Vapaus, July 21, 1955

              s » 17»-akateemista »j2
MeUtä eaatte inatittalaaöt
leivokset ^
HYVÄ RUISLEIPÄ.^.
euvostoliittolaiset
lokuvät ulkomailla
LI SUOSITUIMMAT
MILEVYT
iuien laulajien levytyioet
Kirj, O. Feotanova
UeuvostolilttoJalnen elokuvataide
toimii tannokkaasti rauban Ja k a n ­sojen
ystävyyden hyväksi. Siinä on
jjeuvostolilttolaisten elokuvien Neu­vostoliitossa
Ja sen ulkopuolella Jat-
^ a s t i lisääntyvän menestyksen fia-jaisuus.
neuvostoliittolaiset elokuvat tutus­tuttavat
ulkomailla laajaa yleisöä
qäilemättä kaikkein-liavainnollisim-jBln
ja vakuuttavlmmin /neuvosto-
"känsojen monitahoiseen elämään se­kä
niiden kansantalouden Ja k u l t ­tuurin
eri aloilla saavuttamiin'me­nestyksiin.
Tärkeintä on kuitenkin
se, että neuvostoliittolaiset elokuvat
Itumaanisuuden korkeita aatteita Ja
jJisojen välisen ystävyyden ja r a u -
3n: aatteita Julistaessaan antavat
lureh panoksensa yhteisen rauhan
sian hyväksi.
Kansandemokratian maiden nuori
•tokuvataide samoinkuin myös mo-eri
maiden edistykselliset toimi­henkilöt
pitävät' neuvostoliittolaisia
'filmejä useissa tapauksissa esikuvi­naan.
Neuvostoliiton elokuvataide saa l U -
komailla Jc^<vuosi entistä suurem­paa
suosiota ja arvoa. Neuvostollitto-laisia
filmejä esitetään nykyisin 57
eri maassa, mm. kaikissa kansande-morkatian
maissa. Englannissa Ja
Australiassa, Ranskassa Ja- Argentii­nassa.
M^slkossa, Intiassa. Egyptissä
Ja KreUtassa.
Neuvostoliittolaiset elokuvat pj'sy-vät
aina kauan ulkomaalaisten elo­kuvateattereiden
ohjelmistossa: Mo­nissa
maissa neuvostoliittolaisissa
elokuvastudioissa tehtyjä fUraejä esi­tetään
televisiossa. Jonka kautta s a ­dat
ja tuhaimet uudet ihmiset saa­vat
ne nähdäkseen.
Yleisliittolaisen elokuvayhtymän
"Sojusexportfilm" tietojen mukaan
neuvostoliittolaisia elokuvia käy u l ­komailla
vuosittain katsomassa noin
miljardi ihmistä.
Kansainvälisiin elokuvafestivaalei-uuntala
o, Martti Suuntala
if atti Louhivuori
louhivuori
eel j a Metro-tytöt
kkarlnen
ikkarinen
, ia Metro-tytöt
Irta
ARVOKKAAT ROMAANtUUTUUDET
saatavana kirjakaupastamme
WALTEB SCOTT:
Lanimermoorin morsian Hinta ud. $2.25
Walter SQPttin mestariromaani 'Xammermoorin morsian", tuskien
suloinen kukka, nuorenjJeramen ikuinen ylistyslaulu^ lienee k i r j a i l i ­jan
historiallisista romaaneista kaikkein suosituin.
367 sivua
Hinta sld. $2JiO
WALTEB SCOTT:
IVANHOE
"Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät, ja kuninkaan täplikäs hirvi
Juoksentelee siellä, j a reimat rosvot.kaatavat uroshirven, Ja me.
laskemme rukotisnaiihammehelmiä Ja särjemme viinipullon Cop-manhursth)
pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien takaa kuma-jaa
yhä vielä Mustan ritarin kirveenlsku tammipuuta Ja rautaa
vasten:yhä edelleenkin meifö vavahduttaa, n i i n kuin kauan sitten,
kim yksinäinen torvi soittaa Ja Perinnötön ritari ratsastaa Ashby
de la Zouche'n kentälle . . . "
Näin kirjoitti englantilahien kriitikko Andrew Lang kaikille niille
vanhoille,: sappitautisllle Ja melaz^oUsile, Jotka rohkenivat sanoa,
että Walter Scottin keskiajasta lukijoilleen antama kuva on vir­heellinen.
"Ivanhoe'.' on kuulunut myös suomalaisen lukijakunnan
suosikkeihin. .
VICTOR HUGO:
Pariisin NotrerDame 512 «Ivua \
Hinta std. $2.40
"Pariisin Notre-Damen" päähenkilö on oikeastaan keski-aikäinen
Pariisi, Jonka aaltoilevasta ihmismerestä kohoaa kaupunkikuvaa
hallitsevana Notre-Damen katedraali goottilaisine holveineen ja
tasakattoisia kaksoistomeja reunustavine mlelikuvitukselllstoe paho-laisveistokslneen.
Vuoroin kaameana,- pöyristyttävänä, vuoroin taas
ylevänä, mutta aina värikylläisenä soluu tässä romaanissa tapahtu­main
ja ihmistyyppien kirjava virta lukijan silmien ohi vertaansa
vailla olevan kertojanllon värlttämänä.
MIKA WALTABI:
Yksinäisen miehen jui;ia
Lähdin btanbuliin 420 sivua ;
Hinta std. $3JSS
Täs^ teoksessa Julkaistaan nyt yhteisniteenä kaksi M i k a Waltarin
matkaromaanla.
"Yksinäisen miehen Juna" on kertomus elämyksiä tavoittelevan
nuoren miehen matkasta Berliinistä Sofiaan j a Konstantinopoliin
sekä sieltä Romaan Ja ParUslIn.*.
'Xähdto IstanbalUn" ön kuvaus -vuoden 1947 lopulla tehdystä mat­kasta
Turkkiin; missä tekijä kävi etsimässä aineksia historiallisiin
romaaneihinsa, lähinnä Johannes Angelokseen". Saman tien hän
käväisi myös Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa.
275 sivua
Hinta sld. $2.50
ELISABETH TAYLOR:
Nukkuva kaunotar
Nukkuvakaunotar — sadun Prinsessa Ruusunen — on auto-onnetto­muudessa
kauneutensa menettänyt Emily, jolle kirurgi on lahjoit­tanut
uudet kasvot. Mutta iloinen j a elämänhaluinen nuori nainen
on muuttunut apeaksi Ja tahdottomaksi ,elämänuskonsamenettä­neeksi
invaliidiksi, joka vastaan sanomatta palvelee tyrannimaiseksi
käynyttä sisartaan J a tämän vajaaälyistä lasta.
204 sivua
Hinta sld. $2JS5
EICHARD GORDON:
Leivottiin lääkäri
"LelvottUn lääkäri" on tarina englantilaisen lääketieteen opiskeli­jan
Ja hänen tovereittensa vaiheista kllnikolla, luentosaleissa Ja
ensimmäisillä sah-askäynneillä. Haudca kirja. .
E. BULTVEB LYTTON:
Pompeijin viimeiset päivätHtata'*Jldr$2JZ5
Knnlolsa historiallinen romaani
Jousl-sarjan neljäntenä teoksena ilmestyy nyt maallmankirjallisuu-oen
maineikkaimpiin — Ja samalla JännittävlmpUn — kuuluva h i s ­toriallinen
romaani. Se o n kertomus kahden vuosituhannen takai­sesta
Pompeijlsta. Jonka hUpeä, loistava elämä päättyi hirvittävään
murhenäytehnään.
Tllatlaaa osoitteella:
Publishing Co. Limited
SUDBURY. ONTARIO
l u n : osallistuessaan neuvostoliittolai­set
elokuvatydmekijat tuovat roh­keasti
maailman yleisen mielipiteen
arvosteltavaksi . elokuvansa. Pelitas-tään
vuoden 1954 aikana neuvostoliit­tolaiset
elokuvatyöntekijoiden val­tuuskunnat
osallistuivat 7; kansain­väliseen
elokuvafestivaaliin Ranskas­sa,
perinteelliseen 8. kansainväliseen
festivaaliin Carlovy Varassa samoin­kuin
myös kansainväliseen festivaa­liin
Argentinassa ja kansainvälisen
tiede-elokuvaliiton 8. kongressiin.
Viime toukokuun puolivälissä Can-:
nessa päättyi 8. kansainvälinen elor
kuvafestivaali; ^ Jossa Neuvostoliitto
esitti elokuvat "Suuri perhe", "Romeo
j a Julia" sekä "Shipkan sankarit",
jonka neuvostoliittolaiset elokuva-työntekijät
ohvat valmistaneet yhdes­sä
bulgarialaisten elokuvanäyttelijoi­den
kanssa. Niiden lisäksi esitettiin
dokumentaarielokuva *'Sahalinin saa­r
i ja piirretty kuva 'Kultainen anti­looppi"..
Kolme neuvostoliittolaista
filmiä sai tässä festivaalissa suuren
palkinnon. Elokuvaohjaaja -. Sergei
Vasiljev sai festivaallpalkinnon elo-;
kuvasta "Shipkan sankarit". LyyriUi-
;sistä filmeistä valittiin yksimielisesti
j palkittavaksi VRomeo ja Julia"; erikoi
sesti baletin parhaasta ^lokuvatai-teellisesta
tulkinnasta ja Galina
Ulanovan Julian ansiosta. Palkinto­lautakunta
korosti erikoispäätökses-^
sään erinomaisen neuvostoliittolaisen
balleriinan mestarillisuutta.' .
Näyttelijöiden hyvästä esityksestä
elokuvassa "Suuri, perhe" Neuvosto­liitto
sai myös palkinnon ja piiiTetys-ta
lyhytkuvasta "Kultainen antiloop­pi''
kunniadiploomm.
Neuvostoliittolaiset elokuvafesti­vaalit
ovat kansandemokratian mais­sa
muodostuneet jo perinteelliseksi
samoin kuin näiden maiden elokuva­festivaalitkin
Neuvostoliitossa. Neu­vostoliittolaisia
elokuvafestivaaleja
Järjestetään usein myös muissa mais-
.sa. jolloin elokuvasaht keräävät suu­ren
maäran yleisöä.
Viime vuoden tammikuussa päät-^
tyl New Yorkin Simema-klubllla
neuvostoliittolaisten taide- j a doku-mentaarielokuvien
festivaali, jonka
oli . Järjestänyt amerikkalais-neuvos-tohittolainen
ystävyysseura. Maini­tussa
festivaalissa, joka kesti . kolme
viikkoa, amerikkalaiset kansalaispii­rit
saivat nähdä neuvostoliittolaiset
elokuvat "Lenin lokakuussa" (vuoden
1917 lokakuun vallankumouksesta) ja
historialliset filmit Venäjän' suuris­ta
•valtiomiehistä — Iivana Julmasta
j a Pietari r. Edellämainittujen lisäk­si
esitettiin elokuva 'Nasreddin B u -
harassa", joka on tehty viisaasta ja
neuvokkaasta köyhien puolustajas­ta
kertovien keski-aasialaisten taru­jen
mukaisesti, ja nykyaikaista neu­vostoliittolaista
sirkusta kuvaava f i l ­mi
"Sirkuksen areenalla". Lisaksi fes­tivaalissa
esitettiin Moskovan raken­tamista
valaisevia dokumentaarielor
kuvia, iirhellukuvia ym.
Amerikkalaiset lehdet kertovat, et­tä
newyorkilaisessa elokuvateatte­rissa
stanly, jossa pelkästään viime
aikoina on esitetty neuvostoliittolai­set
elokuvat "Vasili Bortnlkovm p a ­luu",
'Sadko", "Säveltäjä Glinka",
"Makslmka", '.'ValUmeren jäissä",
"Taiteenmestarien konsertti", ''Suun
konsertti" ym. ei ole koskaan valitet­tu
yleisön puutetta. Antaessaan lois­tavan
arvostelun erään maailman
suurimman elokuvaohjaajan, neuvos^
tolilttolalsen Vsevolod Pudovklnln
viimeisestä fibnlstä — elokuvasta
"Vasili Bortnlkovm paluu" — eräs
amerikkalainen; lehti kirjoitti: ''Sy­vällinen
elämäntuntemus j a todelli­nen
Inhimillisyys, jonka läpitunkema
tämäfelokuva on, antavat täyden syyn
pitäll/ • sitä viimeaikaisen neuvosto­kulttuurin
ansiokkaana teoksena".
Suurella mielenkiinnolla amerikka­lainen
yleisö katsoi myös neuvosto­liittolaista
filmiä ' Tshuk j a Gek".
Eräs tätä elokuvaa katsomassa käy­nyt
nainen kirjoitti Daily WorkerL«r-sa:
"Monet äidit ja kasvattajat ovat
kanssani samaa mieltä siltä, että se
on paras filmi, mlta lapsia varten on
milloinkaan tehty . . . Kotimaisen
elokuvataiteemme on pidettävä sitä
esikuvanaan valmistaessaan elokuvia
lapsille . . . Amerikkalaiset lapset e i ­vät
unohda Tshukla ja Gekia ja pitä­vät
näistä heidän luonnollisuuden ja
GESTSVEN K O N F E B E N . . .
iJatJcoa 3. clvulta)
hallitus on valmis antamaan osansa
kansainväliseen atomivaraatooD.
Neuvostoliiton:pääministeri «bdotti
edelleen" K i i n a n Kansantasavallan Ja
Yhdysvaltain vällsifi neuTotteluJa
Taivanln (Fonnosan) ongelman r a t -
kalssmisclKu.
Länsivaltain taholta* nrastustetaan
Kauko-Idän asioiden esille ottamista
Geneven konferenssissa.
Saapuessaan sunnuntaina Colntrl-nin
lentokentälle pääministeri Bulga-n
i n viittasi nykyään vallitsevaan e r i n ­omaiseen
neuvottelujen hetkeen ja
jatkoi:
"P>Tkimys rauhaan: on kaikkein
suurin pyTkimys kaikilla ihmisillä,
joiden muistossa on vielä tuoreena
viimeisen so*dan sanoin kuvaamatto­mat
kauhut. Tästä syystä, tulevaan
konferenssiin kiinnitetään suuri toi­vo.
KalKklen maiden kansat haluavat
kiihkeästi tämän konferenssin tuovarx
kansainvälisen Jännitystilan lieven­nystä,
luovan luottamuksellisen ilma­p
i i r i n ; sekä yhteistoiminnan valtioi­den
välisissä suhteissa.
Meillä ei ole ensinkään epäilystä
siltä, että jos kalkki konferenssiin
osallistujat osoittavat hyvää halua ja
rehellistä pyi'klmystä ylevien pää-määrlsn
saavuttamiseksi, Geneven
konferenssi tulee menestyksellisesti
päättämään työnsä Ja sadat miljoo­nat
miehet Ja naiset eri puolilla maa­ilmaa
huokaavat helpotuksesta."
Presidentti Eisenhower sanoi saa­puessaan
Geneveen:
"Noin 11 vuotta sitten saavuin E u ­rooppaan
armeijan, laivaston ja len­to
voimien kanssa tarkoituksena vain
yksi päämäärä: tuhota natsismi. T u ­lin
sodan merkeissä j a sota oU tä­män
matkan kalkilla puolilla. :\:
Tällä hetkellä saavun aseistettuna
jollakin vieläkin voimakkaammalla:
Amerikan hyvällä tahdolla — Ameri­kan
suurella toiveella — Amerikan
rauhan pjTklmyksellä. Tästä syystä
olen saapunut tänne, teidän Ihanaan
maahanne, kohtaamaan toisten mai­den
vUrkaveljiäni ja neuvottelemaan
siltä, etteikö olisi jparasta löytää tie,
joka johtaisi. ihmiskunnan rauhalli­sempaan,
parempaan ja täydellisem-pään
elämään."
Bulganin kehoitti maanantaina v a ­pauttamaan
palveluksesta kaikki Itä­vallasta
siirrettävät miehitysjoukot,
kuten Neuvostoliitto tulee tekemään.
Britannian pääministeri Eden s a ­noi
maanantaina, että aikaisemmin
sodan voittaja hyötyi, mutta nykyään
sota aiheuttaa tuhoa yhtähyvin voit­tajalle
kuhi voitetullekin. Hän oli sitä
mieltä, että nllnkauan ktiln Saksa on
jakaantunut, Eurooppakln tulee ole'-'
maan jakautuneena.
Eden kehoitti harkitsemaan olisiko
tapeelllsta muodostaa Itä- ja Länsi-
Saksan välillä demilitarisoitu alue.
Ranskan pääministeri Edgar Faure
ilmaisi maanantaina pitämässään pu­heessa
olevan käsityksenään Euroo­pan
turyalllsuussysteemln järjestämi­sen
mahdollisuuden. Tämä sai B r i ­tannian
pääministerin j a Yhdysval­tain
presidentin kiusalliseen ase­maan.
Hän kannatti myöskin aseistuksen
suhteellista vähentämistä. Eräissä
piireissä ollaan sitä mieltä, että Fau­re
teki ehdotuksensa pitämällä mie­lessään
Ranskan tulevia vaaleja.
A. BEUAJEV:
N-liiton ja Suomen
kulttuurisuhteet
; Neuvostoliiton ja Suomen väliset
kulttuurisuhteet ovat vuosi vuodelta
lujittuneet. Neuvostoliitossa vieralU
y. 1952 10 suomalaista valtuuskuntaa.
V. 1953 13 valtuuskuntaa j a viime
vuonna neljättäl^-mmentä valtuus­kuntaa
joissa oli toistatuhatta kult­tuurin,
taiteen, tieteen; urheilun ym.
alojen •. edustajaa. Samaan aikaan
myös neuvostoliittolaisen taiteen, k i r ­jallisuuden,
urheilun Ja tieteen edus­tajat
ovat entistä Uheämmin vierail­leet
Suomessa. Vuoden 1954 suureksi
tapaukseksi muodostui neuvostonuo-rlson
"ystävyysjunan" samoin kuin
myös professori Verjovkan johtaman
Ukrainalaisen kansankuoron vieraile­minen
Suomessa.
Tänä vuonna ovat näiden kahden
maan väliset/ kulttuurisuhteet enti­sestään
laajentuneet. Suurella me­nestyksellä
Suomessa esiintyivät jo­kin
aika sitten säveltäjä Aram H a t -
saturjan, -vlollstl Igor Olstrach. Suu­ren
teatterin solisti Shumskaja ym.
' On sangen mielenkiintoista todeta,
että Neuvostoliiton ja Suomen väliset
kulttuurisuhteet ovat alkaneet kehltr
t^ä myös kulttuurillisen yhteistoinUn-nan
muodossa, jonka perustan ovat
luoneet neuvostoliittolaisen ja suo­malaisen
teatteritaiteen edustajat.
Kaksi neuvostoliittolaista näyttämö-
Ohjaa|»a — V. F . Dudin Ja S. A .
Maiorov: — ovat tämän vuoden a i ­kana
vierailleet Suomessa, jossa he
ovat ohjanneet venäläisten klassillis­ten
näytelmien näyttämölle asetta­mista
Ruotsalaisessa teatterissa ja
venäläisessä teatterissa Helsingissä.
V. F. Dudln ohjaa venäläisessä
teatterissa Ostrovskin näytelmää
"Tuottoisa toimi" ja S. A. Maiorov
Ruotsalaisessa teatterissa Ostrovskin
"Ukonilmaa".
Neuvostoliittolaisten teatterlohjoa-jen
voitettavana on ollut monia vai­keuksia.
Niinpä teatteriohjaaja' Maio­rov
on Ruotsalaisessa teatterissa jou­tunut
työskentelemään vakinaisen,
mutta nuoren näyttelljäl^unnan kans­sa.
Venäläisessä teatterissa ovat kalk­ki
vain näyttämötaiteen harrasteli­joita,
joista monet esiintyvät suuressa
näytelmässä Ja suurella näyttämöllä
vasta ensimmäistä kertaa.
' Eräät suomalaisista teatterlmlehis-tä
ovat suhtautuneet skeptiUlsestl täl­laisen
yhteistoiminnan mahdollisuuk­siin
puhuen siitä, että ruotsalainen Ja
suomalainen teatteriyleisö el tule ym-
'liikrtärhään esitystä.
Neuvostoliittolaiset teatteriohjaa­jat
onnistuivat kuitenkin työssään ja
epäluulo hävisi heti ensimmäisten
esitysten jälkeen. Suomalainen yleisö
ja sanomalehdistö tervehtivät ilolla
uusia näyttämöesltykslä kommentoi­den
laajasti ohjaajien Ja näyttelijöi­den
suorituksia.
"Ukonilmasta" ovat Julkaisseet a r -
vostelujaan Suomen ruotsalaiset leh­det.
Luonnehtien lyhyesti näytelmän
sisältöä Ja sitä aikaa, Jolloin se on
kirjoitettu, leftdet ovat yksltyiskoh-yksinkertalsuuden
vuoksi. Päähenki­löiden
kepposissa ja virheissä he nä­kevät
itsensä, elävät tapahtumien
mukana j a Iloitsevat onnellisesta lop­puratkaisusta".
Yhta suuri.menestys neuvostoliitto­laisilla
filmeillä on myös Ehiroopas.sa.
Jokin aika sitten Englannissa esi­tettiin
suurella menestyksellä Mihail
Tshiaurelln elokuvaa "Berliini kukis­tuu",
l^lnlttakoon, että esim, Lon­toon:
elokuvateatterissa New Gallerl
tätä elokuvaa esitettiin yhteen me­noon
noin kaksi Ja/ puoli kuukautta
sUtä huolimatta, että silloin oli juuri
koittanut ns. "kuollut kausi", vuoden
kuumimmat kuukaudet. Englantilai­sen
fllmlvuokraamon edustaja lausui­kin
: "Pllml tuottaa ennenkuulumat­tomia
tuloja. Sali on joka ilta vii­meistä
sijaa myöten täynnä".
Elokuvaa Berliini kukistuu on me­nestyksellisesti
esitetty myös muissa
maissa. Ranskalaiset tutustuivat mai­nittuun
filmiin ensi kerran v. 1951, i
Täriä vuonna parilsiialset salvat t l - ;
lalsuuden tutustua tämän filmin toi- j
seen osaan. Jota esitettiin Pariisin 1
keskustassa, Alambra-teatterissa, Jo-:
k a oli joka kerta ääriään myöten i
kansoitettu. Myös pariisilaiset elo-kuva^
arvostelijat antoivat hyviä lau­suntoja
tästä elokuvasta. Nlhipä esim.
Frans-observater kirjoitti: •Berliini
kuklstuu-filmi on kuin suuri maa­laus,
joka on täynnä tosi suuruut­ta
. , ."
Sangen suurta mielenkiintoa on he<
rättänyt elokuva "Amiraali Ushakov",
Jota Jokin aika sitten esitettiin Ruot-fiiiua.
"Historian tapahtumien totuu­denmukainen
kuvaaminen, elävät Ja
vakuuttavat henkilöhahmoti erin­omainen
ohjaustaito, hienot värit Ja
Ihana musiikki tekevät tästä filmis­tä
taiteellisesti eheän teoksen", kir­joitti
tästä elokuvasta eräs ruotsalair
nen lehti,
Ulkomailla esitettävien neuvosto­liittolaisten
elokuvien lukumäärä l i ­sääntyy
vuosi vuodelta. Samoin 11- •
sääntyy myös niiden maiden luku­määrä.
Joissa esitetään neuvostoliit­tolaisia
filmejä — filmejä, jotka ker­tovat
neuvostokansan y rauhanomai­sesta
elämästä.
taisesti arvostelleet ohjaajien työtä Ja
näyttelijöiden osasuoritusta. Niinpä
Nya Fressen kirjoittaa: 'SUnft käy»
tetääii rohkeasti laajoja keinoja, voi­makkaita
tunteita, suuria eleitä Ja
hieman paatosmalsta. puhetapaa, ts.
kaikkea, mikä on ollut luonteenomais­ta
vanhalle teatteriUe. Kaikesta sii­tä
huolhnatta näytelmä el' lainkaan
vaikuta vanhmtuneelta. vaan se' on
päinvastoin elävä Ja raikas".
Ohjaajan työstä puhuen l ^ t l kir­joittaa,
että Maiorov on erittäin hen­kevä
ohjaaja. "Aluksi •. hänen näytte-lemlstapansa
vvalkuttl näyttelijöistä
vieraalta, mutta vähitellen he kaildcl
^ihen viehättyivät", kirjoittaa arvos­telija.
"Maiorov on luonut erinomai­sen
esityksen, Joka on täynnä elämääv
dramaattisuutta Ja mehevää huumo­ria.
Hän hallitsee täydellisesti näyt­tämön.
Täytyy ihmetellä hänen de-taljlrlkkauttaan
ja mitä erilaisimpien
hienouksien ehtymätöntä 'runsaut­ta
. . .'•
Hyvän arvostelun on saanut myös
Ostrovskin toinen näytelmä "Tuot­toisa
tolmr. Jonka V. P. Dudin on
ohjannut venäläisellä näyttämöllä.
Suomen eniten levinneen lehden —
Helsingin Sanomien teatteriarvos­telija
toteaa, että esitys sai hänet
kokonaan valtoihinsa."Se oli ama­töörien,
joilla teatteri on veressään,
kuten slaavilaisilla yleensäkin. Ja toi­seksi
sellaisten amatöörien, Jotka ovat
kaikesta päätellen osanneet menes­tyksellisesti
käyttää hyväkseen oh­jaajan
erittäin hedehnälllstä Ja yksi
tylskohtalsta työtä".
Suomalainen sanomalehdistö antaa
hyvän arvostelun Itse esityksille ko
rostaen samalla Suomen Ja Neuvos
tolilton teattereiden kesken alkaneen
yhteistoiminnan tärkeyttä. Jokin olka
sitten suomalaiset lehdet kertoivat,
että Neuvostoliitossa vierailee suoma­lainen
ballerllna Elsa' Sylvesterson,
Joka esiintyy myös yhdessä neuvosto
liittolaisten balettitaiteilijolden kans
sa. Jokin aika sitten Neuvostolli
tossa esiintyi Suomalaisen oopperan
kapellimestari Tauno Hannikainen
ym.
Suomalainen Banomalehdistö on
suurella mielenkiinnolla sbhtautunut
S, A. Malorovin lausuntoon alltä. että
hän tahtoisi esittää Moäkovan dra­maattisessa
teatterissa Aleksis Kiven
' Nummisuutarit" Ja "Seitsemän vel­jestä"
Ja että hän luottaa siihen, että
hänen Suomi-matkansa on vasta al«
kua Suomen Ja Neuvostoliiton väli­selle
teatteriohjaajien vaihdolle.
On varmaa, että Neuvostoliiton Ja
Suomen välinen yhteistoiminta kult­tuurin
alalla tulee vuosi vuodelta laa­jentumaan..
TorstaSna, heinak, 21 p.—Tliunsday, July il, 11^5 ; /«(»ttf.
^ Timdkratlaksl sanotaan sellaista
hallitusmuotoa. Jossa kansalaisten oi­keudet
ja velvollisuudet riippuvat hei­dän
omaisuutensa suuruudesta.
Parl(way Bakers
valmistaa ruoka- Ja kahvileipää
Leivoksia, nimipäivä- ja hääkaak-kuja,
korppuja yjn.lelpomo8lan
tuotteita.
PUHELIN EM. 3-7676
290 Queen St; W. Toronto, Ont.
' ONNI TERVO
Ediifllttjaliuoiieeii
josen^l Imliiavat
korottaa paffcfcDjaan
ira«blsict»^ — Torstaina päätti
edustajahuoneen baUlnnolilneuivallo-kunta
korottaa edustajabuoneen i>al-
Tstuksessa olevien henkUfliden paik­koja
Ja omia teyvltyksiäan. Sen mu­kaan
nostettaisi kongresslmlesten kii--
Jureiden Ja valiokuntien pandcalais-ten
korkeinta, palkkatasoa eanunaa-ta
$13X117 sunmaan(l4jBp9 vuodes­sa
ja kongresshniehiUe annettaisi
$tO.€00 lisää vuodessa paperin Ostoon
'MM'
oli säillto yksi nkmmMä7i'$ial^'iili'<'n'
eräiom suoiavalllti ttpi oi««aC-\?' / "fe
Jo virastoapulaisten pellftaaxDlsee^^ '
lUyÄskin tledoltataan: ettil timsK-v
denttf JSfazabofver vaatU, ettft.)^,
gnssi korottaisi bfintei tcaUnetea
Jäsenten palkkaa - 9Sfm ^jexu^mfSOJä
vuodessa. ^ V '
m
iliKiiiiliUilniuiuutiuiiiiituiuiiia
DR. LESUE SIMON,
IHO- JA SUKUPUOLTTAUTIBN
ERIKOISLÄÄKÄRI
3 SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa)
TORONTO, ONT.
Vastaanotto innnlti
2-4 lp Ja 8-7 lp.
Puhelimet: Konttoriin WA^ 1-G614
Kotiin WA. 2-8015
DR. E. C . A H O - Hammaslääkäri
HUONE C40 PHYSICIANS'&8UROBONS'BUniDINO
80 Bloor Street West
Puhelin WA^ 2-8237
Toronto, Ontario
•S. Lenttessänne e-A-S linjalla Kew Yorkista Helsinkiin Teidän ei tmltse
vaihtaa konetta. Kuuluisa S-A-S-pälvelu tekte olonner:iShMkritolto
matkan ajan vallteasanne Joko S-A-S Boyol Viking.tai aWS^^teiwn
Kohtelias henkllökuntärpUbuu
m.
omaa
nmtkaUukaiiden '
kieltänne^ teata^^ät
• atgrlat MrtplMaijÄ
^•turlatUuokas$a , - .InatI
,::yierailtM;:m^
• PjBplteea^pilkiu^^
:-nilsi*sl^>IJa;v^8aadil*8«aM
asiantuntijaneuvoja maksutta. A
Ontariossa Js Quebecissa, DominionSanareBldv„, "'/"s'',
10I0St.CatharinesSt.West. Mbntreal, Qne., .\ \ - ;
Aavlkkomaäkonhlssa — lOäS Band Timer ^00$^ tOatOMptm, Mlnti.
British Columblassa, 8328 Wlil|^ HIHH SjeattM» Waälilntt«m. ^ ' ^ ^
ecandinavian Lentolinjaa edlistaa mm.
O.K. Johnson & Co. Ltd.
^ 'Matkailutoimisto
€97 BAY ST., TORONTO
Puhelin EM. 6-9488
Ritari Travel V
MalkaUofolmlsto '^»-
7 OmE DiuAiBll tStOTSH. S5V-KD88B5O B T / . ^
«vi
PEARL S. B U C K I N htäuiMt
ROMAANIUUTUUDET
NYT SAATAVAMA!
PEARL 8. BUOK: *
N A I S T E N PIHA .
il* »Itu» . Hinta sld. fSXO
Rikkaan.kiinalaisen kaupplaskodln muurien jrmpäriUmä maailma'
on täynnä kiihkeitä tapahtumia. sUläkuuslkymmenpäisehii«rheen^/>
piirissä elämä kouhuu rehevänä Ja värikkäänä/.7^^
telskunnan valtiatar on viisas, lumoava rotivaWu sUtft harirlnalslä^^^^^^
ihmisiä, joiden viehätys perustuu älyn Jä sydämto tasapainoon; ^
Tämän naisen elämänongelmla — Ja samaUa Jokaiten mu«nongel<»:y ^
mia — kuvaa Buckin "Naisten piha" — romaani; jossa väläbtelep ,
koko maailman naisellinen viisaus
PEARLSBUCK: '
ÄITI
274 sivua - \ . Hinta sld. t2.7is
Pearl Buckin "Alti" kualuu parhaimpaan, mitä tämä Nobelin palkin» ^ •
non saariut kuuluisa amerikkalainen kertoja on; kiinalaisesta aihe-piiristään
kirjoittanut Ss on romaani ykslrtkertaisesta, uljaasta" '
talonpoikalsvaimosta. Joka Jää miehensä hylkäämänä yksin huoleh-.,
ilmaan lapsistaan, mutta Joka ylpeydessään solaa' tappionsa uteliail<^i:.^
ta kyläläisiltä Ja ryhtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä Ja lastensa
ulevaisuuden puolesta. ' -
FELIX DAHN: '
T A I S T E L U BÖOMASTA
U4sivua ; i Hinta sld. 9S.BA
Felix Dahnln "Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta. Jol­loin
kansainvaeUuks^njättiläisaalto vyöryi yli; Ikulsen^^^R^
sfen raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maail­manvalta.
Historiallisiin tapahtumiin Ja henklUUhin kutoutuen
polvelevat romaanin Juonisätkeet niin Jännittävinä Ja dramaattisina;
että salapoliisiromaanien ahmijallakaan el ole iqrytä valittaa tämän
klassikon ääressä.
Kuuluisan amerikkalaisen kirjailijan Ja sanomalehtimiehen V
ALBBRT E. KAHNIN teos
• K U O L E M A N L E I K KI
MOslvna Blntasld.l3.de
"Kuoleman leikki*! on voimakas, heMcuva taisteiuklrja lasten o i ­keuksien
puolesta. Siinä esitetään pelkkiä tosiasioita. Mutta sitä
lukeeahmien kuin parhaita Jännitysromaania/sillä KabnlUa on: tti''
meteltävä taito esittää kylmät/Iäh/omattomat tosiasiat elävästi mu­kaansatempaavasti,
vaikuttavasti. Se harras vakavuus Ja inhimilli­nen
lämpö/ jolla Kahn ajaa t&tsäteokessa "näiden pienimpien"
sota- ja rotukilhkon; raakojen sarjakuvien Ja gangsterifilmien, mie-iipldeterrorln
Ja poliittisen koston urheiksi Joutuneiden lasten
asiaa; el voi Jättää välinpitämättömäksi ainoatakaan''inhlmllllsttt
Ihmistä", , • ,
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. iTD.
BOX 68. 8UDBURY, ONTABIO
, f
>