetty leviämästä, muttei sammutettu.
Hiilos kytee yhä ja on vain ajan kysymys, koska se
leimahtaa ilmiliekkiin, mahdollisesti silloin jo sytyt-tääksceii
sellaisen inaailmanpalöii ja ihmistenrästuk-sen,
jota vastaan tähänastisten solien kauhut ovat ol­leet
lastenleikkiä. . ^ .
Turkin porvariston raukkamainen myöntyväisyys
ja Lausannen konferenssi, yhtä vähän' kuin mikään
muukaan diplomatia, ei kykene muhamettilaisten siir-tomaakansojen
lopullista vapaustaistelua estämään.,
Se niistä korkeintaan viivästyy.
Läheisen idän hiilos kytee Lausannesta ja impe­rialistien
tahdosta huolimatta ja tulee vielä leimahta-maah
Turkin ja muiden muhamettilaisten maiden työ­tätekevien
vallankumoukseen. Se vasta löytää lopulli­sen
pääsytien • sekä. kansallisista että taloudeliis-poliit-tisista
ristiriidoista. '
Lajisäntteh rautis^nsopimus
Lausannen konferenssi kokoontui viime vuodeii
ioulukuussa liittolaisvaltain toimesta. Turkin voitto
Kreikasta paljasti eri liittovaltain, ensi sijassa Eng­lannin
ja Ranskan etujen ristiriidan niin räikeästi,
että ruvettiin pelkäämääii uutta maailmansotaa. Kun
Icumpikin valta epäilivät voimiaan, tahtoivat he tällä
kertaa välttää aseellista yhteentörmäystä ja läheisen
idän ulipaloa tukahduttamaan kutsuttiin koolle Lau­sannen
konferenssi.^
Tilanteen kapitalistiselle inaailmalle teki vielä­kin
pälottavanunabi se seikka^ että Turjkin.liittolaise­na
seisoi Neuvosto-Venäjä. 'Turkin työtätekevä kansa
katsoi sen ainoabi puoltajakseeh ja kaikkien sorret'
tuj^n' muhamettilaisten kansojen vapaustaistelun pää-
(ukijaksi. Sipn mielipide pakoitti Turkin hallituben-iin
lähestymään neuvostohaflitusta ja etsimään sen
suojaa ja apua. ^
Neuvosto-Venäjä on Turkkia kaikin keinoin tuke­nutkin.
Lausannessa Tshitserin asettui täydellisesti
Turkin vaatimusten taakse. Pitämässään neuvottelussa
Neuvosto-Venäjän ja Turkin lähetystöt tptesivat ole­vansa
tässä kysymyksessä yksimielisiä.
Liittolaiset kavahtivat. Turkki yksin ei ollut pe­lottava.
Mutta neuvostovallan sille antama aineellinen
ja siveellinen tuki voi kohottaa Turkin koko muha­mettilaisen
maailman arvovaltaisebi johtajaksi ja sil­loin
on lähellä imperialistisen Europan perikato, silla
"silloin Persian, Afganistanin, Beldshistanin jai Intian
kansat nousevat kahinaan katkaistakseen siirtomaa-or­juuden
kahleei
•Liittolaiset pelästyivät. Keinoilla millä tahansa
piti Turkki saada eristettyä Neuvosto-Venäjästä. Pää­tettiin
kulissien takana lahjoa Turkin edustajat. Nämä
osoittautuivatkin taipuvaisiksi, eikä ihme, sillä lah-juksillahan
Turkin virkamiehet ennenkin» ovat elä­neet.
Turkin porvariston edustajat olivat kyllin rauk­kamaisia-
antaakseen perään V oikeutetuista vaatimuk­sistaan
ja kavaltaakseen maansa edut.
•. Poistaakseen lopullisesti Neuvosto-Venäjän konfe­renssista
keskeytettiin konfferenssi.
' Uusi konferenssi kokoontui toukokuussa. Siihen*ei
Neuvosto^Venäjää enää'kutsuttu. Neuvostohallituksen
Lausonneen saapunut edustaja, tov. Vorovski varmuu­den
vuobi vielä murhattiin.
•Neuvostohallitus, uskollisena periäatteillÄn, on
senkin jälkeen harjoittanut painostusta Turkin eduksi.
Sen koko maailmassa alati kasvava poliittinen vai­kutusvalta
on ollur omiajin lukemaan Turkin vaati-mubia.
Vain siihen nojautuen ja käyttäen hyväbeen
Englannin ja Ranskan porvariston välistä yliä syven­tyvää
juopaa, on Turkin hallituben ^nnislunut saa-
Militaristinen hautaus
Yhdysvaltain presidentin Warren Hardingin viral­liset
hautajaisseremoniat Washingtonis3a suoritettiin
alusta loppudn ehta sotilaallisilla menoilla. Sotilaat
ja,matruusit toivat presidentin riiumiin San Francis-vosta
Washingtoniin, jossa vainaja otettiin ivastaan
sotilaallisilla juhlallisuuksilla. Paljastetuin miekoin ja
sankoin pistinjoukoin kuletettiin presidentin ruumis
asemalta Valkeaan taloon. Hautajaisseremonioissa
uudistui militaristinen näytelmä moninkertaisesti. Kun
saattue kulki pitkin pääkaupungin katuja, jylisivät
tykit, asejoukot olivat mukana Jalkasin ja ratsain ja
itse ruumis oli asetettu sotilas-ajopeleihin.'Tilaisuus
oli ulkonaisen loistonsa ja menojensa puolesta jär
jestelly ennen kaikkea militaristista hehkeä ja makua
vastaavaksi. « .
Hardingin .hautajaistilaisuus on symboolina .koko
Yhdysvaltain militarismista. Onhan Hardingin hal­lituskausi
ollut yhtämittaisen sotavarustelujen aikaa.
Yhteisymmärrybessä hänen politiikkansa kanssa on
paraikaa valmisteilla entistä suurempien summien
käyttämistä armeijan Ja. laivaston, ilmavoimien ja
yleensä uudenlikaistefi sotavälineiden hankkimiseksi^
Sanoihan presidenttivainaja San Franciscoin päätty
neellä puhuj amatkallaan luottavansa Amerikan kohta­lon
ainoastaan aseiden' voimaan. Puheet aseista riisu­misista
ja rauhaneteen työskentelystä ovat olleet pelk­kää
petosta. Amerikaa ei ole turhaan sanottu uuden
aikaisen militarismin Vahvimmabi maaksi. Tämän
militarismin korppikotkat me näimme parveilevan
Harding vainajan ruufaiissaatossa.
äanviljelijät ja kapi­talistit
Masik>linin vaalilaki
i^Uutiset ovat jo kertoneet fascistipääniinisterin, Mus
solinin ajaman uuden vaalilain ^hyväksymisestä Ita
liassa. Tämä vaalilaki on tarkotettu antamaan faseis-tikomennolle
horjumaton pohja kansanjoukkojen kes
kuudessa, ^ \
Mussolinin vaalilain mukaan miiodostaa koko maa
yhtenäisen vaalipiirin ja saa Hallitus käytettäväbeen
edustajakamarissa 356 edustajaf käsititavän enemmis­tön,
jolle taataan sellaiset etuoikeudet, että nämä
356 edustajaa voivat katsoa olevansa automaattisesti
valittuja^ennenkuin vaaleja on toimitettukaan.
Jäljelläolevat 174 edustajapaikkaa luovutetaan vä­hemmistöille
tahi vastustuspuolueiden naamioiduille
jäsenille. ^
Fascistihallituksella on oma, erikoinen mielipiteen
sä äänestysvapaudesta. Siitä on saatu kokemusta hal­linnollisia
vaaleja useissa kaupungeissa toimitettaessa
Fascistien uhkausten Ja provokatsionin vuoksi on kaik­kien
vastustuspuolueiden ^dökkaiden' täytynyt vetäy­tyä
syrjään. Mutta tämä ei ole lainkaan riittänyt.
Kun valitsijain äuuri enemmistö aikoi jättää äänes­tysoikeuttansa
käyttämättä vastalauseen merkibi, lähti
fascistikaarti etsimään näitä niskoittelevia valitsijoita
heidän kotoaain ja vei heidät väkisin äänestyspaikoille
pistäen heidän käteensä vaalilipun, joka sisälsi fas-cistiehdoktaiden
nimet. Tätä yksinkertaista keinoa
käyttämällä on nähty vastustuspuolueiden tunnettujen
johtajien katsoneen olevansa pakotettuja äänestämään
— vastustajiaan.
Eipä ole ihme, jos taantumulcselliset fascistiset
ainekset kaikkialla ihailevat Mussolinia. Sillä tavoin
fiaisivat näet kansan suuret joulcot syrjäytetyiksi kai­kesta
politiikasta ja tehdybi ne poliittisesti orjiksi.
Toinen kysymys on se, miten pitkälle tuollainen me­nestyy.
Jö Italiassa aletaan kyllästyä fascistien dik­tatuuriin
Ija ryhtyä ,toimenpiteisiin sen kukistamiseksi.
Saksan sanomalehdistö suurkapita­listien
käsissä
Viimeaikaisten laskelmien perusteella on todettu,
että vähintäin 90 p.ros. Saksan sanomalehdistöstä on
joutunut suurkapitalistien haltuun, ja että heidän käy­tettävinään
on myöskin suurin osa Saksan uutistoimis­toista,
joten melkein kaikki, mitä lehdissä painetaan on
suurkapitalistien Määräysten ja etujen mukaisesti väri­tettyä.
Huomattavimmat näistä «sanomalehtikunin-kaista
»' ovat Hugenberg ja Stinnes, joilla on palve­luksessaan
erikoisia ctoimitusmestäreita», jotka valvo­vat,
eyä toimittajat kaikessa noudattavat lehtien omis­tajien
toivomuksia ja määräyksiä. Lisäbi on huomatta­va,
etteivät ainoastaan päivälehdet, vaan myöskin suu­rin
osa pilalehdistä ja kustannusliikkeistä on joutunut
gimojen rahaporhojen valtaan. Tämä kaikki on tieten^
&n omiaan rappeuttamaan koko sanomalehdistön, joka
ei enää voi palvella omaa tarkoitustaan eikä esiintyä
vapaasti, vaan on alistettu suurkapitalistien ankaran
sensuurin alaisebi.
: On työläisiä, joka pitävät por­varistoa
yhtennäisenä taantumuksei-lisena
«.joukkona; joka kokonaisuu­dessaan,
ön liittynyt työväestöä - vas­taan.
iUutta tämä bn luonnollisesti,
suuri örefidya. Työtätekevät far­marit
vuokrafarmarit, kiinnitys­laina
farmarit, nekin joilla on yksi­tyistä
omaisuutta, omaavat koko­naan
erilaiset labkkaedut kuin ka­pitalistit.
Mihin ikänä työtätekevät- farma­rit
kääntyvät, tapaavat he aina ka­pitalisteja,
itseään riistämässä taval­la
tai toisella. On lihanpakkaajat^
voimakkaat rautatiesysteemit, mai-totrustft;
viljakernottelijat ja puu-villakeinottelijat
ja suurten pank­kien
tuhannet haarat Kaikki far­marin
tuotteet menevät kapitali!'
tien käsien kautta.*^ Kaikki mitä
hän ostaa täytyy hänen ostaa ka­pitalisteilta.
Ja turstiutumisen suu­ri
kehkittyminen sodan aikana ja sen
jälkeen on tehnyt pääoman mono-poolin
'sietämättömäksi. Suurten
kapitalistien monopooli on tullut
suurimpien kapitalistien monopoo-liksi.
Amerikan historiassa ei ole
ollut vielä tähän asti aikakautta,
jolloin farmarit olisivat huoman­neet
riippuvaisuutensa kapitalisteis­ta
selvemmin kuin nyt. Ja milloin­kaan
eivät farmarit ole kapinoineet
niin'voimakkaasti kuin nyt, .
Tämä; kapinallisuus on 'saanut u-seita
inuotoja. 1) Yhä useammat
farmarit ovat hyljänneet farminsa
ja parveilleet kaupunkeihin. Viime
vuosina on' tapahtunut vararikkou'-.
tuneitten famarien todellinen jouk­kopako
hävitetyiltä farmimailtaan
Yhdysvalloissa. Maanviljelyksessä
työskentelevieii henkilöitten luku­määrä
laski 12,386,0010 :ta v. 1910
10,669,000 :teen v. 1920 elin<keinoti-lasto^
jen mukaani Tämä merkitsee
sitä, että kymmenen vuoden kulu­essa
on maataviljelevä väestö vähen
tynyt 1,727,000 hengellä. V. 1922
muutti kaksi miljoonaa henkeä
maanviljelysviraston tilastojen mu­kaan
—^ farmeilta kaupunkeihin.
Samaan aikaan muutti 880,000 hen­keä
kaupungeista farmeille. Näin
ollen oli kiDkonaisvähennys yhdessä
vuodessa ei jäihemmän kuin 1,120,-
000 keokea. i) Farmarit ovat yrit^
täneet tu r v at a osuustoimintaan
trusteja ja välittäjäin monopooliä
vastaan. 3) He järjestyvät eri ta­voilla
poliittista taistelua varten
Nonpartisen U i t t o , maanviljelys
ploki kongressissa. La FoUetten ryh­mä,
kapinalliset demokraatit ova
ainoastaan farmarien kapinallisuu­den
erilaisia polU^tUsia ilmauksia 4)
Yhä suurempi osa farmareilta huo­maa
että ainoastaan litto työläisten
kanssa yhteistä vihollista ' vastaan
voi pelastaa heidät.
Farmaken poliittinen Jkapinälli
suus .ryöstää hallitsevalta' luokalta
sen s\iurimman varavoiman, kolme­kymmentä
ybl miljoonaa 'käsittä­vän
maataviljelevän väestön kanna­tuksen.
Todellisesti riistetyt ja po­liittisesti
sorretut farmarit tahto­vat
nykyään hallituben jyrkkää
kansanvaltaistuttamista, kongressin
tuomioistuimin' j . n. e. Kysymys ni-mitysvaaleista,'
ylioikeuden .hallin­non
poistaminen kongressista, puhe»,
ja kokoontumisoikeuden takeet näy
televät yhä suurempaa osaa poliit­tisessa
elämässä.'
Tämän luokkataistelun seuraukse­na
farmarien ja kapitalistien välil
lä on se että nyt, v\ 1923,' ei taan­tumuksellisella
; Hardirigin hallituk­sella
ole enää yleisen mielipiteen
ybimielistä kannatusta siinä mää­rinkään
kuin taantumuksellisella
Wilsonin hallituksella oli v. 1920.
Veiiäiän piiutavaratyö-
Iäisien orgänisationi
ja toiminta
Sundvallin sahateollisuustyöläis'
ten kongressiin otti osaa myös kak­si
venäläistä alan toveriedustajaa,
Kabanow ja -Isäkow. Tukholmalai^
nen toverilehti haastatteli heitä
kauttakulkumatkallaan, ja selosti he
Venäjän puutyöläisten järjestäyty­mistä
ja toimintaa seuraavaan ta­paan:
Ennen vallankumousta ei Venä­jällä
ollut mitään pu'utyöläisten kes­kusjärjestöä.
Nämä olivat kuirenki»
liittyneet pienempiin paikallisiin
ryhmiin, joita oli kaikkeaan 25,
jotka saivat vallankumouksellisessa
murroksessa uutta virikettä. Heti
tämän jälkeen orasti organisationi-ajatus
kaikkialla ja jo toukokuussa
1918 kokoontuivat näiden paikallis­ten
järjestöjen edustajat liiton pe­rustavaan
kokoukseen. Paikallisissa
järjestöissä oli tällöin 50,000 jäsen­tä.
Nyt on näitä 101,000.
— Entäs organisationimuoto?
On jyrkästi toteutettu teollisuiv>
liittoperiaate. Meidän liittoomme lu­keutuvat
näinmuodoin kaikki työ­läiset
aina siitä lähtien, joka kaa­taa
puun sen jalostajaan asti. Jo­kainen
työmaa muodostaa paikalli­sen
järjestön. Tämä yhtyy kuverne-mentti-
taikka piirijärjestöön "—
organisätionin välinivelet eivät ole
vieiä täysin toteutetut vaan seura­taan
eräissä tapauksissa vanhoja
maantieteellisiä rajoja toisissa ei.
Jokaiseen kuvemementtijärjestöön
otetaan 3—6 departementtiosastoa
ja jokaiseen piirijärjestöön 6—12
osastoa.' "Kssä..suurin piirtein puu-työläisten
organisationimuodot.:,
— Mitä maksuja suoritetaan äm-niattijärjestöille^
V
2 pros. tuloista. Maksut mene­vät
keskusjärjetölle, joka jakaa ker­tyneet
varat avustus-, työttömyys-ja
kultturellisiin rahastoihin. Mat­ka-
avustusta ei ole toteutettu. 5
pros. varoista siirretään lakkora-hastoon.
Sitä paitsi on jokaisessa
paikallisessa osastossa vapaaehtoi­sia
apukassoja. Suunnilleen kaikki
järjestyneet työläiset lukeutuvat näi
hin apukassoihin, joista suoritetaan
avustusta sairaustapauksissa (niin­pä
lapsiyuodenaisille) jne.
— Onko palkkoja viime aikoina
korotettu? '
On. Ei vielä olla aivan samalla
tasolla'kuin ennen sotaa, mutta' si-,
tä lähestytään nopein askelin. Kes­kimääräinen
palkka teki tämän vuo­den
tammikuussa noin 60 pros.
sodan edeilisajan paikoista. Mutta
Moskovassa oltiin jo maalis-huhti-kuussa
95 prosentissa ja Pietarissa
85 prosentissa, yiime vuoden tam­mikuusta
lähtien ovat palkat kak­sinkertaistuneet.
^Työläisethän on jaettu eri
palkkaluokkiin? -
Aivan. On olemassa 17 eri luok­kaa,
miitta niiden välinen ero ei ole
varsin huomattava. Oppilaiden palk­ka
on 10 sodan edeilisajan rup­laa
kuukaudessa. Tästä kohoavat
sitten palkat osoitetun ammattitai­don
mukaan. »
— Entä yhteisrintamakysj?mys?
; Venäläiset edustajat olivat sitä
käsitystä, että oli otettu suuri as­kel
Venäjän ja Skandinavian työ­läisten
välisen yhteisrintaman tote:
utlariiisen tiellä kutsumalla heidät
sahatyöläisliitön yhden teentoista
köngTessiim Myös sen kautta, että
kongressi: oli lausunut toivomuk­sensa
Siitäi että kansainvälisen puu-työläisliitön
toimeenpanevan komi­tean
olisi otettava harkittavakseen
kysymys venäläisten toverien otta­misesta
liittoon, oli otettu tärkeä
askel maailman työläisen yhteiseen
rintamaan yhteistä vihollista vas­taan.
Edustajat olivat hyvin kiitol­lisia
ruotsalaisille tovereille, että
nämä olivat sella^ella tarmolla aset­tuneet
kannattamaan heidäiri har-
;tai«ta toivettaan saada irhtyä tais-televain
tovereideii' kanssa muualla
Europassa. (Kuten tunnettua, vis­kattiin
Venäjän puutyöläisliiton e-:
alistaja viinie vuonna Vienissä pi­detystä
puutavärtyöläisliiton kan-'
sainvälisestä kongressista kadulle,
minkä jälkeen adlerilaiset vallanku-iMöubelliset
viölä järjestivät hänel­le
selkäsaunan!) Molemmat kon'g-ressin
hyväksymät päätöslauselmat,
joista toisessa lausuttiin toivomus
yhteistoiminnasta venäläisten kans­sa,
toimessa i taastässä> tarkotukses-sä
vedottiin kjainsÄinväliseen puu­työntekijäin
liittoon, olivat venäläis­ten
edustajain mielestä mitä täydet
lisimmät San^oivat ipälaäVansa koti­maahansa
aiiiiä varmassa ajatukses­sa,
että yhteisrintama-ajatus oli
Ruotsin puutyöläisten tuen kautta
saanut entistä Varriiemman inuodon
ja että se — kerran toteutettuna
oli tekevä proletaarisen rynnis
tyksen vastustämättoniäbi.
i^ARIIiiNEN
Porvarillisen vapaamielisyyden ja edistysmielisen
naisena päämääränä ön t^^öljiisten ebyttäminen.' H a l l i / " " " * ^ ^
tön vaita perustuu aina siihen, etteivät kansanjoukot iä7^/%^
eivätkä huomaa, että ne ovat .ristiriidassa vallassaoli*
Porvariston täytyy' sen vuobi koettaa estää palkkat^t^!^'*
selvään luokkatietoisuuteen tai, missä se on jo tapahtun
sekaannuttaa se. tämä on sille «la tarpeellisempi""*'
bammaksi luokkatietoisuus on jo kehittynyt; ja tämä -M"
tuntuu sitä voimakkaammalta, mitä Hintavampi oh p a l k b ' ^ ^ ^ ^
mitä uhkaavampi on vaara. Häikäilemätön riisto ja anini
ajavat työläisjoukkoja vastarintaan. .Ne vaativat k a p i t a l i j ^ ' ^^
kasvannaisten poistamista. Jos porvaristo tahtoo l e p y u ä ä T - i ^
talismille, liiin täytyy sen näyttää tahtovansa poistaa mnä t
sosiaaliuudistubillaj reformeilla. ^ ^Moajj
Pelko työväiestöä kohtaan on kaiken porvarillisen uuJ'
kan Jiiidceelie paiievanä voimaiia. Ei pelko siinä mielessä
ten puhkeaisi vallankumous, vjrfan työväenluokan voiman kajv "^f
pelko. Mitä suureimpi on työväestön voima, sitä suurempaan
saattaa porvariston ajatus, että se vielä kasvaa ja sitä voimalcV
tulee halu vaienlaja joukot yhteiskunnallisilla uudistuksilla Mutta i l
tyksen ollessa l^jrllin; pitkällä kääntyy tuo pelon vaikutus aivan • !
laiseksi, kun työväenluokan voima on niin suuri, että jokainen'"'^1
sitä tällä .tavalla heikentää, • näyttää toivottomalta. Silloin ponarbtoT 1
soo ainoastaan väkivallan riittävän enään puolustukseksi ko\iiil,r
nousua vastaan. ^ v
neuvoteltaisiin asiasta '.nähtävästi vän>hteisen kokou^n n5%-i' I
tällä pohjalla. Tulevan Tvnnn
tulevan. Työnpäivänä pidettä^l
kokouksessa päätettäköön toiaffiJ
panna ensi talvena;ainakin'|>yy
hiihto- ja - painikilpailut. SaBaJa
kokouksessa voidaan myös sm4
telia mahdollisten voimistelnldljij:;!
liijen pitämistä, samoinkuin tDletiij
kesän kenttäurheilusta. •
. • . Häirii
i Ne neljä seuraaj jotka toimivat
Sudburyn yin^äristössä, voivat mel­ko'
hyvin kantaa sen pienen kuor-mitulcsen,
joka . tämänsuuntaisesta
toiminnan elvyttämisestä koituu.
Ehdottaisimme tässä että puheen­alaiset
kurat asettaisivat pienen
komitean; joka toimeenpanisi ker­ran
tai. kahdesti vuodessa' pidettä-in
ja yinpänstii
Vapauden,nutistoiniist^,.Port Arthurissa, 121 Seeord St Toi.
mistossa myydään kirjallisuutta ja rihkamaa, väHtetään Vapaudea
ja kaikkien-puoluelehtien tilauksia,' rahavälityksiä ja laivapitetteji.
Urheiluväen yhteistoi­minnasta
Pöhjois-jOntarion urheilumiehet
ovat tämäii lehden palstoilla kehoit-tarieet
keskustelemaan niaihdölli-,
sesta liiton perustamisesta.
Minun mielestäni ei suomalais­asutus;
ioe Ontariossa eikä Ganadas-iSakaan-
tarpeek^ lukuisa ja tiheä
sellaiselle puuSialle. Liiton ole­massa-
olo. jp sinänsä ^ellyttäisi
melko laajaa kilpailutoimintaa, pu­humattakaan
muusta toiminnasta.
Sellaisen liiton kustannukset talou-deUisessakin
suhteessa tulisivat lii­an
raskaiksi piskuiselle urheilija-^
joukollemme. ^
Mutta kun kerran on herätetty ky­symys
yteisifoiniinnasta niin on asi­aa
keihltettävä niillä edellytybillä
j a , niissä" rajoissa, jotka ovat ole­massa.
Cobaltin ja Timminsin «r-leilijat
ovat ottaneet tassa asiassa
oikean otteen samaan aikaan kun
;ellain6n.' tahtiin CreigjKtossa ke^-
onitariplaisten; kesken. Kun meidän
pienet suomalais-keskuksemme ovat
melko pitkän matkan päässä toi­sistaan,
niin tekee se Ikflpailutdi-minnan
— ja sehän se on yhteisi
toiminnan a ja o tässä tapaukses»^
sa — liian raskaaksi ja vaivalloi­seksi.
Mutta kun kaivosteollisuus-seutu
pohjoisessa, samanlainen
Öudhuryn ympäristössä ynnä melko
vänkTca Port Arthurin ympäristön
asutus, niin voidaan yhteistoiminta
helposti rakentaa tämänlaiselle sa­noisimmeko
piiripohjalle. Keski-
Ontarion urheiluseuroja on kehoi-tetty
saapumaan kokoukseen, jossa
Port Arthtii'iii uiiti^iä
SuomBlaineil Vftrattaniit nukku-vain
iniestep rahat. Henry Käki nir
minen suomalainen viime sunnun­taina
ähellä Sunshinöa ' varasti
Martti Laineelta ja Fred tangis-tilta(?)
rahat heidän nukkuessaan,
yhteensä $33^. tiineen farmi ön
DävfSoh toAvnshipissä lähellä Ellis-siä.
Sunnuntaina kun Laine tuli
lauantain' illan tanssista kotiin oli
Käki' sielE jolloin Laine kysyi ihi-tä'
siiiä .-täällä teet, johon (Käki vas­tasi
olevansa vain vähän levähtä­mässä
kun on väsybissä. Myöhem­min
tuli Fred Yangist sinne, rauta­tien
^työmiehiä. Kaikki kolme pani­vat
nukkumaan ruohikkoon. Lai­neen
siitä herätessä oli Käki pois.
Laine tarkastaessaan taskujäan,
huomasi ralia^^ kadonneen, joista
rahoista kaksi oli $50.00 dollarin
rahaa. Yangisti tarkataessa tas-kujaan
huomasi myös raihansa ka­donneen,
sekä kummaltakin pank-ikiosotuksen,
Käki • oli myöhemniin
nähty Sunahinessa jossa jo oli koit­tanut
vaihtaa yhtä viidenkymmejien
dollarin rahaa. Asiasta on ilmoi­tettu
Kenoran ja Winnipegin polii­seille,
jonijepäin Käki On nähty
menevän,
Port Artfanrin oiasto pitää repä-seyät,
'iltamat Fort Williamin osas­ton
haalilla tämän kuun 18 päivän
illalla:^ Tulot näisitä iltamista tul­laan
; RäyttäniMn lehtitilauksiin,
jotka ön tilattu osaston lukutu­paan
ja; joita lisää tullaan tilaä-seksi
sovittu, niin siitä huolimti
lähetettiin rahat jo menemään
anomaiseen paikkaan. Listoilla
räys tuotti seuraavasti:
Mätti Jalosen listalla |26^
John Nikkasen- listalla
iiiski Hämäläisen listalla .., m
Kuikista iltamista «f»
yieistulot yht
Menot, soittajalle ....
Kahvista
mm
Puhdas tulo ollen
Huomatkaa! — Menot, mik^MJ
koskee kahvia, johtuu siitä,
aina kuklcaa kohti tuli kaksi IIIKI
via, jotenka se tulee ilmenemiiij
tässä menoina. Sillä meillä on i
aina yleinen tapa että ravintokil
tulevat rahat' menee huvitoinuhi-j
nalle ja sen kautta osastoilejVJ
tenka se johtuu tästä.
Albin Holmberg,
Ridhard Walden
(Tilintarkastajat)
Hän ei voinut peltoa viljellä, äj
metsästää otuksia, ei pn'tää
eikä soutaa venettä vesillä. 5hi\
osannut irroittaa metallia TnMÖ
ja takoa esineitä niitä kaupi* j
seen.
«Jumala on antanut roinalle ö-|
maan.' Ohjeipiaa on valittu kerää- kaani ja harvinaisen ymmärryfc^
sanoi hän. Olen luotu opisiaSi
maan.
".Ja hän kävi korkeita koulBii«?:]
pineitten > parissa.
Mutta hän ei voinut laiati^ljj
pulmallisuuksia käsittää, lusj
puuttui lääkärin kylmä pää ja lo­min
sydän, tutkijan kärsirä»
opettajan vakaumuksellisuus, ^ .
sijan t^kkanäköisyys ja, valt""^
hen äly. ,-^1
«jumala on määrännyt Tsmr
leyimpään», sanoi hän. «Olenb»;^
tu papibi».
ihään 5:si henfehen "kpmitea sekä
muutoinkin valistamaan i l t ^ i a;
joten taas arthuriiaiset näyttävät
vanhaa kurssiaan.' Ohjelma , lähem­min
Vapaudessa myöhemmin.
Eraan canadalaiien ritarikannan
edustajat, joita on saapunut - eri
osista Canadaa,,aiikoivat tääUä 40:-
nen kokouksensa maanantaiaamuna
ja kerrotaan sen kestävän keski^
viikkoiltaan asti. Ritarien sydämel­lä
kuuluu olevan vaikuttisvaltaansa
menettävän kristinuskon pönkittä­minen.
Kaupunkimme virkaa teflceva
majuri J, W. Crooks , lausui - rita­reille
Maanantai aamuna pitämäs­sään
puheessa heid^it tervetulleibi
kaupunkiimme j% samalla antoi
heille vapauden kaupungissa oloon.
Tilily» iltomista ja kerayjkiMta •
jotkä pidettiin W. P. S.; osaston
haalilla t.k. .2 päivä' Iltamat ja
keräys toimeenpantiin Nova Scoti­an
terästyöläisten ja hiilenkaivajain
lakon tekemiseksi, jotka on jo «pi­temmän
aikaa käynyt lakkotaistp^
lua ja vaikka lakko on jo toistai-
Hän saiarnasi kieltäjinysta
joilta.puuttui leipää, mutta 101
ett^ paisti oli liian pieni ban^,
maila pöydällään. Bistisia *g
hän puhui, kuinka kameelin^on
pompi mennä; taivaanvalta.fflta|>
kuin rikkaan tulla autuaaka,
tä hän ruikutti siitä, että oma
kinsä oli liian tj'hjä. .
«Herra. Jumala tahtoo,
nuri tulee saada lihava leipa?^
joka nyt on täytettävänä^, »^^^^
häh. :^än. nmahUkoonJ^
syntistä, että sen nyt vasta «
Olkoon hän ijäti kiite\^,";
teon hänen tahtonsa Jälf^^fcr
Niin yarnstautoi hän ja
lihavan feipäpaikan.